Muita Kullervoa kiinnostavia linkkejä


Jussi Halla-ahon oikeudenkäynti / Halla-aho to stand trial

(See below for English version)

Hommaforum seuraa Jussi Halla-ahon tulevaa oikeudenkäyntiä lähipäivien aikana tiiviisti. Oikeudenkäynti järjestetään seuraavasti:

Aika: Tiistaina 25.8 klo 9:00

Paikka: Helsingin käräjäoikeus, Porkkalankatu 13.

Taustaa

Halla-aho kommentoi asiaa Scripta-blogissaan: Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ilmoitti tänään panevansa vireille allekirjoittanutta koskevan syytteen. Rikosnimikkeinä ovat ”kiihottaminen kansanryhmää vastaan” ja ”uskonrauhan rikkominen”.

Raportointia oikeusprosessin etenemisestä Scriptan medianurkassa: 1, 2, 3, 4, 5

Syytemääräys 27.3.2009

Lähipäivien tapahtumat

Hommaforum tulee raportoimaan kattavasti oikeudenkäynnin kulusta. Paikalle ovat ilmoittautuneet video- ja stillkuvaaja. Oikeudenkäynnin kulku pyritään litteroimaan mahdollisimman nopeasti Mikko Ellilän tapauksen lailla.

** TULOSSA **

JH-a haastateltavana tiistaiaamuna Heikelän & Linnanahteen Korporaatiossa klo 8:00 ja 9:00 välisenä aikana.

Hommaforumin ja -ry:n puuhamies Matias Turkkila samassa ohjelmassa noin 9:15 raportoimassa oikeustalon tunnelmista.

Forum järjestää oikeudenkäyntipäivän iltana klo 20-21 keskustelutilaisuuden Jussi Halla-ahon sekä forumin lukijoiden välille.

Helsingin keskiviikkokerho 26.8 osoitteessa William K., Annankatu 3 alkaen 20:00. JH-a paikalla, kunhan valtuuston kokouksesta selviää. Kaikki mukaan!

Osallistu

Forumin mediaryhmä sekä useat lukijat ovat myös ilmoittaneet saapuvansa seuraamaan oikeusistuntoa. Hommaforumin keskustelua näissä ketjuissa:

Jussille henkistä tukea oikeudenkäyntiin!

Jussi Halla-ahon oikeudenkäynti

IN ENGLISH:

Jussi Halla-aho, PhD, a Finnish blogger, politician and a City Council member, is to stand trial on August 25. He has been charged with blasphemy and incitement of an ethnic-group and ordered to stand trial for making statements on his blog about Somalis and about Islam’s prophet being a pedophile.

Halla-aho’s original text titled ”A couple of baits for Mika Illman (the State Prosecutor)” dealt with the double-standard evident in Finnish case law and the media. A translation by the well-known blogger Tundra Tabloids can be found here.

More on Halla-aho: Finnish news, Jihadwatch, Gates of Vienna.

Hommaforum.org – an internet-born community of immigration-sceptic activists – is keeping a close eye on the Halla-aho trial. Translated court proceedings as well as video and photography are to be delivered for the global Internet community to witness – as we fear – the sorry state of Freedom of speech in Finland.

Lähde: Hommaforum

US-blogeista on viime aikoina nousuut esiin Roskanpoimija.. Blogia pitää vantaalainen Raimo Myöhänen, joka kirjoittaa kiitettävän epäkorrektisti monestakin asiasta.

Lukekaapa hänen kirjoituksiaan – ennen kuin sensuuri vie muutkin mennessään. Tämä nimittäin joutui jo sensuurin hampaisiin:

On koulun urheilutunti. Tai joku ulkoiluaiheinen hetki koulun pihalla. Pojat potkivat jalkapalloa omalla alueellaan, muutama tyttökin on uskaltautunut mukaan. Tytöt hyppäävät narua tai pelaavat polttopalloa. Kevätaurinko lämmittää koulun hiekkakenttää mukavasti saaden huivipäiset leikkijät riisumaan, tiukat pään ympäri kiedotut, huivinsa. Kaikilla on hauskaa, kunnes sen lopettaa kadulta, koulun alueen ulkopuolelta kuulunut huuto.

Tytöt lopettavat leikkinsä ja kietovat huivinsa tiukasti päänsä ympärille. Huivipoliisi on on taas liikkeellä, eikä tästä selvitä vähällä. Ensinnäkin koulun loputtua portilla on kaksi – kolme miestä, jotka selvittävät tyttöjen nimet ja kotipaikan. Samalla tuodaan esille, miksi huivia on aina käytettävä kodin ulkopuolella liikuttaessa. Jos huivia ei käytetä, siitä luvataan olevan haittaa heidän vanhemmilleen. Jo tästä tapauksesta otetaan vanhempiin yhteyttä ja vaaditaan heitä paremmin perheessään noudattamaan perinteitä. Lapset katsovat peloissaan maahan ja lupaavat noudattaa miesten ohjeita.

Olen itse nähnyt tuon kaiken keräillessäni roskia kadulta kyseisen koulun edustalla. Tiesin koulun loppuvan tunnin kuluttua ja järjestin itseni koulutien varrelle nähdäkseni jo edellä kertomani tapauksen. Ihmeekseni yksi huivipoliisi käytti puhuessaan suomen kieltä, joten saatoin ymmärtää, mistä puhuttiin. Yksikään tytöistä ei puhunut vastaan, vaan vaikenivat pää painuksissa.

Mitenkähän tämä huivipoliisin toiminta soveltuu Suomen lain kanssa. Minusta kyseessä on pakottaminen noudattamaan jotain tapaa, riippumatta siitä, haluaako lapsi tai nainen sitä. Jos suomalaiset körttiläiset toimisivat edellä mainitulla tavalla, varmasti siitä tehtäisiin montakin rikosilmoitusta. Mutta nyt ei tohdita, sillä onhan kyseessä maahanmuuttaja ja meillä vieraan kulttuurin edustajat. Heidän tapansa ovat pyhiä heille, eikä meillä ole oikeutta sekaantua niihin.

