Kun tämän perusasian ymmärtäminen tuntuu tietyille piireille olevan täysin mahdotonta, niin kirjaan varsin lyhyesti – opiksi, ojennukseksi ja lainattavaksi -aksioomani omasta ruokapöydästä.
1. Jokaisella on ensisijainen oikeus omalla työllään ansaittuun tai perittyyn ruokapöytään ja sen sisältöön.
2. Jos joku haluaa tarjota omasta ruokapöydästään, hän ei voi vaatia toista samassa tilanteessa olevaa jakamaan omastaan vastoin tämän tahtoa.
3. Vieraat käyttäytykööt talon tavoilla.
Piste.
Kullervo Kalervonpoika 
16.11.2008 at 3:03 pm
Tätä saa siis lainata vapaasti? Hyvä tiivistys.
16.11.2008 at 3:05 pm
”3. Vieraat käyttäytykööt talon tavoilla.”
Myös sukulaiset ja tuttavat.
16.11.2008 at 3:56 pm
Heh – näin kai se on.
16.11.2008 at 9:46 pm
Kuten IS totesi, aksiooma on hienolta kuullostava sana. Monikulttuurisuuskin vaikuttaa sanana komealta, upealta ja hienolta.
Eikö siellä Tampereen yliopiston tiedotuslinjalla opeteta, mitä nämä käsitteet merkitsevät?
😉
27.11.2008 at 2:04 pm
Loistava vertaus!
19.12.2008 at 3:08 pm
Ei noin, virallisestihan sinun pitää pyytää anteeksi mikäli vieras ei satu tykkäämään sohvastasi ja kusee siihen.
27.09.2009 at 8:39 pm
[…] joskus käyttänyt ruokapöytää tämän asian metaforana. Tuo metaforan sisältö kuuluu kaikessa lyhykäisydessään näin: 1. […]
10.10.2009 at 8:41 pm
[…] Huonosti käyttäytyvä suomalaisen yhteiskunnan vieras Umayya Abu-Hanna Hyysärin mukaan 9.10.2008. […]
27.01.2010 at 10:19 pm
[…] hyvinvointivaltion pöytä, joka on katettu ja rakennettu alkuperäisväestöä edustavien suomalaisten (siis myös myös karjalaisten) suunnattomin uhrauksin ja kärsimyksin, on tarkoitettu […]