Kyselyt


Olemme käsitelleet täälläkin puun takaa tullutta ja pimennetyin valoin ajettua perustuslain muutoshanketta. Uusin vaihe tässä itsenäisyyden ja oman päätösvallan siirtämisessä EU:lle on se, että päättäjille tuli kiire saada tämä lakialoite vielä ennen vaaleja eduskuntaa.

Kiireellä (ja uutispimennossa) valmisteltu veretön vallankaappaus jatkuuu seuraavaksi keskivikkona Eduskunnan täysistunnossa.

Ja niin jatkuu suoranainen valehtelu ja kansan kusettaminenkin

Kun asia pullahti vahingossa julkisuuteen, se on hermostuttanut koko oligarkkisen poliittisen eliittimme. En tiedä kuinka tyhmänä perustuslakivaliokunta Suomen kansaa pitää, mutta täytyy todeta, että viimeisin kommentti loukkaa sekä älykkyyttä että oikeudentajua.

Perustuslakivaliokunta näkee perustuslakiin kirjattavan EU-jäsenyyden siten,  ettei jäsenyyden mainitsemisella kuitenkaan ole suurta merkitystä, ja esimerkiksi unionista eroaminen voisi tapahtua eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä.

Näinhän se ei kuitenkaan voi (laillisesti) olla.

Kun EU-jäsenyys on kirjattu perustuslakiin, sen poistaminen vaatii perustuslain muuttamista – perustuslain säätämisjärjestyksestä valtiosääntö sanoo näin:

73 §
Perustuslain säätämisjärjestys

Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Tätä on siis suomalainen politiikan avoimuus ja läpinäkyvyys – valheita valheiden perään.

Päivän kysymys kuuluu:

Päivän toinen  kysymys kuuluu:

Päivän kolmas kysymys kuuluu:

Ja vihoviimeisenä:

Lähteet: US, YLE, Finlex

Site Meter

Päivän Hyysäri uutisoi työvoimapolitiikkaan liittyen, että nykyisistä työttömistä jopa puolet uhkaa jäädä pysyvästi työttömiksi.

Alkusyksyllä uutisoitu työttömyyden aleneminen on erilaisen tilastokikkailun ja lomautusten vähenemisen ansiota. Muu työttömyys kasvaa edelleen. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, eli yhä suurempi joukko on ajautumassa lopullisesti työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Yli puolet Suomen työttömistä eli peräti 150 000 ihmistä kiertää työttömyyden ja erilaisten työllistämistoimenpiteiden kehää. Ministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan he eivät välttämättä enää palaa työelämään.

Ja samaan aikaan eräät tahot hehkuttavat työvoimapulaa ja ajavat kiihkeästi työperäistä maahanmuuttoa. Kokoomuksen, keskustan ja RKP:n kohdalla motiivi on selvä ja peittelemätön; halu lisätä tuottoa ja katetta halvemman työvoiman kautta.

Vasemmistoliiton ja vihreiden kohdalla syy on ideologinen; internationalistien mielestä maailmassa ei ole rajoja ja kaikki on yhteistä (paitsi tietysti oma omaisuus johon toimitus palaa vielä).

Tämän kaiken keskellä valtapuolueet ovat unohtaneet kokonaan suomalaisen ihmisen.  Erityisesti työministeri Anni Sinnemäki on pitänyt loistavasti huolta todellisen työttömyyden lisääntymisestä ja keskittynyt virkansa hoitamisen kannalta ilmeisen tärkeisiin asioihin.

Jotenkin aikaan sopivana anekdoottina voisi nähdä kaiken tämän homohysterian, maahanmuuttopakon ja itsekeskeisen sekoilun aikana esimerkiksi sen, miten hoitokulttuuri saattaa muuttua varsin radikaalisti ulkomaisen hoitohenkilökunnan saapuessa massoittain paikkaamaan tätä työvoimapulaa.

Päivän kysymykset kuuluvatkin  seuraavasti:

Lähteet: HS, IS, Meidän Mökki, US

Site Meter

Päivän uutisvuo kertoo, että viime aikoina varsin arveluttavasti profiloitunut – ja lähinnä demlistinä tunnettu – oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikka on hakenut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tehtävään.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tiilikka on tullut julkisuudessa tutuksi erityisesti viestintäoikeuden ja sananvapauskysymysten yskivänä ns. asiantuntijana. Hän on kommentoinut julkisuudessa esimerkiksi poliitikkojen yksityisyydensuojaa koskevia kysymyksiä ja laukonut Tony Halmeen kuoleman jälkeen varsin värikkäitä mielipiteitä sananvapauden olemuksesta – ja sai siitä myös palautetta. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa hovioikeudenviskaalina ja työmarkkinajuristina.

Apulaisoikeusasiamiehen virkaan haki maanantaina päättyneeseen määräaikaan mennessä kaikkiaan yhdeksän ihmistä. Tiilikan lisäksi joukossa on muun muassa asianajaja Markku Fredman. Hänet tunnetaan etenkin ihmisoikeuskysymyksistä – ja aktiivisuudesta Demlassa. Myöskään Fredman ei ole välttynyt kritiikiltä.

Uusi apulaisoikeusasiamies aloittaa tehtävässään huhtikuussa. Apulaisoikeusasiamies valvoo yhdessä oikeusasiamiehen kanssa viranomaisten toiminnan laillisuutta.

Tämä on erittäin tärkeä lause – palaan siihen vielä myöhemmin.


Tämä uutinen on sinänsä varsin mielenkiintoinen. Tämä luo lisää uskottavuutta sille (viime aikoina usein ja eri suunnista kuuluneelle) väitteelle, että Demla jakaa keskenään valtakunnan korkeimmat oikeusjärjestelmän virat.

Tunnetuin demlistimme, Mikko Puumalainen, aloitteli poliittisen oikeusviranomaisen uransa vähemmistövaltuutettuna ja sai siitä ylennyksen apulaisoikeuskansleriksi. Hänen esimiehensä Jaakko Jonkka (kuten tämän edeltäjä Paavo Nikulakin) ovat myös tunnettuja ja aktiivisia demlistejä.

Puumalaisen jälkeen vähemmistövaltuutetuksi nimitetty Johanna Suurpää on (yllätys, yllätys!) myös demlisti. Lisäksi Suurpään nimitys ei kestä virkamieheltä vaaditun tasapuolisuuden valossa tarkasteltuna edes oikein päivänvaloa. Tunnetun monikulttuurikiihkoilijan valinta vähemmistövaltuutetuksi on osoitus siitä, kuinka paljon Demla pystyy aidosti kulkemaan tasapuolisuuden, kansanvallan ja laillisuusperiaatteiden ylitse tässä maassa.

Myös valtakunnaninkvisiittorin valtakunnansyyttäjänviraston korkeimmat virat on miehitetty demlisteillä. Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske – puhumattakaan valtionsyyttäjä Mika Illmanista joka on (ainakin omasta mielestään) erikoistunut sananvapauslainsäädäntöön.

Oikeusjärjestelmämme tunkion päällä (suurimpana kanana tällä hetkellä) kiekuva Tuija Brax on myös tunnettu demlisti. Jostain syystä koko hänen sananvapauden rajoittamista koskevaa lainsäädäntöä (piilossa ja kiireellä)  ”valmisteleva” einsatzgruppensa työryhmänsä on koottu pelkistä demlisteistä.

Ja mitenkään unohtamatta tässä myöskään  sitä, että Tasavallan presidentti Tarja Halonen on (tietenkin ja myös) demlisti.

Kun katselee ympärilleen ja seuraa tätä kehitystä, ei tarvitse kovin kummoisia salaliittoteorioita viritellä totuuden keskellä. Kun oikeuskanserin virasto ei (poliittisella miehityksellään) ole pystynyttähänkään mennessä oikein valvomaan (tasapuolisesti) viranomaisten toiminnan laillisuutta, niin ei uuden demlistin nimittäminen toiseksi korkeimpaan valvontavirkaan ole oikein omiaan parantamaan järjestelmän luotettavuutta ja uskottavuutta.

Ei etenkään, jos kyse on Tiilikasta, jota tunnettu oikeustietelijä Jukka Kemppinen kommentoi Päivi Tiilikkaa hetki sitten  seuraavasti:

Lupaava ja nuori Päivi Tiilikka on puhunut lyhyessä ajassa uskottavuutensa sangen vähiin…

… Tiilikka on jo aikaisemmin osoittanut, ettei hän oikeastaan tunne lakia kuolleen henkilön kunniaa, yksityisyyttä ja henkilötietojen salassapitoa koskevin osin, hänen on syytä sopeutua siihen, että häntä pidetään vastaisuudessa iltapäivälehtien asianajajana.

Tai sitten Fredmanista, joka on luonut varallisuutensa maksuttomien oikeudenkäyntien veronmaksajilta rahastamisella vähemmistöjen oikeuksien enemmistön oikeuksien yli nostamisella.

Olemme nyt siinä tilanteessa, että (vahva ja varsin oikeutettu) epäilys oikeusjärjestelmän poliittisesta ohjailusta (todisteineen) on esitetty yhtä aikaa ja useammalla eri taholla. Demlisteillä on aidosti syytä kertoa oma kantansa tähän kansanvaltaisuuden loukkaamiseen ja esittää tarvittaessa uskottavat todisteet siitä, että näin ei ole.

Epäilen, että näin ei käy ja sama meno jatkuu – porvaripuolueiden nöyrtyessä enemmän ja enemmän traditionaalivasemmiston vaatimusten edessä. Vässykät kun ovat vässyköitä, vellihousut vellihousujaja lampaat  ovat lampaita – aina.

Se mikä tästä pahimmillaan seuraa, on yhteiskuntarauhan järkkyminen ja sopimusyhteiskunnan purkautuminen – uskokaa pois, Teitä on varoitettu.

Päivän kysymys onkin seuraava:

Lähteet: US, HS, STT, Wikipedia, UM, OM,VN

Site Meter

Vuoden mokutus 2009 äänestys on päättynyt. Suurkiitokset kaikille osallistujille.

Kilpailuun osallistui normaalia Poll Daddy-vaihtoehtoäänestystä vähemmän vastaajia. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska äänestyksessä jokainen joutui kirjoittamaan nimellään tai nimimerkillään ja perustelemaan miksi äänesti kyseistä mokutusta.

Vastauksia tuli hieman toistastaa ja kävijöitä sivulla oli viikon kestäneen äänestyksen aikana hieman yli seitsemäntuhatta. Koska kysely oli kiinnitetty Kullervoblogin etusivulle, kyselyn näki myös jokainen joka tuli tämän blogin etusivulle – tämä määrä  on yli kymmenkertainen.

Palataanpa takaisin varsinaiseen asiaan. On aika julkistaa Vuoden mokutus 2009.

* * *

Vuoden mokutukseksi – Te hyvät lukijat –  olette valinneet seuraavan:

Sallittaneen tässä ensin vähän
filosofisempi huomio. Mitä tarkoittaa käsite
laiton maahanmuutto? Linnut lentävät rajojen
ylitse, laittomasti vai laillisesti? Mistä syntyy käsite
laittomuus, jos ihminen etsii paikkaa maapallollamme,
missä toteuttaa itseänsä, missä elää?

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (SDP), eduskunnan ulkomaalaislakia koskevassa keskustelussa.

Seuraaviksi – kakkos- ja kolmossijoille – äänestyksessä tulivat nämä mokutukset. Sijalle kaksi nousi tiukan kamppailun jälkeen viikon mokutus 10/09:

Minusta Suomea on autettu. Onkse 60 vuotta sitten, Afrikasta käsin, kun Suomessa oli hätää ja ongelmia. Silloin on Afrikasta lähetetty rahaa Suomeen. Oliko se silloin, pitikö silloin miettiä, että se on meidän verorahaa ei sais lähettää Suomeen.

Helsingin keskustanuorien puheenjohtaja Abdirahim Hussein YLE:n A-zoomissa 27.2.2009

Vain yhden äänen erolla kakkoseen tuli viikon mokutus 49/09 kolmanneksi:

Minulle itsenäisyys ja suomalaisuus ovat kaksi eri asiaa, eikä jälkimmäisessä ole juuri mitään juhlittavaa. Suomalaisuus kun on lähinnä sitä, että sattuu syntymään kultalusikka suussa. Sitä tuskin kannattaa kovin verisesti puolustaa.

Vihreän Langan toimittaja Lasse Leipola itsenäisyyspäivänä 6.12.2009.

Tässä äänestyksessä hajaääniä keräsivät myös Khodr Chehab, Astrid Thors, Ritva Viljanen, Tarja Halonen, Anne Holmlund, Ville Komsi, Anni Sinnemäki, Päivi Lipponen, Paavo Lipponen, Dan Koivulaakso ja Jaakko Hämeen-Anttila – sekä monet muut.

Onneksi olkoon voittajalle myös Kullervoblogin puolesta!

Site Meter

Vuoden ensimmäinen varsinainen yleisökysely liittyy viikon mokutukseen 02/10.


Site Meter

Pääministeri Matti Vanhanen antoi viikonloppuna meriselitystä muistuttavan  haastattelun. Tämä haastattelu julkaistiin aika laajasti ns. Vli-Suomen keskustavetoisten lehtien lisäksi myös muualla.

Hän alkaa ilmeisesti viimeinkin itsekin ymmärtää, että hän ei ehkä ole ollut mikään onnellinen sattuma Suomelle pääministerinä toimiessaan. Nyt alkaa näköjään Masalle tulla hätä siitä, että ehkä hän saattaakin (vastoin kaikkia odotuksia) päätyä jossain vaiheessa henkilökohtaisesti vastaamaan tekosistaan.

Haastattelussa pääministerimme kertoo pelkäävänsä sitä , että Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa rajusti. Vanhasen mukaan  Suomeen saattaa pian pyrkiä yhtä paljon hakijoita kuin muihin Pohjoismaihin.

Ei pitäisi julkisesti sanoa, mutta jos meidät löydetään yhtä laajasti kuin muut Pohjoismaat, hakijoita voi olla jopa 20 000.


Vanhanen jatkaa selitystään määrittelemällä tilanteen sellaiseksi, jolle ei ole mitään tehtävissä:

Osa kansalaisista asennoituu maahanmuuttoon hyvin tunneperäisesti. Heille se on joko-tai-kysymys. Se vaihe on ohi, sillä maahanmuutto on tosiasia.

Vai niin? Eli suomalaisten mielipiteellä ei ole tämän asian suhteen mitään merkitystä? Tällainen ilmoitus pääministerin suusta kuultuna vahvistaa niitä epäilyjä, että EU:ssa on sovittu salaisesti siitä, että Suomi ottaa huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita vastaan – vastoin kansan tahtoa.

Uskallan ennustaa (yleisönosastojen palautetta seuranneena), että Matin kommentilla on päinvastainen vaikutus kuin se mitä Vanhanen haluaa.

Maahanmuutto (etenkin humanitaarinen)  tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä olemaan seuraavien eduskuntavaalien kuumin peruna. Mattikin (tai hänen taustaryhmänsä) on huomannut sen. Matti sanoo nimittäin, että hän siirtäisi painopisteen pakolaisista työperäiseen maahanmuuttoon.

Vanhanen haluaa myös muistuttaa, että maahanmuutolla voi vaikuttaa huoltosuhteeseen vain pieniltä osin. Hän toivoo kuulevansa valtaväestöltä maltillisia mielipiteitä maahanmuutosta.

Minä puolestani toivon Vanhasen hallituksen aiheuttamaa tuhoa siivoamaan joutuvalta seuraavalta hallitukselta tarttumista asioihin Juho Kusti Paasikiven ohjeen mukaisesti ja muistavan sen, että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.

