Perustuslakimme mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Totuus on kuitenkin se, että äidinkieleltään ruotsia puhuvien kansalaisten määrä vähentyy entisestään. Olen itse erittäin hyvä esimerkki siitä. Puhun ja kirjoitan kyllä (ymmärrettävän?) sujuvaa ruotsia, mutta en ajattele (tietoisesti) ruotsiksi enkä käytä sitä äidinkielenäni.
Näin silti, vaikka äitini puhui ruotsia omana äidinkielenään. Ja juuri tämän vuoksi – etnisesti suomenruotsalaisena – katson olevani oikeutettu arvostelemaan oman ankkalammikkoni asioita.
Mitä käykään silloin, kun ruotsia äidinkielenään puhuvien ja venäjää äidinkielenään puhuvien kansalaisten määrä on sama?
Tuleeko venäjästä kolmas kansalliskieli vai muuttuuko ruotsin kielen asema – ruotsalaisen mallin mukaan – vähemmistökieleksi?
Tätä samaa asiaa on pohdittu myös RKP:ssa. Siellä ollaan oltu – jo ennen erästä kuuluisaa laivaseminaaria – huolissaan degeneroituvasta ja vähenevästä, ruotsia äidinkielenään Suomessa puhuvasta kansanosasta.
Mutta – hip, hei, hurraa…!
RKP on keksinyt viisastenkiven. Nimittäin maahanmuuton.
Maahanmuuttoa kasvattamalla ja sitä pääkieleltään – kovin marginaalisille – ruotsinkielisille alueille suuntaamalla, saadaan samalla kerralla kaksi päämäärää toteutettua.
Nimittäin nöyrän työvoiman haaliminen ja heidän ruotsalaistamisensa.
Suoraan RKP:n omista – virallisista – teksteistä:
Uussuomalaisten kotouttaminen yhteiskuntaan käy siten, että heille annetaan mahdollisuus oppia maan kieli, suomi tai ruotsi, samaan aikaan kuin he saavat säilyttää kulttuurinsa, äidinkielensä ja identiteettinsä.
Kummankin kansalliskielen vahva asema tarkoittaa sitä, että myös ruotsin kielen täytyy voida olla vaihtoehto maahanmuuttajalle. Monilla kaksikielisillä paikkakunnilla valinnan mahdollisuus on olemassa, mutta turhan usein suomi on ainoa vaihtoehto. RKP on jo kauan esittänyt, että pakolaisilla tulisi olla mahdollisuus oppia suomea tai ruotsia, ja tämän tulisi koskea kaikkia maahanmuuttajia.
… och vi alla älskar varanna´… ursäkt… dom som skulle vara svenskspråkiga…
Lähde: RKP
13.01.2009 at 11:55 am
Jaa-a, taitaa olla aika mielenkiintoinen projekti RKP:n kannatusta ajatellen, jos vaikka syrjäisiin rannikkokuntiin alettaisiin haalia maahanmuuttajia.
RKP ilmeisesti uskoo, että kun tulijat eivät ole paikallisia suomalaisjuntteja, he automaattisesti muodostavat omat idylliset ankkalammikkonsa rantaruotsalaisiin kuntiin. Kuntiin joissa näin ollen perinteinen ”suvaitsevainen” ja avomielinen suomenruotsalaisuus ja ruotsin kieli tulee kukoistamaan ikuisesti 🙂
Joku tyhjentynyt ja eristynyt saaristokunta olisi mielenkiintoinen laboratorio esim. afrikkalaisten muhamettilaisten integroitumiselle Suomeen (ja suomenruotsalaisuuteen. 🙂
Esimerkiksi Ahvenanmaastahan voisi ajan kanssa muodostua todellinen humaaninen maahanmuuton suurvalta! (Ok, nyt lopetan 🙂
Jään seuraamaan tätä proggista todellisella mielenkiinnolla.
13.01.2009 at 8:00 pm
Eikös Ahvenanmaalla tehty kysely pari vuotta sitten Ahvenanmaalle muutosta. Tulos taisi olla sellainen että he huolivat mieluummin somaleita kuin suomalaisia. Korjatkaa jos olen väärässä.
13.01.2009 at 8:45 pm
Kannatan – kaltaisenasi etnisenä suomenruotsalaisena – ruotsin kielen vahvistamista Suomessa, MUTTA en maahanmuuton kautta.
RKP:ssä – virallisesti ainakaan – ei nyt oikein ymmärretä sitä, etteivät kaikki suomenruotsalaiset kannata maahanmuuttoa. Eikä puolueella ole tosiaan varaa karsia yhtään äänestäjiä. Ties vaikka minäkin antaisin ääneni ensi vaaleissa jollekin muulle puolueelle.
14.01.2009 at 3:26 am
Zachris Haaparinne
Jokaisessa meistä asuu pienen pieni etnisti… 😉
10.04.2009 at 8:37 am
Kyllä meidän Suomalaisten tulisi edes vähitellen tajuta Ruotsin kielen kallis rasite Suomessa. Hyvin harva Suomalainen on tietoinen RKP:n määrätisetoisesta ruotsalaisuuden etujen ajamisesta Suomalaisten kustannuksella.
Eteläafrikassa neekeritkin saivat omat etunsa ajettua, mutta Suomessa, voi voi ?