Meillä on siis kaksi menetelmää noudattaa maamme lakeja: ensin on meille maahamme muuttaneet ja heidän lakinsa, sitten seuraa omat lakimme, joita on vain kantasuomalaisten määrä noudattaa. Tämä voidaan kuvata liikennesäännöllä, jossa henkilöautoilla on määrä ajaa tien oikeata laitaa ja kuorma-autoilla tien vasenta laitaa.

Site Meter

Prosessioikeuden professori Jyrki Virolainen on kommentoinut Jussi Halla-ahon syyttämispäätöstä ja esitukintaa blogissaan.

Lainaan tuosta Virolaisen kirjoituksesta muutaman kohdan, joista olen itsekin esittänyt omia kommenttejani:

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan sananvapaus oikeuttaa myös kriittisten ja jopa loukkaavien ja shokeeraavien mielipiteiden esittämiseen, joten myös uskonrauhan rikkomista ja kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevia rangaistussäännöksiä on tulkittava suppeasti, jos asianomaiselle menettelylle voidaan osoittaa olevan sananvapauteen liittyviä perusteita.

Olen sivunnut aikaisemmin asiaa esimerkiksi täällä , täällä ja täällä.

Näinä (sananvapauteen liittyvinä) perusteina Halla-aho on käyttänyt valtionsyyttäjä Mika Illmanin asemaa todellisena toimijana ja primus motorina sekä sitä kautta syntynyttä (Illman Halla-aholle) julkisen vihamiehen statusta:

Syyteasian esitteli Kalskeelle valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, ei siis rasistisiin rikosasioihin erikoistunut valtionsyyttäjä Mika Illman. Syytepaperiin ei otettu Illmanin nimeä luultavasti siksi, että Halla-aho on kirjoituksissaan arvostellut Mika Illmania kärkevästi. VKSV:ssa ehkä pelättiin, että Halla-aho voisi väittää Illmanin toimivan ikään kuin kostoksi ja tulleen siten jääviksi asiassa.

Tätä samaa havaintoa olen kommentoinut tässä kirjoituksessani ja esittänyt samaa asiaa jotenkin sivuavan epäilyksen ja kysymyksen täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä.

Virolainen kommentoi asian syyteprosessia näin:

VKSV ei selvästikään halua tehdä oikeusprosessista mitään spektaakkelia tai vuosisadan oikeusjuttua, vaan toimii ”ei ny tehrä tästä mitään isoo numeroo” -periaatteella: Halla-ahoa kuulusteltiin esitutkinnassa ainoastaan sähköpostin välityksellä eikä H. siten ollut esitutkinnassa lainkaan ”nokikkain” kuulustelijana toimineen rikosylikonstaapeli Jouni Niskasen kanssa; esitutkinta oli hyvin suppea, sillä siinä otettiin esiin vain 10-15 Halla-ahon blogissa julkaistua kirjoitusta, vaikka niitä on julkaistu yli 200; syyte perustettiin vain yhdessä blogissa esitettyyn kahteen virkkeeseen; VKSV ei halua esiintyä oikeudessa, vaan antoi syytteen ajamisen paikallissyyttäjälle jne. VKSV haluaa näköjään päästä jutusta mahdollisimman suppealla aineistolla ja käräjäoikeudessa ainoastaan yhden päivän kestävällä pääkäsittelyllä.

Myös minä olen ihmetellyt samaa asiaa täällä.

Eräs mahdollinen johtopäätös siitä, miksi siellä on sitten päädytty tähän toimintamalliin on se, että VKSV:n virkamiehet ovat joutuneet poliittisen painostuksen kohteiksi.

Tähän sananvapautta vastaan suunnattuun poliittiseen projektiin on lähdetty sen jälkeen ns. takki auki, kutrit liehuen ja torvet soiden. – kunnes on huomattu, että tuossa puuhassa tulee turpaan ja maine menee kansalaisaktivismin ja projektin kansallisvaltion periaatteisiin sopimattomuuden vuoksi.

Kansalaisaktivismia on yritetty vaientaa samoihin aikoihin käynnistyneellä internetin mustamaalauskampanjalla. Mitään keinoja ei ole kaihdettu – ns.rasismin lisäksi myös pedofilia ja sillä leimaaminen on vedetty pöydälle verukkeeksi sananvapauden kaventamispyrkimyksille interbnetissä.

Kun taistelu epäoikeudenmukaisuuden puolesta onkin päätynyt tässä vaiheessa väärien vapahtajien tappiioon, VKSV:ssäkin halutaan päästä tilanteesta ulos (ja nuolemaan haavoja uutta taistoa silmälläpitäen) mahdollisimman pian ja pienillä kolhuilla.

(Katsotaan olenko oikeassa)

* * *

Heppoisen oloisen ja läpinäkyvän syyteharkinnan lisäksi Virolainen ihmettelee myös asian esitukintaa:

… Esitutkinnan kohteena olivat internetissä http://www.halla-aho/scripta -sivustolla olevassa ”Kirjoituksia uppoavasta lännestä” -nimisessä blogissa ajalla 25.10.2004 – 8.1.2009 julkaistut Halla-ahon kirjoitukset; blogissa on sanottuna aikana julkaistu 208 kirjoitusta. Syytteeseen johtaneet kaksi lausumaa sisältyvät kumpikin 3.6.2008 julkaistuun kirjoitukseen, jonka otsikkona on ”Muutama täkyjä Illmanin Mikalle.” Jussi Halla-aho on selostanut poliisin suorittamia kuulusteluja blogissan. Niistä ilmenee, että Halla-ahoa on kuulustelu sähköpostitse kolme kertaa…

…Syytteeseen johtaneessa kirjoituksessa ”Muutama täky Illmanin Mikalle” esitettyyn kahteen väitteeseen kuulustelija on puuttunut ainoastaan kerran eli 14.1.-09 pidetyssä kuulustelussa siteeraamalla Halla-ahon kyseiset väitteet ja esittämällä sen jälkeen Halla-aholle saman kysymyksen, jonka hän tehnyt muidenkin tarkastelun kohteeksi otettujen kirjoitusten osalta: ”Kiihottaako tämä teksti mielestäsi ihmisiä muslimeja ja somaleja vastaan”? – Kuulustelussa ei käsitelty profeetta Muhammedia koskevaa lausumaa tai muistakaan kirjoituksista esille otettuja kohtia epäiltynä uskonrauhan rikkomisena…

… Poliisin ja Halla-ahon ”dialogi” ei edennyt tämän pidemmälle; näin merkittävässä asiassa olisi toki pitänyt pitää kunnon kuulustelu.

