Valtionsyyttäjä Mika Illman toimi syyttäjänä Seppo Lehdon tapauksessa. Kommentoin asiaa eilen tuoreeltaan ja unohdin erään erittäin tärkeän asian.
Kun Seppo Lehto oli syytettynä ja tuomittiin ns.herjaavien blogien pitämiseen liittyvistä rikoksista, kannattaa huomata, että Lehdon blogien joukossa oli myös Illmanin nimellä ja persoonalla ilkamoiva blogi. Nyt tarkkana kaikki nisset, nasset, mosset ja muutkin hipit: minä en puolusta Seppo Lehtoa enkä hänen kirjoituksiaan. Tämä – kuten eilinenkin kirjoitukseni – on kohdistettu sellaista lainvalvojain toimintaa vastaan, joka ei ole sopusoinnussa hengeltään ja metodeiltaan edes yleisen oikeudentajun, saati sitten voimassaolevan lainsäädäntömme kanssa.
Tämä edellä mainittu blogi tekee Mika Illmanista tässä asiassa asianomistajan. Mitä laki sanookaan syyttäjän toimimisesta omassa asiassaan syyttäjänä. 12 §:
Annettu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
Laki yleisistä syyttäjistäEduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 § Syyttäjän asema ja tehtävät
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa.
Syyttäjän tehtävänä on myös rangaistusmääräysten antaminen siten kuin siitä erikseen säädetään.
2 § Yleiset syyttäjät
Yleisiä syyttäjiä ovat:
1) valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä;
2) valtionsyyttäjä; sekä
3) kihlakunnansyyttäjä ja Ahvenanmaan maakunnansyyttäjä.3 § Valtakunnansyyttäjä
Ylimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä käyttää itsenäistä ja riippumatonta syyteharkintavaltaa, jollei muualla laissa toisin säädetä.
Valtakunnansyyttäjä voi antaa syyttäjäntoimintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita.
4 § Valtakunnansyyttäjän tehtävät
Valtakunnansyyttäjän tehtävänä on:
1) syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen sekä syyttäjien valvonta;
2) syyttäjäntehtävät niissä asioissa, jotka hänelle lain mukaan kuuluvat tai jotka hän ottaa käsiteltävikseen;
3) rikoslain 1 luvussa tai muussa laissa tarkoitettujen syytemääräysten antaminen; sekä
4) syyttäjien edustaminen korkeimmassa oikeudessa.5 § Valtakunnansyyttäjänvirasto
Yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena on valtakunnansyyttäjän johtama valtakunnansyyttäjänvirasto.
Valtakunnansyyttäjänvirastossa on yksiköitä, joista säädetään tarkemmin asetuksella.
Valtakunnansyyttäjänvirasto kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan.6 § Apulaisvaltakunnansyyttäjä
Valtakunnansyyttäjän sijaisena toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä.
Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltäväkseen kuuluvat asiat.
7 § Valtionsyyttäjät
Valtakunnansyyttäjänvirastossa on valtionsyyttäjiä, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa.
Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjän tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta eduskunta, oikeusministeriö, oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin säädetä tai määrätä.
Valtionsyyttäjien muista tehtävistä säädetään erikseen. Tehtävien jakamisesta valtionsyyttäjien kesken päättää valtakunnansyyttäjä.
8 § Paikallissyyttäjät
Kihlakunnansyyttäjistä ja Ahvenanmaan maakunnansyyttäjästä sekä apulaissyyttäjistä (paikallissyyttäjät) säädetään erikseen.
9 § Erityissyyttäjät
Syyttäjästä sotilasoikeudenkäyntiasiassa ja muista erityissyyttäjistä säädetään erikseen.
Syytteen nostamisesta tuomaria vastaan virkarikoksesta päättää valtioneuvoston oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.
10 § Toimivaltasuhteet
Valtakunnansyyttäjä on kaikkien yleisten syyttäjien esimies.
Valtakunnansyyttäjä voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian tai määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt. Valtakunnansyyttäjä voi myös määrätä asian alaisensa syyttäjän syyteharkintaan.
