– Mitä perkelettä te luulette tekevänne, taistelija?
– Herra luutnantti, vihollinen ampuu kovilla ja kohti. Minä ammun takaisin.
– Mikä on taistelijan nimi?
– Jääkäri Mäenpää, herra luutnantti.
– Oletteko te saatana joku rasisti? Ettekö te ymmärrä, että vihollinenkin on ihminen?
– Ihan puolustaakseni itseäni, joukkoani ja isänmaatani ammuin takaisin. Kun kerran kohti ammuttiin…
– Kohti ammuttiin ja kohti ammuttiin… Ettekö te tiedä, että on erittäin rasistista ampua vihollista päin?
– Mutta, mutta…
– Ei mitään muttia! Te olette rasisti! Pahinta sakkaa isänmaan ja etenkin Mahtavan EU:n ja maapallon päällä! Ei teidän kaltaisianne kätellä eikä tervehditä! Teidät ammutaan aamunkoitteessa! Sotilaspoliisi tänne!
– Mutta kun…

– – –

– Kukas perkele te sitten olette?
– Sotamies Honkajoki, herra luutnantti. Aa, aa ykkönen. Ensimmäinen aa tarkoittaa etunimeä Aarne toinen aa ja numero kuntoisuusluokkaa. Vaikka se taitaa nykyään olla pelkkä aa. Ilmoittaudun palvelukseen työstäni ja mamman sekä lasteni vierestä revittynä, päättäen vakaasti vuodattaa sekä oman että katkaisuklinikalta saamani veren Uuden Uljaan Monikulttuurisen Suomen puolesta.
– Mikä helvetti teillä roikkuu aseena olkapäältä?
– Ai tämäkö? Se on reserviläiskivääri, herra luutnantti.
– ..stä perkeleestä te tuon helvetinkoneen olette löytänyt? Ettekö te tiedä, että nykyinen reserviläisarmeija käyttää ainoastaan uusiokartongista tehtyjä jousipyssyjä varustettuna pehmokärjin?
– Tiedän kyllä, herra luutnantti. Juuri sen vuoksi jemmasinkin tämän silloin, kun alkuperäisväestöltä kiellettiin kaikki aseet nallipyssyjä myöten ja ne jaettiin maahanmuuttajille henkilökohtaisiksi puolustusaseiksi. Ajattelin, että siitä olisi joskus jotain hyötyä.
– Te ajattelitte? Kuka antoi siihen luvan? Olette rasisti ja rikollinen! Teidät teloitetaan! Sotilaspoliisi!
– Mutta, mutta…

– – –

– Komppania, asee-een-to! Täällä ei ilmeisesti ymmärretä sitä, miksi olemme täällä monikulttuurista isänmaata puolustamassa. Kuten suuri esikuvani luutnantti Lammio olisi todennut mikä röyhkeys! Minä näytän nyt teille esimerkin siitä miten monikulttuurinen hyökkäys rakastettua vihollista päin suoritetaan.

Nostatte vasempaan käteen sen puhtaan nenäliinan – se ei ole naisen kyyneliä, vaan antautumista varten. Naisen kyyneliin suhtautumisesta olen antanut teille jo jumalaisen esimerkin Idols-ohjelmassa.

Oikeaan käteen otatte stendarin ja laitatte sen palamaan – näin. Sitten te levitätte kätenne ja hyräilette Stairways To Heavenia lähestyessänne rakastettua vihollista. Vain rasisti on raukka ja tarttuu aseeseen!

– Hey, You muthafucker! Fuck off, You fuckin´hippie!!! MP!

– Mutta, mutta…

– – –

Tämä tarina on fiktiivinen ja kaikki siihen liittyvät politiikkaan, asioihin, ihmiseloon tai henkilöihin liittyvät mielikuvat ovat – vain ja ainoastaan – lukijan rasistisen mielikuvituksen tuotetta.

Hävetkää!

Mainokset