Myös Virolainen näkee asian prosessoinnissa siis varsin vakavia puutteita. Olen kommentoinut näitä asioita täällä.

* * *

Kaikkein olennaisinta kuitenkin koko asiassa on se, että Halla-ahon (ja myös minunkin) mielipiteen mukaan Suomessa on näissä asioissa käytössä ns. oikeudellinen kaksoisstandardi (l. eri ihmisryhmien suojelussa ilmenevä viranomaisten kaksinaamaisuus ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen menettely).

Tätä epäilyä kaksoistandardista olen taas kommentoinut täällä, täällä, täällä ja täällä.

Tämä prosessi tulee näyttämään sen onko asia todellakin näin ja mikä on sananvapauden todellinen tila nykyisessä Suomessa. Mielestäni eräiden virkamiesten toimien laillisuus ja heidän kytköksensä poliittisiin puolueisiin ja päättäjiin tulisi ottaa suurennuslasin alle mitä pikimmiten.

Lähde: Jyrki Virolaisen blogi


Site Meter

Perustuslakimme mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Totuus on kuitenkin se, että äidinkieleltään ruotsia puhuvien kansalaisten määrä vähentyy entisestään. Olen itse erittäin hyvä esimerkki siitä. Puhun ja kirjoitan kyllä (ymmärrettävän?) sujuvaa ruotsia, mutta en ajattele (tietoisesti) ruotsiksi enkä käytä sitä äidinkielenäni.

Näin silti, vaikka äitini puhui ruotsia omana äidinkielenään. Ja juuri tämän vuoksi – etnisesti suomenruotsalaisena – katson olevani oikeutettu arvostelemaan oman ankkalammikkoni asioita.

Mitä käykään silloin, kun ruotsia äidinkielenään puhuvien ja venäjää äidinkielenään puhuvien kansalaisten määrä on sama?

Tuleeko venäjästä kolmas kansalliskieli vai muuttuuko ruotsin kielen asema – ruotsalaisen mallin mukaan – vähemmistökieleksi?

Tätä samaa asiaa on pohdittu myös RKP:ssa. Siellä ollaan oltu – jo ennen erästä kuuluisaa laivaseminaaria – huolissaan degeneroituvasta ja vähenevästä, ruotsia äidinkielenään Suomessa puhuvasta kansanosasta.

Mutta – hip, hei, hurraa…!

RKP on keksinyt viisastenkiven. Nimittäin maahanmuuton.

Maahanmuuttoa kasvattamalla ja sitä pääkieleltään – kovin marginaalisille – ruotsinkielisille alueille suuntaamalla, saadaan samalla kerralla kaksi päämäärää toteutettua.

Nimittäin nöyrän työvoiman haaliminen ja heidän ruotsalaistamisensa.

Suoraan RKP:n omista – virallisista – teksteistä:

Uussuomalaisten kotouttaminen yhteiskuntaan käy siten, että heille annetaan mahdollisuus oppia maan kieli, suomi tai ruotsi, samaan aikaan kuin he saavat säilyttää kulttuurinsa, äidinkielensä ja identiteettinsä.

Kummankin kansalliskielen vahva asema tarkoittaa sitä, että myös ruotsin kielen täytyy voida olla vaihtoehto maahanmuuttajalle. Monilla kaksikielisillä paikkakunnilla valinnan mahdollisuus on olemassa, mutta turhan usein suomi on ainoa vaihtoehto. RKP on jo kauan esittänyt, että pakolaisilla tulisi olla mahdollisuus oppia suomea tai ruotsia, ja tämän tulisi koskea kaikkia maahanmuuttajia.

… och vi alla älskar varanna´… ursäkt… dom som skulle vara svenskspråkiga…

Lähde: RKP


Site Meter

Te kaikki nykyiseen suomalaiseen mediaan ja kansalaiskeskusteluun (itse asiassa sen olemattomuuteen ja sensurointiin) kyllästyneet – tutustukaa juuri avattuun Hommaan.

Homma on nousussa – kuten oheinen kuvakin kertoo:


Site Meter

Kansalaisjournalismia toteuttavien päiväkirjailijoiden joukkoon on liittynyt taas uusia bloggareita.

Hienoa.:)

Tutustukaa – hyvät ihmiset – J H-a:n Vieraskirjan vakiokommentoijan Nikopolin blogiin. Toinen tutustumisenarvoinen matkakohde täällä blogosfäärissä on Tobrikof.

Sananvapauden puolesta ry on avannut kauan kaivatun foorumin. Käykää tutustumassa ja osallistukaa. Foorumit muodostuvat aktiivisen kävijä- ja käyttäjäkuntansa näköisiksi.

Sananvapaus on kansalaisoikeuksistamme tärkein – ja uhanalaisin nykyisessä pakkomonikulttuuria suoltavassa yhteiskunnassamme.

Sen arvon ymmärtää vasta sellainen joka on menettänyt sen kokonaan tai osittain.

Niin – missä on ero. Siinä, että kuuluuko ylipäätään puolueeseen vai kuuluuko oikeaan puolueeseen?

Jussi Halla-aho (sitoutumaton kaupunginvaltuutettu, Perussuomalaisten listoilta) blogissaan joukkoraiskausten jälkeen:

Raiskaukset tulevat joka tapauksessa lisääntymään. Koska näin ollen yhä useampi nainen tulee joka tapauksessa raiskatuksi, toivon hartaasti, että uhrinsa sattumanvaraisesti valitsevien saalistajien kynsiin jäisivät oikeat naisihmiset. Vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä. Mieluummin he kuin joku muu. Heihin ei tehoa mikään muu kuin se, että monikulttuuri osuu omaan nilkkaan

Osmo Soininvaara (vihreä kaupunginvaltuutettu, Virheet De Rödan listoilta), blogissaan Tehyn työtaistelun aikana:

Sen sijaan olen ollut huolissani Tehyn symppareiden mielipiteistä. Jos joku kuoleekin, niin sehän on työnantajan vika. Tuli spontaani vihanpuuska, jonka aikana ajattelin, että jos jonkun on pakko kuolla, niin toivottavasti tämä on joku kirjoittajan omaisista.

