Kotoutuminen on yksi nykypäivän taikasanoista täällä meillä Suomessa.

Kun suomalainen lähtee työn perässä ulkomaille, hän ei odota päätyvänsä samanlaiseen yhteiskuntaan, kuin mistä hän on lähtenyt. Hän ei kuvittele pystyvänsä käyttämään äidinkieltään arkisessa asioinnissa – puhumattakaan siitä, että hän kuvittelisi saavansa tulkkipalveluja vastaanottoyhteiskuntansa kustannuksella. Hän ei kuvittele, että hänen edustamansa kulttuuri olisi jotenkin niin erikoista, että vastaanottajamaa suojelisi sitä erikseen ja nostaisi sen oman kulttuurinsa rinnalle – tai jopa ohi.

Hän ei kuvittele lastensa pääsevän automaattisesti suomenkieliseen opetukseen. Eikä hän kuvittele olevansa automaattisesti vastaanottomaan sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä. Ei hän myöskään kuvittele hänen kulttuuritaustansa vaikuttavan oikeudessa tuomiota lieventävästi.

Eikä hän missään nimessä kuvittele, että leegio paikallisia kukkahattutätejä on aktiivisesti kotouttamassa häntä.

Hän tietää päätyvänsä vieraaseen yhteiskuntaan ja elää siellä tuon vieraan yhteiskunnan ehdoilla.

Mutta mitä tekee ei-työperäinen Suomeen saapuva maahanmuuttaja? Vai käyttäisimmekö termiä kotoutuja?

Hän on kuullut jo viidakkorummun kautta, että täällä kaukana pohjoisessa asuu alemmuuskompleksia sairastava – suorastaan masokistinen – kansa. Kummallisessa Suomessa on sellaisia kotouttajia, jotka nostavat kaikki maahantulijat oman kulttuurinsa ja oman kansansa vähäosaisten yläpuolelle. Nämä ovat vähemmistönä, mutta saavat tahtonsa läpi – vastoin enemmistön todellista tahtoa.

Ja jos hän ei ole kuullut sitä viidakkorummun kautta, hän kuulee sen näiltä urheilta suomalaisilta kotouttajilta, jotka kiertelevät pitkin maailmaa etsimässä mahdollisimman kaukana alkuperäisestä suomalaisesta kansasta ja kulttuurista olevia kieli- ja ammattitaidottomia kiintiökotoutujia.

Viimeistään hän kuulee sen Suomeen saapuessaan. Kun hän pääsee näiden kotouttajien – joista osa on jopa virkamiehiä – käsiin, hänelle kerrotaan välittömästi miten rasistinen suomalainen alkuperäiskansa ja etenkin sen poliisi- ja rajavartioviranomaiset ovat. Hänelle ilmoitetaan, ettei muihin viranomaisiin, kuin kotouttajiin voi luottaa – maassa jonka korruptoimattomuus on maailman huippua.

Hänen kotoutumisestaan tunnetaan niin syvää tuskaa, että se aiheuttaa jo myötähäpeää alkuperäiskansan enemmistössä.

Tämä on asia, jota en todellakaan pysty ymmärtämään. Siis tämä kotouttajien tuntema kotoutumisen sietämätön tuska.