White Flight on Yhdysvalloissa syntynyt termi sille sisäiselle muuttoliikkeelle, joka syntyy silloin kun keski- ja yläluokkaa edustavien valkoisten asuinalueille tulee riittävästi muita rotuja ja kulttuureita edustavia muuttajia. Termille ei ole tähän mennessä ole ollut tarvetta kehittää suomenkielistä vastinetta.

Mutta nyt alkaa olemaan jo aika sillekin.

Kun tarkastellaan Suomen muuttoliikettä tarkemmin havaitaan muutama asia. Maahanmuutto on moninkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa, kaupunkien slummiutuminen on kiihtynyt ja ennen täysin tuntematon ns. White Flight on alkanut.

Taustaksi on hyvä tietää, että väestönkehitystä tarkastellaan kolmen eri tekijän kautta: luonnollisen väestön lisäyksen eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotuksen, kuntien välinen muuttoliikkeen sekä nettosiirtolaisuuden eli maahanmuuton ja maastamuuton erotuksen kautta.

Tilastotiedot kertovat, että vuosina 1995–2000 Suomeen muutti noin 3 000 henkilöä enemmän kuin täältä muutti pois. Vuosina 2001–2004 luku oli 5 900 henkilöä ja vuosina 2005–2006 määrä oli jo 9 000–10 000. Suomessa on noin 120 000 ulkomaalaistaustaista asukasta. Heistä joka toinen asuu pääkaupunkiseudulla.

Maahanmuuttajista on hyvä tietää myös se, että 1/3 näistä muuttaa pääkaupunkiseudulle, 1/3 muuttaa muihin suuriin kaupunkeihin – pääasiassa Turkuun ja Tampereelle – ja viimeinen 1/3 hajaantuu ympäri maata, ensisijaisesti suuriin tai keskisuuriin kaupunkeihin. Ei maaseudulle, jossa väestöpula on arkitodellisuutta. Näinkin päin katsellen koko selitys maahanmuuton väestöpulaa helpottavasta vaikutuksesta tuntuu kovin nurinkuriselta. Näyttäisi siltä, että White Flightin mukana siirtyy huomattavasti enemmän väkeä niihin osiin maata, joissa koetaan väestöpulaa. 😉

No, leikki sikseen – mennäänpä takaisin vakavaan asiaan.

On myös hyvä huomata, että maahanmuutto oli viime vuonna määrällisesti suurempaa kuin koskaan aiemmin. Väkiluvun kasvusta lähes puolet tulikin maahanmuutosta, toinen puoli syntyneistä. Väestötutkijat puhuvat nettosiirtolaisuudesta. Se tarkoittaa maahanmuuton ja maastamuuton välistä erotusta. 2000-luvulla nettosiirtolaisuudesta saatu muuttovoitto on kolminkertaistunut.

Maahanmuuttotilastoissa näkyvät myös ulkomailta takaisin Suomeen palaavat suomalaiset. Heitä on 40 prosenttia Suomeen tulijoista. Kuinka moni sitten näistäkin on niitä, jotka palaavat inkerinsuomalaisina paluumuuttajina ja tänne päästyään alkaa vaatia erioikeuksia ja esiintymään venäläisen vähemmistön edustajina?

Päivän Pravda kirjoittaa useamman artikkelin kokonaisuudessaan saman aiheen kääntöpuolesta ylistäen. Tämä ei taas ollut mikään yllätys. Hyysärin mielestä asia on lähtökohdiltaan positiivinen, koska maahanmuuttajat ylläpitävät väestönkasvua kaupungeissa. Kun suuret kaupunkikeskukset menettävät asukkaitaan kehyskuntiin, maahanmuuttajat ”auttavat” pitämään väestönkasvua yllä. Saman näkemyksen mukaan maahanmuuttajat loiventavat alamäkeä, kun kaksi kolmesta kunnasta menettää väkeä muuttoliikkeen ja syntyvyyden laskun takia.

Haluan esittää kysymyksen: onko slummiutuminen lähtökohdiltaan positiivista?

Lehdykkämme kertoo, että erityisen suuri merkitys maahanmuutolla on vanhoissa teollisuuskaupungeissa ja maakuntakaupungeissa, jotka ovat kärsineet muuttotappiosta ja joista osassa syntyvyys on kääntynyt negatiiviseksi. Tällaisia kaupunkeja ovat muun muassa Kajaani, Vaasa, Kotka ja Pori. Näistä kaikista kaupungeista olemme saaneet lukea uutisia myös kulttuuriristiriidoista aiheutuvista väkivaltaisuuksista ja siitä, että niitä vähiä työpaikkoja on vaikea järjestää alkuperäisväestön lisäksi myös näille muuttovoittona paikkakunnille saapuville kieli- ja ammattitaidottomille maahanmuuttajille.

Maahanmuutto ei edes hidasta – pysäyttämisestä puhumattakaan – väestökatoa alhaisen syntyvyyden ja voimakkaan muuttotappion alueilla. Juuri niillä alueilla, joiden soisi pysyvän asuttuina yhteiskunnan yleisen kehityksen, palveluiden turvaamisen ja maanpuolustuksen vuoksi.

Eli jos joku nyt sitten haluaisikin näitä maahanmuuttajia täyttämään sitä tyhjentyvää maaseutua, niin sehän ei onnistu. He muuttavat heti maahantulon jälkeen eri paikkakunnille, useimmiten pääkaupunkiseudulle ja Turkuun. Etenkin Turussa maahanmuuttajien merkitys väestönkasvussa korostuu, koska siellä syntyvyys on paljon alhaisempi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Maahanmuuttajien merkitys on suuri myös pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Helsinki häviää tällä hetkellä kuntien välisessä muuttoliikkeessä mutta on suuri voittaja maahanmuutossa. Joka toinen maan sisältä Helsinkiin tuleva on ulkomaan kansalainen.

Seurauksia voimme ihastella esimerkiksi Helsingin Vuosaaressa ja Turun Varissuolla. Kaupungit slummiutuvat ja niissä tapahtuu kirjoituksen aloituksessa kuvattu White Flight.

Näin saadaan aikaan entistä suurempia, monikulttuurisempia ja huoltosuhteeltaan vinoutuneempia kaupunkeja. Pyritäänkö tässä pelkkää asukaslukua kasvattamalla slummiuttamaan suurimmat taajamat? Seurauksena monikulttuurisuutta, köyhyyttä, slummiutumista, rikollisuuden kasvua, yleistä turvattomuutta, yhteisten sääntöjen puuttumista, eri etnisten ryhmien välistä kilpailua paremmista elinolosuhteista, rappiota, kurjuutta ja lopulta pelkkää synkkyyttä.

Maahanmuuttajien merkitys väestönkehityksessä on aliarvioitu ja todelliset vaikutukset näkyvät vasta 20–30 vuoden kuluttua.

Kun suomalainen haluaa turvallisuutta, tilaa, ja rauhaa, niin haluaako maahanmuuttaja suurkaupungistumista, ahtautta ja turvattomuutta? Suurin paradoksi näissä kaukaisista kulttuureista saapuneissa maahantulijoissa on – mielestäni – se, että jos ihminen haluaa turvattoman ympäristön vuoksi turvapaikan turvallisesta maasta, miksi hän haluaa tuoda mukanaan myös ne kulttuurinsa osat jotka aiheuttavat turvattomuutta?

Lähteet: Tilastokeskus, HS