Viimeaikaisisten punanatsien – eli anarkistien – esiinmarssilla on myös todellinen opetus.
Siis näiden saksalaista NSDAP:n hakaristiä ja sitä kautta natsismia fetissinään rakastavien hellandudelisten esimarsilla. Näiden ihmisten, joiden on ihan pakko pitää tuota merkkiä hihassaan.

Ja se opetushan nyt on aika itsestään selvä.
Se kuka heiluttaa omasta sairaalloisesta maailmankuvastaan eroavan puheenvuoron esiintullessa natsikorttia on hävinnyt jo huutonsa. Natsi peittää oman totalitaarisuutensa syyttelemällä toisinajattelijoita natseiksi.
Kun yhteiskuntamme ja kansallisvaltiomme tuhoutumista – muka kokoomuslaisena Paloheinässä asuvana perheenäitinä – esiintyvä anarkisti lyö kokoomuslaista maailmankatsomusta jollain tavalla noudattavia ihmisiä natsitunnuksella päähän, tiedämme ainakin sen, että anarkistilla on hätä.
Kas – se huutaa ken pelkää. Nälkäkorvessaan ja omassa hajanaisuudessaan kanssarottiaan järsien. Kansa on kaukana näistä pseudopelleistä ja heidän maailmastaan.
Kuuleeko sukellusvene – anarkisti huutaa?
Jk. Punanatsi se vasta natsi onkin… Kysykää vaikka henkiinjääneiltä DDR:n toisinajattelijoilta. Kysykää heiltä mikä ero oli Stasilla ja Gestapolla?
11.03.2008 at 3:06 pm
Kumma juttu tosissaan tämä anarkistien rakkaus noihin hakaristeihin.