Yksi perusasia on pitkään askarruttanut minua eräissä – ja erään sulkeutuneen ja suljetun ankkalammikon kasvateissa – RKP:n jäsenissä. (Disclaimer: Nyt kirjoitan tietysti lähinnä kysymystä esittäen – en yleistäen. Tämä ei liity mitenkään suomenruotsalaiseen kansalliseen vähemmistöön. Tämä liittyy puolueeseen nimeltään RKP – ja vain sen eräisiin jäseniin.).

Se kysymys on tämä: mistä johtuu se – jotenkin minusta käsittämättömältä tuntuva asenne – miksi joku vähemmistön edustaja haluaa lisätä keskenään kilpailevien etnisten vähemmistöjen määrää Suomessa? Onko nyt todellakin niin, ettei tuolta ankkalammikkoperspektiivistä tajuta sitä tosiasiaa, että jokaisessa puutarhassa on rajattu määrä tilaa ja kivoja leluja? Kun ankkalammikon ympärille alkaa kerääntyä enemmän ja enemmän samoista etuoikeuksista keskenään kilpailevia vähemmistöjä, kaikkien näiden resurssit vähenevät ja käyvät lopuksi pieniksi.

Tai mahdottomiksi tuottaa enemmistönä olevan – ja maksumiehen asemassa olevan – talon ja puutarhan omistajaväen kannalta. Tällöin käy niin, että joko kaikkien puutarhan asukkien oikeuksia rajoitetaan tai sitten annetaan talon – ja puutarhan ankkalammikkoineen – mennä vasaran alle.

No niin – pääasiaan. Astrid Thorsilla (RKP), 49, on kieltämättä mielenkiintoinen pesti. Hän on Suomen ensimmäinen maanmuuttoministeri… anteeksi maahanmuuttoministeri. Otin tähän kantaa – ja esitin varoituksen sanan… anteeksi mielipiteeni – aikaisemmin täällä.

Eilinen Pravda julkaisi sitten odotetun kokokuvan otsikolla Tiukan linjan muuttaja. Astrid Thorsin tavoitteena on artikkelin mukaan lisätä pakolaisten määrää ja joustavuutta laintulkintaan. Lisäksi hän haluaa muuttaa Suomen maahanmuuttajien kannalta houkuttelevaksi.

Kysymys lukijoille: kuinka moni Teitä lukijoista haluaa samaa asiaa Astridin kanssa? Ilmoitankin jo heti mielipiteenäni, että minä en halua. Se nyt tuskin oli mikään yllätys kenellekään.

Kysymys Astrid Thorsille: Mihin Suomi tarvitsee ammatti- ja kielitaidottomia pakolaisia? Onko tällä joustavuudella laintulkintaan tarkoitus muuttaa Suomi korruptoituneeksi valtioksi, poistaa kenties lain yhdenvertaisuusperiaate vai mahdollisesti kaventaa alkuperäisväestön kansalaisoikeuksia? Tämä kun tuli jotenkin niin sopivaan aikaan vähemmistövaltuutetun ristiretken kanssa…

Vielä eräs tärkeä kysymys Astridille: Miksi ja miten Suomi pitäisi muuttaa maahanmuuttajien kannalta houkuttelevaksi? Pitääkö meidän toteuttaa tässä asiassa ns. positiivista syrjintää (suomenkielistä) alkuperäisväestöä kohtaan? Pitääkö Suomi muuttaa monikulttuuriseksi ja ristiriitoja täynnä olevaksi hourulaksi?

