Muhammed-piirroksistaan kuuluisaksi tullut – ja saman syyn vuoksi kyllddyyrilehti Kaltiosta ulospotkittu – pilapiirtäjä Ville Ranta on aloittanut Helsingin seurakuntayhtymän lehden pilapiirtäjänä.
Hän toteaa uudesta pestistään itse näin:
Usein mietin, että uskonnosta voi puhua vain typeryyksiä. Ja voishan olla puhumatta mitään…
… jos sielunhätä sillä hellittäisi.
Ranta on kuvannut tämän viikon Kirkko & Kaupunki-lehdessä nykyisen (henkilökunnaltaan kauas juuriltaan ajautuneen) luterilaisen kirkon ja Jussi K. Niemelän edustaman hihhuliateismin välistä suhdetta:
Lähde: Kirkko ja kaupunki, kuva: Ville Ranta
Kullervo Kalervonpoika 
03.09.2009 at 8:00 am
Liberaalien kristittyjen pitäisi nimetä Jumala joksikin muuksi kuin Jumalaksi, koska nyt kun kirjoitan Jumalasta, kirjoitan useimmiten fundamentalistien jumal-olennosta. Liberaalikristillisyys on (mielestäni) positiivinen ilmiö, kun taas 99,9999% konservatiivikristillilsyydestä vain negatiivinen.
03.09.2009 at 12:12 pm
Mitäs vikaa konservatiivikristillisyydessä tarkalleen ottaen on? Se, että heillä on erilaiset arvot?
Mielestäni Suomen luterilainen kirkko voisi jakautua kahtia: niihin, jotka haluavat transvestiittipappeja vihkimässä homoja avioliittoon, ja niitä, jotka haluavat perinteisen kristillisen uskonyhteisön.
03.09.2009 at 12:39 pm
Jos kirkon pitää jakautua, niin olen tismalleen samaa mieltä. Jotenkin kaipaan niitä palavasieluisia ja isänmaallisia pappeja menneiltä vuosikymmeniltä.
04.09.2009 at 11:14 pm
Pitää selkeästi tulla taas paikkaamaan päivystävän ateistihihhulin virkaa :p
Mitä tällä konservatiivisella kirkolla nyt sitten tarkoitetaan? Sitä, jonka mielestä naisen pitää olla hiljaa seurakunnassa ja homous on Jumalalle kauhistus. Vai pitäisikö olla vielä konservatiisempaa? Lopettaa parran ja hiusten leikkaaminen sekä tappaa sapattina työskentelevät?
Luterilaisesta kirkosta ja sen isänmaallisuudesta mulla ei sinäänsä ole mitään sanottavaa, olen ehkä isännän kanssa eri linjoilla sen merkityksestä nykypäivänä.
04.09.2009 at 11:32 pm
Tämä voi tulla hieman järkytyksenä – minä en vastusta naispappeutta. Myöskin homot voivat puolestani olla ja elää – kuten me muutkin (ilman lapsenryöstöoikeutta ja suihin ja silmiin tulevaa perversionsa tyrkyttämistä).
Parta ei ainakaan minulla kasva ja joudun olossuhteiden pakosta tekemään töitä sapattina – kuin myös papitkin.
Homoseksuaalit eläkööt, kunhan eivät yritä iskeä minua, eivätkä varasta toisten ihmisten biologisia lapsia ja käyttäytyvät kuten me muutkin. Vähemmistöasema ei ole oikeus oksentaa tai kusta enemmistön päälle. Kohtuus kaikessa.
Se mitä toivon, on pieni ja vieno toivomus siitä, että papistostamme löytyisi vielä (ja nimenomaan tänä päivänä) niitä ihmisiä, jotka uskoisivat vanhaan kolminaisuuteen – ei siihen mitä ensiksi ajattelit (se on kuitenkin ainakin minulle itsestäänselvyys), vaan siihen toiseen (ja luterilaisittain tärkeämpään) nimittäin, kotiin, uskontoon ja isänmaahan.
Kuten jo kerroin, olen luterilainen traditionalisti – ja kaikki nämä kolme arvoa – ovat minulle tärkeitä. Säälin aidosti arvottomuudesta kärsiviä ihmisiä, mutta en ole myöskään farisealainen – enkä myöskään se, kuka ensimmäisen kiven heittää.
Toivon vilpittömästi, että jokainen -meistä, heistä ja teistä – löytää omat arvonsa sellaisesta ismistä, joka ei pyri tukahduttamaan muita.
(Jessus – ****** ** ****** ******** * **** **********.
07.09.2009 at 12:08 pm
”Toivon vilpittömästi, että jokainen -meistä, heistä ja teistä – löytää omat arvonsa sellaisesta ismistä, joka ei pyri tukahduttamaan muita.”
Tuo on juuri oman ismini ydin, usko ihmisyyteen ilman toisen tukahduttamista tai aivopesua omaan ismiinsä.
Uskottoma en jaksa myöskän ymmärtää ateisteja jotka ovat pahemmmin fundamentalisteja kuin kiihkeimmät kristyt, muslimit jne.
07.09.2009 at 9:44 am
Konservatiivisuudella en tarkoita mitään fundamentalismia, vaan kirkon aseman ja perinteisten oppien vaalimista. Kristillisen perhekäsityksen tukemista ja edistämistä. Nykyään näyttää siltä, että kirkolla on liian kova hätä miellyttää kirkon vastustajia, sen sijaan että pysyisivät rehellisinä itselleen.
07.09.2009 at 10:40 am
Olen täysin samaa mieltä tästä asiasta. Opus Dei-tyylinen (henkinen) itseruoskinta kun on yleistynyt luterilaisen kirkonkin sisällä huolestuttavan paljon.
07.09.2009 at 5:02 pm
Ville Ranta pilapiirtäjänä maan toiseksi suurimmassa kristillisesssä julkaisussa herättää paljon odotuksia ja jonkin verran huoltakin.
Enemmän kuitenkin huolettaa se mihin katosi Elias Simojoen perintö kansankirkosta.