Muistan vielä varsin hyvin sen, kuinka entinen Kansallinen Kokoomus – nykyinen Epäkansallinen Hajaannus – puhui suurella suulla työnteon mahdollistamisen, kannusteloukkujen purkamisen ja työnteon kannattavuuden lisäämisen puolesta. Tämä tapahtui ennen viimeistä puolueen saamaa rysät tyhjentänyttä vaalivoittoa.

Muistan myös sen, kuinka kaikkien välistävetäjien ikioma – charmantisti lannalle löyhkäävä – Suomen Keskusta on puhunut vakavalla naamalla – piilokorkojen ja tupéen välistä – maaseudun puolesta. Kuinka elinmahdollisuudet pitää turvata kaikkialla Suomessa ja ketään – myöskään syrjäseutujen ihmisiä – ei jätetä. Tämäkin tapahtui ennen vaaleja – ja myös niiden jälkeen. Umpikepulaiseen tapaan.

Muistan myös sen, että olen sosiaalisella vastuuntunnolla varustettu ns. oikeistolainen. Sellainen joka uskoo individualismin, työnteon ja ahkeruuden lisäksi myös yhteistyön voimaan. Olen luonteeltani myös osittain Macchiavellia ja Nietzschea ohjenuorinaan pitävä inhorealistinen paskiainen.

Nämä ovatkin ne välttämättömät taustatiedot tälle kirjoitukselleni. Näiden pohjalta pitäisi ymmärtää jatkossa selittämäni asiat. Sanon tämän varoituksen sanasena – Te ette välttämättä pidä siitä mitä seuraavaksi kerron.

Päivän uutisvuo on tuonut tiedon siitä, että työttömiä ryhdytään velvoittamaan vuokratyön vastaanottamiseen. Aikaisemmin lähinnä ulkomaalaisten hyysäämiseen ja sananvapauden rajoittamiseen keskittynyt työministeriömme (Miniluv) on aloittanut tehokampanjan. Miniluv patistaa työvoimatoimistoja ryhdistäytymään työpaikkojen osoittamisessa työttömille työnhakijoille. Ministeriön uuden ohjeen mukaan työhön voidaan määrätä myös vuokratyöfirmoihin, osa-aikaisiin työsuhteisiin ja oman työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Lisäksi osoituksia voidaan tehdä myös provisiopalkkaiseen työhön, jos työttömän kanssa laaditussa työnhakusuunnitelmassa on sellaisesta sovittu, työvoimatoimistoille muistutetaan.

Lisäksi työttömän velvollisuutta vastata työhönosoitukseen on tiukennettu. Osoituksen saaneen työttömän on otettava yhteyttä työnantajaan neljän päivän kuluessa aiemman kahden viikon sijasta. Jos työhönosoituksen saanut työtön ei neljässä päivässä ota yhteyttä työnantajaan sopiakseen työhaastattelusta, häneltä pyydetään asiasta selvitystä. Jos sitä ei tule, työtön joutuu karenssiin.

Syyksi kelpaa esimerkiksi sairaalassaolo tai muu ohittamaton, itsestä johtumaton este. Karenssi tarkoittaa työttömyyskorvausten menettämistä määräajaksi.

Kas, kas – sairaus hyväksytään syyksi – nyt on käynyt suunnittelijalle paha kämmä… 😉

Tämä on porvarihallituksen työvoimapoliittinen ohilyönti.

Tällä ei ole mitään tekemistä työnteon mahdollistamisen, kannusteloukkujen purkamisen ja työnteon kannattavuuden lisäämisen kanssa. Tässä on putkiaivoilla tehty mallinnos, joka on selkeästi liian yksinkertaistettu ja ongelmat lähtökohtaisesti sivuuttava. Eli tämä malli ei tule toimimaan, vaan se tulee ajamaan iloisesti purjeet ylhäällä päin kaijaa. Aika lyhyellä ajanjaksolla.

Asiaan liittyvät suuret ongelmat on sivuutettu täysin. Pitkäaikaistyöttömät eivätkä työhön pakotetut ole kenellekään työnantajalle sellaista työvoimaa jota he tarvitsevat. Ammattitaidoton ja motivaatiotasoltaan miinusmerkkinen ihminen tulee aiheuttamaan työpaikalla enemmän hallaa ja vahinkoa kuin hyötyä.

Tämä on ihan perusasia. Sellainen joka pitäisi jokaisen ymmärtää.

Lisäksi ajatus siitä, että ihmisiä voidaan määrätä subjektiivisin perustein siirtymään pakkotöihin oman työssäkäyntialueen ulkopuolelle on kuolleena syntynyt ja entistä suurempia ongelmia aiheuttava asia.

Tämän ajatuksen perusteella esimerkiksi itäsuomalainen työtön voidaan määrätä pääkaupunkiseudulle töihin.
Onkohan kukaan Miniluvin virkamiehistä miettinyt asiaan liittyviä sosio-ekonomisia liitännäisiä. Mistä tällainen työtön saa asunnon – ja ennen kaikkea; miten hän maksaa sen takuuvuokran? Miten näistä vähistä rahoista maksetaan sekä oman perheen asuminen kotiseudulla että keikkamiehen toimeentulo ja eläminen kasvukeskuksessa? ja mitä tapahtuu perheille ja parisuhteille?