Heti artikkelin alussa todetaan, että Astrid Thorsin lista näyttää siltä, että Suomen maahanmuuttopolitiikka voi mullistua. Oppi-isänään uudella ministerillä on tanskalainen muslimi. Olen melkein sanaton. Eli yksi ihminen tekee päätöksiä kaikkien muiden puolesta, ymmärsinkö oikein. Ja Taskasta puheen ollen; eikö Tanskan tapahtumista ole opittu yhtään mitään? Aika uskomatonta

Thors ilmoittaa tahtovansa lisää kiintiöpakolaisia. Suomi valitsee nykyään maailman pakolaisleireiltä 750 pakolaista vuosittain, eikä määrä ole pitkään aikaan kasvanut. “On junnattu todellakin paikallaan”, Thors sanoo. Ministeri lupaa myös tutkia, ovatko turvapaikkojen myöntämisperusteet liian kireät. Turvapaikanhakijat ovat niitä, jotka tulevat itse Suomeen ja pyytävät päästä pakolaisiksi. “Hyvin vähän varsinaisia turvapaikkaoikeuksia on myönnetty”, Thors sanoo.

Mihin Thors on unohtanut näiden ihmisten ihmisoikeudet? Yksi tärkeimpiä on oikeus rauhalliseen kotiin, omalla kotiseudulla. YK:n pakolaispolitiikan perusteita on ollut ihmisten auttaminen turvaan mahdollisimman lähelle kotiseutuaan ja heidän paluunsa koteihinsa mahdollisimman pian kriisin rauhoituttua.

Kyllä nyt Thorsin tasoisen ihmisen pitäisi tämä – juristina – tietää. Nyt herää uudelleen ja vahvemmin sama kysymys: mitkä ovat Thorsin motiivit? Haluaako hän edes auttaa kansainvälistä ihmiskauppa ja sosiaaliturismia? Haluaako hän järjestää Suomeen – jostain syystä – halpaa kieli- ja ammattitaidotonta halpatyövoimaa ns. paskaduunerihin? Vai haluaako Thors aidosti romuttaa homogeeniseen kansaan ja kulttuuriin perustuvan kansallisvaltion harmonian?

Astrid Thors pitää turvapaikanhakijoita ennen kaikkea avun tarpeessa olevina tavallisina ihmisinä: “Kunpa ei aina vain tutkittaisi, onko tulija mahdollisesti terroristi, vaan myös ulkomaalaiselle annettaisiin aina mahdollisuus.”
Tämä kommentti on varsin huolestuttavan kuuloinen tavallisen suomalaisen korvaan – etenkin maahanmuuttoministerin suulla lausuttuna.

Onko Thorsin mieletä kenellä tahansa randomulkomaalaisella suurempi oikeus suomalaiseen yhteiskuntaan, kuin sen rakentaneella alkuperäisväestöllä? Onko maahanmuuttajan rikollisuus – ja varsinkin terroririkollisuus – täysin yhdentekevää Thorsin mielestä?

Thors uskoo, että jos Suomi ei paranna mainettaan turvapaikanhakijoiden kohtelussa, tänne on vaikea saada muitakaan muuttamaan. Thors ei ymmärrä, että Suomeen töihin tulevalla ulkomaalainen ei ole todellakaan samassa asemassa kuin pakolainen. Yleisesti ottaen suomalaiset arvostavat ammattitaitoa, yritteliäisyyttä ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista. Tai ainakin sen hyväksymistä ja sen ehdoilla elämistä. Tunnen useita ulkomaalaisia, jotka työskentelevät Suomessa. Ei heillä ole suurempia ongelmia. Kuten ei minullakaan ole ollut ulkomailla työskennellessäni. Thors on uskomuksineen väärässä.

Thorsin tulevaisuudessa Suomi tarvitsee paljon juuri niitä muita, niitä, jotka tulevat Suomeen työn perässä paikkaamaan työvoiman vajetta. Mitään uskottavaa ei ole tuon työvoimapulaväitteen tueksi esitetty – ei valtiovallan eikä muunkaan yhteiskunnan osa-alueen tahoilta. Ainostaan yksi instanssi on rehellisesti kertonut, mitä se haluaa maahanmuuton lisäämisellä. Se instanssi on EK. He haluavat lisätä maahanmuuttoa saadakseen palkkatason alas.

