Pravda ei yllätä.

Monikulttuuriläpyskämme julkaisi 24.5.2008 Martti Heikkisen kirjoittaman artikkelin otsikolla: Pelastusylijohtaja haluaa maahanmuuttajia ja lisää naisia palokuntiin.

Kyseisessä kirjoituksessa sisäasiainministeriön pelastusylijohtaja Pentti Partanen kertoi haluavansa maahanmuuttajia ja lisää naisia vakinaisiin palokuntiin. Partasen mielestä maahanmuuttajia olisi innostettava hakeutumaan alan ammattikoulutukseen ja sitä kautta työuralle pelastustoimeen.

Tämä ajatus on kyllä aika kaukana elävästä elämästä.

Ammattipalomiesten soveltuvuusvaatimukset ovat olleet – ammatin luonteesta johtuen – huomattavasti tiukemmat kuin esimerkiksi poliisi- tai sotilasaloilla. Näin sekä psyykkisesti että fyysisesti asetetuin rajoin. Ihmisten turvallisuus on ollut syynä sille, miksi näitä vaatimuksia ei ole aikaisemmin kevennetty – eikä varsinkaan ns. tasa-arvosyistä. Kiintiöinti ja ns. tasa-arvo on luonteeltaan sellaista, että se lyö sopivuutta, lahjakkuutta, kyvykkyyttä – ja tässä tapauksessa kansalaisten turvallisuutta – avokämmenellä korvalle.

Helsingin pelastuslaitos toteaa brankkarin ammatista seuraavaa:

PALOMIES-SAIRAANKULJETTAJAN AMMATISTA

Tuleva helsinkiläinen palomies koulutetaan turvallisuuden asiantuntijaksi. Hän opettaa, neuvoo, kouluttaa, ohjaa ja valistaa kansalaisia tiedostamaan erilaisia turvallisuus-riskejä ja vaaratilan-teiden syntymisiä sekä hallitsemaan oikeat toimenpiteet mahdollisen onnettomuuden tai vakavan sairaskohtauksen tapahduttua. Hälytystehtävissä palomies toimii erilaisten hoito- ja pelastusyksiköiden jäsenenä ensihoidon, palomiehen tai sairaankuljettajan tehtävissä.

Palomies-sairaankuljettajan pelastustyö on ryhmän jäsenenä tehtävää humaania pelastus-toimintaa, joka usein palkitsee tekijänsä. Pelastusmuodostelmien tehokkuus perustuu niiden iskukykyyn, joka ammattitaidon lisäksi koostuu ryhmän jäsenten halusta tehdä kaikkensa pelastettavien hyväksi. Ammatti-pelastajalta edellytetään ammattilaisen suhtautumista kaikkiin ja kaikenlaisiin työtehtäviin. Siksi hänen tulee olla paitsi terve, ruumiillisesti ja henkisesti hyväkuntoinen myös reipas toimissaan, ryhmään sopeutuva, vapaaehtoisesti palokuntakuriin alistuva ja palveluhenkinen.

Ota kuitenkin huomioon, ettei työ ole sankaruutta, vaan monasti fyysisesti raskasta ja henki-sesti rasittavaa. Työ on paljolti päivystysluonteista valmiudessa oloa, jossa fyysisen suorituskyvyn ja henkisen valppauden ja vireyden asteen tulee silti kaiken aikaa olla korkea. Pelastuslaitos ylläpitää jatkuvaa valmiutta päivällä ja yöllä, arkisin ja sunnuntaisin, juhannuksena ja jouluna. Tämä merkitsee, että aina osa henkilöstöstä on työvuorossa.