Ja asiahan tietysti liittyy virheiden naisten pohdintaan siitä, pitäisikö heidän tehdä rikosilmoitus Jussi Halla-ahosta tuon blogikommentin perusteella.

Vinkkinä; lopettakaa se akkain jahkaus ja tehkää – mutta tehkää samalla myös Odesta. Kuoleman ja raiskauksen toivominen lähimmäiselle painivat ainakin minun mielestäni vähän eri sarjoissa.

Kai teidänkin joukoissanne sentään sairaanhoitajia – tai ainakin sairaiden ihmisten omaisia – on?

(kiitokset reiskalle (vat!) )

Ohessa hyvä esimerkki siitä, millaisia iltasatuja Virheet De Röda kertoilee toisilleen ja lapsilleen.

Olipa kerran mörkö nimeltä Äärioikeisto:

<

Äärioikeisto haluaa rakentaa poliisivaltion, jossa he itse ovat poliiseja rajattomilla oikeuksilla. Perussuomalaisten hallitsema Helsinki olisi kaupunki täynnä kieltoja, jossa kaikkea mahdollista ”outoa” ja ”rappiota” ja ”nuorisomeininkiä” jarrutettaisiin ja estettäisiin. Se merkitsisi paluuta takaisin jonnekin 60- ja 70-lukujen Suomeen.

Heidän aatemaailmansa paistaa kirkkaasti läpi jo nykyisistä puheista: kieltoja ja kiellettyjä asioita toisensa perään. Abortti, homoavioliitot, naispappeus, maahanmuutto… kuka vain voi miettiä, millainen Suomi oli kun kaikkia näitä ei vielä ollut, sekä mitä äärioikeistolaiset seuraavaksi kieltäisivät.

Noh, tätäkin kaupunkikuvaa halajavia ihmisiä toki Helsingistä löytyy. Sieltä sohvanpohjalta, telkan edestä ja kaljapullo kourassa on niin helppo kauhistella maailmaa, kuinka se on vaarallinen, ihan kamala ja täynnä kaikenlaisia vaarallisia ihmisiä, jotka *haluavat muuttaa jotakin*!

No niin. Sen pituinen se… 😉

Vaihtakaapa huviksenne äärioikeiston tilalle esimerkiksi sana virheet, laitavasemmisto tai monikulttuuristit… Miljoonan ruplan kysymys tässä asiassa on se, että miksi juuri virheiden piirissä kerrotaan tarinoita ja pelotellaan lapsenmielisiä sillä, kuinka paha äärioikeistolainen rasistipeikko haluaa rakentaa poliisivaltion, jossa he itse ovat poliiseja rajattomilla oikeuksilla.

Onkohan kyse siitä, että tässä on maailman vanhin temppu? Syytetään vastapuolta siitä, mitä itse tehdään tai suunnitellaan tehtäväksi.

Sananvapauden rajoittamispuheet – l.poliisin valvonnan lisääminen ja kontrollin kiristäminen kohti poliisivaltiota – ovat kyllä viime aikoina kummunneet vihervasemmiston syvistä riveistä.

Esimerkiksi oikeusministeri Tuija Brax on kunnostautunut epäluotettavien äänestysmenetelmien peittelyllä ja salaamisella, äärioikeistopeikolla pelottelemisella, perussuomalaisten nimittelyllä rasisteiksi ja perustuslainvastaisilla sensuuripuheillaan ja sananvapauden rajoittamishaluillaan.

Hienoa…

Lisäksi näillä virheillä tuntuu olevan aivan ylipääsemätön tarve kiihdyttää maailman väestöräjähdystä (ja sen kautta ilmastomuutosta), uuden ajan orjakauppaa, kulttuuriekspansiota, alkuperäiskansojen tuhoamista ja uuskolonialismia ns. vapaan liikkuvuuden teemoillaan.

Lisää tällaista tarkoitushakuista, läpinäkyvää ja valheellista sontaa a´la Joni ”Sammakko” Peltonen, niin kyllä se virheiden kannatus saadaan kotikontein putoamaan. (Kuinka paljon virhe pystyykään vihaamaan pienessä alemmuudentunnossaan omaa kansaansa, kulttuuriaan ja isänmaataan?)

Näiden juttujen jälkeen virheillä on entistä paremmat mahdollisuudet saada myös se aivan oikea äärioikeistopuolue Suomeen – sitähän Joni tovereineen tuntuu haluavan.

Böö – äärioikeistomörkö tulee ja syö!

Lähde

Nyt voisi todeta menneisyyden termein, että jo riittää – pakkodemokratia, mielipideterrori, valhelupaukset ja hinnankorotukset – SDP!

Murskaavan vaalitappion kärsinyt auringonlaskun työväenpuolue näyttää loppukouristeluidensa yhteydessä sen todellisen karvansa – totalitaristinen kansanvaltainen SDP on riisunut demokratian viimeisenkin maskin ja vaatii jo julkisuudessa Suomen muuttamista kansanvaltaisesta tasavallasta kohti toverijuntan valvomaa ja hallitsemaa pakkovaltaa.

Päivän – SDP-vetoinen – Hyysäri kertoo nimittäin SDP:n eväät yhteiskunnallisen pahoinvoinnin poistamiseen. SDP vaatii lisää ja tiukempaa kontrollia ja kansalaisten valvomista entistä tehokkaammin.

SDP haluaa rajoittaa lailla aseiden saantia ja koulujen opetusryhmien kokoa (tässä ei sinänsä ole mitään vikaa), tehostaa internetin valvontaa sekä lisätä poliisin oikeuksia – muun muassa sillä, että poliisiin perustettaisiin nettivalvontaan erikoistunut yksikkö, joka valtuutettaisiin soluttautumaan epäilyttäviin internetin yhteisöihin.

Tässä tarkoitetaan siis puolueen – eli SDP:n – kannalta epäilyttäviä yhteisöjä. Käytännössä kaikkea metsästysyhdistyksistä, porvarillisten yhdistysten kautta aina partiolaisiin saakka?

