Ihmisoikeusliittona tunnettu vähemmistöterroria harjoittava yhdistys – ilman mitään virallista asemaa – on päättänyt luokitella Suomen samanlaiseksi maaksi kuin Serbia tai Kongo. Kun mitään varsinaista ihmisoikeusasiaa ei ole, revitään tyhjästä ikeniä.
Tämä on suoraa jatkumoa viimeaikaiselle demokratian murentamiskehitykselle. Sille jossa Suomessa pyritään siirtämään valta vähemmistöille ja alistamaan enemmistön vähemmistön tahdon alle.
Olen kirjoittanut tästä tapauksesta aikaisemminkin täällä. Lisäksi olen sivunnut aihetta lukuisissa muissa kirjoituksissani.
Päivän Pravda kertoo että, Ihmisoikeusliitto vaatii Ylä-Lapin riitoihin kansainvälistä sovittelijaa. Ulkomaisen ”ahtisaaren” tehtäväksi sovunhieronta pakkoteurastuksista, metsäkiistoista ja maanomistuksesta. Eli ihmisoikeusliitto haluaa asettaa Suomen samaan asemaan sisällissotia käyvien ei-oikeusvaltioiden kanssa?
Eihän Suomi voi enää tämän määrittelyn jälkeen osallistua YK:n rauhanturvatoimintaan ja moisen fasistisen poliisidiktatuurin edustajat – kuten tämä Martti Ahtisaari – pitää välittömästi poistaa kansainvälisistä tehtävistä.Ehkä sivistyneiden maiden pitäisi asettaa Suomi samanlaiseen saartoon kuin apartheidin aikainen Etelä-Afrikka?Ihmisten pitänee kerääntyä ympäri maailman mielenosoituksiin Halosen-Vanhasen diktatuuria avastaan ja laulaa tukeaan alkuperäisväestölle esimerkiksi ”free Pekka Aikio” – tai ehkä oikeammin: ”Fucking Finns – give ´em all Your money!”
“Jos vähän kärjistää, niin on vain ajan kysymys, koska Ylä-Lapissa tartutaan pyssyihin”, perustelee liiton puheenjohtaja, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.
Vai vähän kärjistää? Ojasen lausunto on asioiden tahallista vääristelyä ja kiihottamista väkivaltaan. Varsin vaarallista ja vastuutonta puhetta. Etenkin valtiosääntöoikeuden professorilta.
Jos nyt kaikesta huolimatta Inarissa syntyy näiden kukkahattuilijoiden – ilmeisestikin – haluama sisällissota, niin syyllisetkin ja kiihottajat taitavat olla tiedossa…
Ojanen pitää sovittelun käynnistämistä Suomen hallituksen tehtävänä.
Minkä ihmeen sovittelun? Vähemmistön tekemiä painostusyrityksiä ei pidä sovitella – etenkään hallituksen taholta. Eivätköhän rikos- ja riitaasiat edelleenkin kuulu oikeuslaitoksen ratkaistaviksi.
Tämä koohotus menee vielä pahemmaksi:
Työtä johtamaan pitäisi hänen mukaansa kutsua “riittävän korkean profiilin omaava kansainvälinen sovittelija” – eräänlainen Martti Ahtisaaren vastine siis – “jolla on erityistä asiantuntemusta kansainvälisestä oikeudesta ja alkuperäiskansakysymyksistä”.
“Ei olisi ensimmäinen kerta, jolloin alkuperäiskansojen asioita on soviteltu kansainvälisesti”, Ojanen huomauttaa.
Ei Suomessa. Ei aikaisemmin, eikä nytkään. Haluaako Ojanen todellakin leimata Suomen diktatuuriksi?
Liitto on Ojasen mukaan seurannut Ylä-Lapin saamelaisten tilannetta jo vuosia: ensin maanomistus- ja metsäkiistoja ja nyt viimeksi pakkoteurastuskiistaa.
“Ne kaikki liittyvät toisiinsa”, Ojanen tulkitsee. Hän korostaa, ettei liitto esitä Ylä-Lappiin kansainvälistä sovittelijaa vain Ivalon paliskunnassa puhjennutta porojen pakkoteurastuskiistaa ratkomaan.
Teurastuskiistaa Ojanen pitää epäsuorana ilmentymänä Ylä-Lapin metsäkiistoista – joissa vastakkain ovat usein olleet poronhoito ja metsätalous – sekä ratkaisemattomista maanomistusoloista: kelle lopulta kuuluvat saamelaisalueiden valtionmaat, saamelaisille vai Suomen valtiolle.
Nykyään kiistamaita hallinnoi Metsähallitus.
Ihmisoikeusliitto ei ole tässä asiassa minkäänlainen osapuoli. Se on osa vähemmistön kokoamaan laillisuuden murentamiseen ja painostukseen kasattua epädemokraattista painostus-, kiristys- ja uhkailukoneistoa.
Palaan tuohon maakysymykseen hieman myöhemmin… Se on varsin mielenkiintoinen…
“Suomi on ratifioinut ja voimaansaattanut mallikelpoisesti YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksia. Poikkeuksena on Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansojen oikeuksia turvaava sopimus”, Ojanen huomauttaa.
