Muutama sana kotimaisille natoilijoille. Vaikka olemme keskellä kuuminta kesää suosittelen Teille jäiden lisäämistä juoman lisäksi hattuunne.

Päivän uutisvuo kertoo, että heikentynyt turvallisuustilanne haittaa suomalaisturvaajia Pohjois-Afganistanissa. Mazar-i-Sharifin kaupungissa saa liikkua vain panssaroidulla ajoneuvolla ja tarkkailuryhmien katupartiointi on lopetettu toistaiseksi. Eversti Mats Danielsson sanoo, että yksi joukkojen tehtävistä eli yhteyden pitäminen paikallisiin ihmisiin on vaikeutunut. Pohjois-Afganistan on muuttunut rauhattomammaksi viimeisen vuoden aikana, mutta kiivaimmat taistelut käydään edelleen maan eteläosassa, jossa Talebanin valta on vahvin.

Suomella on kaupungin kupeessa sijaitsevassa leirissä noin 40 rauhanturvaajaa, joista vajaat parikymmentä toimii kaupungissa tai sen ulkopuolella kolmessa sotilastarkkailuryhmässä. Yksi suomalaisryhmä lainaa ruotsalaisten joukkojen panssaroitua autoa, koska Suomella ei ole sellaisia tarpeeksi. Suomen Afganistanin-kriisinhallintajoukon komentajan, everstiluutnantti Pertti Pullisen mukaan suomalaiset saavat uusia panssaroituja autoja heinäkuun aikana.

Turvamääräyksiä kiristettiin pari viikkoa sitten, kun Mazar-i-Sharifin keskustassa tapahtui pommi-isku, joka oli suunnattu Isafin autosaattuetta vastaan. Iskussa kuoli kaksi paikallista ja yli kymmenen loukkaantui. Tapahtumaa epäiltiin aluksi itsemurhaiskuksi, mutta ilmeisesti kyseessä oli kauko-ohjattava tienvarsipommi. Kaupungista on löytynyt myös suoranaisesti Isaf-joukkoja vastaan suunnattuja tienvarsipommeja. Lisäksi kaupungin ulkopuolelta löytyi kesäkuun alkupuolella ammuskätkö. Noin 2000 kilon kätkössä oli mm. kranaatteja. Kriisinhallintajoukon toiminta-alueella on myös ollut levottomuuksia.

Suomalainen rauhanturvaaja kuoli Pohjois-Afganistanissa Maimanassa toukokuun lopulla tienvarsipommin uhrina. Iskujen syyllisiä ei ole saatu selville. Vaihtoehdot vaihtelevat rikollisjoukkioista Talebaniin ja paikallisiin sotaherroihin. Talebanin vaikutusvallan on tosin tähän asti arvioitu olevan heikko maan pohjoisosassa.

On olemassa selviä viitteitä, että turvallisuus heikentyy entisestään Mazar-i-Sharifin kriisinhallintajoukon alueella, joka kattaa neljä maakuntaa. Danielsson sanoo, että lisää iskuja on syytä odottaa.

Tilannetta kiristävät muun muassa paikallisten poliittisten johtajien valtataistelu, rikollisjoukot sekä oopiumin ja heroiinin salakuljetuskauden alkaminen. Danielsson arvioi, että Jawzjanin maakunnassa kenraali Dostumin ja kuvernööri Hamdardin välinen kiista voi kärjistyä sotilaalliseksi yhteenotoksi.

Danielssonin mukaan Suomi ja Ruotsi voisivat johtaa yhdessä alueen kriisinhallintajoukkoa. Tämä alueellinen jälleenrakennusjoukko on osa Isaf-operaatiota. Johtovastuu jaettaisiin niin, että Suomi ja Ruotsi johtaisivat joukkoa vuorovuosin, ruotsalainen Danielsson sanoi sunnuntaina joukon esikuntaleirissä Mazar-i-Sharifin kaupungin kupeessa. Hän korosti, että ehdotus on hänen henkilökohtainen näkemyksensä asiasta.

Hän ehdotti järjestelyä Afganistanissa vierailevalle Suomen puolustusministerille Jyri Häkämiehelle (kok). Häkämiehen mukaan Suomi voi harkita asiaa, mutta Danielssonin ehdotus on yksi vaihtoehdoista, jos johtovastuuta ylipäätään päätetään ottaa. Suomen komennettavaksi tarjottiin viime vuonna jälleenrakennusjoukkoja muualla Afganistanissa, mutta tarjouksiin ei tuolloin tartuttu.

Häkämiehen mukaan Suomen näkyvyys operaatiossa kasvaisi, jos Suomella olisi oma alue johdettavanaan. ”Tämä ei ole kilpajuoksua siitä, kenen lippu näkyy. Mutta kansainvälisessä yhteisössä on odotuksia, että arvostettu osallistujamaa Suomi olisi näkyvämmin mukana operaatiossa”, Häkämies sanoi.

Toiveita tulee paitsi Afganistanin hallitukselta, myös Yhdysvalloista. Häkämiehen mukaan Suomen kriisinhallintakyky ja Afganistanin operaatio nousevat väistämättä esille, kun hän tapaa syyskuussa Yhdysvalloissa maan puolustusministerin Robert Gatesin. Komennusvastuu merkitsisi sitä, että Suomen pitäisi lisätä joukkojaan. Häkämies ei pidä lisäämistä mahdottomana, mutta Suomi jatkaa toistaiseksi nykyisellä määrällä ja asiaa tarkastellaan syksyllä.