11 § Tiedonsaantioikeus
Valtakunnansyyttäjällä on oikeus tehtävänsä hoitamista varten saada salassapitosäännösten estämättä tarpeellisia tietoja ja selvityksiä sekä alaisiltaan syyttäjiltä että esitutkintaa suorittavilta viranomaisilta.
12 § Esteellisyys
Syyttäjä on esteellinen, jos:
1) hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista taikka sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
5) hän on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen tai hallintoneuvoston jäsenenä tai toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) muu kuin 1―5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.Syyttäjän lähisukulaisella tarkoitetaan hallintomenettelylain (598/82) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.
Syyttäjä saa esteellisenäkin ryhtyä toimeen, joka ei siedä viivytystä. Syyttäjän on ilmoitettava esteellisyydestään sille, joka määrää hänelle sijaisen.
13 § Kelpoisuusvaatimukset
Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on hyvin perehtynyt syyttäjän- tai tuomarintoimeen ja hallintotehtäviin.
Valtionsyyttäjän on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on tehtävän hoitamiseen tarvittava taito.
14 § Nimittäminen
Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.
Valtionsyyttäjän nimittää valtioneuvosto valtakunnansyyttäjän esityksestä. Valtakunnansyyttäjänviraston muiden virkamiesten nimittämisestä säädetään asetuksella.
15 § Virkasyytteen oikeuspaikka
Valtakunnansyyttäjää ja apulaisvaltakunnansyyttäjää syytetään virkarikoksesta korkeimmassa oikeudessa. Syyttäjänä on joko oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.
Valtionsyyttäjää syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa.
16 § Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
Työskentelyn järjestämisestä valtakunnansyyttäjänvirastossa määrätään viraston työjärjestyksessä, jonka valtakunnansyyttäjä eri henkilöstöryhmiä kuultuaan vahvistaa.
17 § Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997.
Tällä lailla kumotaan:
1) Korkeimmasta oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 9 ja 12 §; ja
2) Korkeimmasta hallinto-oikeudesta samana päivänä annetun lain 10 §.Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Oikeuskanslerinvirastossa ja lääninhallituksissa syyttäjälaitosta koskevia tehtäviä hoitavat henkilöt voidaan tämän lain voimaan tullessa siirtää virkaa haettavaksi julistamatta valtakunnansyyttäjänvirastoon vastaaviin tehtäviin. Siirtojen toteuttamisesta päättää oikeusministeriö.
HE 131/1996
LaVM 20/1996
EV 237/1996Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARIOikeusministeri
Kari Häkämies
Syyttäjä on esteellinen, jos: 1) hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen
Tämä herättää kysymyksiä. Sellaisia, jotka aion joka tapauksessa esittää – mielipidevankeuden uhkankin alla:
Onko näin, että kyseinen valtionsyyttäjä on pitää itseään jo täysin lain yläpuolella olevana? Jo se, että hän käytti aikaisemmissa lainsäädännön tulkinnoissaan omaa – kyseenalaista – väitöskirjaansa, oli ulkona vakiintuneesta oikeuskäsityksestämme. Nyt hän on vastoin – lain suoraa kieltoa – toiminut syyttäjänä omassa asiassaan.
Olisiko oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen aika käynnistää asiassa tutkinta?
Vai joko mustat varikset ovat jo matkalla?
Lähteet: Finlex ja kiitokset Lotta Rotille
31.05.2008 at 11:24 pm
Tuon esteellisyyssäännöksen 1 kohta ei sovellu, koska Illman ei ole ilmoittautunut asianomistajaksi. Sen sijaan kyseessä on minusta varsin selväpiirteinen 6 kohdan soveltamistapaus:
6) muu kuin 1―5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Illmanin olisi pitänyt jäävätä itsensä, koska Lehdon Illmaniin kohdistamat herjaukset ovat erittäin todennäköisesti tulleet esille esitutkinnassa tai muuten olleet Ilmanin tiedossa. Lehdon puolustuksen kannattaisi tarttua tähän valituksessa hoviin.
31.05.2008 at 11:49 pm
TH:
Toki.
