Kun tämä sananvapaustaistelu näyttää kiihtyvän, on syytä hieman kommentoida eräitä siihen liittyviä asioita.
Eräässä ns. häirikköblogissa on löydetty yksi tähän keskusteluun liittyvä totuuden jyvänen:
Sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Oikeuksia ei ole ilman velvollisuuksia. Jos profeetta Muhammadista saa piirtää karikatyyreja, saa niitä piirtää sanamaalailun avulla myös tunnetuista kansallismielisistä nimimerkeistä. Mikäli poliitikkoja saa parodioida, saa myös poliittisia mielipiteitä esittäviä kansallismielisiä nimimerkkejä parodioida. Jos joku suuttuu parodiasta, hänen velvollisuutensa on osoittaa sekä perustella, miten parodia A eroaa parodia B:stä, karikatyyri X karikatyyri Y:stä.
Totta.
Mutta kun se ei ole kuitenkaan mennyt näin.
Suurin osa törkeyksistä on kohdistunut tunnistettaviin henkilöihin – tai paljastettuihin nimimerkkeihin. Yksityishenkilöihin, jotka ovat halunneet kertoa oman mielipiteensä – joko kertoen tai salaten henkilöllisyytensä.
Ihminen joka tulee henkilöllisyytensä kanssa esiin, ottaa tietysti riskin. Hän ei kuitenkaan ole yksityishenkilönä samanlaista riistaa kuin esimerkiksi Matti Vanhanen. Tai omalla nimellään ammatikseen kirjoittava Panu Höglund.
Heidän suojansa julkisuudessa on varsin rajoitettu.
Nettiin – ja muihinkin tiedotusvälineisiin – yksityishenkilönä kirjoittava yksityishenkilö on edelleen yksityishenkilö. Ja yksityishenkilöllä on oikeus perustuslaissa määriteltyyn sanan- ja mielipiteenvapauteen.
Vielä pahempaa on sellainen toiminta, jossa tarkoituksena on vahingoittaa henkilöä paljastamalla tämän henkilöllisyys ja saattaa hänet pilkan, häpeän, loukkausten tai väkivallan kohteeksi. Se on rikos. Joka olisi hyvä tietää myös häirikköblogin tiimin lainopillisien asiantuntijajäsenien. Jos tuo lainoppineisuus ei auta ymmärtämään, kannattanee kääntyä jonkun oikeustieteellisen koulutuksen saaneen henkilön puoleen.
Nimimerkillä ei ole kunniaa – yksityishenkilöllä on.
Kun tuossa samassa blogissa puhutaan laillisuudesta ja vedotaan omituiseen käsitteeseen tiimimme lainopilliset asiantuntijajäsenet, niin minä pyyhin karvaisen takamukseni näiden tekstien takana olevien ihmisten ymmärryksellä oikeudesta.
Kullervo Kalervonpoika 
05.03.2008 at 10:33 pm
”Vielä pahempaa on sellainen toiminta, jossa tarkoituksena on vahingoittaa henkilöä paljastamalla tämän henkilöllisyys ja saattaa hänet pilkan, häpeän, loukkausten tai väkivallan kohteeksi.”
Miksi henkilöllisyyden paljastaminen itsessään saisi jonkin ihmisen häpeän kohteeksi? Eikö taustalla ole se, mitä hän on kirjoittanut? Omalla nimellään kirjoittaa harkitummin kuin nimimerkillä, jolla tulee laukoneeksi asioita, joita saa pahimmillaan hävetä.
Minä olen luihurimainen nimimerkeillä ja keksityillä nimillä kirjoittaja. Vanhin keksitty nimeni on ollut käytössä jo noin vuodesta 1986. Eli poliittinen persoonani on jo täysi-ikäinen. Omalla nimelläni kirjoitan vain sellaisille foorumeille, joissa ehdottomasti vaaditaan käyttämään omaa nimeä. Eivätkä nämä foorumit käsittele ns. arkoja aiheita.