“Syynä on juuri se, että saamelaisalueiden maanomistusta ei ole saatu ratkaistua.”
Onhan se ratkaistu. Maat kuuluvat valtiolle. Piste.
Ivalon paliskunnan pakkoteurastuksia Ojanen pitää perustuslain ja Suomen kansainvälisten sopimusten vastaisina.
Uhattuina ovat hänen mukaansa neljän Nellimin kylässä asuvan saamelaisen poromiehen porot ja samalla elinkeino, perinteinen poronhoito. Se taas luetaan Ojasen mukaan osaksi saamelaisten kulttuuria, jota perustuslaki ja kansainväliset sopimukset suojelevat.
Enemmistön pitäisi siten taipua neljän ihmisen ahneuden edessä. Niinkö? Tämä ilmeisesti koskee Ojasen mielestä vähemmistöjä Suomessa laajemminkin? Mielenkiintoinen demokraattori tämä Ojanen – kerta kaikkiaan…
Nellimiläisten tueksi on asettunut myös Saamelaisneuvosto, joka kanteli pakkoteurastuksista YK:hon. Viime viikolla YK tiedustelikin, mitä Suomi aikoo tehdä.
Kauhea poliisidiktatuurivaltio Suomi. Seuraavaksi odotamme raflaavia kuvia Kutturan keskitysleirin kauheuksista…
Ensimmäinen paikallinen sovittelukokous oli kutsuttu koolle täksi päiväksi Nellimiin, mutta keskiviikkona tuli tieto, että se on peruttu, kun sovulle ei näyttänyt olevan edellytyksiä. Neuvotteluosapuolet olisivat olleet teurastuksista päättänyt paliskunnan enemmistö sekä nellimiläinen vähemmistö. Kokoukseen olisivat osallistuneet myös paliskuntain yhdistyksen ja maa- ja metsätalousministeriön edustajat.
Niinpä niin… Ehkä tuo olisi ollut se oikeampi tapa lähestyä asiaa – ennen oikeudenkäynteihin turvautumista. Mutta, että kansainvälinen selvittäjä Suomeen?
Haloo! Ihmisoikeusliitto – ovatko kaikki murot tallella kulhoissanne?
Palataanpa nyt kuitenkin kaiken tämän propagandan keskeltä tosiasioihin.
Suomen virallinen väkiluku 31.12.2006 oli 5 276 955. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Saamella ja romanilla on virallisesti tunnustettu vähemmistökielen asema.
Väestöstä 91,51 %:n äidinkieli on suomi, 5,49 %:n ruotsi, saamen kieltä puhuu 0,03% väestöstä ja 2,17 % puhuu jotakin muuta kieltä.
Saamelaisiksi – tarkoitushakuista syistä – rekisteröityjä on n. 5800 henkilöä. Heistä kuitenkin saamea puhuu äidinkielenään vain n. 3000 henkilöä. Heistäkin noin puolet asuu muualla kuin ns. saamelaisalueella. ja heidän määränsä lisääntyy koko ajan. Heillekö kolmen pohjoisimman kunnan maat pitäisi jakaa keinottelua varten?
Tuleeko Greenpeace tueksi, kun saamelaispoika tarvitsee uuden mersun ja pistää entiset valtion metsät nurin? Sitäkin jään odottamaan mielenkiinnolla…
Saamelaisten kotiseutualue koostuu Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnista. Alueella asuu kuitenkin vanhastaan myös etnisesti suomalainen alkuperäisväestö. Näistä kunnista Enontekiö ja Utsjoki ovat lähinnä konkurssin partaalla olevia huuhaakuntia, eivätkä pysty suoriutumaan lakisääteisistä kunnallista palveluvelvoitteistaan ilman muualta Suomesta siirrettyjä verotuloja.
Osa etnisesti suomalaisesta alkuperäisväestöstä on aikanaan asuttanut nämä alueet ja suvut ovat asuneet alueella satoja vuosia. Toisin kuin esimerkiksi kovaäänisesti muiden omaisuutta vaatimassa olevan Pekka Aikion suku.
Hänen sukunsa edustaa 1800-luvun lopulla Norjasta Suomeen siirtyneitä tunturisaamelaisia. Että sellaista alkuperäiskansaa nämä Aikiot…
Tunnen muuten henkilökohtaisesti useitakin saamelaisia. Nämä tässä jutussa mainitut ahneet vaatijat edustavat poikkeamaa – muuten varsin luotettavissa ja ystävällisissä ihmisissä.
Lopultakin koko kupletin juonena on yhteisen ja yksityisen omaisuuden hankkiminen pienelle – mutta äänekkäälle – vähemmistölle. Vaikka väkisin ja ulkopuolista painostusta käyttäen.