Mutta kyseisen pykälän 1. momentti on kuitenkin tässä tapauksessa edelleen voimassaoleva. Vaikka Illman ei ole ilmoittautunut asianomistajaksi, hän on edelleen samanlainen asianomistaja, kuin kaikki muutkin tähän asiaan liittyvät asianomistajat.
Kaari määrittelee asianomistajan aseman ja siihen liittyvät oikeudet. Se ei kuitenkaan määrittele sitä, poistuuko asianomistajan asema, vaikka asianomistaja ei vaadi rangaistusta.
Ja eräissä asioissa syyttäjällä on oikeus vaatia rangaistusta asianomistajan vaatimuksista tai vaatimatta jättämisistä huolimatta. Nämä rikosepäilyt liittyvät – eräiltä osin – erittäin voimakkaasti valtionsyyttäjän virkastatukseen.
Eli Illman – minun ymmärrykseni mukaan – on 6. momentissa mainittujen asioiden lisäksi myös 1. momentissa määritelty asianomistaja.
Muuten – eräs asiasta uutisoinut lehti kertoi näin:
Kullervo
01.06.2008 at 2:47 am
Illmanin immelmannit-siinä oiva otsake seuraavalle kierrokselle..
01.06.2008 at 10:21 am
Eiköhän ”sairaalle miehelle” ole jo varmistettu asema josta ei putoa..
01.06.2008 at 5:24 pm
Kullervo, Illman ei ole jutussa asianosainen kuten eivät ole ne muutkaan, joita Lehto on solvannut (esim. Teemu Lahtinen) mutta jotka eivät ole tässä jutussa asianomistajina. Asianomistajaksi kunnianloukkausjutuissa voi tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta tulla vain ilmoittautumalla sellaiseksi. Se, että Lehto on tehnyt Illmanista aivan samanlaisia sivuja kuin asianomistajista, kuitenkin asettaa Illmanin puolueettomuuden erittäin kyseenalaiseksi, vaikka Illman ei asianomistaja olekaan.
01.06.2008 at 5:48 pm
TH:
Ei se Teemu Lahtisenkaan asema asianomistajana mihinkään kadonnut, vaikka Mika Illman jätti nostamatta valtionsyyttäjänä kanteen hänen puolestaan.
Asianomistajan – kuten myös muiden asianosaisten sekä heidän edustajiensa ja avustajiensa – aseman määrittelystä löytyy suhteellisen selkosuomeksi kirjoitettu määritelmä esimerkiksi Lakimiesliiton kustannuksen julkaisemasta kirjasta nimeltään Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään 2; ”Rikos- ja prosessioikeus sekä julkisoikeus”.
Kullervo
01.06.2008 at 6:09 pm
En tiedä tarkemmin Lahtisen tapauksesta, joten en puutu siihen enempää. Joka tapauksessa Illman ei voi olla asianomistaja nyt Lehtoa vastaan päättyneessä oikeudenkäynnissä, koska tuossa oikeudenkäynnissä käsiteltiin vain ne rikokset, jotka oli kumuloitu käsiteltäväksi tuossa oikeudenkäynnissä. Illman ei voinut olla asianomistaja tuossa oikeudenkäynnissä sen enempää kuin olisi esim. henkilö, jonka Lehto on pahoinpidellyt.
01.06.2008 at 6:30 pm
TH:
Kyse on asianomistajan asemasta – ei tietystä rajatusta oikeudenkäynnistä.
Yhtä kaikki – Illman vaikuttaisi olevan esteellinen toimimaan tuossa nimenomaisessa oikeudenkäynnissä syyttäjänä.
Kullervo
01.06.2008 at 6:49 pm
Kyse on nimenomaan tietyistä rikoksista ja niitä koskevasta oikeudenkäynnistä. Ne ihmiset, joita vastaan Lehto on ehkä tehnyt jonkin rikoksen, eivät mitenkään voi olla asianomistajina Lehdon toisia ihmisiä vastaan tehtyjä rikoksia koskevassa oikeudenkäynnissä.
