Päivän uutisvuo on tuonut tiedon uusien yksityiskoulujen hakijoista ja odotettavissa olevista luvista perustaa näitä Suomeen. Torstaina käsiteltävistä 16 hakemuksesta osa koskee jo luvan ja valtionavun omaavien koulujen laajennusta esimerkiksi peruskoulun yläluokille tai määräaikaisen luvan muuttamista pysyväksi.

Opetusministeriö aikoo esittää 2–4 täysin uutta toimilupaa yksityiskouluille. Lisäksi viisi jo toimivaa koulua on saamassa tavoittelemansa vakituisen luvan määräaikaisen sijaan.

Osa hakemuksista koskee kouluja, jotka jo toimivat niin sanottuna kotikouluna eli ilman valtionapua. Osa koskee kouluja, jotka eivät vielä toimi lainkaan.

Yleisenä periaatteena maassamme on yleinen ja yhtäläinen kunnallinen peruskoulujärjestelmä. Se rinnalla toimii kuitenkin jonkin verran yksityisessä omistuksessa olevia – lähinnä kannatusyhdistysten ja säätiöiden omistamina – eräitä yksityiskouluja. Suomessa on nykyään noin 70 perusopetusta antavaa yksityistä koulua, joita käy alle kolme prosenttia kaikista oppilaista.

Sivuhuomautuksena on toki mainittava, että näiden kunnallisten ja yksityiskoulujen lisäksi maassamme toimii 13 valtion omistamaa normaalikoulua. Niiden tehtävänä on perusopetuksen jakamisen lisäksi toimia opettajankoulutuksen harjoitteluareenoina. Ei normaali- vaan normikouluina.

Nämä yksityiskoulut toimivat yhteiskunnallisen tarveharkinnan pohjalta. Valtioneuvosto voi myöntää esimerkiksi yhdistykselle luvan järjestää perusopetusta. Lupa tuo valtionavun ja oikeuden myöntää todistuksia. Edellytyksenä on, että opetukselle on tarvetta ja kunnan kanssa on sovittu asiasta.

Kunnan kanssa tehtävää sopimusta ei tarvita, mikäli kyseessä on esimerkiksi vieraskielinen tai erityinen maailmankatsomuksellinen tai kasvatusopillinen opetus.

Yksityiskoulun tulee omata myös tarvittavat ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulun pitoon.

Tämänhetkiset hakijat ovat Espoon kristillinen koulu, Keravan kristillinen koulu, Lahden seudun kristillinen koulu, Kuopion kristillinen koulu, Confido – Pohjanmaan kristillinen kasvatus, Jyväskylän kristillinen koulu, Helsingin kansainvälinen kristillinen koulu, Vihdin steinerkoulu, Oriveden steinerpedagoginen Joonas-koulu, Joensuun steinerkoulu, Porvoon steinerkoulu, Kymenlaakson steinerkoulu, Rauman freinetkoulu, Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu, suomen- ja espanjankielinen Mi Casita -koulu ja Sipilän varakoti.

Huomattavaa tässä hakukierroksessa on se, ettei yksikään islamilainen säätiö, yhdistys tai yhteisö ole hakenut lupaa omalle yksityiskoululleen – kuten niin usein aikaisemmin on käynyt.

Miksi muslimit ovat sitten luopuneet tästä hankkeesta – tai pistäneet sen ainakin hetkeksi jäihin?

Kun katsoo Risto Tammen puuhasteluja, mieleen ei hiivi pienintäkään epäilystä siitä, etteikö taloudellinen pohja olisi – ainakin saudeittain järjestettynä – kunnossa. kyse täytyy olla jostain muusta.

Edellisten kierrosten aikana on valtioneuvoston taholta vedottu myös siihen, ettei tarvetta ole. Toinen syy – joka on ajoittain mainittu ja ajoittain jätetty mainitsematta – on se todellisuus, ettei tällaisessa koulussa annettava opetus ole välttämättä sopusoinnussa maamme lainsäädännön ja sopimiemme kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.

Jos islaminuskoiset oppilaat eristetään omaan yhteisöönsä – niin kodin kuin koulunkin kautta – on turha toivoa heidän sopeutuvan mitenkään paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Päin vastoin – tällainen koulu loisi pahimmassa tapauksessa yhteiskuntamme sisälle – yhteiskuntamme varoilla toimivan – erillisen islamilaisen yhteiskunnan. Sellaisen, joka ei jaa samoja arvoja yhteiskuntamme enemmistön – siis demokraattisen päätösvallan – kanssa.

Sitähän meistä tuskin kukaan toivoo tosissaan?

Lähteet: HS, Opetushallitus, Wikipedia, STT

Jk. Oppositio on muuten epäillyt, että sinivihreä hallitus alkaa myöntää lupia kasapäin nyt, kun sille ei ole enää vastaavia ideologisia esteitä kuin esimerkiksi sosiaalidemokraateilla on ollut. Yksityisten peruskoulujen määrä ei kuitenkaan ole räjähtämässä käsiin ainakaan ensimmäisen jaon seurauksena.

Ja hyvä näin.

Tarveharkinta on hyväksi kaikkialla siellä missä vaaditaan erityiskohtelua ja -oikeuksia. Peruskoulujärjestelmämme on osoittautunut PISA-tutkimusten perusteella erittäin laadukkaaksi ja tätä samaa järjestelmää noudatetaan myös näissä yksityiskouluissakin.

Yhteiskunnan kannalta homogeenisuus on hyve.

Mainokset