Internetsivustojen ylläpitäjät pitäisi SDP:n politbyroon mukaan puolestaan saattaa samanlaiseen vastuuseen sivustojen sisällöstä kuin päätoimittajat ovat lehtensä sisällöstä.

Demarien mielestä aselain uudistus olisi tuotava eduskuntaan maaliskuun loppuun mennessä – vaikka keskeneräisenä ja huonosti harkittuna ja toteutettuna. Sellaisena, joka on omiaan alentamaan lainrikkomiskynnystä sen vuoksi, että on laadittu vastoin yleistä oikeudentajua.

Näitä nimittäin riitää jo entisestäänkin. Kun poliisi puhuu kännykkään ajon aikana, pitäisi olla aika selvää minkälaisesta lainsäädäntötyöstä on kyse.

SDP:n mielestä aselupia saisi vastaisuudessa antaa vain aktiivisesti metsästystä tai ammuntaa harrastaville. Jos luvanhakija ei anna suostumusta terveys- ja varusmiespalvelustietojen luovuttamiseen, hakemus hylättäisiin. Opiskelijoille jo myönnetyistä aseenkantoluvista pitäisi ilmoittaa kouluille.

Näin saadaan luotua näppärä valvontakoneisto tulevaisuuden tarpeisiin ja vastoin tietosuojalainsäädäntöä ja etenkin sen henkeä.

Olennaista koko hommassa on se, että tällä pyritään peittelemään jälkiä ja kiinnittämään huomio pois nykyisen pahoinvoinnin todellisesta syystä – Suomessa sotien jälkeen harjotetusta ja karille ajaneesta sosialidemokraattisesta politiikasta.

Näinhän se tietysti on kun asiaa tarkastellaan sosialidemokraattisesta moraalista käsin – syyllinen (SDP) syyttelee uhriaan (Suomen kansa) ja vaatii uhrin oikeuksien supistamista ja rajoittamista.

Demarit ovat joskus olleet tärkeä puolue suomalaiselle demokratialle ja hyvinvointiyhteiskunnan synnylle. Nykyään tämä auringonlaskun joukkio on lähinnä rasite ja osittain jopa riski Suomelle ja kansamme tulevaisuudelle.

Mielenkiintoista tässä kuolonkouriastuksessa on se, että nyt edes omassa joukossa ei olla samaa mieltä puolueen kanssa. Osa väestä uskaltaa ajatella jo omilla aivoillaan ja kertoa muillekin mitä mieltä on asioista. SDP tunnetaan avosydämisenä rajattoman maahanmuuton puolueena. Niin avosydämisenä, että jopa Kari Rajamäki on hiljennetty toverikurin ja punainkvisition voimin.

Nyt politbyroon kannnasta erovat soraäänet ovat kuitenkin alkaneet vahvistua ja ne kuuluvat kansanvallan periaatteiden mukaisesti demareiden syvistä riveistä.

Esimerkkinä voisi ottaa Pelle Miljoonan rumpalina, Tahdon Rakastella Sinua-laulun tulkitsijana ja suhteellisen suvaitsevaisena stadilaisena tunnetun Tuomo ”Tumppi ” Varosen/Valokaisen maahanmuuttoa koskevan lausuman hänen US-blogissaan:

Ai niin sit oli toi et. Joku uskonto sotkee paljo.Kelaa et sianlihasta voi saada homokipinän. Vai niin. Silti noi lampaapurijat tuuppii toisiaan kamelin takana Nuubiassa. Ja täällä digataan kybällä

Kaikkee mikä on eksoottista.Meidän rapussa on todella eksoottinen meininki. Tulee joskus sellanea baklavan ja wähhä,n tuoksu inee. Äänet on ku Marrakeshin torilla parhaimpana sesonkina. Mut niinhän se menee, laiva uppoaa pian. Uskokaan mun sanoneen. Mut paljoko noi isokenkäset panostaa meihin. Ei mitään… Tajutkaa se. EI MITÄÄN:Jokainen virkajolppi jos olis laittanut liksastaan pari euroo vaikka talotuotantoon, ei tollasta nykäs-syöksyy ois tullu. Meit tavallisii tallajii on kuutisen miljoonaa. Miks me ollaan edelleen niin tyhmii? Toi itäräja siirtyy kokoajan, ootteks te hiffannu mikä pulina sieltä kuuluu. Suomi valloitetaan rauhallisin elkein pala palalta. Historia toistaa itseään. Missä siis itsenäisyys. Uimahallissa kuulutetaan venäjäksi.

Ehkä viimeinkin suomalainen duunari alkaa ymmärtämään se, minkälaisen uhkan hänelle ja hänen perheensä tulevaisuudelle ja hyvinvoinnille rajoittamaton maahanmuutto aiheuttaa.

Lähteet: HS, US

Minua jäi jotenkin hämäämään nämä kaksi peräkkäistä lausetta Zahra Abdullahin kotisivulla:

Ensimmäinen kuuluu näin:

Maahanmuuttajille on tarjottava samat palvelut kuin muille helsinkiläisille. Raskasta erityisjärjestelmää ei tarvita, vaan maahanmuuttajien palvelut täytyy integroida muiden helsinkiläisten palveluihin.

Ja seuraava näin:

Yhdenvertaisuuteen ei riitä samanlaiset palvelut kaikille, vaan tarvitaan eri asiakasryhmille erilaisia palveluita ja eritystukea.

Öh?

Eivätkö nämä kaksi lausetta ole ristiriidassa keskenään?

