Lähtökohta-  nykyisessä maailmanmenossa –  rasismista puhuttaessa on se,  että kun rotuja käsitteenä ei ole olemassakaan monikulttuurisessa kontekstissa,  ei voi myöskään olla rotusortoa – eli rasismia.

Henkilökohtaisesti minua häiritsee nykyisin (ihan oikeasti) aivan suunnattomasti tämä jatkuva rasismivouhkaus. Oma ajatusmaailmani lähtee kieli- ja kulttuurisidonnaisesta kansallisuusaatteesta,  joka ei perustu mihinkään rotuajatteluun – ihan viimeiseksi WPWW-idiotiaan. Tällainen maailmankatsomus hyväksyy myös muiden kulttuurien olemassaolon – omilla alueillaan ja vastavuoroisesti toisen nationalistisen valtion olemassaoloa kunnioittaen ja sovussa eläen.

Aikaisemmin lähinnä naureskelin näille idiooteille, koska tuollainen kaikki samanlaisia. kaikki yhdenvertaisia (paitsi rasistit, joiden kanssa ei tarvitse edes keskustella) ajattelu alkaa kiertää ajattelun kehää jo niin kauas lähtökohdistaan, että se suorastaan syleilee jo rasismia (tai suvaitsemattomuutta) ajatuksen tasolla.

Toisaalta ihminen,  joka vastustaa maahanmuuttoa mutta hyväksyy samaan aikaan tavaroiden ja työvoiman vapaan liikkuvuuden eurooppalaisten kansojen sisällä,  on todellisuudessa puhdas rasisti – sanan varsinaisessa merkityksessä.

Tämän vuoksi suhtaudun hieman varauksella niihin ihmisiin, jotka vastustavat maahanmuuttoa perustaen sen länsimaisiin tai eurooppalaisiin arvoihin. Minulle tärkein paneurooppalainen arvo on kymmenien kulttuurien keskenään nykyään  rauhanomaisesti elämä elonkirjo ja se, että lukuisat mantereellamme käydyt sodatkaan eivät ole pystyneet murentamaan näitä pieniä kulttuureita.

Se mikä on siihen pystynyt on vaaleanpunainen Coca-Colalle haiseva americana. Kun tuolta lännen monikulttuurisesta ahnemaasta  on saatu sotien jälkeen oppi siitä, että kaikkien kulttuurien ja ihonvärien tulee elää saman sateenvarjon alla, on vain askeleen matka lähteä täyttämään Eurooppa ihan omien typerysten ja omaneduntavoittelijoiden voimin  ei-eurooppalaisella väestöllä.

Historia tulee muistamaan tämän EU:n laajenemisen ja tuhoutumisen ajanjakson ajattelemattomuuden, ahneuden, itsekeskeisyyden ja pohjattoman lyhytnäköisen typeryyden ajanjaksona.

Monikulttuuri, suvaitsevaisuus, rasismi, ilmastonmuutos – kaikki nämä ovat tyhjää sananhelinää – Potemkinin kulisseja – joilla peitetään todelliset tavoitteet.

Nimittäin taloudellinen hyötyminen eri kulttuurien keskinäisestä kilpailusta, epävarmuudesta, väkivallasta ja suorasta vihasta.

Site Meter

Advertisements