Seuraavan hallituksen kannattaa (ihan jo yhteiskuntarauhan ja suomalaisen yhteiskunnan yleisen tulevaisuuden vuoksi) irtisanoutua mahdollisista EU:n ja Suomen välisistä humanitaarista maahanmuuttoa koskevista  uuden ajan ribbentropsopimuksista.

Tässäkin voitaisiin noudattaa jatkotoimien kohdalla Paasikiven näyttämää esimerkkiä. Kun tällaisesta sopimuksesta ja sen solmineesta pääministeristä päästään eroon, niin seuraavassa vaiheessa on syytä istuttaa Matti Vanhanen valtakunnan oikeuteen vastamaan ministerivastuunsa perusteella tekosistaan.

Toisin kuin Risto Rytin kohdalla, tässä ei taida olla kuitenkaan kyse näytösoikeudenkäynnistä eikä valtakunnan ja kansan puolesta uhrautumisesta.

Päivän kysymys kuuluu näin:

Lähde: STT

Site Meter

Jos joku ei muista mitä sisäministeriön  kansliapäällikkö Ritva Viljanen vakuutti kansalaisille paloturvallisuudesta reilu viikko sitten, niin olkaa hyvät.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen korostaa, että palotarkastuksissa on pakko miettiä resurssien järkevää käyttöä. Nyt on määrä katsoa, missä kohteissa riittää pelkkä valvontasuunnitelma.

Nyt näyttää sitten viikonloppuna  Naantalista kuuluneiden suru-uutisten jälkeen siltä, että Viljanen on ylimielisyytensä lisäksi ilmeisen epäpätevä ja edesvastuuttomasti tehtäviinsä suhtautuva – mutta mitä muuta voikaan odottaa henkilöltä, joka ohitti valtioneuvoston yksimielisesti suositteleman ja kyvykkäämmän hakijan  Tasavallan presidentin tyrannimaisella päätöksellä.

Mielestäni Halosen olisi tässä vaiheessa syytä katsoa peiliin ja miettiä sitä, kuinka suuri vastuu hänellä on yhteiskunnallisesta turvallisuudestamme – etenkin näiden hänen toteuttamiensa – kansanvallankin kannalta katsottuna -käsittämättömien ylimarssiensa jälkeen.

Halonen tuskin miettii eroamistaan. Hän on kovaksi keitetty suomalainen valta- ja tahtopoliitikko – sellainen joka viis veisaa kansanvallan pelisäännöistä, kuten olemme saaneet huomata. Mutta Viljasen olisi syytä tehdä johtopäätös ja suksia vaikka ns. Sudaniin ja erota virastaan.

Tai mikä vielä parempaa – nyt porvarihallituksella on miljoonan taalan paikka käynnistää Viljasen erottamisprosessi – hänkään kun  tuskin kykenee ymmärtämään omaehtoisen eroamisensa välttämättömyyttä.

Kysytään nyt vielä Teidänkin mielipidettännne:

Haluan vielä välittää tässä syvimmän osanottoni kaikille niille, joita tämä Naantalin tragedia on koskettanut joko suoranaisesti tai välillisesti.

Site Meter

Jussi Halla-ahon saama tuomio uskonrauhan rikkomisesta on todellisuudessa oikeuden päätöksellä  toteutettu islamin uskonnon nostaminen kaiken arvostelun yläpuolelle Suomessa.

Samalla kun islam on nostettu pyhäksi, suomalainen tuomioistuin on kieltänyt kirjoittamasta islamin ja pedofilian suhteesta rangaistuksen uhkalla yhtään mitään. Tämä ei voi olla – eikä se olekaan –  suomalaisen kansalaisyhteiskunnan pelisääntöjen mukaista.

Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mukaan islamilaisen oikeuden (sharian) mukainen tulkinta siitä, että seksi on sallittua ainoastaan avioliitossa mutta suojaikärajaa ei kuitenkaan ole, sai näin (de facto)  lainvoiman myös Suomessa – vastoin omaa lainsäädäntöämme ja ratifioimiamme ihmisoikeussopimuksia.

Eräs tämän kehityksen tärkeimmistä ylipapeista on Suomessa vaikuttava libanonilainen  imaami Chehab Khodr, joka on ilmoittanut identiteettinsä (kuten lapsensakin) olevan jossain muualla kuin Suomessa. Khodrin itsensä kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että hän haluaa virallistaa sharian ja hänen poikansa kohdalla sitä, että se sama maa mistä hän on saapunut turvapaikan hakijana henkilökohtaisen turvallisuutensa vuoksi Suomeen, on hänen pojalleen kyllin turvallinen.

Imaamimme avautui keväällä Kainuun Sanomille ja kertoi omista käsityksistään näin:

Miksei 13 vuotta voisi olla hyvä avioitumisikä?  Täälläkin on lain mukaan silloin sallittua mennä sänkyyn. On parempi mennä naimisiin.

Huomiomatta kovinkaan paljon tässä ja nyt sitä, että 13-vuotta ei ole Suomessa laillinen ikä mennä sänkyyn, niin koko tämä kommentti edustaa suomalaisen oikeudentajun kautta nähtynä  mitä iljettävintä pedofiilista ajattelumallia.

Joku saattaa ihmetellä sitä, miten Tarja Halonen liittyy aiheeseen? Presidentti halonen liittyy tiiviisti aiheeseen siten, että hän on kutsunut tämän pedofilian esipapin viisi kertaa Suomen tasavallan itsenäisyyspäiväjuhliin. Mielestäni näennäisuvaitseva arvo(ton)johtajamme antaa tällä valinnalaan myös oikeutuksen sharialain esiinmarssiin Suomessa – ja hyväksyy vanhana vasemmistolaisena ihmisoikeusjuristina lapsiavioliitot ja pedofilian ainakin henkisesti.

Jos Halonen kutsuu vielä kerran tämän libanonilaisen pedofilian puolustajan loukkaamaan menneiden sukupolvien uhrauksia ja suomalaisuutta itsenäisyyspäivänämme, lupaan omasta puolestani sen, että kun näen Halosen julkisella paikalla seuraavan kerran otan megafonin mukaan ja ilmoitan yleisölle:

Tuolta tulee presidenttimme, joka hyväksyy pedofilian puolustamisen, veteraanien ja menneiden sukupolvien halventamisen  ja ihmisten eriarvoisuuden kasvattamisen.

Site Meter

Toivon, että – te rakkaat lukijat – miettitte tarkkaan  yhtä kysymystä.

Kysymys kuuluu näin , onko EU lisännyt vai kaventanut omia mahdollisuuksiasi  päättää yhteisistä asioistamme?

Niin:

Site Meter

Vihreiden mielestä jokaisella ihmisellä on oltava oikeus etsiä parempaa toimeentuloa ja turvaa oman maansa rajojen ulkopuolelta. Samalla on tärkeää luoda laillisia maahantuloreittejä, sillä pahimmillaan laillisen siirtolaisuuden liiallinen rajoittaminen voi johtaa laittomien siirtolaisten hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan.

Niin, Haluatko Sinä samaa kuin Vihreät De Gröna?

Minä en.

Vapaa maahanmuutto ei ole mikään subjektiivinen ihmisoikeus ja jokaisella yhteisöllä on oikeus päättää ne vieraat, kenet lasketaan yhteisön sisään. Tuollainen ajatus on tavoitteena kansanvallan vastainen, kansallisvaltiotamme muuttamaan pyrkivä ja toisten ihmisten (enemmistön) mielipidettä halveksuva.

Lisäksi väite siitä, että lailliset maahantuloreitit ehkäisivät muka laittomien siirtolaisten hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa on puhdasta homeenvihreää roskaa.

Eräs muutaman päivän vanha  esimerkki siitä, että ns. laillinenkin maahanmuutto  ruokkii ihmiskauppaa ja siirtolaisten hyväksikäyttöä  löytyy täältä.

Päivän kysymys kuuluu seuraavasti:

Lähteet: HS, Vihreät De Gröna

(Kiitos taas lukijoille. Nimimerkki Joo liitti tämän lainauksen toisen keskustelun kommenttiosioon)

Site Meter

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) kertoi neuvottelutauolla, että talouden kehitys näyttää Suomen osalta myös ensi vuonna erittäin positiiviselta.

Kataisen mukaan talouden tilanne antaa mahdollisuuden toteuttaa rakenteelliset uudistukset, joilla edistetään työllisyyttä.

Kansakoulunopettaja valtion ylin talousguru Jyrki Katainen (Epäkansallinen Sekoomus) Talouselämälle 31.7.2009.

Suuri näkijämme on kertonut visoistaan myös näin:

Työikäisten väheneminen näkyy suoraan talouskasvussa. Sen lisäksi ikäpyramidin muuttuminen aiheuttaa huikean haasteen sosiaalipalveluille.

Yli 65-vuotiaiden määrä ylittää nuorten määrän tänä vuonna ensimmäistä kertaa historiassa. Nyt Suomessa on yhtä seniori-ikäistä kohti neljä työikäistä. Vuonna 2025 enää 2,5.

Jotta vanhushuoltosuhde pysyisi nykyisellään, pitäisi Suomeen muuttaa vuosittain noin 140 000 työikäistä ihmistä. Vuoteen 2020 mennessä työikäisiä maahanmuuttajia pitäisi olla 1,8 miljoonaa.

… ja kuinkas sitten kävikään?

Jyrkin puheista huolimatta talousdiledanttimme on luotsannut Suomen kansan ja valtion mukaan maailmanlaajuiseen  talouskurimukseen. Suomen talous romahtaa kiihtyvää vauhtia. Viimeisimmän (julkaistun) virallisen tilaston mukaan Bkt:n romahdus on nyt 12 %:a, – tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, siitä puuttuu kuukausittain 1,5 miljardilla eurolla lisääntyvä valtionvelka, joka käytetään Potemkinin kulissien ylläpitoon.

Jyrkin ei kannattaisi alkaa ministerin hommien loputtua ainakaan ennustajaksi. Siinä saattaa nimittäin ihan oikeasti joutua vastuuseen sanomisistaan ja tekemisistään – toisin kuin valtionvarainministerin puuhasalkkua pyöritellessä.

Toisaalta ei tavallaan yllätä yhtään se, että haulikkoammuntaa harjoittavan kansakoulunopettajan luotsaama talouspolitiikka on juuri itsensä näköistä – sinne tänne roiskittua kirjanoppinutta ja luovuudenpuutteesta kärsivää kaaosta. Onko todellakin näin , että kykypuolueena tunnetun kokoomuksen kyvyt ovat näin heikkoja?

Pokka ainakin Jyrkillä pitää. Aika näyttää onko se itse asiassa tyhmyyttä.

Kokoomuksen puheenjohtajalla, valtiovarainministeri Jyrki Kataisella ei mennyt luu kurkkuun Sammon kerrottua vaalirahoituksestaan. Päinvastoin. Katainen tiesi Sammon tuesta. Epäilyille, että Sammon antama vaaliraha vaikuttaisi pitkäaikaissäästämisen verokohtelusta päättämiseen, Katainen ei näe perusteluita.

Finanssikonserni Sampo rahoitti kokoomusta merkittävästi viime eduskuntavaalien yhteydessä. Konserni tuki puoluetta yhteensä 75 000 eurolla

Vai niin?

Vanha sananlasku sanoo, että sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Ja se taitaa pitää Kataisen selittelyistä huolimatta tässäkin asiassa paikkansa.

    HS

Muutama miljoonan euron kysymys kuuluukin – ei, ei, ei… ei niin, että onko Jyrki Katainen uskottava, vaan:

Lähteet: TS, IL

Site Meter

Ylikansalliset verot ovat yksi tapa toteuttaa yhteiskunnan heikompiosaisten kannalta oikeudenmukaista politiikkaa. EU:n on otettava johtava rooli villin kapitalismin suitsimisessa,

SDP:n Puheenjohtaja Jutta Urpilainen STT:n julkaiseman uutisen mukaan 8.8.2009.

Ylikansallisesta kapitalismista ylikansalliseen sosialisimiin? Ja kärsijöinä ovat tavalliset kansalaiset, demokratia ja kansallisvaltiot.

Hienoa Jutta!

Lisää tällaisia tekstejä, niin kansalaiset näkevät paremmin sen, että ihmiskasvoisen sosialismin savuverho on ajettu alas. SDP ajaa ylikansallista sosialisointia ja ihmisten orjuuttamista kasvottoman EU-byrokratian ikeeseen. Tässä sosialidemokraattisessa puuhastelussa ei ole juurikaan eroa Neuvostoliitossa toteutun epähumaanin ja kansandemokraattisen politiikan kanssa.

Aikaisemmin SDP varasti ainostaan rahasi, nyt pyrkimyksenä on (aitoon ja perinteiseen vasemmistolaiseen tyyliin) viedä myös vaikutusvaltasi, äänioikeutesi, sananvapautesi ja lopulta vapautesi.

    Kari Pekonen / IL

Pari vakavaa kysymystä kuuluukin – ei, ei, ei, kumpikaan niistä ei ole se, että tekeekö päävasemmistopuolueen puheenjohtaja itsestään pellen esiintymällä huorahtavassa asusteessa, vaan:

Lähde: IL

Site Meter

No niin – harjoitetaanpa taas suoraa kansanvaltaa.

Päivän kysymys kuuluu seuraavasti:

Site Meter

Päivitys 100809: Viikon mokutukset on kerätty linkkiin uuden pääsivun alle. Pääsivu löytyy täältä.

Matti Vanhanen palasi ( osittain itse aikaan saamaansa ja siunaamaansa vaalitukisotkuun perjantaina pitämässään toimittajatapaamisessa.

Hän perusteli tukiyhdistysten käyttöä m sillä, että siten ehdokkaiden ei tarvitse maksaa vaalituesta veroa.

Ehdokashan ei voi ottaa itselleen avustusta. Tai jos ottaa, niin siitä pitää maksaa veroa, se on silloin henkilökohtaista tuloa. Sen takia ehdokkaalla on oma tukiyhdistys, jossa hän ei ole itse mukana, se ei ole silloin henkilökohtaista tuloa.

Kiva – kansa räpistelee lamantappotalkoissa ja pääministeri neuvoo päättäjiä kiertämään yhteiskunnalle kuuluvia veroja  – korruptiona saamistaan lahjuksista.

Pieni kysely… ei, ei se, että mitä Matilla mahtaa olla päässä, vaan

Lähde: HS

Päivitys 090809 2021: Myös naapuribloggaaja Octavius kommentoi samaa asiaa.

Site Meter

Persujen Freddy Van Wontherghem kirjoittaa kipeästä yhteiskunnallisesta (ja etenkin yksityisestä) asiasta tämän päivän  Hyysärin ”Ota kantaa”-osiossa ( sama kirjoitus on julkaistu myös Freddyn US-blogissa).

Mahdollisuus eutanasiaan myös Suomen vanhuksille

”Lääkäri kysyi, oliko äitini kenties ajattelut eutanasiaa, koska parannuskeinoja hänen sairauteensa ei ollut olemassa.”

Eutanasialla eli armomurhalla tarkoitetaan parantumattomasti sairaalle ihmiselle hänen omasta vakaasta tahdostaan toteutettavaa kuolemaa. Eutanasian tekee aina lääkäri. Se on nykyisin sallittua kahdessa EU-maassa, Hollannissa ja Belgiassa.

Olen itse kotoisin Belgiasta, ja siksi minulla on melko tuoreita kokemuksia eutanasian toimeenpanosta.

Matkustin ilman paluulippua synnyinmaahani lokakuussa 2007. Oma rakas äitini oli vakavasti sairas, eikä toivoa enää ollut. Lääkäri ei osannut arvioida jäljellä olevaa elinaikaa.

