Hieman järkyttyneenä kuuntelin YLE Radio 1:llä Tuomas Enbusken toimittaman radio-ohjelman Mitä Suomessa saakaan sanoa? Olen sivunnut tätä aihetta toisessa kirjoituksessani.
Samalla luottamukseni oikeusministeri Tuija Braxin kykyyn hoitaa tehtävänsä on järkkynyt viimeisen kerran. Miten voi olla mahdollista, että oikeusministeri on valinnut sananvapauteemme koskevan työryhmän ainoaksi jäseneksi ihmisen, joka on ilmoittanut tuossa radio-ohjelmassa, että kännissä puukottaminen on hänen geneettinen ominaisuutensa?
Tämä yhdestä henkilöstä koostuva ns. työryhmä aloittaa Braxin toimeksiannosta vertailemaan Suomen sananvapautta koskevaa lainsäädäntöä ryhdytään muihin maihin. Selvityksen perusteella oikeusministeriö arvioi, onko lainsäädäntöä tarpeen muuttaa.
Selvityksessä verrataan Suomen lainsäädäntöä Ruotsin, Norjan ja Hollannin kanssa. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) useita tuomioita sananvapauden loukkaamisesta.
Selvityksen on määrä valmistua ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä.
Selvitysmieheksi on valittu oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikka. Tiilikan tärkein sidosryhmä on – yllätys,yllätys – Demla, eli Kansandemokraattiset Lakimiehet -kuten Pirkkalassa ( kuuluisan monisteen vaikutuspiirissä) kouluaan käyneen toimeksiantajankin.
Se, että kummallakin näistä juristeista on vasemmistolainen tausta ja että ainakin opetusministerimme on ilmeisesti (kommenttiensa, historiansa ja tyylinsä perusteella) selkeästi kasvatettu Pirkkalan monisteen kautta. Monisteen näkökulma noudatti marxilaista historiankäsitystä, siinä korostettiin yhteiskuntaluokkia sekä yhteiskuntajärjestelmän riippuvuutta tuotannon rakenteesta. Monistetta pidettiin siksi luonteeltaan neuvostomyönteisenä, ja sen käyttämisestä oppimateriaalina nousi kohu. Monisteen aineisto oli peräisin Neuvostoliitosta, suurimmaksi osaksi kopiota Petroskoissa 1950-luvulla painetusta suomenkielisestä historian oppikirjasta.
Ei tämä ei yllätä – kyseessä kun on Suomen historian suurin (toistaiseksi) veretön vallansiirto.
Se mikä (ainakin minua) hämmästyttää, on kysymys siitä, miksi Tuija Brax valitsi selvityksen tekijäksi yhden ihmisen – ja vielä sellaisen, joka on ilmoittanut tuossa alussa mainitussa radio-ohjelmassa, että kännissä puukottaminen on hänen geneettinen ominaisuutensa?
Vai miten muuten tämä pitäisi ymmärtää:
…valtaväestöstä jos sanotaan, että kännissä puukottaminen on geneettinen ominaisuus, niin se ei samalla tavalla loukkaa kuin sitten tällaisista tietyntyyppisistä vähemmistöistä tietynlaisten geneettisten piirteiden yleistäminen.
Pyyntö Braxille – olkaa ystävällinen – rouva ministeri – ja pitäkää nämä geneettisesti kännissä puukottavat ihmiset kaukana sananvapaudestamme – niiden puukkojensa kanssa.
Minäkin olen suomalainen. Kännissä puukottaminen ei ole geneettinen ominaisuuteni ja sellaisen väittäminen loukkaa minua.
Verisesti.
Lähteet:YLE, Agricola, Wikipedia
Kullervo Kalervonpoika 
19.10.2009 at 12:41 pm
Tiilikan mielestä Ruususen Vanhasesta kirjoitamaa paljastuskirjaa olisi oikudenkäynnin aikana voinut puolustaa argumentilla, jonka mukaan kansalaisilla on oikeus tietää päättäjien asioista, jos ne vaikuttavat hänen toimiinsa muuten. Tällä Tiilikka viittasi Vanhasen epärehellisyyteen.Vanhanen oli kertonut julkisuuteen romanssin alkaneen Ikeassa, vaikka pari tapasi toisensa nettitreffeillä.
Tiilikka on nyt sitä mieltä, ettei vähemmistöistä saa kertoa mitään negatiivista, kansalaisilla ei ole tässä tapauksessa oikeutta tietää asioista.
