Ulkoministeriö on teetättänyt Taloustutkimuksella taas kerran manipulointiin pyrkivän ja varsin (kansanvallan kannalta) eettisesti arveluttavan mielipidekyselyn.
Tuosta tutkimuksesta voi päätellä suoraan pari asiaa:
Ensiksikin, 680 suomalaista 5 000 000:sta on tutkitusti sitä mieltä, että nykyistä kehitysapupolitiikkaa pitää jatkaa ja haluaa pitää nykyiset määrärahat ennallaan. Otos oli nimittäin jälleen kerran se kuuluisa 1000 (mahdollisesti hyvin tarkasti seulottua) haastateltavaa.
Näitä ihmisten mielipiteen muokkaukseen tarkoitettuja ns. mielipidekyselyjä on tehty aikaisemminkin. Ja aikaisemminkin niiden tekijät ovat jääneet varsin nolosti housut kintuissa kiinni moraalittomasta puuhastelustaan.
Muistuupa nyt mieleeni – ei ensimmäisenä mutta yhtenä härskeimmistä – viime eduskuntavaalien alla viime tipassa julkaistu ns. mielipidekysely. Tuolloin Hyysäri teetätti myös ns. mielipidekyselyn yllätys, yllätys 1000 (tarkkaan valitun demarin?) otannalla. Kyselyn mukaan demarit saisivat vaalivoiton ja sekä kokoomus että keskusta kärsisivät vaalitappion.
Kuinka sitten kävikään…
Tämä on lajiltaan samaa kamaa, kuin (nykyisten) päättäjien harrastama sananvapauden rajoittaminen, monikulttuurisuuden tuputtaminen ja Suomen muuttaminen kansan mielipiteen vastaisesti kansallisvaltiosta osaksi yhtä Suurta Eurooppalaista Monikulttuurista Liittovaltiota.
Toinen merkillepistävä asia on Ulkoministeriön virkamiesten varsin perinteinen tapa pitää kiinni määrärahoistaan ja Afrikkaan suuntautuvista virkamatkoistaan. Kovin inhimillistä, mutta yhtä vähän oikeutettua, kuin mitkään muutkaan verovarojen hassaamiset Kankkulan kaivoon.
Nykymuotoinen kehitysapu alkaa olla (vääristyneisyydestään huolimatta) kuin mantraa näille virkamiehille – kuten myös eräille poliitikoille, joista voisi nostaa esimerkiksi Kimmo Kiljusen, Erkki Tuomiojan, Paavo Arhinmäen ja Anni Sinnemäen, kovin, kovin yksipuolisesta vihervasemmistolaisesta kastista.
He ovat jauhaneet tätä jargonia niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin pitkään, että ovat alkaneet uskoa siihen ilmeisesti itsekin. Toinen mahdollisuus on se, että he (kuten eräät virkamiehetkin?) ovat taloudellisesti ja urallisesti riippuvaisia veronmaksajien rahojen haaskaamisesta nykymuotoiseen kehitysapuun.
Kun tietää Afrikan korruptiotason, herää ikävä epäilys siitä (etenkin vaalirahaskandaalin jälkeen), että ovatko nämä kotimaiset kehitysapupuuhastelijat olleet korruption koskemattomissa?
Olen toki samaa mieltä siitä, että ihmisiä pitää auttaa heidän kotiseudullaan – eikä ruokkia sosiaaliturismiin perustuvaa kansainvaellusta kehitysmaista kohti länttä.
Se ei kuitenkaan tapahdu nykymuotoisen kehitysavun keinoin.
Nykymuotoinen kehitysapu on rahojen kaatamista sinne kuuluisaan Kankkulan kaivoon. Se on suoraa varainsiirtoa kehittyneiden maiden köyhiltä kehitysmaiden rikkaille – diktaattoreille, mafiosoille, rosvopäälliköille, sotaherroille, rikollisille, murhaajille, raiskaajille ja ryöstäjille.