01.06.2008 at 6:57 pm
Kullervo on oikeassa.
Illmanin asema on ollut jo esitutkinnassa asianomistaja. Hämmästyttävää hänen syyteharkinnassaan on ollut se, että hän ei ole nostanut kaikkien näiden samanlaisen rikosepäilyn kohteeksi joutuneiden asianomistajien puolesta syytettä eikä jäävännyt itseään omassa asiassaan.
01.06.2008 at 7:16 pm
TH:
Kyse on Illmanin asemasta.
Kullervo
01.06.2008 at 8:01 pm
En edelleenkään pidä Illmania asianomistajana. Tuossa oikeudenkäynnissä syytteet ovat koskeneet tiettyjä Lehdon tekoja, nimittäin hänen tiettyjä henkilöitä koskevia kirjoituksiaan. Noiden kirjoitusten joukossa EI ole Illmania koskevia kirjoituksia. Illman ei siis ole asianomistaja.
Syyttäjä ei voi asianomistajarikoksissa nostaa syytettä niiden puolesta, jotka eivät vaatimuksia ole esittäneet, paitsi valtakunnansyyttäjän niin vaatiessa. Siten Illman ei ole voinut nostaa syytteitä muiden kuin ilmoittautuneiden puolesta (käsittääkseni vk-syyttäjä ei ole mitään vaatinut tässä asiassa).
Voidaan ajatella, ettei Illman pitänyt Lehdon itseään koskevaa kirjoittelua kunnianloukkauksena, jolloin Illmanilla ei ole myöskään asianomistajan asemaa. Asianomistajan oikeusasemaa ei ole olemassa, ennen kuin viranomaiset ovat ottaneet ko. rikoksen käsittelyyn. Käytännössä Illmanin olisi tietenkin pitänyt jäävätä itsensä, koska Lehdon hänestä kirjoittamat törkeydet eivät kai olennaisesti eroa muista henkilöistä kirjoitetuista.
01.06.2008 at 8:07 pm
TH:
Juttu nyt sattuu olemaan niin, että Illman taitaa kuitenkin olla asianomistaja. Esitutkinnassa oli kaksi häneen kohdistuvaa blogia (joita en sattuneesta syystä aio julkistaa tässä, jokainen löytää ne toistaiseksi halutessaan), joiden sisältö oli rikoslain mukaan sisällöllisesti samaa kuin näissä jutuissa joista Lehto tuomittiin.
Mika Illman on valtakunnansyyttäjänviraston palveluksessa toimien valtionsyyttäjänä.
Edelleen – asianomistajan oikeusasema ei vaadi viranomaisen toimenpiteitä.
Totta kai – julkisena vihamiehenä. Mutta se ei edelleenkään muuta Illmanin asemaa asianomistajana.
Kullervo
01.06.2008 at 8:33 pm
Kullervo, oletko oikeasti tutustunut esitutkintamateriaaliin, niin että tiedät Illmania koskevien blogien olevan siellä? Entäpä jos Lehto olisi kirjoittanut jostakunta blogin, jossa tätä kutsutaan kaikin puolin hienoksi ihmiseksi yms.? Olisiko tämänkin blogin kohde kunnianloukkausjutun asianomistaja, jos ko. blogi olisi tullut esiin esitutkinnassa?
Onko sinulla jotain lähdettä tuolle väitteelle, että asianomistajan oikeusasema syntyy jo rikoksen tekohetkellä eikä vasta sitten kun asiasta on ilmoitettu viranomaisille? Eihän rikoksen tekijääkään kutsuta epäillyksi/vastaajaksi, ennen kuin asia on viranomaisten tiedossa. Samaan tapaan riitajutussa osapuolia ei voi kutsua kantajaksi ja vastaajaksi ennen kuin asia on vireillä.
Illman on valtionsyyttäjä, jonka esimies on valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. Kuusimäki ei kai ole asiassa mitään vaatinut.
En jaksa tästä enempää vääntää. Toivottavasti Illman kuitenkin pistetään ruotuun jollakin perusteella.