Paradoksi? Ei, vähemmistöt ovat Tiilikan sydäntä lähellä, Vanhanen taas ei. Jos kohu olisi koskenut jotain naispoliitikkoa niin (my five cents) Tiilikka ei olisi kommentoinut asiaa mitenkään.
Tiilikalle kelpaa vai sellainen suomalainen mies, josta voidaan käyttää määritelmää ”she is black”.
21.10.2009 at 4:59 pm
[…] siinä vielä kaikki – ei tietenkään. Koko propagandateksti on kirjoitettu ns.puukottaminen kännissä on suomalaisten geneettinen ominaisuus […]
22.10.2009 at 2:58 pm
”…valtaväestöstä jos sanotaan, että kännissä puukottaminen on geneettinen ominaisuus, niin se ei samalla tavalla loukkaa kuin sitten tällaisista tietyntyyppisistä vähemmistöistä tietynlaisten geneettisten piirteiden yleistäminen.”
Seuraavaksi on varmaan OK nimitellä suomalaisia naisia huoriksi?
14.01.2010 at 1:17 pm
Huomasit varmaan, että tämä samainen Tiilikka oli oksentanut Tony Halmeen kuolleen ruumiin niskaan Ilta-Sanomissa?
14.01.2010 at 2:42 pm
Huomasin kyllä.
Tämä Halmeen tapaus on hyvin muistissa seuraavalla kerralla kun Tiilikka on kaventamassa jonkin ryhmän sananvapautta.
14.01.2010 at 3:23 pm
Ainakin omien selkäänpuukotus on.
16.01.2010 at 6:16 pm
Tiilikka sanoo tuossa lainauksessa:
valtaväestöstä jos sanotaan, että kännissä puukottaminen on geneettinen ominaisuus, niin se ei samalla tavalla loukkaa kuin sitten tällaisista tietyntyyppisistä vähemmistöistä tietynlaisten geneettisten piirteiden yleistäminen.
Eli vähemmistöjä ei saa arvostella sananvapauden nimissäkään?
Myöhemmin Hazardicaustista ja Halmeesta:
Viestintäoikeuden tutkijatohtori Päivi Tiilikka Helsingin yliopistosta on jo ehtinyt kehua Hazardia rohkeudesta (IS 14.1.), ja muistuttaa, ettei mielipidettä tarvitse hyväksyä, mutta silti mielipide pitää saada sanoa. ”Kun on kysymys vainajasta, ei näytä siltä, että kunniaa olisi loukattu”, hän sanoi Ilta-Sanomissa.
Eli nyt sitten saakin sanoa ihan mitä tahansa?
Hyi vittu. Se tämän lehmän ja oikeudenmukaisesti toteutuvan sanananvapauden uskottavuudesta.
18.01.2010 at 7:45 am
Kun tällaisesta akasta tehdään yhden ämmän komitea, niin se kuvaa aikamme pahalle haisevaa henkeä varsin täydellisesti.
Missähän vaiheessa Braxia alkaa hävettämään?
20.01.2010 at 12:25 am
[…] Vanha tuttavamme Päivi Tiilikka ehti jo kertomaan oman asiantuntijakantansa näihinkin asioihin.Tiilikan mukaan: Hazardin kirjoitus ei ollut hyvän maun vastainen, koska Halmeen elämä oli kaikkea muuta kuin hillittyä. […]
26.01.2010 at 4:03 pm
[…] yliopiston tutkijatohtori Tiilikka on tullut julkisuudessa tutuksi erityisesti viestintäoikeuden ja sananvapauskysymysten yskivänä ns. asiantuntijana. Hän on […]
02.02.2010 at 9:26 pm
Päivi Tiilikalla ei ole mitään tekemistä Demlan kanssa eikä hän ole koskaan ollut sen jäsen.
02.02.2010 at 10:45 pm
Kiitos ilmoituksesta.
Pahoittelemme toimituksen puolesta ilmeisen epäselvää ilmaisua. Me emme ole väittäneet Päivi Tiilikan olevan tai olleen Demlan jäsen. Kyseisen kirjoituksen kirjoittaja totesi näin:
Kyse oli kirjoittajan poliittiseen mielipiteeseen liittyvästä mielipiteestä, joka koski – kirjoittajan epäilyä – Demlan sidosryhmistä ja etenkin epäilystä kyseisen yhdistyksen (poliittisen) vaikutusvallan lisääntymisestä Suomessa – vastoin kansanvallan periaatteita.
