Tulipahan tuossa viimeinkin luettua paljon mainostettu Jarkko Tontin esseekokoelma ”Koti, Uskonto ja Isänmaa”.
Komea ja raflaava suomen kielen osaaminen ei pysty tässä sepustuksessa peittämään sitä, että kyse on kuitenkin hieman sofistikoidummin kuin Suomi24:llä (Kansakunnan Vessanseinällä) kirjoitetusta – sisällöltään aivan yhtä yksisilmäisestä – tekstistä.
Lisäksi sellainen seikka, että kirjoittaja korostaa olevansa liberaali ja monipuolisesti sivistynyt, ei herätä kovinkaan syvää luottamusta – etenkin kun Tontin liberaalius on huonosti peiteltyä vihaa toiset arvot ja mielipiteet omaavia kanssakansalaisia kohtaan.
Yleensä ottaen ympäristö määrittelee yksilön – ei yksilö itse.
Saman roskan on muuten voinut lukea Tontin blogikirjoituksista aikaisemmin.
Aika turha kirja – muuten kuin sanavapauden piiriin liittyvänä mielipidekirjoituskokoelmana.
Tosin julkaistaanhan tässä maassa myös Vartiotorniakin, joten sen valossa tämäkin julkaisu lienee jollekin tarpeellinen.
HP
20.03.2012 at 3:30 pm
Lukaisin myös tuon raapustuksen kun se aikanaan tuli ulos. Kuten kirjoitit, keskittyy Tonteroisen liberaalius lähinnä muiden mielipiteiden suvaitsemattomuuteen, ja kirjallinen osaaminen saman toistamiseen. Löysää esseetä.
Kokonaisuuden taso oli myös hämmentävä. Jotenkin kuvittelisin, että blogitekstien suora julkaiseminen kirjan muodossa herättäisi edes pientä ambitiota ja johtaisi kustannustoimittajan palkkaamiseen. Seuraavaa yritelmää varten suosittelisin moista liikettä Tontulle, sivumäärä nimittäin tiivistyisi helposti puoleen kun saman jankkaaminen raakattaisiin mäkeen. Sikäli silmille hyppivää oli muodostettujen sijaan omaksuttujen mielipiteiden copy/pasteaminen, että yläasteen äidinkielentunnin valjastaminen siihen rooliin riittää.
Muistelen myös, että lukukokemusta häiritsi erityisesti tahallisen väärinymmärtämisen määrä. Jos jostakin oli mitenkään vääristellen vedettävissä omaa ideologiaa tukeva käsitys, Tontin silikoniselkäranka antoi kyllä mahdollisuuden sille käärmemiehen esitykselle. Punavihreän hämmennyksen silmälaput helpottanevat välttymään todellisuuden vaikutukselta ja ymmärryksen häiriöltä. Aikanaan väärin ymmärtämistä pidettiin tapahtumana josta tuli pyrkiä pois, mutta nykyään tarkoituksellisesta väärinymmärtämisestä on tullut suvaitsevaiston keskeisimpiä osaamisalueita. Näillä avuilla sitten vedetään sananvapausjärjestöä. Ei taida olla kriteeristö kovin pitkä.
Jätin tuon läpyskän baarin lehtipöydälle ja kirjoitin kansilehdelle että jätän tämän ryönän tähän ettei sinun tarvitsisi tuhlata siihen rahojasi. Älkää siis tekään.
14.05.2012 at 8:57 am
24.05.2013 at 11:06 am
[…] Tulipahan tuossa viimeinkin luettua paljon mainostettu Jarkko Tontin esseekokoelma “Koti, Uskonto ja Isänmaa”. Komea ja raflaava suomen kielen osaaminen ei pysty tässä sepustuksessa peittämään sitä, että kyse on kuitenkin hieman sofistikoidummin kuin Suomi24:llä (Kansakunnan Vessanseinällä) kirjoitetusta – sisällöltään aivan yhtä yksisilmäisestä – tekstistä. Lisäksi sellainen seikka, että kirjoittaja korostaa olevansa liberaali ja monipuolisesti sivistynyt, ei […] Kullervo Kalervonpoika […]