Saa nähdä kuinka kyykkyyn enemmistö tässä asiassa painetaan…
Lähteet: HS,STT, Tilastokeskus
Kullervo Kalervonpoika 
01.11.2007 at 8:58 pm
En ole tästä asiasta nyt aivan varma, mutta olen muistavinani kuulleeni, ettei saamelaisten perinteiset tavat edes pidä mahdollisena maan ”omistamista”. Maa ei monien alkuperäiskansojen perinteiden mukaan kuulu ihmiselle, vaan päinvastoin. Tässä valossa on varsin kummallista, että he vaativat ’omistusoikeutta’ maahan.
Tosin nykyaikanahan omistus takaa käyttöoikeuden. En ole perehtynyt siihen, miten Suomen valtio on omistajana kohdellut saamelaisten perustuslaissa määrättyjä maankäyttöoikeuksia, joten en kyllä siihen voi ottaa kantaa. Mutta noin periaatteellisella tasolla, koska olen liberaali, pidän varsin omituisena sitä, että suuri osa Suomen maasta on edelleen ns. valtion maata, jota ei kyllä kukaan saa omistukseensa ilman, että turvautuu painostukseen ja henkilökohtaisiin suhteisiin vallanpitäjiin.
Hauskan tästä tilanteesta tekee se, että saamelaiset ovat kuitenkin suomalaisia, joten heillähän on näin ollen omistusoikeus valtion maihin, kuten on myös minulla, mutta pitäköön mäkäränsä. Paras ratkaisu tähän tilanteeseen olisi se, että valtio luopuisi täysin perusteettomasta omistusoikeudestaan maahan, ja luovuttaisi sen suomalaisten käyttöön vain sillä perusteella, että maata pitää käyttää. Näin ratkaistaisiin kertaheitolla sekä saamelaisten oikeuskiistat, että etelä-Suomen tonttimaa-pula (sillä valtiohan EI näissä tilanteissa tee yhtään mitään ennen kuin saa lahjuksensa).
Jos nyt joku kuitenkin ajattelee, että valtiolla on meidän kaikkien edunvalvojana oikeus hallinnoida maata. Niinpä… Mutta koettakaahan mennä vaatimaan sitä maa-alaa, joka näin ollen kuuluisi sinulle (eli noin 5 500 000 osaa Suomen pinta-alasta). Valtionhan pitäisi luovuttaa tuo maa jokaiselle sitä vaativalle… jos se toimisi kuin hallinnoija. Ikävä kyllä tässä suhteessa elämme vielä keskiajalla ja aatelisto pitää maata hallussaan, vaikkei sillä mitään teekään.
17.01.2008 at 2:42 pm
Kirjoituksessa mainittu Pekka Aikio on useaan otteeseen kieltäytynyt DNA-tutkimuksista väittäen niitä tarpeettomiksi. Jos saamelaiset ovat geneettisesti suomalaisista poikkeava alkuperäiskansa, eikö silloin DNA-tutkimus ole ainoa tapa varmistaa kuka on alkuperäiskansaa ja kuka ei. Ainakin teoriassa.
Asiaan liittyy myös muita puolia. Kuten Kullervo asiallisesti kysyi, pitäisikö valtaväestönä alueella asuvat ja suomalaisina itseään pitävät lappalaisperheet karkottaa tuolta saamelaisalueelta, kieltää heiltä elinkeinon harjoittaminen ja jakaa heidän omistamansa omaisuus näille ns. saamelaisille?
01.08.2008 at 11:47 pm
Pitäähän tämä nyt tännekin laittaa:
”Taloussanomat, 25.3.2004: ”Mies näyttää piirtoheittimellä valokuvia. Ensimmäisessä kuvassa on kymmeniä metrejä leveitä ja kilometreja pitkiä avohakattuja kaistaleita. Hän sanoo, että metsähallitus tekee tälläisiä kaistalehakkuita Ylä-Lapissa, puurajalla. Toisessa kuvassa on valtava metsäaura keskellä suurta ja syvään aurattua aluetta. Mies sanoo, että tälläisiä aurauksia Metsähallitus tekee samalla alueella. Kolmannessa kuvassa on kuollutta tunturikoivikkoa, miehen mukaan Metsähallituksen vesakkomyrkytysten jälkeä. Yleisö on ihmeissään. Se koostuu (brittiläisistä) metsäteollisuuden asiakkaista, jotka tutustuvat Metsähallituksen kestävään metsätalouteen.
Seuraavan puheenvuoron pitäjä pyytää miestä näyttämään ensimmäisen kuvan ja sanoo: ”Sinähän tiedät, että tätä kuvaa ei ole otettu Ylä-Lapista.”
”Mies hämmentyy ja myöntää, että se on otettu etelämpää tekojärviltä. Sielläkin nämä hakkuut lopetettiin 20 vuotta sitten kuten myös kokeiluluontoisesti tehdyt auraukset. Kolmannen kuvan tuhon aiheutti tunturimittarin toukka. Vesakkomyrkytyksiä Ylä-Lapissa ei ole tehty koskaan.”
Taloussanomien ja Hannes Mäntyrannan mukaan tämä tarina on tosi. ”Kuvat esitti vuoden 2003 joulukuussa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio””
http://vihreavoima.tripod.com/aikio.htm