Lähde

Lainaus Toni Lahtiselta, erittäin vilkkaasta ja varsin mielenkiintoisesta (ehkä kuitenkin toisin perustein, kuin blogin pitäjä haluaisi) Jeja Pekka Roosin US-blogista:

Nykyisellään meno vaikuttaa samalta kuin nuorten kesäöisessä kilpa-ajossa. Jotkut tahot ajavat maahanmuutton edistämistä samaan tapaan kuin öisessä kilpa-ajossa kyydissä istuvat kehottavat kuskia ajamaan aina vain lujempaa. Kuskikaan ei kehtaa nostaa jalkaa kaasulta, koska pelkää mitä muut sitten ajattelisivat, aivan samaan tapaan kuin meitä pelotellaan muiden maiden reaktioilla, jos maahanmuuttoa rajoitetaan.
Miltei kaikki kilpa-ajossa mukana olevat tietävät kyllä, että edessä olevassa mutkassa monilla muilla on jo aiemmin ollut vaikeuksia pysyä tiellä. Suurinta osaa ei kuitenkaan pelota, koska ’osaavimmat’ nuoret ovat kertoneet, että vika on aina ollut väärissä ajolinjoissa, selittämättä sen paremmin, mutta tällä kertaa samoja virheitä ei tehtäisi, koska muiden virheistä ollaan otettu opiksi. Aivan samalla tavalla maahanmuuttoasioissa ’pätevimmät’ kertovat muiden ongelmien johtuvan virheistä kotoutuksessa, ilman sen parempaa selitystä, mutta samoja virheitä ei Suomessa kuitenkaan toisteta.

Pelottaisiko sinua olla tarinan auton kyydissä, vai luottaisitko ’osaavimpien’ nuorten vakuutteluun ajolinjavirheestä?
Minua tuollainen vakuuttelu ei vakuuta, joten kyllä pelottaisi.

Entä luotatko ’pätevimpien’ vakuutteluun, jonka mukaan Suomi on ottanut oppia muualla kotoutuksessa tehdyistä virheistä, eikä samoja virheitä tehdä?
Valitettavasti minä en voi luottaa tähänkään vakuutteluun, joten edelleen pelottaa.

Minäkin olen muuten saanut ansaitsemattoman osani Roosin halla-ahoisteja vastaan suunnatusta ristiretkestä. Hän totesi jossain toisessa kirjoituksessaan – liittyen kirjoitukseeni Kansallinen häpeäpilkku – jokseenkin niin, että en ole humanistinen, kun nostan oman kansani jäsenet sosiaalituristien yläpuolelle.

Suomi on ilmeisesti joillekin ihmisille ehtymätön hyvinvoinninlähde. Sellainen, jota kaikki muutkin voivat hyödyntää – alkuperäiskansan kärsimyksestä tai maksuvelvollisuudesta huolehtimatta. Takaisin kohti vuoden 1918 kahtiajakoa ja kärsimyksiä – hiio-hoi.

Miguel de Cervantesin luoma fiktiivinen hahmo näyttäisi olevan joukossamme ja elävän varsin hyvin suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa.

Akuliina Saarikoski on päästellyt taas hassunhauskoja mielipiteitään julkisuuteen. Olen kirjoittanut tästä – kovin militantista ja naiivista sekä elitististä – ns.työväenluokkaa edustavasta hahmosta aikaisemminkin. Kirjoitukseni löytyvät täältä ja täältä. Bon appetit!

Anarkotyttelimme areenana on tällä kerralla vuorossa journalismin mielikuvitukseton perässähiihtäjä – Hyysärin NJET-liite.

Akuliina toteaa kyseisen ns.julkaisun haastattelussa muun muassa näin:

Ei ole relevanttia, onko teko laillinen vai laiton, kunhan se on perusteltu.

Murtautuminen ja omaisuuden rikkominen on OK, jos siihen on hyvä syy.

Tarvitaan konfliktia, jotta voidaan neuvotella kysymyksistä.

Ei pidä katsoa sitä mikä on yleisesti hyväksyttyä, vaan sitä mikä on henkilökohtaisesti oikein.

Ihmiset joutuvat elämään yhdenmukaisessa maailmassa. Se tuottaa hirveän määrän väkivaltaa.

(Yhteiskunnan tuottamaa) väkivaltaa on myös se, että joutuu mukautumaan normeihin (noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä).

”Vyötärölläni roikkuvat mersun merkit ovat peräisin sun faijas autosta.”

Hohhoijaa…

Miten mahtaa käydä, jos kaikki saavat tehdä niin, että se on jokaisen omasta mielestä oikein? Kaaoshan siitä syntyy.

Kaaos-> Anarkia-> Kurin palautuminen->Feodalismi ja anarkistien orjuus.

Epäilen myös kovasti, että vaikka Akuliina on käynyt naisten itsepuolustuskurssin ja uskaltaa esiintyä naamioituna Gay-mielenosoituksessa, niin huonosti käy Akuliinalle satakiloisen suomalaiskörilään kanssa – silloin kun mielipide ja käsitys oikeasta kolahtavat ristiin.

Näillä Akuliinan niin kovin halveksimilla säännöillä ja laeilla yhteiskunta pyrkii suojelemaan Akuliinan kaltaisia tytteleitä suurempien jäsenten mieli- ja väkivallalta.

Akuliina on muuten tällä hetkellä kovin kyllästynyt avoimen yliopiston tarjoamiin oikeustieteen peruskursseihin. Hän onkin päättänyt, että (tällä kerralla) hänestä tuleekin isona merimies.

Akuliina kertoo opiskelevansa ruotsinkielisessä Novia-ammattikoulussa ja aikovansa merelle. Tulevaisuuden tavoitteena hänellä on saada vaaleanpunaiseksi maalattu ”Sea Shepherd”-merirosvoalus komentoonsa. Sen komentosillallla hän voisi tehdä huisia seikkailuja, ryöstellä rikkaita ja suojella valaita.

Ihan miten vaan… siis siellä mielikuvitusmaailmassa… 😉

Hyvä, että lapsella on vielä mielikuvitusta ja unelmia. Aikuistumiseen kun Akuliinan iskäksi tunnustautuneen (YLE:n punaeliittiä edustavan) Jyrki Saarikosken varoilla ja kasvatusmetodeilla ei näytä olevan kiire.

Niin – Akuliinahan ei myöskään pelkää mitään.

Pelottomuus on yleensä merkki joko täydestä vastuuttomuudesta tai kovin ohuesta empiirisestä kokemuspohjasta. Normaali aikuinen ihminen ymmärtää pelon (ja kivun) olevan terve varoitus vaarasta.