Äitini oli aikaisemmin ilmoittanut, että hän haluaa kuolla kotonaan, omassa sängyssä, ja minä halusin antaa siihen mahdollisuuden.

Äitini suurin pelko oli taudin pitkittyminen ja se, että hän joutuisi jonkinlaiseksi lääketieteen koekaniiniksi. Myös televisio-ohjelmat vanhusten huonosta kohtelusta eri laitoksissa pelottivat vanhaa ja sairasta äitiäni.

Noin viikko sen jälkeen, kun olin saapunut hoitamaan äitiäni, tuli kotilääkäri tavanomaiselle kotikäynnilleen. Hän kysyi, oliko äitini kenties ajattelut eutanasiaa, koska parannuskeinoja hänen sairauteensa ei ollut olemassa.

Äiti lupasi harkita, ja minä kysyin lääkäriltä asian laillisuutta. Selvisi, että Belgiassa oli ollut voimassa eutanasialaki jo jonkin aikaa. Muutamaa päivää myöhemmin kirjoitimme äitini ja lääkärimme kanssa eutanasiaan liittyvät paperit valmiiksi.

Tämän jälkeen äiti, osittain minun avustuksellani, otti yhteyttä kaikkiin sukulaisiin ja tuttaviin, jotka hän vielä haluaisi hyvästellä.

Äidin kunto heikkeni päivittäin. Hän muun muassa menetti täysin näkökykynsä. Viimeisen vieraan lähdettyä hän pyysi minua soittamaan lääkärille. Varmistin, että hän oli tosissaan.

Lääkäri saapui mukanaan niin kutsuttu eutanasiasarja. Se sisälsi kolme suonensisäisesti annettavaa ainetta, joista ensimmäinen oli nukahtamislääke.

Lääkäri varmisti vielä useaan otteeseen, että äitini olisi valmis kohtamaan kuoleman. Raskain mielin seurasin, kuinka vastaus oli jokaisella kerralla myöntyvä.

Istuin äitini vierellä, kunnes hän nukahti. Sen jälkeen siirryin lääkärin pyynnöstä viereiseen huoneeseen.

Noin viidentoista minuutin kuluttua kaikki oli ohi. Maksoin lääkärille 38 euron laskun, ja hän poistui.

Ihmettelin hetken, ja kävin katsomassa rauhallisin ja tyytyväisin ilmein pois nukkunutta äitiäni. Soitin hautausurakoitsijalle, joka haki hänet noin tunnin kuluessa pois.

Jälkeenpäin olen tullut siihen tulokseen, että äitini sai kuolla arvokkaasti ja tyytyväisenä.

Minulle kokemus oli henkisesti rankka, sillä autoinhan kuolemaan hänet, joka kerran oli antanut minulle elämän. Toisaalta, vielä rankempaa olisi ollut elää itse täällä Suomessa tietäen, että päivä päivältä huonompaan kuntoon menevä äitini olisi maannut elävänä ruumiina jossakin laitoksessa.

Mielestäni eutanasia on kaunis tapa poistua ja olen valmis siihen itsekin. Kokemusteni valossa haluaisin saman mahdollisuuden myös suomalaisille vanhuksille.

FREDDY VAN WONTERGHEM

Kotka

Näin päästäänkin sitten viikon kysymykseen:

* * *

Olen – henkilökohtaisesti ja itseäni koskien –  taipuvainen ajattelemaan samoin – nähtyäni isoisäni, isäni ja appiukkoni syöpäkuoleman vanhuuden kynnyksellä. Vielä enemmän (kuin näiden tapausten vuoksi) olen vakuuttuneempi asiasta nyt – haudattuani jokin aika sitten (nopeaan kolmen kuukauden pituiseen syöpään) 39-vuoden iässä kuolleen parhaan ystäväni.

Se, että eutanasia on jo nykyään (ja on ollut jo jonkin aikaa) laajasti käytössä saattohoidon yhteydessä, osoittaa taas sen, että suomalainen lainsäädäntö alkaa olla yhtä kaukana ihmisten todellisuudesta kuin Tarja Halonen kalliolaisen työttömän arjesta.

Minun mielestäni esimerkiksi Terho-kodissa noudatettava käytäntö olisi syytä laillistaa – ja ulottaa näin varakkaimmista kansanosista myös vähemmän varakkaiden kärsivien ihmisten saatavaksi.

Lähteet: HS, US


Site Meter

Kuten tiedämme, Virheet De Röda ei ole porvaripuolue – se on (kuten nimimerkki Ihmettelijä tuolla toisaalla jo hyvin kuvasi) miehitetty vanhataistolaisilla ja uusstalinisteilla.

Näin periaatteessa kyseessä saattaisi olla ns. työväenpuolue.

Kuinka paljon työväenpuolue sitten on sellainen puolue, jonka juuri työministeriksi nimitetty puheenjohtaja ei ole tehnyt päivääkään oikeita töitä?

Toisaalta, vasemmistoliittokin uudistuu.

Sekin on valinnut (työväenpuolueena) itselleen tuoreen puheenjohtaja, jonka suurimpiin saavutuksiin ei kuulu työura.

Onneksi olkoon Paavo Arhinmäki – sitä nimittäin tulet tarvitsemaan puolueesi rautakourien ja muun ay-väen kanssa. Muistat varmaan keväisestä puheenvuorosi Eduskunnassa. Hehkutit tuolloin vasemmistoliiton olevan puolueena sitoutunut ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja pysäyttämiseen. Takarivin rautakourat omasta ryhmästäsi kommentoivat puhettasi sanoin puhu vain omasta puolestasi.

Niinpä niin.

Jaa, ai niin – eräs asia melkein unohtui.

Miten tällaiset työväenluokan johtajat pystyvät ajamaan työväen asiaa samaan aikaan, kun he karkottavat teollisuutta pois Suomesta (vähentävät työpaikkoja ilmastomuutoksen varjolla) ja tuovat halpatyövoimaa kilpailemaan suomalaisen duunarin kanssa yhä vähenevistä työpaikoista?

Siinäpä kysymys – mieti ketä äänestät, duunari.

Lähteet: STT, AL, HS


Site Meter

Mätäkuu on tänä kesänä saapunut hieman tavallista aikaisemmin.

Helteiden lisäksi epämiellyttävyyttä lisää virheiden ympäriltä nouseva mätänevän hurskastelun ja tekopyhyyden katku. EU-vaalien vaalimenestyksen sokaisema vihreään kaapuun kätkeytynyt totalitaristinen ja näennäissuvaitsevainen stalinistisakkimme haluaisi nyt hyödyntää näennäistä menestystään – malttamatta odotella vaaleihin saakka.

Tällainen kansanvallan vastainen painostus- ja kiristystoiminta ei sinänsä yllätä – koko puolue ja sen toimnta perustuvat kansalaistottelemattomuudeksi vihreiden itse kutsumalle lainsäädännön, sopimusten ja moraalin rikkomiselle.

Eräs virheiden vakioteemoista on näennäissuvaitsevainen moraalinen paheksunta ja suoranainen vaino maahanmuuttokriittisiä mielipiteitä esittäviä kanssakansalaisia vastaan. Vihreän filosofiaan näyttäisi (tuon ihan itsemääritellyn lainkunnioituksen lisäksi) liittyvän saumattomasti sokea ihailu pakkovaltaa ja totalitaarisia metodeja kohtaan.

Tätä ei pidä nähdä paradoksina, koska kyse on puhtaasta retoriikasta. Vihreän liikkeen kovin ydin on omaksunut vahvasti uusstalinistisen toimintamallin ja ns.syväkielen ajattelunsa pohjalla olevasta taistolaisuudesta. Tällainen vihreä saattaa vaatia sananvapautta ja ihmisoikeuksia, mutta hän vaatii niitä ainoastaan samalla tavalla itsensä kanssa ajatteleville (tai selaisiksi luulemilleen) tahoille.

Tästä luulottelusta on ollut sekä hupaisia että surullisia esimerkkejä. Huvittaviin kuuluvat ehdottomasti ne taloudellisesti aktiiviset ja omaa etuan tavoittelevat maahanmuuttajat jotka eivät olekaan taipuneet vihreiden luomaan pikkulapsen ja tulevan vihervasemmistolaisen muottiin. Surullisimpia ovat sitten puolestaan Ville Komsin puukotuksen tapaiset tapahtumaketjut – joista ainakaan Komsi ei ole oppinut sitten yhtään mitään.

Jussi Halla-aho on jo pitkään ollut kansallismielisiin ja maahanmuuttokriittisiin piireihin kohdistuvan loanheittokampanjan päämaali ja näin myös ensisijainen uhri.

Näin vihreän mätäkuun saapuessa peli on saanut entistä härskimpiä ja normaalia ihmistä kuvottavia muotoja. Suomalaisia vihaava ja Libanonista maahamme pesiytynyt Umayya Abu-Hanna meni Radio Rockin ikioman Beavis & Butthead-kaksikon – Jussi Heikelän ja Aki Linnanahteen – tukemana suorassa valehtelussaan niin pitkälle, että Halla-aho (aivan aiheesta) joutui korjaamaan asian todellista luonnetta blogissaan.

Samaisen Abu-Hannan tärkeimpiä saavutuksia on se, että hän on kaikesta huolimatta jaksanut oleskella Suomessa melkein kolmekymmentä vuotta – siitä huolimatta, että hän vihaa Suomea, suomalaisia, kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme – hyvinvointivaltion palveluilla on näköjään varsin ihmeitä tekevä vaikutus.

Myös eräs marginaalikirjailijana (mahdollisesti joissain piireissä) tunnettu Jarkko Tontti on ylittänyt itsensä Halla-aho vihassaan. Tämä pasifistiksi RUK:ista saamiensa potkujen jälkeen kääntynyt ja herttaisen naiiveja tekstejä pusaileva vihapropagandisti on matkannut aimo askeleen kohti kirjarovioita.

Tontin itku-potku-raivarin kohteeksi on joutunut J.R.R Tolkienin tuotanto. Näin siksi, että Jussi Halla-aho (sekä myös Sampo Terho) sattuvat pitämään niistä. Hellandudelis pikku Jarkkoa….

Saamme nähdä missä vaiheessa Tontti siirtyy ajatuksissaan eteenpäin – luulisi tohtorismihen muistavan sellaisen vanhan viisauden kuin, että siellä missä poltetaan ensiksi kirjoja, poltetaan seuraavaksi ihmisiä.

Mutta – kuten jo totesin – eipä yllätä vesimelonin halkeaminen pudotessaan. Vihreä pinnan alta paljastuu tuolloin tulipunainen sisus.

Pienenä – lähes merkityksettömänä – yksityiskohtana voisi mainita myös vihreän sananvapauden kaventamisen puolesta ristiretkeä käyvän Joni Pelkosen. Tämä surullisen hahmon ritari (vai sanoisimmeko vihreä sammakkoprinssimme) ei pysty enää vihassaan aloittamaan yhtään kommenttia hyökkäämättä maahanmuttokriittisten ihmisten mielipiteiden kimppuun – vaatien omasta mielipiteestään poikkeavien mielipiteiden sensurointia.

Kuuluuhan vihreään mätäkuuhun toki jotain suomalaisen normivirtasen kannalta hyvääkin. Se, että avoimesti uustalinistinen Anni Sinnemäki valittiin virheiden puheenjohtajaksi tullee hieman pidemmällä aikajaksolla aiheuttamaan virheiden kannatuksen romahtamisen ja koko poppoon marginalisoitumisen.

Tätä tavoitetta tukee Sinnemäen nimittäminen työministeriksi – ikävää tämä tosin on lamssa rämpivän suomalaisen työttömän kannalta, mutta toivotaan, että virheiden toimenpiteistä huolimatta, lama osoittautuu lyhytaikaisemmaksi kuin edellinen.

Vaikka maailma on muuttunut, niin Sinnemäki on edelleen uskollinen ympäristöä todellisuudessa kuormittavalle ja järkevää kehitystä rajoittavalle mahtipontiselle menneen ajan tyylilleen.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja taantuman torjunta on kytkettävä yhteen. Vihreä energia tarjoaa paljon mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille.Sähkön syöttötariffi on ulotettava koskemaan kaikkea uusiutuvaa energiaa, esimerkiksi sahoille tämä olisi tärkeä asia. Samalla on pidettävä huolta siitä, ettei pienten toimijoiden pääsyä sähkömarkkinoille rajoiteta,

Tämä kommentti osoittaa sen, miten kaukana todellisuudesta virheiden tuore työministeri ja puheenjohtaja on – onnea suomalaiset, sitä nimittäin näiden virheiden ja heidän ideoidensa kanssa me tarvitsemme.

Virheiden tavoitteet ovat keskenään ristiriitaisia ja mahdottomia toteuttaa. Vapaa kansainvaellus kasvattaa entisestään maailman väestönräjähdystä ja tuhoaa lopulta kahlitsemattomana koko maailman. Ilmastomuutospölhöily vähentää Suomestakin työpaikkoja ja teollisuutta samaan aikaan kun Kiina, Venäjä, Intia ja USA työntävät päästöjä yhteiseen ympäristöömme – mitenkään niitä rajoittamatta ja mihinkään ilmastosopimuksiin sitoutumatta.

Tuoreimpana episodina homeenvihreässä mätäkuussa on europarlamentaarikko Satu Hassin halu (vaalirahasotkuun tekosyynä vedoten) hajottaa eduskunta. Hän katsoo (europarlamentaarikon ominaisuudessa) asiakseen ja tehtäväkseen komennella eduskunnan puhemiestä Sauli Niinistöä.

Perjantaina Niinistön toimisto palautti Hassin maanpinnalle muistuttamalla siitä, että perustuslain mukaan puhemies ei kuitenkaan voi näin toimia. Lain mukaan tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan määrätä ennenaikaiset kansanedustajain vaalit toimitettaviksi.

Tästäkin (siis voimassaolevasta lainsäädännöstä) huolimatta Hassin mielestä Niinistön täytyisi ryhtyä edes joihinkin toimiin.

Hän on ottanut tyylin, että ottaa kantaa moniin asioihin. Mielipidejohtajana hänen pitäisi toimia niin tässäkin asiassa,

Hmmmm… herää kysymys missä koko kansan presidentti ja itse itsensä arvojohtajaksi julistanut Tarja Halonen luuraa? Olisiko käynyt niin, että Halosella olisi mahdollisesti kaapissaan SAK:lainen vaalirahaluuranko?

(Veikkaan muuten , että seuraavaksi virheet vetävät taas (omista läpinäkyvistä syistään) äänestysiän alentamisvaatimuksensa.)

Mielenkiintoiseksi tämän asian tekee myös se, että Hassin punavihreä puoluetoveri (ja myös euroeliitiä edustava MEP) Heidi Hautala on asiassa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa nyt on paljastumassa vähä vähältä yksi Suomen kaikkien aikojen poliittisen järjestelmän konkursseja.

Hautalan mielestä vaalirahakohu osoittaa poliittisen järjestelmän moraalin rappiota ja rikoslain lahjontapykälien jälkeenjääneisyyttä.

Puolueet ovat kekseliäästi tehneet tukiyhdistyksiä, joiden tarkoitus on ollut häivyttää vastaanotetun rahan alkuperää. Moraalisesti ne lähentelevät rahanpesulaitoksia.

Tästä asiasta olen kyllä nyt samaa mieltä Hautalan kanssa. Sillä erolla, että kun tutkinta on nyt känynistetty, siihen pitää liitää myös vihervasemmiston liepeillä pyörivät rikolliset ja laittomat puolivillaiset liikkeet ja kaikki muukin toiminta. Vihreä liike perustuu lainrikkomiseen oman henkilökohtaisen moraalin pohjalta – eli anarkiahakuisuuteen.