Thorsin mielestä merkittävintä hallitusohjelmassa onkin se, että siinä luvataan kehittää maahanmuuttoa kokonaisuutena: työvoiman muuttoa, pakolaispolitiikkaa ja ulkomaalaisten kotoutumista rinta rinnan. Tässä vaiheessa haluan esittää kysymyksen hallitusohjelman laatijoille. Hallitusohjelmassa on seuraava lause:

Suomi kuuluu jokaiselle asuinpaikasta, elämäntilanteesta, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta. Kansalaisille on taattava oikeus vaikuttaa, osallistua ja olla osallisia päätöksenteossa.

Öh? Tuo alku – toivottavasti siinä on lapsus. Jos Suomi tosiaankin kuuluu ilman rajoja jokaiselle, alkaa nykyinen meno olla aika huolestuttavaa.

Toinen lause on se minkä ymmärsin kyllä täysin – ja allekirjoitan myös sydämestäni. Toivottavasti myös kaikki virkamiehetkin sisäistävät tuon…

Ruotsissa kohuttiin, kun porvarihallituksen maahanmuuttajien kotoutumisesta vastaavaksi ministeriksi valittiin Nyamko Sabuni. Tämä Burundissa syntynyt nainen ehdotti vaalikamppailussa huivikieltoa alle 15-vuotiaille muslimitytöille ja ympärileikkausten estämiseksi gynekologisia tutkimuksia maahanmuuttajatytöille.
Thors ei moiselle lämpene – ei, vaikka Sabuni on kansanpuolueesta, Rkp:n ruotsalaisesta sisarpuolueesta.

Hetkinen – ymmärsinkö nyt oikein? Thors vastustaa ympärileikkausten estämiseksi gynekologisia tutkimuksia maahanmuuttajatytöille. Korjatkaa ihmeessä, jos olen ymmärtänyt jotain väärin.

Thors kertoo saaneensa vaikutteita tanskalaisen sisarpuolueen Radikale Venstren poliitikolta, merkittävältä mielipidevaikuttajalta Naser Khaderilta. Khader on Syyriassa syntynyt, Tanskaan lapsena muuttanut muslimi.”Khaderin ajatus on, että kun maahanmuuttaja tulee uuteen maahan, hänen on kunnioitettava sen maan lakeja ja perussääntöjä. Mutta sen maan asukkaat vastavuoroisesti osoittavat kunnioitusta tulijan kielelle ja kulttuurille”, Thors selittää ääni lämmeten. Kansalaisjärjestöjä Thorsin linja varmasti riemastuttaa. Ministerihän puhuu kuin niiden suulla.

Ja tavallisia kansalaisia ministerin linja puistattaa. Thors on viemässä Suomea kohti – pahoittelen tautofoniaa, mutta se on tässä kohtaa välttämätöntä – monikulttuurisuuden ja rasismin helvettiä. Pitkin sitä kuuluisaa polkua, joka on hyvillä aikomuksilla kivetty. Ja varoa saa tosin sitä, ettei jokin kansanryhmä käytä kiveystä toisten kansanryhmien kivittämiseen.

Astrid hyvä; edelleen sellainen asiaan liittyvä vanha viisaus, jota kannattaa noudattaa kuuluu näin; maassa maan tavalla – tai maasta pois.

Ennen ministerinpestiä kansanedustaja Thors ehti hetken olla puheenjohtajana Pakolaisneuvonnassa, yhdistyksessä, joka avustaa oikeudellisesti turvapaikanhakijoita. Tämä ei sinänsä ollut suurikaan yllätys, mutta kun katsoo Thorsin kommentteja, osittain ihmetyttää. Tietysti voidaan taas kysyä; mikä on Thorsin funktio?

Lainaan tämän suoraan Hyysärin artilkkelista sellaisenaan:

Ääriaineksia Thorsin ministerilinjaukset pelottivat jo ennen kuin hän ehti niitä lausuakaan. Hänen verkkosivunsa täyttyivät heti nimityksen jälkeen rasistisista uhkailuista, joissa esimerkiksi varoitettiin Thorsia edistämästä ulkomaalaisten asiaa.