Kyseessä ei ollut siis väite siitä, että Tiilikka olisi Demlan jäsen vaan siitä, että eräänlaiset Oikeuspoliittinen yhdistys Demlaan ja sen oikeuspoliittiseen vaikutusvaltaan liittyvät illuminaattiteoriat epäilyttävät ja askarruttivat (ja askarruttavat edelleen) kyseisen kirjoituksen kirjoittajaa.
Kun Tiilikka oli todennut kirjoituksen aiheena olevassa radiolähetyksessä:
Niin, kirjoituksen kirjoittaja oli vastannut siihen näin:
Se, että nämä (hallintoalamaisen epäilyt) ovat sivunneet Tiilikkaa, johtuu Tiilikan omista kommenteistaan. Lisäksi jokaisen tämän kirjoituksen lukevan pitää huomata (ainakin tämän ilmoituksen jälkeen) että kyseinen kirjoitus sisältää myös annoksen sarkasmia.
Oikaisuna todettakoon, että Päivi Tiilikalla ei ole, oman ilmoituksensa mukaan, mitään tekemistä Demlan kanssa eikä hän ole koskaan ollut sen jäsen.
12.08.2010 at 4:44 pm
Vaikuttaa siltä, että Päivi Tiilikan käsitys siitä, mitä mediassa saa sanoa ja mitä ei, on subjektiivinen eikä oikeustieteellinen.
Lisäksi Päivi Tiilikka ei ole tyytynyt siihen, että hän pitäytyisi julkisuudessa oikeustieteellisissä näkemyksissä, vaan hän esittää myös henkilökohtaisia näkemyksiään.
Tammikuussa 2010 Kaarina Hazard kirjoitti Iltalehdessä Tony Halmeesta kolumnin, josta kansa älähti – ja syystä. Kolumni on edelleen luettavissa verkossa:
http://www.iltalehti.fi/kolumn…2_k9.shtml
Kaarina Hazard kuvailee kolumnissa Halmetta mm. adjektiiveilla vitsi, ei mies, möhkäleen muotoinen kotieläin ja sikaniska. Ilta-Sanomat haastatteli – kuten tavaksi medialle on tullut – Päivi Tiilikkaa ko. kolumnista. Sitaatti Päivi Tiilikan lausunnosta:
”Ihailtavaa rohkeutta. Yleensähän vainajista kirjoitetaan Suomessa kunnioittavaan ja hillittyyn sävyyn. On koomista jos rikoksiin syyllistyneestä ressukasta tehtiin pyhimys kuoleman jälkeen. Se oli hyvin ja osuvasti kirjoitettu.”
(Ilta-Sanomat, 14.1.2010, s. 10)
Kaarina Hazardin kolumnista tehtiin ennätysmäärä kanteluja Julkisen sanan neuvostolle (JSN), joka antoi kolumnista langettavan päätöksen. JSN katsoi Hazardin kirjoituksen rikkovan hyvää journalistista tapaa.
Päivi Tiilikkan ja JSN:n näkemykset hyvästä journalismista eroavat siis täysin toisistaan. Se mikä Päivi Tiilikan mielestä on ihailtavaa rohkeutta, on JSN:n mukaan hyvän journalismin vastaista!
Surkuhupaisinta asiassa on se, että Tiilikka on saanut Suomessa ”virallisen viestintäoikeuden asiantuntijan roolin” sananvapausasioissa väitöskirjansa myötä, ja häntä haastattelevat säännöllisesti eri mediat siitä, mitä suomalaisessa mediassa saa sanoa ja mitä ei. Jopa eduskunnan oikeusasiamies viittaa viestintäoikeuteen liittyvissä päätöksissään Päivi Tiilikan kirjoituksiin, sekä tuomioistuimet kuulevat Tiilikkaa asiantuntijana sananvapauteen liittyvissä oikeudenkäynneissä.
Asiantuntijuus tarkoittaa objektiivisuutta. Tiilikalla tämä objektiivisuus on selvästikin hukassa.
04.10.2010 at 3:33 am
[…] Kullervo Kalervonpoika: Onko kännissä puukottaminen Päivi Tiilikan geneettinen ominaisuus? […]
04.10.2010 at 3:49 pm
[…] Kullervo Kalervonpoika: Onko kännissä puukottaminen Päivi Tiilikan geneettinen ominaisuus? […]