01.06.2008 at 8:52 pm
Se tuli vielä mieleen, että ilmestyivätkö Lehdon Illmania herjaavat kirjoitukset nettiin vasta sen jälkeen, kun Illman oli jo nostamassa tai nostanut syytteen, ts. oli mukana jutussa? Jos näin on, se muuttaa asian; Lehto ei voi tehdä Illmanista esteellistä julkaisemalla tästä törkyjuttuja. Ketähän ne asianomistajat olivat tässä jutussa ja milloin heitä herjaavat jutut oli julkaistu?
Illman voi olla ideologinen fanaatikko, mutta ei hän tyhmä ole. Ehkäpä Lehto aloitti Illmanin herjaamisen vasta kun tiesi tämän olevan syyttäjänään? Tällöin Illman ei ole esteellinen.
01.06.2008 at 11:07 pm
TH:
Olen tutustunut.
Todennäköisesti näin laajassa ja samansuuntaisessa jutussa.
Esimerkiksi Lakimiesliiton kustannuksen julkaisema kirja nimeltään Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään 2; “Rikos- ja prosessioikeus sekä julkisoikeus” kertoo asiasta. Se on muuten eräs tuon alan perusteoksia.
Hänen olisi mahdollisesti ollut syytä olla tässä asiassa hieman tapahtunutta tarkempi. Minun mielestäni. On ikävä jos julkisuudessa ja suuren yleisön keskuudessa mahdollisesti syntyisi käsitys, ettei korppi korpin silmää noki. Syyteharkinta näissä asioissa toki kuuluu oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Tästä olen täysin samaa mieltä kanssasi. Ja vaikka ei pistettäisi mitenkään ruotuun, asia pitää yleisen oikeusturvan vuoksi selvittää perinpohjin – minun mielestäni.
Kullervo
02.06.2008 at 11:03 am
”Valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin säädetä tai määrätä.”
Mitä se saatanan hattivatti tuon pykälän perusteella edes tekee käräjäoikeudessa syyttämässä, kun hovi on pienin instanssi missä tyypillä on mitään puhevaltaa?
08.06.2009 at 10:08 am
Seppo Lehto eduskuntaan!
25.08.2009 at 11:39 am
Täysin käsittämätöntä että tällainen mies saa vieläkin olla virassaan.
Tietääkö joku onko ukosta tehty kantelua?
28.10.2009 at 7:47 pm
[…] Holmlundia vakavampiakin lainsäädäntövallan anastamista (ainakin mahdollisesti) yrittäneitä virkamiehiä ja poliitikkoja on näkynyt julkisuudessa yhä kasvavissa […]
20.01.2010 at 12:24 am
[…] on aika paksua, että virantoimituksessaan (ihmisoikeus- ja sananvapauskysymyksissä) varsin usein tulilinjalle joutunut valtionsyyttäjä on otettu manipuloimaan (hänelle kelpaamatonta) […]
01.07.2010 at 4:33 pm
Seurasin Seppo Lehdon blogeja pari vuotta JA JUURI NIISTÄ OPIN NIMEN MIKA ILLMAN JOKA TOISTUI NIIN MONTA KERTAA ETTÄ JÄI VÄKISIN MIELEEN. Eli ei todellakaan ole puolueeton, on JÄÄVI SYYTTÄJÄ ja näin ollen tuomio mitätöitävä ja @£€352 nopeasti… taidan muuten pistää kotisivulleni kissankokoisilla kirjaimilla ”MIKA ILLMAN KUSEE” ja samaten joka nimen joka on ”kunnian”loukkauskantajien listassa. Jos vaikka pääsisin vankilaan Lehdon sellitoveriksi, siinä riittäisi ainakin juttuseuraa, ja sana olisi lopultakin vapaa 🙂 (taidan tehdä tämän tosissani, osoittaaxeni mieltä ja tukea asiassa. En jaa mutisemaan kaislikossa, ei kiitos)
24.08.2010 at 11:40 am
[…] PS. Kullervo Kalervonpoika kommentoi (2) – ”Rikkoiko valtionsyyttäjä lakia?” ”http://kullervokalervonpoika.w…man-lakia/” […]