Ikävintä on kuitenkin huomata eurooppalaisen kolonialismin nousevan tämän kehitysyhteistyövarjon alla. Darfurin operaatiossa ei ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin nykyaikaisesta siirtomaasodasta EU:n (tai itse asiassa Ranskan ja Saksan) sekä nousevan Kiinan välillä. Kärsijänä ovat paikalliset ihmiset Afrikassa ja maksajana yleiseurooppalainen veronmaksaja.
Nykymuotoinen kehitysapu ruokkii pohjattoman ahnetta järjestäytynyttä rikollisuutta – huumekauppaa, ihmiskauppaa, valloitussotia ja inhimillistä kurjuutta. Lisäksi se ruokkii myös maailman väestöräjähdystä ja nälänhätiä sekä sitä kautta kasvavaa sosiaaliturismia. Se pitäisi muuttaa vastikkeelliseksi ja kehitysmaiden omaa suoriutumista kannustavaksi reilun kaupankäynnin pohjalta tehdyksi suosivuuspolitiikaksi.
Ennen sitä on turha kuvitella mitään hyvää tapahtuvan – ei kehitysmaissa eikä kehittyneissä maissa.
Mutta mitä tekevät päättäjät ja virkamiehet? He ovat kiinnostuneempia manipuloimaan ihmisten mieliä ja luomaan näennäissuvaitsevaa ja kaikesta rasismista (näennäisesti) uloskasvanutta Uutta Uljasta Homo Europeanusta (Heidän hengenheimolaistensa luoma Homo Sovieticus kun ei oikein toiminut…). Tulevaisuuden siirtomaasodat nimittäin tarvitsevat uhrattavissa yleiseurooppalaista lammaskaaderia.
Juuri tämän vuoksi kaikkiin näihin ns. mielipidekyselyihin pitäisi liittää varoitustarra ”ei kerro totuutta, sisältö vaarantaa tulevaisuutesi ja lastesi elämän”. Näin ihmiset osaisivat varoa kyseistä höpöhöpötietoa.
Parasta olisi tietysti kieltää moiset kyselyt lainsäädännön kautta, heivata korruptoitunut parlamentarismi historian tunkiolle ja siirtyä suoraan demokratiaan.
Lähde: HS
Kullervo Kalervonpoika 
17.07.2009 at 7:56 am
Ei liene suuri salaisuus miksi mamusuurinkvisiittori T.Halonen pörrää niin iloisesti ja taajaan Afrikan mantereella meidän veronmaksajien laskuun. Ei Halosta afrikkalaisten asiat oikeasti kiinnosta, vaan mahdollisuus päästä tulevaisuudessa johonkin YK:n huippuvirkaan afrikkalaisten avustuksella. Minusta tämäkin on korruptiota, että kehitysyhteistyömäärärahojen vastikkeeksi haetaan tukea yksityishenkilön nimitysasiassa. Todella vastenmielistä touhua.
17.07.2009 at 9:57 am
On kummallista miten virkamies- ja poliitikkopolvi toisensa jälkeen julistaa tätäkin kehityapuilosanomaa. Vaikken halua olla vainoharhainen, alan pikkuhiljaa taipua ajatukseen että se osittain johtuu siitä että niin monet saavat leipänsä tästä veronmaksajien rahoittamasta korruptiovyyhdestä.
Itse olen ollut ”koko ikäni” -siis koko sen ajan kun olen yhteiskunnallisia asioita seurannut yli 25 vuotta- sitä mieltä että kehitysapu on pahimman laatuista tuhlausta ja hukkaan heitettyä rahaa. Eniten se hyödyttää afrikan heimopäälliköitä, mustaa pörssiä ja muuta rikollisuutta.
17.07.2009 at 10:08 am
Totuuden nimissä on sanottava, että esim. Taloustutkimuksen tekemissä mielipidetiedusteluissa metodologiset kysymykset ovat hyvin hanskassa. Esimerkiksi tuo 1000 satunnaisesti valittua haastateltavaa on Suomen kokoisessa maassa sopiva määrä, jotta saadaan aikaan tietty luottamustaso. Perustilastotiedettä.