Hiiohoi! Kuuleeko sukellusvene – maa kutsuu? Hoi, kapteeni Akuliina – älä satuta itseäsi leikeissäsi…

Lähde: HS


Site Meter

Kuluneen kunnallisvaalikampanjan suurin kiitos kuuluu mielestäni Uusi Suomi-nettilehdelle. Lehti on julkaissut ansiokasta – ja lähes sensuroimatonta – vaaliblogosfääriään. Siellä julkaistuissa ehdokkaiden henkilökohtaisissa blogeissa puhaltaa railakas sananvapauden ja avoimuuden henki.

Monet blogistit ovat tosin olleet varsin hämmentyneitä joutuessaan vastaamaan äänestäjien kysymyksiin suoraan. Kiertely, huiputtaminen ja välttely kun eivät toimi internetin ihmeellisessä keskustelumaailmassa. Ne ehdokkaat jotka ovat näihin perinteisiin poliittisiin keinoihin turvautuneet, ovat paljastaneet todelliset kasvonsa ja menettäneet ainakin osan uskottavuudestaan.

Myös eräät keskustelijat ovat hermostuessaan paljastaneet todelliset kasvonsa ja tarkoitusperänsä.

Nimimerkki Ihmettelijä on kunnostautunut omalta osaltaan tällä sananvapauden ja totuuden torveilun saralla. Ohessa eräitä hänen kirjoittamiaan kommentteja, erään demariehdokkaan blogista:

Tässä keskusteltiin paljon uinti paikoista, mutta vaikka selitetään miljoonaa kertaa miksi ei voida uida julkisessa paikassa, kukaan, joka ei halua ymmärtää ei ymmärrä. Julkisessa uimahallissa käyvillä länsimaalaisilla on liian vähän vaatteita, jota voitaisiin sanoa melkein alastomaksi. Jos on syntynyt länsimaissa se voisi olla normaalia, mutta jos ei ole nähnyt tällaista aikaisemmin, niin voisi ajatella että ollaan alastomia kun puetaan uimapuku.

Teistä homojen teloittaminen on väärin kun taas ainakin minusta se on ok ( sanon tämän suoraan). MINÄ HYVÄKSYN HOMOJEN TELOITTAMISEN! Mitä siitä? Se on mun oma mielipiteeni ettekä te TK ja Hannu voi sille mitään. Suomi on vapaa maa ja voi uskoa mihin vaan. Niin hallitkaa itsenne! Jos te ootte homoja ja pelkäätte että teitä teloitetaan, niin älkää huolko, koska Suomi on ei-muslimi maa.

Länsimaissa naisten vartaloa mainostetaan ja heitä kehotetaan pukeutumaan paljastaviin vaatteihin. Ei ihme että heitä raiskataan eniten ja kun heitä raiskataan ei sille paljonkaan tehdä ja joissakin maissa jopa sanotaan että oli naisen vika jos häntä raiskataan. Mikä vapaus sitten tämä on?

Islam ei alista naisia vaan se antaa heille arvoa. Miettikääpäs vähäsen (jos teillä on siihen kykyä) miksi raiskataan enemmän ei musliminaisia kuin musliminaisia? Minäpä vastaan teille: Koska ei-musliminaisten vartaloa mainostetaan. Ja miksi ihmeessä? Määrääkö kristinusko heitä mainostamaan vartaloaan koska muuten he eivät pääse paratiisiin? Ja kuka nauttii siitä että alastomien naisten kuvia on kaikkialla? Tietenkin miehet. Ja kuka kärsii sen takia? Naiset! Miksikö? Koska heitä raiskataan ja sitten ei rangaisteta kunnolla raiskaajat. Miksi ihmeessä? Koska täällä miehet määrää. Puhutaan vaikka palkasta. Jos mies ja nainen on samassa paikassa töissä ja tekevät yhtä paljon työtä, kuka saa enemmän palkkaa? No taas miehet! Ai muka Islam alistaa naisia? Yrittäkää lukea enemmän ja puhua vähemmän.

Minä taas Ihmettelevä ihmettelin ja satoja miehiä hyökkäsi. No, ainakin tiedän että teitä, jotka ovat yksinäisiä/työttömiä on satoja. Mutta kun hyökkääjiä on vain miehiä, taas päättelen että teitä häiritsee ettette pysty näkemään musliminaisten vartaloa. Tämä on mielipiteeni.

Tk, me ei lähdetä Suomesta, koska meillä on tekemistä täällä ja vaikka et usko tällä hetkellä, joskus tulee aika kun sinä ymmärrät miten tärkeä Islamin uskonto on. Ehkä joskus vielä ajoissa (kun sä oot elossa) tai myöhemmin kun et oo enää elossa.

Ja kyllä, minä yritän käännyttää ihmiset Islamiin.

Ihmettelijä todistaa ainakin sen, että sananvapaus on kansalaisyhteiskunnan tärkein perusoikeus. Eikä ainoastaan sen vuoksi, että se takaa jokaiselle mielipiteenvapauden.

Se mahdollistaa myös totuuden näkymisen päivänvalossa. Vaikka se ei ilmeisesti ole kuitenkaan ihan kaikkien ihmettelijöiden todellinen tarkoitus…

Lähde: US

HS:n keskustelussa nimimerkki MOT totesi:

Jokaisena aikana näyttää olevan joku Xxxxxx. Taannoin sellainen oli vähemmistövaltuutettu Xxxxx Xxxxxxxxxxx. Silloin, vielä vajaa vuosi sitten, muistan kun eräissä virastoissa ja asianajotoimistoissa käytössä oli sanonta ”Päivän Xxxxxxxxxxx”. Sillä tarkoitettiin omaperäistä ajatusta, jonka tämä valtuutettu aktiivisuudessaan oli kulloinkin julki suoltanut. Ehkä naihin ajatuksiin olisi sittenkin pitänyt suhtautua muuten kuin röhönaurun kera. No, Xxxxxxxxxxx nimitettiin apulaisoikeuskansleriksi (!), ja luultiin, että naurut oli naurettu.

Sitten näyttämölle astui tämä Xxxxxx. Xxxxxxx:n ajattelun taustalla on paitsi yltiöpäinen halu nähdä rasismia siellä ja täällä myös valtaväestösuomalaisten syyllistäminen. Hän on (nimestään huolimatta) suomenruotsalainen, hyvän kodin kasvatti, ja siten eräänlainen vastine 1960-luvun radikaaleille. Kohde vain on erilainen.