Minä en nimittäin usko siihen, että virheet olisivat säilyneet tässä korruptiokeitoksessa yhtään sen lahjomattomampina kuin muutkaan instituutionaaliset puolueet. Merikukka Forsius ja hänelle Vanhasen junailema summa saattaa olla vain raapaisu mätänevän vesimelonin pinnasta.

* * *

Olisi minulla tähän ongelmaan ratkaisukin.

Päin vastoin kuin virheet, minä kannatan aidosti (en syväkielellä) suoraa demokratiaa. Nykyisen parlamentarismin ja kansanedustuslaitoksen korvaaminen suoralla kansanvallalla ja ammattilainsäätäjillä.

Korruptio ja mätä katoaisivat tuossa tapauksessa veikkaukseni mukaan varsin huomattavasti – samoin kuin tuo homeenvihreä näennäisympäristöystävällinen ja totalitaristinen puoluehirvityskin – homeentuoksuinen ja ummehtunut tuulahdus taistolaisvihreiden kulta-ajalta, 1970-luvulta.

Lähteet: Vihreä Lanka, tekstissä mainitut blogit, STT, HS, IS, IL


Site Meter

Hyysäri julkaisi tänään tällaisen uutisen:

Poliisi etsii Britanniassa etsintäkuulutettua naista Suomesta

Poliisi etsii Suomesta naista, joka on etsintäkuulutettu Britanniassa. Nainen on tuomittu Britanniassa 3,5 vuodeksi vankeuteen lapsen pahoinpitelystä.

Lisäksi hän on saanut tuomion perättömästä lausumasta. Nainen on syyttänyt synnytyssairaalan kätilöä syntymättömien kaksostensa kuolemasta, vaikka hänen epäillään aiheuttaneen itse lasten kuoleman.
STT

Ja  PunaYleisradiomme beesailee tovereitaan  Pravdan punatoimituksessa näin:

Poliisi pyytää yleisön apua löytääkseen Ison-Britannian etsintäkuuluttaman naisen. Nainen on saapunut Suomeen viime elokuussa ja hänen uskotaan oleskelleen maassa siitä asti.

Noin 35-vuotias nainen on mahdollisesti liikkunut pienen vauvan tai pienten lasten kanssa.

Nainen on tuomittu Isossa-Britanniassa 3,5 vuodeksi vankeuteen lapsen pahoinpitelystä. Lisäksi hänellä on tuomio perättömästä lausumasta: nainen syytti sairaalan kätilöä syntymättömien lastensa kuolemasta, vaikka hänen epäillään aiheuttaneen itse lasten kuolemat.

Naisesta on tehty eurooppalainen pidätysmääräys. Viranomaisten mukaan naisella on yhteyksiä Suomeen.

Keskusrikospoliisilla on viitteitä siitä, että nainen on asunut Suomessa eri henkilöllisyyksillä ja että hän on voinut paeta Ison-Britannian tuomiota Suomeen. Hän oli raskaana kadotessaan Isosta-Britanniasta ja on voinut synnyttää Suomessa.

Ison-Britannian viranomaiset ovat huolissaan lapsen hyvinvoinnista.

Naisella on ollut yhteyksiä ainakin Helsinkiin, Vantaalle ja Tampereelle.

Havainnot pyydetään ilmoittamaan KRP:lle 046-896 7806 tai lähimmälle poliisille.

YLE

Eli uutisesta saa sellaisen kuvan, että poliisi etsii (valkoihoista) brittiläistä pahoinpitelystä ja perättömästä lausumasta tuomittua naista ja että tämä asia olisi varsin tuore.

Väärin.

Iltalehti uutisoi tästä viime elokuusta saakka karkuteillä olleesta rikollisesta ja samasta asiasta jo (sic!) 5.5. ja kertoi samalla hieman laveammin etsintäkuulutetun naisen tuntomerkeistä:

Piileskeleekö hän Suomessa?
Tiistai 5.5.2009 klo 11.20

Keskusrikospoliisi etsii naista, joka tuomittiin vankeuteen Englannissa.

PAKOMATKALLA The Daily Mail -kertoi perjantaina Faiso Sahilista, joka väitti syyttömän kätilön aiheuttaneen lastensa kuoleman. (WWW.DAILYMAIL.CO.UK)

Nainen, joka surmasi syntymättömät vauvansa ruiskuttamalla itseensä lääkettä, tuomittiin perjantaina vuosien vankeustuomioon Englannin Bristolissa.

Brittimedian tietojen mukaan poissaolevana tuomittu Faiso Sahil, 35, piileskelee sukulaistensa luona Suomessa.

– Kyllä häntä on etsitty täältä. Vielä ei ole saatu täyttä varmuutta siitä, että hän olisi Suomessa. Nainen esiintyy nykyään ehkä uuden henkilöllisyyden suojissa, mikä vaikeuttaa etsintöjä, rikostarkastaja Seija Havukainen keskusrikospoliisista sanoi eilen Iltalehdelle.

Syytti kätilöä kuolemista

Sahil odotti kaksosia bristolilaisessa Southmeadin sairaalassa keväällä 2007.

Koska Sahil pelkäsi, että viranomaiset ottavat lapset huostaan, hän halusi aikaistaa vauvojen syntymää kolmella viikolla. Aiemmassa kotimaassaan Somaliassa kätilön koulutuksen saanut Sahil otti hoitajien kärrystä Syntometrine-nimistä lääkettä ja ruiskutti sitä itseensä, jotta synnytys käynnistyisi.

Lääke tappoi vauvat hapenpuutteeseen pian pistoksen jälkeen. Sahil väitti, että häntä hoitanut kätilö Caroline Randall oli antanut hänelle lääkkeen. Syytös johti kätilön pidättämiseen ja määräaikaiseen erottamiseen.

Pahoinpiteli yhdeksänvuotiasta

Sahil tuomittiin perjantaina Randalliin kohdistamastaan perättömästä syytöksestä 14 kuukauden vankeusrangaistukseen. Sahil sai myös 3,5 vuoden tuomion yhdeksänvuotiaan tytön pahoinpitelyistä, jotka hän oli tunnustanut aiemmin.

Oikeudessa kerrottiin, että Sahil pieksi usein tyttöä, joka oli annettu hänen hoidettavakseen.

Kun lääkäri näki lapsen hän sanoi, että vammat olivat pahimmat, joita hän oli nähnyt kymmenen vuoden uransa aikana. Sahil ei saanut tuomiota vauvat surmanneen lääkkeen ruiskuttamisesta.

Oikeuden päätös oli suuri helpotus kätilölle, jota Sahil syytti kuolemista.

– Olen onnellinen tuomiosta. Tämä on piinannut minua kahden vuoden ajan. Nyt voin jättää tämän kaiken taakseni, Randall kertoi julkisuuteen antamassaan tiedotteessa.

Ja se alkuperäinen uutinenhan menee näin:

Niinpä niin…

Tällä kerralla näyttää siltä, että HS ja YLE eivät tyytyneet pelkkään salailuun ja poliittisesti korrektien puolitotuuksien syöttämiseen kansalle.

Tällä kerralla ylittyi suoran valehtelun kynnys – onneksi olkoon, nilkit…

* * *

Kommentoimatta sen kummemmin tätä asiaa yhtään tässä tätä enempää, esitänkin päivän kysymyksen:

Lähteet: STT, HS, IL, YLE, Daily Mail.


Site Meter

Kysyin taannoin mitä saa 57000:lla eurolla. Vastaus löytyy täältä.

Astrid Thors on nyttemmin kertonut meille sen, mitä suomalainen veronmaksaja saa 12000:lla eurolla. Tuolla summalla saadaan katettua yhden turvapaikanhakijan aiheuttamat kulut suomalaiselle yhteiskunnalle yhden vuoden ajan.

Thors on vastannut Etelä-Saimaassa ihan henkilökohtaisesti tähän kysymykseen.

Turvapaikkamenettelyä nopeutetaan
21.4. 04:00

Etelä-Saimaassa 10.4. julkaistussa Seppo Ahon mielipidekirjoituksessa esitettiin huoli turvapaikanhakijoiden Suomelle aiheuttamista kustannuksista.

Kuten kirjoituksessa arveltiinkin, valtion talouden kannalta on edullisempaa lisätä väliaikaisesti turvapaikkahakemusten käsittelijöiden määrää Maahanmuuttovirastossa, jolloin hakijoiden oleskelu vastaanottokeskuksessa ei pitkity.

Yhden turvapaikanhakijan kustannukset vastaanottokeskuksessa ovat keskimäärin 12 000 euroa vuodessa.

Maaliskuun tietojen mukaan normaalissa menettelyssä turvapaikkapäätösten käsittelyaika on keskimäärin 199 vuorokautta.

Arviolta noin 0,6 milj. euron lisämäärärahalla, joka kohdennetaan turvapaikkahakemusten käsittelyyn, voidaan vuositasolla säästää noin viisi miljoonaa euroa vastaanottokustannuksissa.

Turvapaikanhakijoiden määrä kääntyi Suomessa nousuun viime vuoden loppupuolella.

Turvapaikanhakijoiden määrät ovat vaihdelleet aina, mutta viime vuoden hakijamäärä on toistaiseksi suurin.

Sisäasiainministeriössä tehdään parhaillaan selvitystä Suomen turvapaikkapolitiikasta. Selvityksessä tehdään muun muassa vertailua turvapaikkamenettelyistä Pohjoismaissa ja ehdotuksia turvapaikkamenettelyn nopeuttamiseksi Suomessa.

Sellaiset hakemukset, jotka ovat ilmeisen perusteettomia tai joiden tutkinnasta on vastuussa toinen EU-valtio, pyritään nykyäänkin ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti.

Tässäkin on pitkälti kysymys siitä, saadaanko turvapaikkamenettelyyn riittävästi voimavaroja.

ASTRID THORS

maahanmuutto- ja eurooppaministeri

Muutama nopea laskutoimitus.

199 vuorokautta jaettuna 30:lla (eli kuukauden keskipituudella) tekee tulokseksi noin 6.6 kuukautta.
Kun tämä kerrotaan taas (kahdelletoista jaetulla 12000) 1000:lla eurolla saadaan 6600 euroa.

Tämän verran – 6600 euroa – siis maksaa keskimäärin yksi turvapaikanhakija (turvapaikkaan liittyvän käsittelyprosessin kuluessa) suomalaiselle yhteiskunnalle.

Joukossamme on lukuisa joukko työmarkkinatuen perusosalla tai kansaneläkkeellä kituuttavia yhteiskuntamme syntyperäisiä jäseniä.

Heidän saamansa yhteiskunnallinen tuki on keskinmäärin noin 500 euroa kuukaudessa. Kun laskemme saman kaavan mukaan 199 vuorokautta jaettuna 30:lla (eli kuukauden keskipituudella) tekee tulokseksi noin 6.6 kuukautta. Kun tämä kerrotaan 500:lla saadaan 3300 euroa.

Tämän verran – 3300 euroa – siis maksaa keskimääräisellä yhden turvapaikanhakijan käsittelyajalla yhden suomalaisen sairaan, työttömän tai syrjäytyneen ylläpito suomalaiselle yhteiskunnalle.

Kummasti näyttää siltä, että ns. hyvinvointiyhteiskuntamme on valmis priorisoimaan kenet tahansa yhteiskuntamme ulkopuolelta saapuneen ihmisen omien kansalaistensa etu- ja yläpuolelle.

Onko tässä mitään laitaa?

Päivän kysymys:

EDIT: Kiitos AnttiT:lle pilkkuvirhestä huomauttamisesta.


Site Meter

Niin – Ottaisitko romanin tai somalin naapuriksesi?

Hyvä kysymys.

Niin hyvä, että ihmettelin hieman sitä, miten Hyysärin toimittaja ottaa tämän kysymyksen esille jutussaan.

Paavo Tukkimäki kirjoittaa Poika pisti pahan nimellä otsikoidussa jutussaan, että hänen poikansa kysyi:

Ottaisitko sinä naapuriksesi romanin tai somalin?

kun Tukkimäen perhe keskusteli pääsiäisenä keskenään pakolaisista, maahanmuuttajista ja vähemmistöistä.

Tukkimäki pukee vastauksensa itse tähän muotoon:

Vastaukseni oli hieman välttelevä ja juhlan henkeen huonosti sopiva, mutta sen ydinajatukseen riitti yksitavuinen sana. Sitä ei tässä tarvinne toistaa, mutta epäilemättä se oli häpeäksi kaikelle sille avarakatseisuus-, ennakkoluuttomuus- ja lähimmäiskasvatukselle, jota tässä maassa on annettu ja annetaan.

Ja kaikille niille arvoille, joita uskoin edes jollakin lailla edustavani.

Kysymys osoitti, kuinka periaatteessa on helppo kannattaa hyviä ajatuksia ja yleviä periaatteita, mutta kun päästään tai joudutaan omakohtaiseen käytännön toteutukseen, ennakkoluulot hiipivät koloistaan kuin varas yöllä ja vievät koko potin.

Olisi edes jotenkin lohduttavaa ajatella, että ehkä vieraskammossa onkin kyse jostakin atavistisesta vaistosta, joka periytyy ammoiseen aikaan ihmisen vaellellessa Afrikan savanneilla.

Tuolloin kaikki vieraat edustivat mahdollista hengenvaaraa, ja tuon vaaran muistoa me kannamme yhä jossain syvällä aivojemme sopukoissa.

En enää minä, vaan geenit minussa!

Suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus luetaan hyveisiin, joita noudattamalla ihminen voi tuntea itsensä vähän jalommaksi. Mutta jos me annamme lähimmäiselle sen, mikä hänelle jo luonnostaan kuuluu eli ihmisarvon ja -oikeudet, mitä hyvää me siinä teemme?

Jalostummeko vai petämmekö vain itseämme?

Niinpä niin – jalostummeko vai petämmekö vain itseämme?

Myös tämä on erittäin hyvä kysymys. Itse asiassa se on vielä parempi kuin tuo ottaisitko sinä naapuriksesi romanin tai somalin?

Ihminen on eräs apinalaji, jonka käyttäytymistä säätelevät tietyt lainalaisuudet. Eräs tärkeimmistä niistä on totuus, että ihminen – kuten muutkin lajit – suosii tuttua ja omaa ja hylkii vierasta.

Nepotismi on luonnollista – ylisuvaitsevaisuus taas ei. Tietty sisäänlämpiävyys, toiseuden vieroksunta ja muutosvastaisuus huolehtivat siitä, että yhteisössä säilyy rauha ja se pystyy toteuttamaan perustehtävänsä – tarjoamaan suojaa jäsenilleen.

Nämä lainalaisuudet ja niihin perustuvat (kirjatut ja kirjaamattomat) kodeksit ja regulaatiot pyrkivät säilyttämään sen tutun ja turvallisen lisäksi myös luonnollista monimuotoisuutta – diversiteettiä.

Monikulttuurinen ja rauhallinen yhteiskunta on teoreettisestikin ottaen täysi mahdottomuus. Kun eri kulttuurit joutuvat liian lähelle toisiaan, liian pieniin lokeroihin ja kilpailevat keskenään elämisen perusehdoista, syntyy kitkaa. Tämä kitka muuttaa kaikissa meissä luonnostaan (kuten tuosta Tukkimäen jutustakin huomasimme) asuvan ksenofobian jossain vaiheessa rasismiksi.

Minusta on myös paljon tärkeämpää ja olennaisempaa miettiä ( tässäkin asiassa) ihmisten motiiveja, kuin kulkea ympäriinsä leimailemassa muita ihmisiä rasisteiksi oman pahanolon peittelypyrkimyksissään.