Tässä tilanteessa alueellinen siirtymisvelvollisuus sellaista korvausta vastaan joka ei riitä edes elinkustannuksiin on vain uusi termi pakkotyölle – siis orjuudelle.

Konspiraatioteoria tai ei – tämä touhu vaikuttaa ulkomaalaisten maahan haalimisen rinnalla selvästi tavoitteelliselta ja suunnitellulta. Kyse ei välttämättä ole työvoimapulan ehkäisemisestä – tässä näyttäisi oleva kyse pohjimmiltaan hieman muista asioista. Sellaisista jotka saattavat muuttaa yhdenvertaisuuteen perustuvan kansalaisyhteiskuntamme rakenteita.

Olen pariin otteeseen kirjoittanut maanmuuttoministerimme reippaista aloituksista. ne löytyvät täältä, täältä ja täältä.

Totesin tuolla aikaisemmin näin:

Hiljalleen alkaa näyttää siltä, että sitä kuuluisaa työvoimapulaa ei ole lähiaikoina tulossa sitkeää työttömyyttä potevaan maahamme. Lisäksi tämä maahanmuuttopolitiikka ei näyttäisi olevan suoraan kohdistunut ammatti- ja kielitaitoisen siirtoväestön maahanhaalimiseen. Puhumattakaan todellisesta aivokapasiteetin lisäämisestä.

Villi veikkaus – haluatteko tietää?

Täältä päin tarkasteltuna näyttää siltä, että eräillä piireillä on polttava tarve hankkia maahamme kieli- ja ammattitaidotonta työvoimaa. Miksi? No tietysti siksi, että näin saadaan uuskolonisaation kautta lauma vähään tyytyviä ihmisiä tekemään paskaduuneja – alipalkatusti.

Näin ei tarvita enää typeristä työehdoista ja työturvallisuusasioista – aivan turhaan! – kitisevää ja palkkaa tarvitsevaa suomalaista alemman tason duunaria ollenkaan. Näin helppoa ja yksinkertaista se on! Kuten kaikki muutkin suuriin muutoksiin pyrkivät suunnitelmat.

Keep it simple – it works!

Tämänpäiväistä uutista nieleskellessä näyttää siltä, että osa omastakin kansasta halutaan alistaa uuteen paarialuokkaan…

Työvoimapoliittisen lähtökohdan pitää olla aivan toisenlainen – siis jos näihin asioihin haetaan todellisia ja toimivia ratkaisuja. Tsaarinaikainen byrokraattinen nöyryytys ja pakottaminen eivät tule tuottamaan muuta kuin suuren epäonnistumisen. Kokoomus puhui aikaisemmin työn kannustavuuden lisäämisestä ja Keskusta elävästä maaseudusta. Molemmat ovat ilmeisesti unohtaneet puheensa tai ymmärrys ei riitä todellisiin ratkaisuihin.

Tässä teille ratkaisumalli – oi poliitikot:

1. Nostetaan nollaveroprosenttia pienipalkkaisten työtekijöiden kohdalla tarpeeksi korkealle. Näin ihmisille jää enemmän rahaa kulutettavaksi ja se kiertää kulutuksen kautta erilaisina kulutusveroina takaisin valtion kassaan. Tällainen piristysruiske luo myös niitä oikeita työpaikkoja. Siis vakituisia yksityisellä sektorilla olevia ja tuottavia työpaikkoja.

Tässä on eräs ongelma; kiihtyvä kulutus saattaa kiihdyttää inflaatiota. Siihenkin on olemassa Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa lääkkeet. Paremmat ja tehokkaammat kuin tämä työvoimapoliittinen hölmöily.

2. Luodaan korkean teknologian ja erikoistumisen aikana niitä etätyöpainotteisia ja – molemminpuolista – sitoutumista edellyttäviä PK-yrityksiä myös syrjäseuduille. Olen kirjoittanut tästä aikaisemmin esimerkiksi täällä ja täällä.

Järki käteen hallitus. Perusajatus on hieno mutta nämä menetelmät eivät tule toimimaan. Mallinne – anteeksi nyt – vain on absurdisti kotoisin maasta-jota-ei-enää-ole. Tiedättekö mistä?

No tietysti Neuvostoliitosta. Stahanovilaiseen malliin ja perinteiseen oblomovilaisuuteen mallinne taittuu hyvin. Kun turhaa työtä teetetään ammattitaidottomalla, pakotetulla ja motivoitumattomalla työvoimalla – mikä mahtaa olla tulos?

Tämä on asia joka pitäisi kyllä varsinkin porvarileirissä ymmärtää tätä ehdotusta paremmin…

Toivottavasti tämä työvoimapoliittinen ohilyönti ei johda yhteiskunnalliseen ajolähtöön…

Lähde: HS