Helsinkiläiset palomiehet koulutetaan onnettomuuksien ennaltaehkäisemisen asiantuntijoiksi ja monitaitoisiksi pelastajiksi. Heidän työstään huomattava osa koostuu toimimisesta kiireellistä ensihoitoa ja sairaankuljetusta suorittavien ambulanssien miehistönä. Kun onnistuneen opiskelun jälkeen mahdollisesti pääset palomies-sairaankuljettajan virkaan, et tule pelastuslaitokseen töihin, vaan astut kaupungin palvelukseen turvataksesi kaikkein pahimmissakin olosuhteissa kaupunkilaisten elämän, omaisuuden, ympäristön ja kulttuuriarvot.

Fyysisistä vaatimuksista ja kokeen suorittamisesta löytyy lisää tietoa esimerkiksi täältä.

Partanen muistutti Pelastusopiston juhlassa myös, että palokunnat ovat yhteiskunnan miesvaltaisimpia organisaatioita. Siksi Partasen mielestä on tärkeää, että Suomessakin käynnistettäisiin keskustelu ja toimet naisten osuuden lisäämiseksi pelastustoimen henkilöstössä.

Turha keskustelu – jos halutaan taata kansalaisten turvallisuus. Jos siitä halutaan tinkiä toisarvoisten asioiden vuoksi, silloin voidaan keskustella – ja perustaa rahojen Kankkulan kaivoon syytämisen varmistamiseksi työryhmiä, asiantuntijaryhmiä ja – ennen kaikkea – parlamentaarinen komitea.

Olennaista on muistaa komiteaa kasattaessa, että se miehitetään pakolaisavun ja SETA:n nimittämillä asiantuntijoilla – näin tasa-arvo edistyy ja kansalaisten turvallisuus… no niin… 😉

Pelastusylijohtaja muistutti Kuopiossa, että suomalaiset arvostavat turvallisuudesta vastaavia viranomaisia. Etenkin palokuntaan luotetaan ja palomiestä arvostetaan. Partasen mielestä on jatkossakin tärkeää, että kansalaisten luottamus pelastustoimen henkilöstöön säilyy.

Juuri tuon asian vuoksi – jatkossakin on tärkeää, että kansalaisten luottamus pelastustoimen henkilöstöön – tämä ajatus on syntynyt kuolleena.

Ja idiotia jatkuu.

Samainen ns.media julkaisi tänään asiaan liittyvän mielipidekirjoituksen. Kimmo Luja niminen suuri ajattelija on kirjoittanut multikultisteille hyvin sopiva avautumisen:

Maahanmuuttajia ja naisia palotoimeen

Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja Pentti Partanen haluaa palotoimeen lisää ulkomaalaistaustaisia ja naispuolisia palotaistelijoita. Muistuttaisin pelastusylijohtajaa siitä, että hänhän itse johtaa pelastusosastoa, jolle asia kuuluu.

Esitin, vuoden 1998 Göteborgin diskopalon jälkeen, paloalan koulutukseen vastaavaa ulkomaalaiskiintiötä kuin poliisitoimessa. Göteborgissahan ulkomaalaisvoittoinen yleisö alkoi kivittää palotaistelijoita, koska heidän mielestään nämä eivät tehneet tarpeeksi pelastaakseen heidän ystäviään palokohteesta.

Naiset pelastusosasto taas on onnistunut karsimaan paloalalta – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta – ylimitoitetuilla fyysisillä kuntoisuusvaatimuksilla. Ne olivat jo ennestään Pohjoismaiden, ellei koko Euroopan, vaativimmat. Pelastusosaston asiasta vastaava pelastaja lisäsi kuitenkin fyysisiä vaatimuksia ajamalla käyttöön niin sanotun Oulun mallin, Työterveyslaitoksen kritiikistä huolimatta.

Jotta pelastusosastolla vasen käsi ei tietäisi mitä oikea käsi tekee, palotoimen työkykyhanketta johtava pelastusosaston pelastaja on samanaikaisesti laskemassa palotoimen palvelutasoa sekä lieventämässä kelpoisuusvaatimuksia.