Osa monikulttuurin nimeen vannovista alkuperäisasukkaistamme (kuten myös globaali kapitalismi) haluaa halpaa ulkomaista työvoimaa katteiden nostamiseksi ja suomalaisen työväestön aisoihin pistämiseksi – kyykyttämiseksi.

Toinen osa haluaa taas pestä oman pahanolonsa pois antamalla uhrin. Sellaisen, jolla Suomi ja suomalainen hyvinvointivointiyhteiskunta avataan kaikkien maailman köyhien ja kärsivien käyttöön – huomaamatta sitä, että ajatus tukehtuu huoltosuhteeseen liittyvien lainalaisuuksien mukaan omaan mahdottomuuteensa.

Eräs osa on henkisesti kypsymättömiä ja sinisilmäisiä uneksijoita – niitä ikuisia hymänistejä, jotka uskovat ihmisen tasa-arvoisuuteen, hyväntahtoisuuteen ja rauhaan.

Heidän liepeillään liikkuu myös joukko anarkisteja ja muita ammattivallankumouksellisia – niitä väkivallan lähettiläitä, jotka käyttävät monikulttuuristeja V.I.Leninin määritelmän mukaan hyödyllisinä idiootteina omien vallankumous- ja valtapyrkimystensä eteenpäin kuljettelussa.

Ja sitten on se surullisin joukko – ne aidosti hyväsydämiset ja hieman arvostelukyvyttömät ihmiset, jotka eivät tajua, että heitä viedään tässä asiassa kuin kuoriämpäriä hamppunarussa.

Rasismi ei todellakaan ole pelkästään enemmistön vähemmistöön kohdistamaa. Se on useimmiten vähemmistöjen toisiinsa ja enemmistöön kohdistamaa syrjintää ja sortoa – jota omassa yhteiskunnassamme tukee ja siihen kannustaa joukko yksisilmäisiä ja omaa pesäänsä likaavia käänteisrasistisia suomalaisia virkamiehiä.

Niitä mikoja, mikkoja ja johannia, jotka eivät ole ymmärtäneet rasismin syvimmän olemuksen lisäksi myöskään sitä, että virkamies on kansan palvelija (ja jos ei mielestään ole, niin ennemmin tai myöhemmin itkee virkavastuunsa kautta ja palvelee).

Onko muuten kukaan kysynyt vähemmistöiltä haluavatko he suomalaisen naapurikseen?

Minusta nimittäin näyttää siltä, että ainakin osa etnisistä vähemmistöistä haluaa aidosti luoda Suomeen samanlaisen etnisen pienoisyhteiskunnan kuin se, mistä he ovat joutuneet pakenemaan Suomeen turvapaikanhakijoiksi ja pakolaisiksi.

Aika mielenkiintoista – eikö?

Kun tähän pisteeseen on päästy, voidaan sanoa hyvästi turvalliselle ja yhdenvertaiselle yhteisölle. Sen tilalle tulee joukko monikulttuuriksi nimitettyjä alakulttuureita ja nämä taistelevat ja kilvoittelevat keskenään – tulevaisuudessa mahdollisesti jopa avoimen sodankäynnin muodoin (kuten olemme saaneet huomata esimerkiksi Britanniaa, Saksaa, Ranskaa, Ruotsia ja Tanskaa koskevan uutisvuon tuomana).

Kun joku seuraavan kerran hehkuttaa minulle monikulttuurisuuden ihanuutta, aion näyttää tuo Hysärin artikkelin ja kysyä:

Ottaisitko sinä naapuriksesi romanin tai somalin?

Josta päästäänkin sitten aasinsillan kautta päivän kysymyksiin:


Lähde: HS


Site Meter

    Lähde: Rutja via Homma

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma ”jorma” Kalske ilmoitti odotetusti eilen tehneensä syyttämispäätöksen Jussi Halla-ahoa vastaan.

Syytteen julkitulo oli ajoitettu tarkoituksellisesti tasan päivä ennen sitä hetkeä, kun perussuomalaiset päättivät Halla-ahon EU-vaaliehdokkuudesta ja tämän syyte on (sanan varsinaisessa merkityksessä) kaivamalla kaivettu.

Tavoitekin saavutettiin – Halla-aho ei mahtunut EU-ehdokaslistalle Perusuomalaisten piirissä.

Timo Soinin mukaan Halla-ahon ehdokkuudesta on ollut puolueessa ristiriitaa. Soini sanoo, että Halla-ahon liepeillä on ollut voimia, joilla on puolueen hajotuspyrkimyksiä.

Hyysärin valitseman sanamuodon mukaan, Soini kokee halla-aholaisten yrittäneen painostaa puoluetta.

(Tosin Soini toteaa myös, että painostuksena hän kokee myös Rkp-vetoisen hankkeen rasisminvastaisen julistuksen allekirjoittamisvaatimuksesta. Hän ei aio sitä kirjoittaa.)

Kalskeen allekirjoittama syytekirjelmä perustuu Jussi Halla-ahon varsin kuuluisaan sarkasmiryöpytykseen  ”Muutama täky lIllmanin Mikalle” ja siitä kahteen kontekstista irti revittyyn lauseeseen (sinänsä aika säälittävää, ettei tuon tasoisessa virastossa pystytä peittelemään paremmin asian todellisia syitä ja syytteen motiivia…) .

Jokainen normaalilla järjellä asioista jotakin ymmärtävä ihminen tajuaa sen, että kyseessä on sarkastinen  (ja varsin ajankohtainen ) pakina sananvapauden puutteesta nykyisessä Suomessa. Kuten Jussi Halla-aho itse on todennut, hän pyrki osoittamaan (ja näköjään onnistuikin tavoitteessaan)  että

…  kirjoituksen aiheena oli julkisen sanan ja syyttäjäviranomaisten harrastama kaksoisstandardi. Se, että joistakin ihmisryhmistä saa esittää törkeitä ja loukkaavia väitteitä, kun taas joistakin toisista ei saa. Kirjoituksen kohteena olivat julkinen sana ja ennen kaikkea syyttäjäviranomaiset, kuten kirjoituksen otsikostakin voi päätellä.

Ne jotka eivät sitä ymmärrä, ovat ilmeisesti hieman jälkijättöisiä ja tyhmiä – tai he ovat ymmärtäneet asian tahallaan väärin. Oli niin tai näin, tämä ei vakuuta valtakunnansyyttäjän virastossa hallittavasta ammattitaidosta. Päin vastoin minusta kyseessä on varsin amatöörimäinen poliittisen ajojahdin peittelyyn pyrkivä yritys.

Entistä omituisemmaksi asian tekee se, että Kalske perustaa määräyksensä sananvapauden rajoittamista koskevan osan ainoastaaan Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintöön – ei lainsäädäntöön.

5.1 Sananvapauden rajoittaminen

Sananvapaus ei ole rajoittamaton. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunut Suomen perustuslakiin sisältyvien perusoikeuksien rajoittamisedellytyksistä perusoikeusuudistusta koskevassa mietinnössään (PeVM 25/1994 vp. s. 5). Perustuslakivaliokunta on lausunut, että yleisten rajoittamisedellytysten mukaan kullakin perusoikeudella on ydinalue, jonka turvaamaa käyttäytymistä ei saa säätää rangaistavaksi. Näin ollen sananvapaudella on ydinalueensa, johon kuuluvaa toimintaa ei saa säätää rangaistavaksi tai muulla tavalla rajoittaa. Sananvapauden
ydinalueeseen kuuluu ainakin valtaosa ns. poliittisesta sananvapaudesta.

Mielenkiintoista koko jutussa on se, että tämä kappale kääntyy aika ristiriitaiseksi, kun siitä otetaan (Kalskeen tapaan) eräs lause irti yhteydestään, nimittäin sananvapauden ydinalueeseen kuuluu ainakin valtaosa ns. poliittisesta sananvapaudesta.

Kun Kalske perustelee päätöstään valiokuntamietinnöllä (eli varsinaisen lainsäädännön ulkopuolisella, sen valmisteluun liittyvällä parlamentaarisella höpinällä) hän päättääkin seuraavaksi määritellä ihan itse, mikä poliittinen mielipide on sallittu ja mikä ei – siis minkälaiset mielipiteet kuuluvat (vieläpä kontekstista väkivalloin irtiolevina ja vääristeltyinä) poliittisen sananvapauden piiriin.

(Puhumattakaan siitä, että EIT on jo pitkään todennut the tolerance of individual points of view is an important component of the democratic political system.)

Suomessa (ja yleisemmin perinteisissä ja vakiintuneissa demokratioissa) on yleensä katsottu, että perusoikeuksien ydinalueelle kohdistuvat rajoitukset ovat kiellettyjä. Sananvapausoikeuden kohdalla tätä ydinaluetta ovat esimerkiksi poliittinen sananvapaus ja lehdistönvapaus. Halla-ahon tekstit ovat kritiikkiä joka kohdistuu vallanpitäjiin. Näin ollen Jussin kirjoitukset nauttivat korostettua sananvapauden suojaa.

Tätä vasten Kalskeen paperi on rikollisen huonosti laadittu, epäselvä, kyseenalainen ja ilman todellisia perusteluja poliittiseksi aseeksi kyhätty töherrys.

Tämä jos mikä on aika erikoista toimintaa apulaisvaltakunnansyyttäjältä virantoimituksessa – tosin erikoista on myös se, että Kalske on antanut ymmärtää edustavansa yksityishenkilönä Halla-ahon poliittisia vastustajia (ja silti hän ei ole nähnyt mitään tarvetta jäävätä itseään ns. julkisena vihamiehenä Halla-ahon tapauksessa).

Herää kysymys, onko jorma tehtäviensä tasalla vai onko hän kenties rikkonut taitamattomuuttaan tai kenties jopa tahallaan virkavelvollisuuttaan – ja toiminut mahdollisesti poliittisen eliitin ajaman toisinajattelijajahdin käsikassarana?

Tässä syyttämispäätöksessä on myös unohdettu EIT:n viimeaikaiset päätökset ja Europarlamentin tuore kanta tätäkin sivuavaan internetsensuurin kiristämiseen liittyvään asiaan.

Hienoa päättäjät ja vihervasemmistolaiset virkamiehet. Ei ole mikään ihme, että kansalaisten vaikutusmahdollisuudet Suomessa ovat YK:n tuoreen luokituksen mukaan samaa tasoa kuin Mongoliassa.

Pieni pyyntö – älkää edes vitsinä viitsikö puhua kansalaisyhteiskunnasta…

Päivän kysymykset kuuluvatkin tänään seuraavasti:


Lähteet: HS, Scripta, Rutja, Homma

Matti Vanhanen on jäänyt (taas kerran) ns. rysän päältä kiinni.

    Lähde: MTV3

Nyt on selvinnyt, että Masa on ollut taas erään yksinhuoltajaäidin kimpussa. Tällä kerralla paikka ei kuitenkaan ole ollut ns. Ikea – eli Suomi24:n (joka tunnetaan paremmin Kansakunnan Vessanseinänä) Treffipalsta.

Kyse oli tällä kerralla Keskustan internetissä tehdystä vaalityöstä.

Leena ja 69 – vaalityötä?

Matti on tutustunut ”Leenaan” Keskustan vaalityön ohessa. Vanhanen kertoo tavanneensa naisen kahdesti kunnallisvaalien merkeissä. Ensin keskustan kampanja-avauksessa ja myöhemmin toisessa vaalitilaisuudessa. Jälkimmäisen tilaisuuden jälkeen Vanhanen kertoo lähettäneensä naiselle viestin, jossa kiittää häntä ehdokkaaksi ryhtymisestä.

Pääministeri Matti Vanhanen myöntää tavanneensa ”Leenan” ja vaihtaneensa tämän kanssa viestejä. Vanhanen ei pidä viestejä erityisen sopimattomina, vaikka niissä Vanhasen ehdokasnumerosta (69) vitsailtiinkin.

Vanhanen kertoo keskustelun jatkuneen saman illan aikana joillakin viesteillä.

Ja siinä tuli vitsailua myös tästä ehdokasnumerostani, josta sain kuulla vitsejä koko syksyn ajan. Siinä ei ollut mitään erityisen sopimatonta

Vanhanen sanoo myös, että hänen puolestaan koko viestiketjun saa julkaista.

Vaikka se on yksityistä viestintää, niin ehkä se olisi paras, että se julkistettaisiin.

Tyypillisen keskustapoliitikon tapaan julkistamisehdotuksestaan huolimatta Matti Vanhanen on sitä mieltä, että paperille painettuna viestien vitsailu saattaisi näyttää erikoiselta. Vanhasella ei viestejä ole tallessa ja viestinvaihtoiltana hän oli ehdottanut niiden tuhoamista myös viestiketjun toiselle osapuolelle.

Huoh…

Kolme, kaksi, yksi, nolla…

Matti Vanhanen on erinomaisen surkea esimerkki siitä, miten suomalaisessa oligarkiassa – kaikenlaisen keskinkertaisuudenkin alle jäävä – lähes täydellinen kyvyttömyys voi päästä valtaan kiinni – ja roikkua siinä monta vuotta, aiheuttaen samalla mitaltaan ainoastaan tulevaisuudessa arvioitavissa olevaa tuhoa.

Historia tulee todennäköisesti muistamaan Matin peräkammarinpoikana joka sekoili naisten kanssa sekä sinä suomalaisena pääministerinä, joka tuhosi kansallisvaltion ja suomalaisuuden.

Pääministeriltä odotetaan tiettyä käytökseen liittyvää arvostelukykyä – vaikka ymmärrys poliittisten asioiden hoitamisessa olisikin vähäistä. Matti Vanhanen on jäänyt nyt niin monta kertaa tämän samaan aiheen yhteydessä kiinni asioista jotka eivät toki ole laittomia, mutta ehdottomasti pääministerille sopimattomia.

Kun ulkoministeri Ilkka Kanerva joutui eroamaan muutaman tekstiviesti vuoksi, olisi syytä potkia myös Matti pihalle – sekä puolueensa puheenjohtajan virasta – mutta ennen kaikkea Suomen tasavallan pääministerin virasta.

Ongelma taitaa kuitenkin olla siinä, ettei Keskustalla ole asettaa ketään Matin tilalle. Tilanne taitaa korjaantua kuitenkin seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Keskusta saattaa nimittäin pudota niin pieneksi puolueeksi, ettei niissä piireissä tarvitse enää miettiä kuka valitaan munaamaan puolue pääministerinä ja tuhoamaan loputkin suomalaisuudesta ja etenkin sananvapaudesta.

Valtiomies Matti ja Citypuolue Keskusta – my ass…

Miten muuten on?

Lähde: MTV3


Site Meter

Käynnistin tuossa hetki sitten  maahanmuuttokyselyn – osa1. Lupasin vastauksia viikolla 12/09. Tässä ne sitten ovat.

Pitäisikö Suomen pysyä somalien kiistojen ulkopuolella?
Kyllä 95%
Ei 5%

Painostivatko A-zoomissa olleet henkilöt Suomea?
Kyllä 94%
Ei 6%

Onko turvapaikanhakijana saapuneen ihmisen asiallista matkustaa Suomen ja lähtömaansa välillä?
Kyllä 3%
Ei 97%


Pitäisikö ei-syntyperäisen suomalaisen kansalaisuuteen asettaa ehtoja?