Hmmm. Kuten muistatte, tuomitsin – kuten suurin osa muistakin – mahdollisina ääriaineksina pidettävistä – toisen luokan epäilyttävistä toisinajattelijoista ;) – tuon toiminnan alkuunsa. Nyttemmin ihmetyttää, että asia – jonka ajoitus oli Thorsin kannalta täydellinen – on haudattu. Johtavatko jäljet sinne kuuluisalle sylttytehtaalle, kysyy epätietoinen toisinajattelija?

Thors uskaltaa kertoa myös sen, miten hän muuttaisi ulkomaalaislakia.

Nykylakia on tulkittava useammin niin, että vaivaiset vanhukset saavat jäädä perheensä luo Suomeen, tai sitten lakia on muutettava. Nyt maahanmuuttajan lähisuvusta pääsevät helposti Suomeen vain puoliso ja alaikäiset lapset.

Moneen muuhunkin kiistaan Thorsilla on näkemys, esimerkiksi siihen, mistä työlupaa voi hakea. Moni ulkomaalainen ehtii saada Suomessa pitkäaikaisen työpaikan sillä välin kun odottelee vuosiakin lopullista turvapaikka- tai oleskelulupapäätöstä. Kun kielteinen päätös tulee, monet karkotetaan takaisin kotimaahansa – josta he voivat sitten hakea työlupaa Suomeen jo olemassa olevaan työpaikkaansa. Thors pitää järjettömänä sitä, että ulkomaalainen palautetaan hetkeksi kotimaahansa. “Siitä on vain turhia kustannuksia asianomaisille ja Suomen yhteiskunnalle. Tunnen itse henkilöitä, jotka ovat joutuneet tähän tilanteeseen. Tähän on tultava muutos. Työlupa pitää pystyä hankkimaan jo Suomessa”, Thors sanoo.

Tästä olen Thorsin kanssa osittain samaa mieltä : Asiattomat maahantulijat tulee palauttaa pysyvästi lähtömaihinsa.

Nyt menee muuten mielenkiintoiseksi: Hallitusohjelmassa luvataan, että pikkuhiljaa luovutaan siitä, että ulkomaalaiselle työlupaa myöntäessä pitää selvittää, löytyisikö samaan työhön suomalaista.

Jotenkin todellisuus tuntuu täysin vinksahtaneen tässä maassa. Eikö tämä yhteiskunta olekaan rakennettu alkuperäiskansaa varten? Miten minusta näyttää nykyään vähän joka suunnassa siltä, että meillä suomalaisilla ei ole arvoa eikä oikeuksia kotimaassamme. Mihin menet, oi Suomeni maa?

Ruotsalaisessa kansanpuolueessa puuhakas Thors on tunnettu siitä, että hänellä on mielipiteitä joka asiasta ja että hän myös kertoo ne ääneen. Juristi Thors osaa olla itsepäinen kuin terrieri. Toiset pitävät varakasta töölöläisrouvaa avoimena ja mukavana, toiset ärsyttävänä ja pitkävihaisena.

Kuinkahan harkittuja nämä Thorsin mielipiteet ovat? Minulle on syntynyt jo oma kuvani niiden sisällöstä ja syvällisyydestä seuratessani Astridin matkaa ihmemaassa. Eikä härkäpäinen itsepäisyyskään ole välttämättä mikään suuri valtti yhteisiä asioita hoidettaessa. Ihmisten mielikuvat syntyvät kohtaamistilanteista – tuota taustaa vasten en ihmettele jonkun luonnehdintaa ärsyttävästä ja pitkävihaisesta Astrid Thorsista. Hallitusneuvotteluissa päätettiin, että sisäministeriön ja työministeriön maahanmuuttoasiat keskitetään sisäministeriöön Thorsin alaisuuteen. Sisäministeriöllä ja työministeriöllä on ollut asiaan liittyviä julkisia riitoja – ja paljon. Niistä olen maininnut aikaisemmin täällä.

Vastaanottokeskuksien vahdintaan Thorsilla on – vähemmän yllättäen -selvä mielipide: sitä ei tarvitse kiristää.