Tällä haavaa Ruotsi johtaa Mazar-i-Sharifin alueellista jälleenrakennusjoukkoa. Joukossa on noin 400 sotilasta, josta 60 on suomalaista ja 330 ruotsalaista. Danielssonin mukaan Ruotsi voi lähettää Afganistaniin yhteensä 600 sotilasta.

Elokuussa Suomi keskittää joukkonsa Mazar-i-Sharifin alueelle, jolloin siellä palvelee lähes sata sotilasta eli melkein kaikki suomalaiset rauhanturvaajat Afganistanissa. Danielsson toivoo, että Suomi lisäisi vahvuuttaan alueella vielä tästä.

Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että tilanteen ollessa tällainen on vain luonnollista, että Suomelle tarjotaan alueen joukkojen johtovastuuta ja pyydetään samaan aikaan meitä lisäämään joukkojamme Nato-vetoisessa Kankkulan Kaivoon vievässä projektissa. Suomalaiselta puolelta asiaa tulee tarkastella hyvin tarkkaan ja varoa sitoutumasta kovinkaan syvälle Naton toimintaan.

Teknisesti kyseessä on Nato-vetoinen Isaf-operaatio. Tämän operaation tavoitteena on luoda vakautta Afganistaniin ja auttaa siten maan hallintoa. Suomi lähetti sinne ensimmäiset noin 50 rauhanturvaajaa 2002. YK:n valtuuttama operaatio alkoi 2001. Nykyisin Naton johtamassa Isaf-operaatiossa on yli sata suomalaista. Yhdysvallat ja sen liittolaiset sotivat terrorismia, lähinnä Talebania vastaan pääasiassa eteläisessä Afganistanissa. Levottomuudet ovat levinneet Kabuliin ja maan pohjoisosiin.

Syvemmälle tähän operaatioon syöksyminen ei voi mielestäni olla kansallisten etujemme mukaista. Kokoomus voisi heittää nimikkeen ”kansallinen” pois nimestään. Mitä voimakkaammin kyseinen puolue ajaa Suomen Nato-jäsenyyttä, sitä epäkansallisempi se on.

Häkämies on poliittisesti naiivi. Kuka tahansa on iloinen ja kiitollinen kun joku toinen istuu hänen puolestaan persus edellä tuleen. Ei kaikkien toiveita tarvitse toteuttaa. Olemme siinä pisteessä, että tässä maassa on joukko päättäjiä, jotka ovat valmiit uhraamaan suomalaisia pitääkseen hyviä suhteita Yhdysvaltoihin. Toisaalta meillä on joukko everstejä ja kenraaleja kuolaamassa hyväpalkkaisia Nato-virkoja.

Kummallakaan näiden ryhmien ajamista pyrkimyksistä ei ole mitään tekemistä kansallisen edun ja isänmaan kanssa. Niissä näkyy heikosti peitelty inhimillinen ahneus, vallanhimo ja opportunismi. Ja jos nämä ominaisuudet puuttuvat ja natoilija toimii rehellisin periaattein, hän on joko infantiili tai vahvasti huijattu asiaansa ajamaan.

Tässä muuten tuoreita uutisia Naton jäsenenä Yhdysvaltojen etuja maailmalla puolustavasta eteläisestä naapurimaastamme:

Viro suri Afganistanissa kaatuneita

Tallinna. Virossa vietettiin sunnuntaina surupäivää Afganistanissa kaatuneiden virolaissotilaiden muistoksi. Kaksi sotilasta kuoli ja neljä haavoittui, kun virolainen miinanraivausryhmä joutui hyökkäyksen kohteeksi Etelä-Afganistanissa lauantaina.

Presidentti Toomas Hendrik Ilves ilmaisi surunvalittelunsa uhrien perheille. Hän sanoi hyökkäyksen osoittavan, miten sokeaa raivoa talebanit tuntevat niitä kohtaan, jotka yrittävät tuoda Afganistaniin rauhaa. Virolla on Afganistanissa runsaat sata sotilasta.

Lähde: HS

Sinkkiarkut ovat myös Viron Nato-jäsenyyden hinta.

Tässä vaiheessa on syytä muistuttaa kaikkia natoilijoita siitä, että Naton jäsenyys on turvallisuuspoliittinen uhka Suomelle. Se altistaa meidät suoraksi ääri-islamilaisen terrorismin kohteeksi, tekee meistä puskurivaltion Norjan ja Ruotsin suojaksi, antaa 1300 kilometriä etulinjaa todellista vihollista vastaan yksin puolustettavaksi ja jättää koko Suomenlahden vastuullemme – niin pitkään kuin vetäytymistaistelut kestävät.

Olemme mukavalla paikalla sijaitseva ja uhrattavaksi sopiva alue – kuten Baltia ja Itä-Eurooppakin. Lisähintana maksamme sen, että toistaiseksi maailmanhuippua ollut puolustustahtomme tulee romahtamaan ja lisää suomalaisia sotilaita kotiutuu sinkkiarkuissa suojelemasta Yhdysvaltain intressejä ympäri maailmaa.

Jäitä hattuun natoilijat!

Lähteet: HS-STT–BNS–DPA

Mainokset