Ei 3%
Kyllä 34%
Kyllä, rikoksiin syyllistyneeltä voitaisin poistaa kansalaisuus 35%
Kyllä, kansalaisuus voisi olla turvapaikanhakijalle väliaikainen 9%
Kyllä, kansalaisuus pitäisi peruuttaa olojen muututtua lähtömaassa vakaiksi 19%
Muu vastaus, mikä? 1%

Onko nykyinen maahanmuuttopolitiikkamme onnistunutta?
Kyllä 1%
Ei 99%

Haluatko Suomen muuttuvan monikultturiseksi?
En halua 95%
Haluan 5%

Ruokkiiko maahanmuuttopolitiikkamme sosiaaliturismia?
Kyllä 97%
Ei 3%

Loukkaako nykyinen maahanmuutto edellisten sukupolvien uhrauksia?
Kyllä 93%
Ei 7%


Pitääkö maahanmuuttajan suomalaistua?

Kyllä 84%
Ei 16%

Onko oikein, että jotkut maahanmuuttajat lähettävät sosiaalisina tukimuoitoina elinkustannuksiin tarkoitettuja rahoja lähtömaahansa?
Kyllä 13%
Ei 87%

Pelkäätkö maahanmuuttajia?
Kyllä 33%
En 67%

Oletko huolestunut maahanmuutosta?
Kyllä 97%
En 3%

Kansa on puhunut – 15624 ääntä vs. Suomen Gallupin ja HS:n (noin 1000 ääntä/äänestys) tutkimukset (kiitos kaikille osallistuneille).

Pulinat pois.


Site Meter

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (punakorporaatiot) on antanut haastattelun Itä–Savolle ja Länsi-Savolle. Sinänsä varsin tyylipuhtaan mahalaskun puoluejohtajana tehneen Sdp:n entisen puheenjohtajan sanomiset voisi sivuuttaa kintaalla, mutta tähän on rakennettu eräitä minussa kysymyksiä herättäneitä asioita.

Eläkerahojen kaappausyritys

Eero Heinäluoman mielestä eläkekiistassa oli kyse keskustan yrityksestä kaapata työeläkkeet oman peukalonsa alle. Hän väittää, että kyse oli vuoden 1956 toisinnosta.

Tuolloin maalaisliiton eli nykyisen keskustan johtama vähemmistöhallitus julisti menetetyksi palkansaajien siihen mennessä kertyneet eläkesäästöt rahapulassaan. Kansaneläkelaki muutettiin pelkäksi peruseläkkeitä antavaksi järjestelmäksi. Tuolloin vielä – jotenkin yhteiskunnallisesti tarpeellinen ja kyvykäs – Sdp sekä sen poliittinen käsikassara – punakorporaatioiden hallitsema ay-liike – tulkitsivat maalaisliiton operaation tulonsiirroksi työntekijöiltä maaseutuväestölle ja härskinä välistävetona. Siitä seurasi työmarkkinajärjestöjen neuvottelu ja sopimus uudesta työeläkejärjestelmästä.

Kysymykset heräävät

Sekä mikä minua kiinnostaa on kuitenkin tämä Heinäluoman suustaan päästämä lausahdus:

Palkansaajat ja työnantajat halusivat, että työeläkkeet eivät tule Kansaneläkelaitoksen haltuun, jotta hallitus ei voi niitä kaapata. Siksi työeläkkeitä hallinnoivat yksityiset eläkeyhtiöt.

Minusta tämä on aika omituinen kommentti Heinäluoman asemassa olevalta mieheltä. Se johtaakin muutamaan  kysymykseen:

  • Onko Heinäluomasta nykyinen järjestelmä sitten parempi, kuin esimerkiksi sellainen, joka olisi sekä valtiosta että eri yhteiskunnallista intressipiireistä riippumaton ja kaikkiin tasapuolisesti suhttautuva eläkelaitos?
  • Onko Heinäluoman mielestä oikein se, että pieni kansanosa (l.punakorporaatioihin ja demarivetoiseen työväenliikkeeseen sitoutuneet toverit) kerää itselleen suhteettoman eläkkeen  -veronmaksajien subventioimana ja ay-mafian työnantajilta kiristyksen kautta keräämänä?
  • Onko Heinäluoma sitä mieltä, että köyhälistö, nuoremmat ikäpolvet  ja pienyrittäjät tulkoot toimeen kansaneläkkeellä?
  • Tämänkö vuoksi työeläkkeitä hallinnoivat yksityiset eläkeyhtiöt.

Pata kattilaa soimaa – punasaalistajien saalis

Vaikka Heinäluoma on kääntänyt syyttävän sormensa Suomen Keskustaa kohti voisi todeta, että pata kattilaa soimaa.  Vaikka keskustaa (ja muutakin poliittista eliittiä) pitää vahtia eläkekassan ääressä, niin SDP ei myöskään  ole mitenkään syytön eläkekassan rohmuamiseen.

Edellisen laman aikana selvitystilaan ajautunut punakorporaatioiden oma vakuutusyhtiö – Kansa – on varsin surullinen esimerkki siitä, kuinka ohuita Heinäluoman puheet ovat todellisuutta vasten tarkasteltaessa (eikä ole syytä unohtaa myöskään Ekaa, Hakaa tai STS-pankkia…)

Kun Heinäluoma sanoo, että jokin asia on tulonsiirtoa työntekijöiltä maaseutuväestölle ja härski välistäveto, hän on siinä oikeassa.

Mutta, mutta… ennen kuin laskee suustaan tuollaisia kommentteja, ay-pampun kannattaisi vilkaista peiliin ja muistella oman sidosryhmänsä puuhia – ettei esitetty väite tule takaisin bumerangina päähän.

Koko kupletin juonen voi yksinkertaistaen tiivistää siihen, että näillä kahdella puolueella – Keskustalla ja SDP:lla – on ollut historiallinen missio jakaa muiden tienaamaa rahaa ja rakentamaa varallisuutta edesvastuuttomasti pitkin poikin – sinne sun tänne.

Sen surkean puuhastelun viimeisimpinä muotoina on ollut holtiton maahanmuuttopolitiikka. Kumpikin puolue on tarttunut hanakasti kabineteissa tarjottuun ulkomaalaiseen halpatyövoimaan turvatakseen omat intressinsä (samaan aikaan Kokoomus maksimoi ydinryhmänsä voittoja ja tuhoaa itsenäisyytemme rippeitä Kepua ja demareitakin tehokkaammin).

Vielä nykyisessäkin tilanteessa – kun hyvinvointivaltio vetää viimeisiään yskien ja puhisten – keskinäinen jakopolitikka tuntuu olevan pääpuolueille isänmaan etua tärkeämpää.

Eivät suomalaiset ole tyhmiä – olemme ehkä hieman liian rehellisiä ja hyväuskoisia – mukavuudenhalusta nyt puhumattakaan.

Heinäluoman (ja muidenkin oligarkkien) olisi syytä muistaa se, että kun koettu haitta ylittää mukavuudenhalun, laiskanlotkeankin kansan toiminta aktivoituu. Heinäluoman edustama (varsin läpinäkyvä) oderint, dum metuant-asenne ei ole välttämättä paras mahdollinen tyyli poliitikkolle kansanvaltaisessa tietoliikenneyhteiskunnassa.

Ainakaan minulle ei tule olemaan yllätys se, että jos meno ei muutu, niin seuraavissa eduskuntavaaleissa Keskusta putoaa 10%:n puolueiden joukkoon. Se, että myös SDP:lla on sama riski edessään, saattaa olla Heinäluomalle ja hänen tovereilleen varsin ikävä yllätys – vaikka minulle sekään ei ole.

Miten muuten on?



Lähteet: Itä-Savo, Länsi-Savo, Wikipedia

Jk. Koko eläkekeskustelussa on jäänyt hieman taka-alalle se, että ns. suuret ikäluokat ovat rahastaneet tämän maan ja luoneet oman henkilökohtaisen varallisuutensa velkasi ja jättäneet sen tulevien sukupolvien maksettavaksi. Palaan asiaan.

Suomen kehityspolitiikan linjasta vallitsee perustavanlaatuinen riita asiasta vastaavan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk) sekä holtittomasta rahankylvöstään ja typeristä projekteistaan tunnetun Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan välillä.

Vihervasemmistovetoinen – veronmaksajien varoja kylvävä – rahankylvökone Kepa tiedotti eilen , että Suomen suunnanmuutos on tehty ilman avointa valmistelua ja kehitysmaiden (eli Kepan ) toiveita kuulematta.

Myös ulkoministeri Alexander Stubb (kok) on aloittanut ikioman Afrikka-politiikkansa valmistelun Väyrysen kehityspoliittisen (virallisen) valmistelun oheen, mitä Väyrynen on aivan asiallisesti sanonut kummeksuvansa.

Väyrynen oikeilla jäljillä

Väyrynen käyttää mielenkiintoista termiä. Hän sanoo korjanneensa historiallisen virheen kehityspolitiikan linjassa tultuaan ministeriksi 2007. Virhe oli se, että aikaisemmin Suomi tuki liikaa (l. holtittomasti ja ilman tarvittavaa kontrollia) kehitysmaiden (korruptoitunutta ja ylisuurta) julkista sektoria. Suomen kehityspolitiikan painopisteitä olivat muun muassa koulutus- ja terveydenhuoltoasiat.

Näiden asioiden hoitaminen käytännössä vaati yhtä paljon varoja lahjontaan kuin varsinaiseen projektiin. Lisäksi näillä projekteilla oli sellainen piirre, että niitä ei arvostettu paikallisen väestön piirissä ja ne tuhoutuivat, ne ryöstettiin tai niiden ylläpito unohdettiin kokonaan. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Väyrynen on lähestynyt tätä asiaa – mielestäni – varsin realiteetit huomioiden ja oikeasta suunnasta. Väyrysen mukaan kehitysmaiden yksityisen sektorin kehittäminen on tähän asti unohdettu. Hän haluaa Suomen vauhdittavan yritystoiminnan edellytyksiä kehitysmaissa.

Viime viikolla Väyrynen matkusti Afrikassa mukanaan parikymmenpäinen valtuuskunta suomalaisen elinkeinoelämän edustajia. Väyrysen mukaan Suomi on lakannut antamasta ”lahja-apua” esimerkiksi Etelä-Afrikkaan. Sen sijaan painotetaan teknologiahankkeita, jotka liittyvät muun muassa it-alaan ja uusiutuvaan energiaan.

Suomalaisen yhteiskunnan – myös yritysten – täytyy Väyrysen mukaan olla mukana kehityshankkeissa. Hän haluaisi myös suomalaisia elinkeinoelämän järjestöjä mukaan kehitysyhteistyöhön.

Onhan se selvä, kun kehitysapu toteutetaan suomalaisten veronmaksajien rahoilla.

Taloudellinen kannuste – vanhin ja toimivin

Yritteliäisyyteen kannustaminen ja yrityselämän kehittäminen ovat oikeaan suuntaan tapahtuva kehitysyhteistyötä. Tällä vedotaan ihmisen oman aktiivisuuden aikaansaaman taloudelliseen vaurastumiseen. Kaupankäynti ja sen edellytysten luominen eivät ole veden kantamista kaivoon, vaan aitoa ja todellista ihmisten auttamista heidän kotiseuduillaan.

Tällainen toiminta ehkäisee lyhyen ja keskipitkän ajanjakson aikana kyseisiitä alueilta teollistuneisiin maihin suuntautuvaa sosiaaliturismia, luo vaurautta ja kehittää yhteiskunnallisesti toivottavaa toimintaa.

Pidemmällä ajanjaksolla se rauhoittaa yhteiskuntaa, luo taloudellista vakautta, vähentää rikollisuutta ja korruptiota sekä vaikuttaa myös syntyvyyteen laskevasti.

Tämän tyyppinen todellinen kehitysapu mahdollistaa win-win tilanteen kaikille. Sen kautta on mahdollisuusksia myös vaikuttaa diktaattorien, rosvojoukkojen, ihmiskauppiaiden ja muun paikallisen ja kansainvälisen rikollisuuden vähentämiseen. Sekin on asia, josta hyötyvät kaikki muut paitsi rikolliset ja heistä hyötyvät tahot.

Ai niin… onhan meillä vielä joukko hyväuskoisia hölmöjäkin…

Kepalle ei kelpaa muu kuin suora rahanjako

Kepan pitkään ajaman kehityspolitiikan läpileikkaavat teemat ovat olleet naisten ja tyttöjen sekä helposti syrjäytyvien ryhmien kuten lasten, vammaisten ja etnisten vähemmistöjen aseman parantaminen sekä taistelu hiviä ja aidsia vastaan. Kepassa pelätään nyt , että tämä on unohdettu.

Minusta – jos jotain on oikeasti unohdettu – niin Kepassa on unohdettu nyt syy ja seuraus. Nuo kaikki asiat, joista Kepan suojatyöpaikoissa lihovat kukkahattutädit ovat huolissaan ovat seurauksia – mikään niistä ei ole syy.

Jos syihin ei puututa, ei seurauksiakaan pystytä hallitsemaan. Minkään ryhmän asemaan ei saada parannusta , ennen kuin yhteiskunnalliset perustekijät ovat kunnossa. Myös taistelu hiviä ja aidisa vastaan voidaan unohtaa siihen saakka, kunnes maailman väestönräjähdys on saatu kuriin.

Infrastruktuurin kuten teiden rakentaminen ja sähkön saatavuus on tähän asti unohdettu, Kun ne sekä yritystoiminta ovat kunnossa, julkisen sektorinkin asiat hoituvat. Mutta jos ne eivät ole kunnossa, myöskään julkinen sektori ei toimi

Viherkevennys

Jotta asia muuttusisi Väyrysen ilmeisen hyvistä toimista huolimatta vieläkin sekavammaksi ja veronmaksajien rahoja saataisiin tervehdyttämissuunnitelmasta huolimatta jaettua edelleen yhtä holtittomasti, niin Stubb on ehtinyt nimittämään ihan ikiomaksi Afrikan-edustajakseen kansanedustaja Pekka Haaviston (vihr).

Haavisto (jonka suurimpia kehitysyhteistyösaavutuksia on poikaystävän adoptiolapsen tuominen Etelä-Amerikasta) puolustaa omaa touhuiluaan ja on huolestunut siitä, että kehitysministerin ja kauppapolitiikasta vastaavan ministerin roolit menevät ristiin, kun asioista vastaa hallituksessa sama ihminen.

Varsin mielenkiintoista logiikkaa – yleensä asioiden keskittäminen tehostaa niiden hoitoa, Haavistön henkilökohtaisesta edusta huolimatta.

Kukaan ei voi omia Afrikkaa.

Juu – ei myöskään Kepa eikä pääministerin yksityisprojektia hoitava rivikansanedustaja.

Lähde: HS

Jk. Kun ensimmäiset sinkkiarkut saapuvat Suomeen Darfurista – tulen nostamaan syyttävän sormeni kohti Haavistoa. Jostain minulle käsittämättömästä syystä Haavisto halusi sotkea suomalaiset rauhanturvaajat mukaan Ranskan/Saksan ja Kiinan käymään kolonialisaatiokamppailuun Afrikassa.

Jos suomalainen veri vuotaa, se on Haaviston käsissä.


Site Meter

SDP:llä ei ole enää sosiaalista – poliittisesta sellaisesta puhumattakaan – tilausta nykyisenkaltaisessa yhteiskunnassa.

Se on poliittisesti liian vasemmistolainen, yksilönvapauksien vastainen ja paperinmakuinen vedotakseen markkinatalouteen uskoviin nykyihmisiin.

Se on liian porvarillinen hyvä-veli-kerho vedotakseen todellisiin vasemmistolaisiin.

Se on liian kaukana työväestöstä pystyäkseen edustamaan työväestöä.

Se on tottunut liikaa luomaansa status quohon pystyäkseen muutokseen.

Se on liian mafiamainen pystyäkseen toimimaan ammattiyhdistystoiminnan todellisena tukipylvänä.