Toivottavasti tuo lausunto ei tule bumerangina takaisin niin, että joku suomalainen joutuu sen uhriksi.
Ja toivottavasti sisäministeriössä pitkään tehtyä ja arvokasta työtä ei heitetä romukoppaan yhden ministerin vuoksi.

Yhdestä asiasta olemme kuitenkin Thorsin kanssa samaa mieltä. “Ulkomaalaislaissa on tulkinnanvaraisuutta ja jopa sisäistä ristiriitaa. Kokonaisuudistus voi kuitenkin olla liian hankala, kun laki tuli voimaan vasta 2004.”, sanoo Thors.

Vaikka Thors uskoo itse, että maahanmuuttopolitiikka muuttuu hänen aikanaan merkittävästi, niin esimerkiksi kiintiöpakolaisten määrän lisäämistä ei hallitusohjelmaan saatu pitkästä väännöstä huolimatta kirjattua. Tahdostaan huolimatta hänen voi olla vaikea saada kiintiöitä nousuun. Monen mielestä pitkälle riittää jo se, että vihdoin hallituksessa on ministeri, joka voi keskittyä vain ja ainoastaan luomaan Suomelle maahanmuuttopolitiikkaa.

Asiassa ei ole sinänsä mitään vikaa. Ministeri tosin voisi – mielestäni – tietysti olla joku muu kuin Thors. Nimimerkillä Eila Kännö muistoissain…

Kun artikkelia lukee pitää – tietysti – muistaa, että media on HS ja jonka toimittajana tässä tapauksessa on häärännyt Mari Manninen. Hän tekee propagandaa halvan työvoiman, monikulttuurisuuden, rasismin ja yhteiskunnallisen epätasa-arvon puolesta. Nämä minä olen ymmärtänyt HS:n nykyisen toimituspolitiikan tavoitteiksi. Mitenkään muuten en pysty ymmärtämään tuon koneiston tuottamaa “uutisvuota”.

Kannattaa käydä katsomassa hauskana asiaan liittyvänä sivujuonteena myös HS:n blogisivu . Siellä käytiin keskustelua otsikolla Hyvää sananvapauden päivää. Mutta kuinkas sananvapaudelle taas kävikään Maija Aallon johtamassa keskustelussa?

Onko muuten kukaan kysynyt kansan mielipidettä siitä, haluaako Suomen kansa muuttaa Suomen monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi? Minusta ei. Tämä tavoite on hiipinyt pikku hiljaa pienen – mutta kansasta kauaksi vieraantuneen – oligarkkien joukon ajamana yhteiskuntaamme. Sitä ei todellisuudessa halua muut kuin marginaalinen vähemmistö multikulttuurifanaatikkoja, kansainvälisen globalisaation juoksupojat (halpatyövoimaa, kiitos) sekä pari virkamiestä.

Samaan aikaan maahanmuuttokriittinen keskustelu yritetään kieltää lainsäädännöllä. Terveisiä “demokratiasta” nimeltään Suomi.

Ikävä kyllä, minulla on koko ajan vahvistuva tunne, että nämä maanmuuttajat eivät ymmärrä millaista petoa he ovat päästämässä valloilleen. Koko tämä monikulttuurisuuden ihailu, on kuin kopio 1970-luvun taistolaisten kommunismin palvonnasta.

Jos – ja kun – Suomesta tulee rasistinen, korruptoitunut, epätasa-arvoinen, turvaton, väkivaltainen ja monikulttuurinen yhteiskunta – syyn voi vierittää omien maanmuuttajiemme niskaan. Monikulttuurinen yhteiskunta on edelleenkin mahdottomuus. Sellainen yhteiskunta, jolla ei ole yhteistä kulttuuria eikä arvomaailmaa, ei voi myöskään toimia eikä kestää. Hyvinvointimme on perustunut yksikulttuuriseen kansallisvaltioon ja nyt meillä on joukko ihmisiä, jotka haluavat tuhota sen.

Jos tämä kehitys jatkuu, niin kohta taitaa olla korkea aika hakea turvapaikkaa ulkomailta. Pakolaisena.