Tuskin kukaan kyselyjä tekevä taho haluaa manipuloida metodejaan maineen menetyksen pelossa. Tai jos kysytään tietyltä valikoidulta joukolta, eikä haluta koko kansaa edustavaa otosta, niin se varmasti mainitaan.
Haluttaessa voidaan tietysti esim. kysymyksien muotoilulla tai esittämisjärjestyksellä vaikuttaa asioihin.
— http://mies.asia
17.07.2009 at 11:14 am
Sen verran tahtoisin oikaista Kullervoa, että kyllä noissa mielipidekyselyissä näyte, siis haastateltavien ihmisten puhelinnumerot muodostetaan satunnaisotannalla väestörekisteriotteesta, jonka taas Väestötietojärjestelmää ylläpitävä viranomainen myy. Se taas sitten että miten 1000 haastattelun perusteella muodostetaan asiasta johtopäätös että 68% on jotain mieltä, on jo tilastomatematiikkaa. Taloustutkimus on sitoutunut noudattamaan markkinatutkimusalan kansainvälisiä sääntöjä, ohessa lainaus yrityksen kotisivuilta: Taloustutkimus noudattaa kaikessa tutkimustoiminnassaan kansainvälisen kauppakamarin (ICC) ja ESOMARin (European Society for Opinion and Marketing Research) tutkimussääntöjä, uusimmat säännöt tulivat voimaan 1.1.2008. Sääntöjen noudattaminen takaa tutkimusten luotettavuuden sekä vastaajien yksityisyyden suojan.
18.07.2009 at 1:23 pm
Hmmm… ilmeisesti aiempi, eilinen kommenttini lensi roskikseen (laitoin duunista), mutta kumminkin, Kullervolle sen verran että ei noissa mielipidemittauksissa etukäteen valita vastaajia. Haastateltavat valitaan satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen toimittamasta näytteestä. Ainoa millä tuloksiin voidaan vaikuttaa on kysymysasettelu. Kysyttävät kysymykset joudutaan tietysti ennalta hyväksyttämään asiakkaalla. Tämä ei siis mitenkään epäluottamuksen osoittamisena Kullervoa kohtaan. Halusin vain oikaista epäkohdan kirjoituksessasi.
18.07.2009 at 1:34 pm
Janne:
Näinhän tämä asia on konditionaalissa.
Todellisuudessa kysymyksen teettäjällä (asiakkaalla) on mahdollisuus vaikuttaa sekä kysymyksiin että otantaryhmään. Tiedän tämän siksi, että olen työnantajani edustajana ollut laatimassa myös näitä ns. mielipidemittauksia.
18.07.2009 at 8:06 pm
Nyt taas joudun hieman korjaamaan lausuntoasi. Tosiasiassa edelleenkään toteutetun suuntaisissa kyselyissä asiakas ei mitenkään pääse vaikuttamaan otantaryhmään, ainoastaan kysymyksen asetteluun. Ja ennenkuin joku sitä kysyy, niin kyllä, allekirjoittanut on töissä Taloustutkimuksessa, joskaan ei tutkimustehtävissä ja on edelleenkin niin maan nuiva kuin olla ja voi.
19.07.2009 at 12:33 am
Janne:
Ja edelleenkin – asiakas kertoo mitä ja keneltä kysytään – kaikissa niissä tapauksissa, joissa olen ollut asiakkaan edustajana mukana. Taloustutkimusta tosin emme ole käyttäneet.
18.07.2009 at 4:59 pm
Valtiollista kehitysaputoimintaa läheltä seuranneena olen aina ihmetellyt sitä, miten kevyesti suuria rahasummia voidaan heitellä sen mukaan miten sijoituksen kulloinkin arvellaan edistävän jonkun Suomen kansalaisen sijoittumista hyväpalkkaiseen tehtävään esim. YK-järjestelmän piirissä.
18.07.2009 at 7:40 pm
Aika pitkälle riittää mielipidekyselyiden käytössä sekin, että tilaaja päättää, kerrotaanko kyselystä ja sen tuloksista julkisuuteen. Jos tulos ei miellytä, sen voi jättää julkistamatta.
20.07.2009 at 12:32 pm
Vale – emävale – gallup.