Se on läpinäkyvästi edustajansa Lasse Lehtisen näköinen ja pitää kansaa avoimesti liian tyhmänä tekemään päätöksiä omasta puolestaan:

Kansa ei kanna vastuuta, ei ymmärrä rahan päälle eikä osaa päättää järkevästi.

Kansanäänestys käy hyvin juu ja ei -vastauksia vaativiin kysymyksiin, jos ne asetellaan oikein.

Irlannissa kysyttiin, hyväksytäänkö Lissabonin sopimus vai ei. Kansa vain heittäytyi hankalaksi.

Ei. Edustuksellinen demokratia on paras mitä on keksitty

… ja niin edelleen.

SDP on auringonlaskun puolue – vaikka sillä on vielä hetken aikaa lähes neljännes kansanedustajapaikoista.

Päivän kysymys:

Lähde: HS


Site Meter

Maahanmuutto on hiljalleen alkanut herättää myös julkista keskustelua. Minua – ja varmaan muitakin – kiinnostaa se, mitä mieltä ihmiset ovat maahanmuutosta. Tämän vuoksi julkaisen hieman laajemman kyselyn.

Viittaan tällä kyselyllä lähinnä eilisen A-zoom ohjelman herättämiin ajatuksiin – maahanmuuttoon liittyvä aihealue on niin laaja, että sitä on ehkä syytä käsitellä osa-alueittain.

Tulokset julkaistaan viikolla 12/09.

Olkaapa hyvät:













Site Meter


Eilisessä A-zoomissa oli varsin mielenkiintoinen sisältö. Ohjelma oli sinänsä varsin tarpeellinen ja hyödyllinen – jopa läpinäkyvästä ja propagandistisesta journalismistaan huolimatta – tai ehkä juuri sen vuoksi.


Somalit diasporassa

Ensiksi ohjelmassa esiteltiin Somaliassa terrorismista vangitun 17-vuotiaan tytön ja hänen viisikuukautisen vauvansa pelastusprojektia ulos vankilasta. Tähän osallistui suuri joukko eri puolilla Eurooppaa eläviä somalitaustaisia vaikuttajia – näiden lisäksi eduskuntamme vanhin lapsinero, Kimmo Kiljunen, kävi pyörähtämässä (myöhässä sovitusta ajasta) ohjelman kulisseissa.

Muutama asia pisti silmään.

Ensiksikin se, että nämä herrat olivat täysin vakuuttuneita tytön syyttömyydestä. Herrat olivat sitä mieltä, että suomalaisen yhteiskunnan – ja Suomen valtion – tulee puuttua tilanteeseen jollain tavalla – vaikka sitten painostamalla Somalian laillista hallitusta tytön ulossaamiseksi ja ilmeisesti Suomeen siirtämiseksi.

Ongelma tässä on se, että tämä vaatimus rikkoo toisen valtion suvereeniteettiä. Toiseksi on erittäin riskialtista asettua Somalian islamistien puolella laillista hallitusta vastaan puhumattakaan siitä, että Suomi ottaisi valtiona kantaa Somalimaan itsenäistymispyrkimyksiin.

Tällainen toiminta saattaa pahimmassa tapauksessa siirtää Somaliassa nähdyt väkivaltaisuudet myös Suomeen. Tähän viitattiin myös erittäin tökeröllä ja muattomalla tavalla ohjelman alaotsikoinnissa , jossa aluosa ohjelmasta oli otiskoitu nimellä sodan jälkiä Myyrmäessä. Tuon voisi ottaa jopa piilotettuna uhkauksena toimittajien taholta.

Muutenkin minulle – siis henkilökohtaisesti – jäi sellainen kuva asiasta, että ainakaan ohjelmassa esiintyneet herrat eivät ole kovinkaan kiinnostuneita integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan tai Eurooppaan noin yleensäkin ottaen (edes Suomen kansalaisuuden saanut (?) somalialainen huippupoliitikko ei vaivautunut puhumaan suomea – edes Suomen Yleisradion tekemässä ja avoimesti heidän tavoitteitaan ajaneessa haastattelussa).

Minulle – siis edelleen henkilökohtaisesti – jäi sellainen kuva, että nämä herrat käyttävät Suomea ja Eurooppaa eräänlaisena tukikohtana ja kaivona (lainaus kirjasta Somalinaisten elämää Suomessa). He hyödyntävät uusia kotimaitaan, mutta eivät halua luopua vanhasta kotimaastaan ja sen asioihin sekaantumisesta.

Tämä taas herättää kysymyksen, että onko mikään ihme, ettei sotaa, klaanien rikoksia ja merirosvoilua saada loppumaan tuolla Afrikan sarvessa?

Keskustelua avoimesti YLE:n tapaan

Tääsä A-zoomin tämänkertaisessa somalipainotteisessa ymmärtämis- ja rahankerjäysjaksossa käytiin lopuksi keskustelu. Kiilusilmäisen toimittajan lisäksi tähän keskusteluun osallistui tunnettu SDP:n kukkahattu-telaketju-hyysäri-feministi Maarit Feldt Ranta. Kolmas keskusteluun osallistujista oli puolestaan (ilmeisesti vaalityötä tekevä ; ) Helsingin keskustanuorien puheenjohtaja Abdirahim Hussein.

Hussein päästeli suustaan varsin – eh… persoonallisia ja totuutta luovasti tulkitsevia kommentteja. Parhaat palat löytyvät täältä.

Oli jotenkin jo lähinnä myötähäpeää synnyttävää kuunnella näitä lausahduksia.

”Ei pitäisi ajatella etta on suomalaisten veroraha. Minäkin olen veronmaksaja, kaksi työtä.”

Jep – Husseinhan on todellakin todellinen veronmaksaja. Sellainen, jonka ammatti liittyy suoraan sellaiseen tarpeeseen, jota ei olllut olemassakaan Suomessa parikymmentä vuotta sitten.

Hussein on nimittäin somalian kielen tulkki.

” Kuka saa päättää verorahojen käytöstä”

Suomen kaltaisessa yhteiskuntamallissa perinteisesti verorahojen käytöstä on päätetty kollektiivisesti. Se, että joku yhteiskunnallisesti subventoitua työtä tekevä veronmaksaja – tai kuka tahansa muukin individualisti – kertoo muidenkin puolesta mihin hänen mielestään muiden maksamia verorahoja pitäisi käyttää, edustaa perinteisestä suomalaisesta päätöksenteosta aika lailla poikkeavaa kulttuuria.

Etenkin kun päätös liittyy tämän turvapaikan hakijana tulleen henkilön nimeltään Hussein matkusteluun julkisilla rahoilla entisessä kotimaassaan.

Jostain syystä – ilmeisesti tähän Husseinin edustamaan ajatusmaailmaan liittyen – hän ilmoitti myös, että meidän (s.o. suomalaisten veronmaksajien) pitää antaa rahaa Afrikan sarveen.

Puhumattakaan sitten tästä:

” Minusta Suomea on autettu. Onkse 60 vuotta sitten, Afrikasta käsin, kun Suomessa oli hätää ja ongelmia. Silloin on Afrikasta lähetetty rahaa Suomeen. Oliko se silloin, pitikö silloin miettiä, että se on meidän verorahaa ei sais lähettää Suomeen.”

Tällainen luovuus totuuden suhteen vetää jo sanattomaksi.

Eräs mielenkiintoinen havainto oli myös se, että Hussein myönsi Suomessa asuvien somalien lähettävän rahaa entiseen kotimaahansa. Hän ilmeisesti huomasi lipsahduksensa, koska vähätteli verovaroista maksettuja tukia ja niiden suuruutta näissä varainsiirroissa.

Hussein siis tekee ilmeisesti vaalityötä – ja kiihdyttää näin Kepun kannatuksen syöksyä.

Lähde: YLE


Site Meter

Tänään on erittäin merkittävä päivä. Päivä on merkittävä – jopa kohtalonpäivä – suomalaisen kansanvallan ja kansalaisoikeuksien kannalta katsottuna.

Eduskunta käsittelee kahta kansalaisten kannalta tarkastellen varsin arveluttavaa lakiehdotusta. Ensimmäisenä (ennakkotiedon mukaan kello 15.00) tulee pöydälle tietosuojan murentamiseen tarkoitettu Lex Nokia. Eli virallisemmin, hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Hallituksen esitys HE 48/2008 vp.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 19/2008 vp (mietintöön sisältyy kolme vastalausetta, joissa §-muutosehdotuksia, hylkäysehdotuksia ja lausumaehdotus).

Ja toisena käsittelyyn tulee toisen kerran Lex Thors. Eli laki kansallisvaltion muuttamiseksi monikulttuuriseksi ja rajattomaksi yhteiskunnaksi (Ulkomaalaislaki). Virallisemmin: hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Hallituksen esitys HE 166/2007 vp. Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 26/2008 vp
(mietintöön sisältyy hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause).

Jokainen varmaan ymmärtää julkisuudessa esitettyjen kantojen, keskustelun ja näkemysten kautta, että kumpikaan näistä laeista ei sovi Suomen kaltaiseen kansalaisyhteiskuntaan?

Ensimmäinen lakiehdotus siksi, että se kajoaa kirjesalaisuuteen. Kirjesalaisuus on eräs perustuslakiimme ja ratifioimiimme kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kirjatuista ihmisoikeuksista. Kun ovi avataan perustuslain rikkomiseen, siitä on helppo ujuttaa seuraavat loukkaukset ensimmäiseen perustuen.

Lisäksi tässä tapauksessa ei ole kovin kaukana ajatus lainsäädäntövallan kaappaamisesta. Lainsäädäntövallan kun pitäisi kuulua Suomen kansan valitsemalle kansanedustuslaitokselle – ei yhtiölle nimeltään Nokia.

Toinen lakiehdotus puolestaan on yhteiskuntaamme soveltumaton siksi, että se toimii askelmana muuttaa rajojen suojaama kasallisvaltio monikulttuuriseksi ei-kansallisvaltioksi – eli muuttaa käytännössä yhteiskuntaa ja Suomen valtiota pitkässä juoksussa. Lisäksi tuo lakiehdotus on ns. yleisen mielipiteen vastainen eivätkä vallanpitäjät – tämän faktan tietäessään – uskaltaneet tuoda sitä edes neuvoa-antavaan kansanäänestykseen.

Kummassakin tapauksessa on kyse pienen ryhmän tahdon vääntämisestä lainsäädännöksi – vastoin enemmistön mielipidettä ja kansanvallan pelisääntöjä.

Toivon jokaista omista kansalaisoikeuksistaan, kansanvallasta sekä suomalaisesta hyvinvointivaltiosta yghtään kiinnostunutta tarkkailenmaan sitä, miten juuri Sinun kansanedustajasi käyttäytyy näissä historiallisissa äänestyksissä.

Minä tulen julkaisemaan listan siitä, kuka äänesti ja miten – vinkiksi äänestyskäyttäytymiselle seuraavia vaaleja varten.

En malta olla vertaamatta nykyistä paskantärkeää ja pöhöttynyttä parlamentarismiamme sellaiseen todelliseen kansanvaltaan, joka saataisiin aikaan parlamentarismistakin nopean laihdutus- ja tervehdyskuurin kautta.

Muistattehan mitä kirjoitin jokin aika sitten?

Lähde: Eduskunta


Site Meter


Eli esimerkiksi kustannettua suomalaisilla verovaroilla:
1) Turvapaikan yhdelle lapselle Suomessa
2) Todellisen kehitysavun kautta 4750:n lapsen koulunkäynnin vuodeksi Nepalissa.

Kumpi siis juuri Sinun mielestäsi on parempi vaihtoehto:

Lähde: Homma/antero (kiitos)


Site Meter

Lainaus eräästä valtakunnallisesta mediasta:

Yli 30 vuoden aikana ovat suomalaiset jyrsineet pala palalta meidän ruotsalaista maatamme ja kaikenlaisilla metkuilla saaneet suomalaisia kouluja seuduille, minne niitä ei tarvittaisi, ja kaikki tämä heidän suomalaistumisliittojensa johdon alaisina. Mutta nyt se on lopussa. Nyt seisomme yhtenä miehenä, kun uhataan pirstoa se, minkä me vuosisatojen kuluessa olemme rakentaneet. Se on pyhää maata meille. Sitä ei anneta muukalaisille, sillä he ovat meille muukalaisia eli karjalaisia. Emmehän edes ymmärrä heidän kieltään. Ja me olemme saaneet tarpeeksemme kaikista niistä laiskiaisista, joita meidän on ollut pakko pitää ja ravita viime talvesta alkaen, heidän tekemättä puolestaan pienintäkään hyötyä.

Nyt viikon kysymys:

(Ja tuo mediahan oli siis Hufvudstadsbladet – ja vuosi oli 1940.)

Tämä liittyy tiistaina eduskunnassa käytyyn keskusteluun. Maanmuuttoministeri Astrid Thors (r) pahoitti syvästi mielensä perussuomalaisten Pentti Oinosen lyötyä suomenruotsalaisia siirtokarjalaiskysymyksellä.

Episodi sai alkunsa sen jälkeen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini oli irtisanonut itsensä ja puolueensa irti rasismista.

Oinonen luki salissa pitkän sitaatin Hufvudstadsbladetissa vuonna 1940 julkaistusta kirjoituksesta, jossa ilkein ja rasistisin sanakääntein vastustettiin karjalaisevakkojen asuttamista suomenruotsalaisille alueille. Oinonen sanoi pitävänsä tätä esimerkkinä ajattelusta, jollaista hän ei soisi enää koskaan maassa näkevänsä.

Thors huomautti Oinoselle, ettei 69 vuotta vanhojen yksittäisten lausumien perusteella voi demonisoida koko hänen edustamaansa pienryhmää, jos toimii sillä tavalla kuin Soini aiemmin salissa edellytti.

Oinonen lisäsi, että siirtokarjalaisia oli vaikea asuttaa rannikkoseuduille, ja silloin eräät väestöryhmät osoittivat rasistisia piirteitä. Se oli liikaa Thorsille.

Minun isäni seudulla on hyvin monta hautaa, joissa on selkeästi karjalankielinen nimi,

vastasi Thors itkua vääntäen.

Karjalankielinen nimi?

Öh?

Thors ilmeisesti viittaa Josif Stalinin keinotekoiseen karjalankieleen. Siihen, jota kukaan ei puhunut eikä osannut ja joka oli venäläiselle aakkostolle litteroituna käytössä vuosina 1938-40? Samoihin aikolihin kun todelliset karjalaiset joutuivat pakenemaan kotisuduiltaan saman Stalin joukkoja ja laitonta hyökkäystä Suomen kimppuun.

Aika mielenkiintoisia nämä Thorsin lausunnot ovat – kertakaikkiaan…

Toisaalta tämä osoittaa sen, että Suomi on kantanut oman osansa pakolaisten huolehtimisesta – RKP: vastustuksesta huolimatta…

Lähteet: HS, Hbl

Jk. Terveiset täältä Pohjois-Suomen pikkupakkasten sävyttämiltä ja aurinkoisilta hangilta – kaikille lukijoille.


Site Meter

Nimimerkki v-tuuntunut stadilainen kyseli vieraskirjan puolella seuraavaa:

Kullervo, olisiko mitenkään mahdollista poistaa käytöstä tuota kammottavan epäkäytännöllistä ”snap-preview”-toimintoa. Siitä ei ainakaan minulle ole mitään muuta kuin haittaa ja ko. ikkunan info-arvo on aikalailla nollan luokkaa.

Seuraa kysymys:

Tähän aiheeseen saa esittää myös muita kehitys- ja muutosehdotuksia.


Site Meter

Perustuslakimme sanoo, että valta Suomessa kuuluu kansalle. Ja heti perään tuossa laissa todetaan, että kansaa edustaa eduskunta.

