Joonas Konstig kirjoittaa Ylioppilaslehdessä rasisteista. Hän on pistänyt peliin kaiken sen valtavan maailman- ja elämänkokemuksensa, jonka hän on onnistunut hankkimaan 29 vuoden ikään mennessä Helsingin yliopiston elämänläheisessä ja kaduntuoksuisessa opiskelijamaailmassa.

Hän on luonut rasismista uuden ja kaiken vanhan tiedon mullistavan määritelmänkin. Hän käyttää siitä nimeä rasismin pillukateusteoria ja lyhentää sen sepustuksessaan kekseliäästi muotoon rpkt.

Konstig on yhdellä kerralla pystynyt määrittelemään suomalaisen rasistin ja rasismin syvimmän olemuksen ja siihen liittyvät syyt. Onnitteluni.

Konstig kirjoittaa näin:

Konstig: Tulevat tänne viemään meidän naiset Kolumnit · Lehti 06/2007 (30.03.2007)

Hesari kömpi viime viikolla vaaleista arkeen isolla artikkelilla maahanmuuttajien kokemasta työpaikkakiusaamisesta. Toimittaja tiivisti tutkimuksen kahteen löytöön: Afrikasta tulleita kiusataan muita maahanmuuttajia enemmän, ja kiusaajat kuuluvat kantaväestöön.

Samalla sivulla oli pikku-uutinen tummasta parrakkaasta miehestä, joka korosti vierasmaalaisesti raiskatessaan tytön Pohjois-Karjalassa.

Näillä raiskaajapakolaisilla pelotteluun törmää jatkuvasti, jos seuraa sitä sievistelemätöntä pakolaiskeskustelua jota käydään internetissä, tuolla laajennetulla lukijain tekstiviestipalstalla. Siellä huomaa myös, että kiihkeimmät raiskaajapakolaisen lynkkaajat ovat nuoria, naimattomia ja kovin naimahimoisia miehiä itsekin.

Tämä kaikki yhdistyy hedelmällisellä tavalla teoriassani, jota kutsun rasismin pillukateusteoriaksi. Ja ei, rakkaat humanistilukijani, pillukateus ei liity feministiseen psykoanalyysiin.

”Kiusaaminen” on naistoimittajien keksimää uuskieltä sille valtakamppailulle, josta yhteiselämä kaikilla sosiaalisilla nisäkkäillä koostuu. Nokkimajärjestyksen omelettia kun ei voi tehdä särkemättä munia ja hauraita luonteita. RPKT esittääkin, että myös rotuennakkoluuloissa on kyse intraseksuaalisesta (saman sukupuolen edustajien välisestä) kamppailusta. RPKT:n mukaan miehet kehittävät rasistisia tunteita niitä maahanmuuttajia kohtaan, jotka kamppailevat heidän kanssaan samasta rajallisesta resurssista – naisista.

Rasistisimpia ovat nuoret joiden seksuaalinen turhautuminen on korkein. Turhautuminen riippuu siitä, kuinka halu ja saanti, kysyntä ja tarjonta, kohtaavat. Kun naimamieli on korkealla, mutta homma lössähtää aina yksinäisiksi öiksi palomuurin varjossa, turhautuminen synnyttää väkivaltaista kaunaa kilpailijoita kohtaan.

Koska korkea sija nokkimajärjestyksessä korreloi positiivisesti faktisen saannin kanssa, löytyvät turhautuneimmat yksilöt yleensä yhteiskunnan alimmilta portailta.

Kohteiksi valitaan vaaralliseksi koetut kilpailijat. Mitä korskeampi ja äänekkäämpi kundi, sitä varmemmin heruu, päätellään – ja ellei heru, se ottaa kuitenkin väkisin. Pahin kilpailija ei siis ole vodkan punottama virolainen eikä nöyrä karvaton kiinalainen, vaan Afrikan alfauros: itsevarma testoveikko, täynnä mökää ja bling blingiä, aivan liian pitkälti mustaa röyhkeyttä.

Edelleen RPKT ennustaa, että mitä vähemmän on vimmaa pariutumiseen, sitä vähemmän on rasismia.