Näin siksi, että palotaistelijoiden eläkeikää ei tarvitsisi laskea 65:stä (uusilla palotaistelijoilla 63–68) vuodesta realistisemmaksi. Sama ministeriö vaatii kuitenkin, että poliisin eroamisikä pidetään 60 vuodessa.

Kari Rajamäki on julkisesti kertonut ihmettelevänsä sitä sisäministeriön pelastusosastolla vallitsevaa ammattitaidottomuutta, jonka hän huomasi ollessaan itse sisäministerinä.

KIMMO LUJA

Luja ei tunnu ymmärtävän sitä, että hänen – varsin subjektiivisen näkemyksensä mukaan – ylimitoitetut fyysiset kuntovaatimukset eivät ole ylimitoitettuja – ne on luotu kansalaisten turvallisuuden vuoksi. Lujalle tekisi hyvää käydä brankkarin pääsykokeissa, hän saattaisi kenties oppia jotain siellä. Minä en usko kenenkään brankkarin olevan kovinkaan onnessaan työskentelystä sellaisen ihmisen kanssa, joka ei suoriudu ammatin fyysisistä – ja sen väsyn ja uupelon jälkeen myöskään henkisistä – vaatimuksista.

Hän ei myöskään tunnu ymmärtävän sellaista yksinkertaista pikkuasiaa, että Ruotsin ongelmat johtuvat ruotsalaisesta maahanmuuttopolitiikasta – eivät siitä, että ruotsalainen poliisi tai palomies olisi sopimaton työhönsä. Lähtökohtaisesti maahanmuuttajalta edellytetään sopeutumista saapumismaahansa – sen jokapäiväiseen elämään, kulttuuriin ja ennen kaikkea sääntöihin.

Juuri tällaisten kimmolujien vuoksi on pelättävissä, että maamme suistuu smaan helvettiin Ruotsin kanssa. Siihen Oulun mallin mukaiseen työkykytestiin (ei pelastaja- eikä palomieskoulutukseen) voi tutustua esimerkiksi täällä.

Kaikkien muidenkin tällaisten ajatusten esittäjien kannattaa kuitenkin muistaa muutama olennainen asia.

Jos pelastustoimen ammattihenkilökunnan vaatimuksia halutaan muokata siihen suuntaan, että naisen fysiikalla ja huonolla suomen kielen taidolla pääsee huolehtimaan kansalaisten jokapäiväisestä turvallisuudesta, niin onko siitä maksettava hinta turvallisuuden heikentymisenä kaiken tuon vaivan arvoinen ja yhteiskunnallisesti tavoiteltava asia?

Kuinka fyysisesti nykyistä brankkaria kevytrakenteisempi henkilö pärjää työssään, jos hänen täytyy tuoda esimerkiksi Töölössä olevasta kerrostalosta – ja esimerkiksi sen kuudennesta kerroksesta – sairauskohtauksen saanut 130 kiloa painava mies?

Tai kuinka tuo sama hippiäinen pärjää – savusukelluslaitteiden kanssa – matkan samat portaat savussa ja kuumudessa esimerkiksi kahden 30 kiloa painavan letkulaukun kanssa – kadulta ullakolle?

Kuinka pärjää suomen kieltä huonosti tai vajaakykyisesti hallitseva ihminen kohtauksen saaneen potilaan kanssa tabiksessa?

Huonosti.

Tämä on minun mielestäni eräs pelastustoimea koskevia typerimpiä ideoita kautta aikain. Ehkä jopa kaikkein typerin – Palo-opiston (nykyisin Pelastusopisto) Kuopioon siirtämisen jälkeen.

Lähde: HS

Jk. Samaan aikaan todetaan, että nykyinen hätäkeskuslaitosjärjestelmä on epäonnistunut. Jos juuri koulusta valmistunut suomalaissyntyinen poliisi ei oikein ymmärrä pelastustoimea eikä siinä toimijoita, miten siihen pystyisi täysin umpimetsästä tuotu maahanmuuttaja?


Site Meter

Mainokset