Eli Suomi on edustuksellinen (l.parlamentaarinen) tasavalta. Tämä on teoriassa erinomainen asia, mutta kuten kaikki muutkin teoriassa erinomaiset asiat, käytäntö tökkii.

Ja se tökkii pahasti.

Mikä sitten mättää?

Todellisuudessa tilanne on kulkeutunut koko Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen ajan enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että kansa ja päättäjät ovat varsin eri mieltä lähes kaikista olennaisista asioista. Näyttää siltä,että päättäjät ovat vieraantuneet kansasta – tai vaihtoehtoisesti kansa ajattelee väärin.

Nykyinen – käytännössä kolmen suuren puolueen keskenään pyörittämä – parlamentarismi hallintomallina mahdollistaa nykyisten – pääasiassa täysin ammattitaidottomien ja omaa etuaan joka asiassa ajavien – päättäjien puuhastelun. Ei Suomea voi kutsua millään mittareilla todelliseksi demokratiaksi. Kaikista kauniista puheista ja perustuslakiin kirjatuista kansanvaltaisuuden perusteista huolimatta hallintomallimme on omituinen sekoitus oligarkiaa ja entiseen personaaliunioniin perustuvaa yksinvaltiutta (jota siis käyttää pieni ryhmä pääpuolueiden napamiehiä ja – naisia).

Eli – vaikka valta kuuluukin kansalle Suomessa, kansalla ei ole mahdollisuuksia eikä keinoja valvoa edustajiensa toimia ja tekemisiä.

Suora demokratia

Tähän ongelmaan olisi olemassa erittäin helppo ja toimiva ratkaisu – edustuksellisen (parlamentin) kansanvallan rinnalle luotava valvonta- ja vaikutuskoneisto – suomalaisittain sovelletun sveitsiläisen hallintomallin tapaisesti.

Sveitsillä ei ole varsinaista valtionpäämiestä, vaan toimeenpanovaltaa edustaa seitsenjäseninen liittoneuvosto, jonka puheenjohtaja valitaan jäsenistä yksivuotiselle kaudelle. Kaksikamarinen parlamentti on pääasiallinen poliittisen vallan hallitsija. Molemmilla kamareilla, liittokokouksella ja kansalliskokouksella, on oikeus lainsäädäntöön. Liittokokouksen 46 jäsentä – kaksi jokaisesta kantonista ja yksi entisistä puolikantoneista – valitaan suoralla vaalilla ja kansalliskokouksen 200 jäsentä suhteellisella vaalilla. Toimikausi on molemmissa kamareissa neljä vuotta. Kansa voi kumota minkä tahansa liittoparlamentin säätämän lain ja aloitteiden kautta tehdä lisäyksiä perustuslakiin. Tämä tekee Sveitsistä puolittain suoran demokratian.

Tämän saman asian voisi toteuttaa myös Suomessa suomalaisittain.Eduskunta voisi jäädä nykyiselleen, mutta kansalaisilla olisi selvä mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja vaikuttaa suoraan asioihin. Presidentin virka voitaisiin lakkauttaa ja nykyinen valtoneuvosto korvata sveitsiläisen liittoneuvoston tyyppisellä elimellä.

Tässä on ainoastaan yksi suuri ongelma.

Epäilen nimittäin, että nykyinen nomenklaturamme ei ole valmis alistumaan palvelemaan kansaa ja asettumaan valvonnan ja ohjailun alaiseksi – demokraattisesti.

Noh – mitä mieltä olette?


Site Meter

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (r) on ehdotellut, että kaikki puolueet laatisivat yhteisen julkilausuman, jossa ne sanoutuisivat irti rasistisista sanoista ja teoista EU-vaalikampanjoinnissa.

Wallinin haaveissa on saada aikaan sitova julistus:

Julkilausumassa puolueet ilmoittaisivat, etteivät ne hyväksy ehdokkaidensa tai muiden puolueaktiivien julkisesti levittävän muukalaisvihamielisiä mielipiteitä

Iloisesti irti kansanvallasta

Olennaista tässä julkilausumassa on tietysti se, mitä lasketaan muukalaisvihamielisyydeksi ja mitä ei. Tämän ratkaiseminen ei taida olla tässä tapauksessa niitä kaikkein helpoimipia tehtäviä – nimittäin Wallinilla tuntuu itselläänkin olevan hieman hakusessa erottaa se, ovatko suomenruotsalaiset kotimaalaisia vai ulkomaalaisia:

Adressit tai nettikeskustelut eivät minun ajatteluuni vaikuta mitenkään. Näitä virtuaalisia kansantuomioistuimia on lukuisia ja niitä voi nimimerkkien takaa manipuloida. Keskustelijat näyttävä olevan myös samoja, jotka vastustavat suomenruotsalaisia ja ylipäänsä ulkomaalaisia

jotka vastustavat suomenruotsalaisia ja ylipäänsä ulkomaalaisia

Tässä kohtaa herää eräs tärkeä kysymys: Pitääkö Wallin kenties itseään ja muita suomenruotsalaisia sitten ulkomaalaisina?

Oma lukunsa on sitten Wallinin edustama härkäpäinen asenne. Tämä asenne, jossa mikään tai kukaan, ei vaikuta mihinkään tämän itseriittoisen ja ylimielisen poliitikon tekemisiin ja ajatteluun. Jos kuka tahansa poliitikko jättää kuuntelematta kansan mielipiteitä ja elää omassa totuudessaan, tällainen poliitikko ei ole tehtäviensä tasalla eikä tunnu oikein muutenkaan sisäistäneen kansanvallan periaatteita.

Wallinin käsitys kansalaismielipiteestä ja – öh… ulkomaalaisista? – tulee esiin tässä Kalevassa julkaistussa haastattelussa.

Yhden totuuden kuluttajavalistusta

Wallinin mukaan se, mitkä puolueet allekirjoittaisivat – hänen luonnostelemansa ja määrittelemänsä – julkilausuman, olisi äänestäjille hyvää kuluttajavalistusta.

Varmasti näinkin.

Tällainen julistus on omiaan kertomaan esimerkiksi sen, mitkä puolueet eivät ole sitoutuneet kansanvaltaan, enemmistöpäätöksiin, kansallisvaltion suojeluun ja suomalaisen kulttuurin puolustamiseen. Se kertoo äänestäjälle myös sen, mitkä puolueet ovat valmiita kaventamaan kansalaisoikeuksia – kuten sananvapautta.

Wallinin mukaan hänen hankkeessaan on:

kysymys on myös kuvasta, mitä viestitämme maamme rajojen ulkopuolelle

Tästähän on RKP:n kohdalla on ollut kyse jo jonkin aikaa.

Wallin väittää myös, että monikulttuurisuus ja maahanmuutto eivät ole osa Suomen tulevaisuutta vaan jo nyt vallitseva asioiden tila.

Tämä alkaa lähennellä jo irvokkuutta.

Kun Suomi on väestöltään ja pääkieleltään yli 90 %:sti yksikielinen ja monokulttuurinen, tällaisten väitteiden esittäminen vaatii esittäjältään – joka siis edustaa noin 4 %:n kielivähemmistöä – joko kieroutunutta huumorintajua, täydellistä todellisuudentajun puutetta, suuruudenhullua mielenlaatua tai tarkoitushakuista ja pahantahtoista tarkoitusperää.

Pitäisi hyväksyä paasikivimäisesti tosiasiat ja toimia niin, että Suomen maahanmuuttopolitiikka ja kotouttaminen sujuisivat hyvin. Kysymys on myös perustavaa laatua olevista ihmisarvoon liittyvistä kysymyksistä.

Todellakin.

Kyse on alkuperäisväestön oikeudesta kieleen, kulttuuriin, yhteiskuntaan ja omaan maahan. Kyse ei ole maahanmuuttopolitiikkaan muuten mitenkään liittyvistä asioista – vapaa maahanmuutto ja sosiaaliturismi kun eivät ole delleenkään mitään kansainvälisesti määriteltyjä subjektiivisia ihmisoikeuksia.

Kun Wallin ehdottaa, että puheenjohtajat allekirjoittaisivat julkilausuman hyvissä ajoin ennen vaalikampanjan alkua, hänellä on taas uusi piru taskussaan.

Tähän mennessä maahanmuuttopolitiikka on nostettu pöydälle lähinnä perussuomalaisten toimesta. Wallin – nimenomaisesti – korostaa, että hänen aloitteensa ei ole suunnattu ketään vastaan vaan se on ilmaisu monikulttuurisuuden puolesta.

Höpö, höpö…

Tämä Wallinin ehdotus on suunnattu nimenomaan – sananvapauden lisäksi – perussuomalaisia vastaan. Sillä pyritään kieltämään avoin ja julkinen maahanmuuttokeskustelu – Matti Vanhasen tumputtaessa komppia takavasemmalla – etenkin näin EU-vaalien alla.

RKP:llä on nimittäin olemassaoleva ja todellinen uhka siitä, että se menettää ainoan EU-parlamenttipaikkansa perussuomalaisille. Ja tähän torjuntataisteluun kohtuuttomuuden puolesta on valjastettu sitten myös Matti Vanhanen.

Tämä on todellinen syy myös tähän Wallinin kommenttiin:

Ja nimenomaan siitä näkökulmasta, että se on tosiasia. Olisi hyvä, että puolueet ilmaisisivat tämän selkeästi, ettei syntyisi tulkinnanvaraa onko yhteisessä rintamassa säröjä.

Yhteisessä – yhden marginaaliryhmän määrittelemässä – rintamassa, joka on myös kansan enemmistön tahdon vastainen.

Demokraattorit ovat tehneet esiinmarssinsa julkisuuteen. Tällä julkilausumalla ei ole mitään tekemistä rasismin vastustamisen tai ulkomaalaisvastaisuuden kanssa.

Kimppahali – vaikka väkisin

Tämä Wallinin ehdotus on mielestäni, joko:
a) Tyypillinen RKP:läinen kimppahali juhannussalon ympärillä.
b) Ikävä muistutus siitä, miten valta turmelee ja siitä pidetään kiinni kynsin hampain.

Suomen laki ei tunne käsitteitä rasistinen tai viharikos, joten tällaisen asian nostaminen esille on lähinnä puuttumista lainsäädäntöön ja oikeusjärjestykseen.

Nauttikoon Wallin vielä kun voi. Tämän hallituksen ja seuraavien eduskuntavaalien jälkeen RKP:tta ei nähdä enää hallituksessa – ja eduskunnassakin vain säälittävänä parin hengen eduskuntaryhmänä (joista toinen tulee Ahvenanmaalta).

Tämä on kuitenkin RKP:n taholta – ihan omin voimin ja toimin – täysin itse aiheutettua.

Tähän loppuun vielä pieni ajankohtainen kysely:

Lähteet: HS, Kaleva

(Kiitokset vinkistä nimimerkki Roopelle)


Site Meter

Hyysäri uutisoi ajatuksesta alistaa päihteitä raskausaikana käyttävät äidit tahdonvastaiseen hoitoon (l. pakkohoitoon).

Ajatus on tullut uudelleen esille ja se on saanut eduskunnassa jälleen ristiriitaisen vastaanoton. Päihdeäitien hoitoa pohtiva työryhmä aikoo esittää muiden keinojen ohella myös tahdonvastaisen hoidon käyttöönottoa. Työryhmän esitykset julkistetaan helmikuussa.

Yli 3 000 sikiötä altistuu vuosittain alkoholille ja osa vauvoista saa pysyviä vaurioita. Pakkohoitoesitystä pidetään osittain tervetulleena, mutta moni muistuttaa myös siitä, että tahdonvastaisen hoidon mahdollisuus voi karkottaa odottavat äidit jopa neuvoloista sekä siitä, että on turhaa puhua pakkohoidosta silloin kun resursseja vapaaehtoiseen hoitoonkaan ei ole.

(… maahanmuuttoon riittää sitä vastoin rahaa…)

Esitän tässä vuoden 2009 ensimmäisen mielipidekyselyn:

Ottamatta itse tähän – sinällään varsin kaksiteräiseen ja ajatuksia herättävään – kysymykseen tässä kantaa sen enemmän puolesta kuin vastaankaan, haluan kuitenkin todeta yhden asian.

Huomioni kiinnittyi erääseen asiaan liittyvään kommenttiin, nimittäin Anni Sinnemäen suustaan päästämään ilmeiseen lipsahdukseen.

Sinnemäen mielestä eräänlainen vapaaehtoinen pakkohoito voisi tulla kysymykseen. Siinä odottava äiti sopisi etukäteen, että hänet pidetään hoidossa, vaikka hänen oma mielipiteensä asiasta vielä muuttuisi.

Tämä herättää heti lisäkysymyksen siitä, että pitäisikö Annin mielestä tätä hänen lanseeraamaansa vapaaehtoisen pakon käsitettä laajentaa muuhunkin yhteiskunnalliseen toimintaan ja regulointijärjestelmiin?

Jos joku esimerkiksi äänestää ensin oikein ja myöhemmin väärin, hänen äänensä voidaan siirtää oikeaan leiriin – suostumuksella tai suostumuksella.

Koko ajatus on varsin radikaali. Se pitää sisällään oikeusjärjestyksemme vastaisen mallin siitä, että subjektiivisista kansalaisoikeuksista voitaisiin luopua vapaaehtoisesti ja kansalaisella olisi oikeus poistaa yhdenvertaisuusperiaate omalta kohdaltaan.

Näitä ajatuksia on totuttu kuulemaan yleensä enemmän totalitaarisissa yhteiskuntajärjestelmissä.

No toisaalta, eipä tämä kovin paljon yllättänyt. Mitä muuta voi odottaakaan Tiedonantajan entisen toimittajan tyttäreltä, joka on jo aikaisemmin ilmoittanut Vasemmistoliiton olevan hänelle luontevampi poliittinen toimintaympäristö kuin Virheet De Röda.

Toivottavasti Sinnemäestä tulee virheiden seuraava puheenjohtaja. Impulsiivinen käytös yhdistettynä vasemmistolaiseen ylimielisyyteen ja poliittiseen röyhkeyteen saattaa osoittautua lopultakin oikein annosteltuna virheiden joutsenlauluksi.


Lähde: HS


Site Meter

Vasarahammer kirjoittaa blogissaan varsin ansiokkaasti verorahojen käytöstä ja siinä sivussa tökkii myös eräiden tahojen käsitystä sananvapaudesta.

Muuan ”tutkimuksissaan” varsin kyseenalaisia keinoja käyttänyt Dean Steacy on nimittäin sitä mieltä, että sananvapaus on amerikkalainen käsite, joten en anna sille mitään arvoa.

Tehdäänpä asian suhteen arvostuskysymys.


Site Meter

Kun nyt tässä on päästy kyselemisen alkuun, haluan esittää toisenkin yleisökyselyn. Tämä kysely liittyy viralliseen maahanmuuttopolitiikkaamme ja sen kärkinimeen.

Astrid Thors on historiamme ensimmäinen maanmuutto… korjaan maahanmuuttoministeri. Hän toi eduskuntaan EU:n liberaaleimman ulkomaalaislakiesityksen hieman salamyhkäisesti.
Tuo lakiesitys on kohdannut laajaa – ilmeisesti suomalaisten enemmistön taholta kuuluvaa – vastustusta.

Jopa Hyysärin lukijat äänestivät Thorsin Vuoden mokaajaksi.

Päivän – ja viikon – kysymys kuuluukin seuraavasti:


Site Meter

Näin vuoden lopuksi on ehkä syytä kysyä jotain jouluun tai tämän blogin yleisiin aiheisiin täysin liittymätöntä.

Kysytäänpä polkupyöräilyyn liittyvä mielipidekysymys, olkaa hyvät:


Site Meter