Edes kaikilla nuorilla ei lantio kupli himoa ajaa omaa etua. Nämä lauhat tommylindgrenit ovat vapaita parantamaan maailmaa ja paheksumaan itseään kiihkeämpiä.

Yleensä raaimmankin rasistin mouhotus lauhtuu laiskaksi kyräilyksi siinä vaiheessa, kun hän saa yhden naisen, jonka kunniasta huolehtia erityisesti, sen sijaan että huolehtisi kaikkien naisten kunniasta yleisesti.

Joonas Konstig

Kirjoittaja on 29-vuotias kirjallisuuden opiskelija ja venäläisten painonnosto-oppaiden ystävä.

Kirjoittajalle voi lähettää palautetta osoitteeseen joonas.konstig [at] helsinki.fi

No niin. Tutkitaanpa Joonaksen väitteitä:

Näillä raiskaajapakolaisilla pelotteluun törmää jatkuvasti, jos seuraa sitä sievistelemätöntä pakolaiskeskustelua jota käydään internetissä, tuolla laajennetulla lukijain tekstiviestipalstalla. Siellä huomaa myös, että kiihkeimmät raiskaajapakolaisen lynkkaajat ovat nuoria, naimattomia ja kovin naimahimoisia miehiä itsekin.

Oletan, että Joonas käyttää kuvakieltä eikä faktista uhkausta, kun hän puhuu lynkkaajista.

Jos näin on, minun täytyy tuottaa Joonakselle pettymys. Ns. rasismi – tai muukalaispelko l. ksenofobia – on synnyltään paljon, paljon monimutkaisempi juttu kuin nuoruuteen ja naimattomuuteen liittyvä ilmiö.

Ai niin – minä olen varmaan hyvä esimerkki näistä ns. rasisteista : olen akateemisesti koulutettu ja edustan ylempää keskiluokkaa. Olen naimisissa ja edelleen ensimmäisessä avioliitossani. 🙂 Lapseni ovat normaaleja suomalaisia muksuja, jotka ovat kasvaneet jo täysi-ikäisyyden rajoille.

Enkä ole muuten ainoa samaa viiteryhmää edustava heebo tässä maassa.

Rasismi ei muuten ole myöskään mikään valkoisen miehen yksityisomaisuutta oleva asia. Kaikissa kulttuureissa ja roduissa esiintyy rasismia. Se on tervettä yhteisöllisyyttä. Yhteisö suojaa omaansa ja hylkii vierasta. Normaalia ja luonnollista.

Lisäksi rasismi syntyy yleensä henkilökohtaisesta kokemuspohjasta. Muutama epämiellyttävä ja epäoikeudenmukaiseksi koettu kokemus muuttaa ksenofobian silmänräpäyksessä rasismiksi. Paras keino välttää rasismia on pitää eri rodut, kulttuurit ja kansat asumassa omilla alueillaan.

Tämähän ei tietenkään saa estää normaalia kaupankäyntiä ja normaalia turismia. Sosiaaliturismia kylläkin. Sosiaaliturismi on juuri yksi näitä tärkeimpiä rasismia synnyttäviä tekijöitä.

RPKT esittääkin, että myös rotuennakkoluuloissa on kyse intraseksuaalisesta (saman sukupuolen edustajien välisestä) kamppailusta.

Viitaten edelliseen kommenttiini: Höpö, höpö. Palaan aiheeseen tässä artikkelissa myöhemmin.

Koska korkea sija nokkimajärjestyksessä korreloi positiivisesti faktisen saannin kanssa, löytyvät turhautuneimmat yksilöt yleensä yhteiskunnan alimmilta portailta.

Ihan muistinvaraisesti ja hattu und hiha-tuntumalta: alemmissa sosiaaliryhmissä harrastetaan enemmän seksiä kuin ylemmissä sosiaaliryhmissä. Joonaksen väite on ns. Pure B.S.

RPKT:n mukaan miehet kehittävät rasistisia tunteita niitä maahanmuuttajia kohtaan, jotka kamppailevat heidän kanssaan samasta rajallisesta resurssista – naisista.