Kansanedustajaehdokkaaksi ei valitettavasti voi lähteä keksityillä nimillä, joten pari kertaa on pitänyt panna oma nimi peliin. Kovin paljon ei ole tarvinnut roolia muuttaa, koska vaalitaistelun tiimellyksessä ei kiinnitetä huomiota yksittäisen ehdokkaan kärkeviinkään mielipiteisiin. No, valitettavasti kansanedustajat valitaan vaaleilla eikä IRC-gallerian vaalikoneella, jossa päihitin viime keväänä Heinäluoman monet muut julkkikset. Oikeissa vaaleissa eduskuntapaikka jäi muutaman kymmenen tuhannen äänen päähän…
Tällaista lurittelua ja aiheesta toiseen poukkoilua en harrastaisi, jos alle pitäisi kirjoittaa oma nimi – vaikka se ei olekaan tunnettu.
(Jostakin syystä Google-fightissä voitan omalla nimelläni eräitä tunnettuja nettijulkkiksia – mm. sen, jonka vieraskirjassa olleen linkin kautta tulin tänne. Syy on ilmeisesti se, että eräiden superjulkkisten nimet liippaavat riittävän läheltä ja Google yhdistelee…)
06.03.2008 at 1:42 pm
Sorry Harry:
Vastasit itse esittämääsi kysymykseen. Ihmisillä on oikeus myös sellaisiin mielipiteisiin, joita he eivät halua tuoda esiin omalla persoonallaan.
Kannattaa mietiä myös oikeutusta sellaiselle teolle, että joku kaivaa rikoksen uhrin tiedot esille ja julkistaa ne.
Aina ja kaikkialla ei ole järkevää kertoa tuntemattomille ihmisille kuka on.
K
06.03.2008 at 10:43 pm
Huomasitko kullervo, että puhut itsesi ns. pussiin… Ilmeisesti suomettajarotta kokee olevansa lain yläpuolella. Nimimerkin takaa saa hänen mukaansa kirjoittaa sellaista mitä ei muuten kirjoittaisi, mutta tätä kirjoitusta ei sitten enää saa nimimerkin takaa arvostella kärkevämmin kuin ilman nimimerkkiä.
Ja toisaalta mikäpä sinä olet arvailemaan kirjoittajien todellisia nimiä.
07.03.2008 at 12:17 am
Rotantappaja:
Ainoa asia minkä huomasin on se, ettet ilmeisesti ymmärrä luonnollisen henkilön ja nimimerkin eroa. Minä en kirjoittanut – enkä tarkoittanut – sitä mitä väität.
Kannattaisiko sinun vaihtaa alaa ja ryhtyä pyromaaniksi? Olkiukot ja niiden polttaminen tuntuvat olevan vahvinta osaamistasi. 😉
Toivottavasti et pääse polttamaan ihmisiä rovioillasi…
Eikä minun tarvitse enää arvailla. Osittain kiitos kuuluu tietysti Sinulle ja kiihkollesi levittää vihaasi ympärillesi… Siitä nimittäin jää jälkiä.
K
10.03.2008 at 9:43 am
En ole K. MacK:n kommentteja lukenut mielenosoituksissa naamioitumisesta, mutta eikö tässä ole kyse täysin samasta asiasta: omien mielipiteiden esittämisen oikeudesta anonyymisti?
Niin, ennakkokäsitykseni blogin pitäjästä tietysti on, ettei hän hyväksy mielenosoituksissa naamioitumista. Joka tietysti voi olla täysin väärä.
10.03.2008 at 11:14 am
Jussi:
Oma mielipiteeni asiasta on se, että anonyymikirjoittelua blogosfäärissä voi verrata anonyymikirjoitteluun perinteisessä mediassa.
Minusta tuntuu varsin oudolta rinnastaa mielipiteen julkituominen sanallisesti fyysiseen esiintymiseen – mielenosoituksesta nyt puhumattakaan.
Mielenosoitus on keinoiltaan kuitenkin järeämpi kuin yksityiisen mielipiteenosoittaminen. Se on nimensä mukaisesti ”mielenosoitus”, jolla pyritään joukkovoimaa hyväksikäyttäen painostamaan asioiden säilyttämisen tai muuttamisen suuntaan.
K
11.03.2008 at 4:24 pm
Suvaitsen olla asiasta eri mieltä. Anonyymikirjoittelu hukkuu netissä helposti, perinteisessä mediassa julkaisusta päättää muut toimittajat. Jos on kova tarve saada mielipiteensä esille, eikä katso siihen tavoitteeseen pääsevänsä perustamalla blogin, on mielenosoitus todella tehokas keino. Ja jos kyseessä on aihe, jota ei halua / uskalla omalla nimellään / naamallaan esittää, pitää siihen olla myös mahdollisuus.