Niinkö? Minun ymmärtääkseni populaatiossa yleisesti ottaen on enemmän naaraita kuin uroksia.

Ja näistä maahanmuuttajien kanssa hengailevista tytteleistä. Kuten vähemmistöryhmät yleensäkin, nämä ovat näkyviä ja kovaäänisiä. Todellisuus jää tässäkin propagandan ja huudon alle.

Käytännössä nämä muutamat onnettomat mukuttajat päätyvät kiertopalkinnoiksi maahantunkeutujayhteisön taudinlevittäjien keskuuteen. Kuten muistatte toissa äitienpäivän Hyysärin jutusta: sielläpä-meillä-oli-taas-kuka-hyvänsä-joka-haluaa-olla-erikoinen, eli keskinkertainen – tai ilmeisesti jopa senkin alle jäänyt – suomalainen tytteli, jolla on ennen 30-vuotispäivää hieman vajaa kymmenen kakaraa – ja jokainen eri ulkomailta rantautuneen miehen kanssa.

Näin syntyykin aivan uusi määritelmä tyrkylle nykysuomen sanakirjaan:

Mukutyttöluuseri: Alkuperäisväestöä edustava moniongelmainen naisrassukka, jonka jaloissa pyörii multikulttuurinen kakaralauma yhteiskunnan maksamana – vaikka työtä eikä koulutusta ole edes näköpiirissä – eikä näin ollen mitään tulevaisuuttakaan .

Näistä luusereista käyty kamppailu alkuperäisväestön ja maahanmuuttajien välillä on muuten käsitteenäkin olematon. Ei sellaista ole. Vaimoni muuten totesi  tästä juuri tuossa vieressäni: ”Hyi helvetti!”.  

Alkuperäisväestöä edustavat normaalit ihmiset vakiintuvat ja pariutuvat 20 – 30-ikävuoden välillä. He perustavat kodin ja perheen yleensä mahdollisimman tutunoloisen ja turvallisuutta luovan kumppanin kanssa. Eli lyhyesti: etnisesti ja kulttuurillisesti mahdollisimman paljon omaa itseään muistuttavan kumppanin kanssa.

Kirjoitelmasta ei muuten käy 29-vuotiaan Joonaksen oma siviilisääty selville. Miksiköhän?

Pahin kilpailija ei siis ole vodkan punottama virolainen eikä nöyrä karvaton kiinalainen, vaan Afrikan alfauros: itsevarma testoveikko, täynnä mökää ja bling blingiä, aivan liian pitkälti mustaa röyhkeyttä.

Hyi – rasistisia stereotypioita. Hyi Joonas. Ei kai Sinussakin asu pieni paha rasisti?

Takaisin asiaan. Potentiaalinen turvallisuusuhka ei ole sama asia kuin kilpailija.

Yleensä raaimmankin rasistin mouhotus lauhtuu laiskaksi kyräilyksi siinä vaiheessa, kun hän saa yhden naisen, jonka kunniasta huolehtia erityisesti, sen sijaan että huolehtisi kaikkien naisten kunniasta yleisesti.

Höpö, höpö. Parisuhteeseen liittyy muutakin kuin yhden naisen kunniasta huolehtiminen erityisesti.

Yhteisöllisyys on yhteisön kulmakivi. Yhteisöllisyyteen liittyy muistakin yhteisön  ihmisistä välittäminen ja huolehtiminen. Tietty itsekkyys tuntuu nostavan päätään näissä tietyistä piireistä tulevissa kommenteissa. Palaan asiaan toisen kerran.

Rasismi nostaa kummasti päätään, kun joutuu puolustamaan omia lapsiaan – omassa kotimaassaan -maahanmuuttajakakaroiden joukkokiusaamiselta tai hakemaan varastettuja  tavaroita ja leluja, ylimielisen ja kielitaidottoman maahanmuuttajamulkkuisän ovelta poliisin kanssa.

Kokemukset ja kulttuurien väliset konfliktit synnyttävät rasismia. Ei se, että joku  mukutyttöluuseri toimii tautia levittävänä maahanmuuttajakiertopalkintona.

Se  herättää lähinnä sääliä ja myötähäpeää.