Hänen ajatuksensa näkyvät suurelta osin hänen väitöskirjastaan. Lukaisin se läpi, ja mielestäni se oli varsinaisen tutkimuksen sijaan jonkinlainen julistus tai pamfletti. Tarkoitushakuisuus oli taitavasti kätketty argumentaatiolta näyttävän valikoivan viittausaineiston oheen. Itse en olisi puoltanut väitöksen hyväksymistä, mutta tiedekunta päätti hyväksyä sen yksimielisesti vastaväittäjän lausunnon perusteella. Vastaväittäjä oli ruotsalainen (Uppsalasta) ja huhun mukaan ehkä myös gay.

Ehkä tämä nyt hieman taustoittaa ilmiö Xxxxxxin ajatuksia. Näin niitä on ainakin helpompaa ymmärtää.


Site Meter

Blogosfääriin on ilmestynyt nimimerkki Tacituksen julkaisema Alkusoitto-blogi. Käykääpä vilkaisemassa.

Ai niin… ettei unohdu. Älkää Te myöskään unohtako käydä lukemassa sitä, mitä Hyysäri ei julkaise.


Site Meter

Aarno ”Loka” Laitinen on ottanut kantaa Iltalehdessä julkaistussa kolumnissaan yleiseen jeesusteluun, hyvän omantunnon ostamiseen, hyödyllisiin idiootteihin ja ihmisen globaaliin typeryyteen. Hän käsittelee kolumnissaan myös nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ja sitä organisoivan maanmuuttoministeri Astrid Thorsin puuhasteluja.

clearwisdom.net

Lainaan kirjoituksen tähän kokonaisuudessaan. Tämä taas johtuu tekemästäni havainnosta, että tämäntyyppisillä kirjoituksilla on tapana kadota nettiavaruudesta.

Moderni anekauppa

Katuojien pyhimys Agnes Gonxha Bojaxhin eli äiti Teresa keräsi diktaattoreilta, rikollisilta ja hyväntahtoisilta hölmöiltä miljardeja dollareita, joista hän käytti vaatimattoman osan Kalkutan köyhien hoitoon.

Diktaattorit ja rikolliset ostivat hyvää omaatuntoa tällaisen anekaupan avulla ja media teki äiti Teresasta pyhimyksen. Hän sai joukoittain palkintoja ja arvonimiä sekä Nobelin rauhanpalkinnon.

Äiti Teresalle lahjoitetuilla ambulansseilla kuljetettiin Kalkutan nunnia shoppailuretkillä. Hänen laitokseensa lahjoitetut koneet myytiin, sillä käytännössä ei mitään sairaalaa ollutkaan. Sairaita pistettiin samoilla likaisilla piikeillä.

Vatikaani harkitsi hänen julistamistaan pyhimykseksi.

Englantilainen seurapiirineiti Florence Nightingale lähti Krimin sotaan hoitamaan haavoittuneita. Hänen potilaansa kuolivat ammattitaidottomaan hoitoon, mutta Florence Nightingale jäi ihmiskunnan muistoon hyväntekijänä.

Suomessakin käydään kilpailua siitä, kuka saa edes osan siitä kunniasta, johon aikaisempien sukupolvien ”hyväntekijät” ovat yltäneet.

Etenkin naispoliitikot kilpailevat, kuka osoittaa eniten huomiota sairaille, vanhuksille, lapsille tai asunnottomille. Jo 20-luvulla Mannerheimin lastensuojeluliitto sai pahansuovia kilpailijoita.

Mannerheimin lastensuojeluliitossa kilpailu äiti Teresan asemasta oli niin kovaa, että se johti nyrkkitappeluun naisten kesken.

Köyhien auttaminen on taloudellisesti tuottavaa ja arvostusta antavaa toimintaa. Moderni anekauppa myy syntien anteeksiantoa ja tuo korkeampia asemia harjoittajilleen. Moni kotoinen äiti Teresa on noussut eduskuntaan.

Omatekoiset äiti Teresat voivat nolata televisiossa yritysjohtajia, jotka eivät ole antaneet rahaa Lastenklinikalle. Äiti Teresan roolissa moni muukin toimittaja kuin Mirja Pyykkö ovat saaneet lehtimiespalkintoja ja muita kunnianosoituksia. Tarja Tallqvist nousi eduskuntaan räyhätessään vanhusten puolesta.

Kotoiset äiti Teresat ovat median avulla onnistuneet luomaan valheellisen kuvan, että lapset, sairaat ja vanhukset on jätetty heitteille Suomessa. Televisio on pyörittänyt heidän anekauppaansa, josta saaduilla tuloilla ei ole ratkaistu mitään ongelmia.

Äiti Teresa -kilpaan on nyt heittäytynyt maahanmuuttoministeri Astrid Thors, joka on avannut Suomen rajat pakolaisille. Samaan aikaan kun Ruotsi on tiukentanut pakolaispolitiikkaa, ministeri Thors ryhtyy jakamaan oleskelu- ja työlupia pakolaisille, jotka ovat tulleet laittomasti Eurooppaan ja vaeltavat esimerkiksi Italiasta Suomeen ilman henkilöpapereita.

Ruotsi on vuoden aikana tehnyt 9 000 kielteistä oleskelulupapäätöstä, mutta ennen karkotustaan moni pakolainen tulee Suomeen. Kun Ruotsi toimii YK:n pakolaisjärjestön ohjeiden mukaan, Suomi noudattaa äiti Astridin päätöksiä. Lisäbudjetissa annettiin jo kahdeksan miljoonaa euroa paisuvien pakolaisvirtojen hoitoon tälle vuodelle. Ensi vuonna tarvitaan jo 80 miljoonaa.

Yksi pakolainen vetää pian perheensä mukanaan Suomeen. Pakolaisjärjestöt, seurakunnat ja eduskunnan sosiaalitantat ovat kilvan tukemassa avointen ovien politiikkaa.

Turvapaikkashoppailijat tulevat Suomeen useitakin kertoja, ja kun heitä ei enää palauteta kotiin, he jäävät eläteiksi Suomeen.

Perhesidonnaisuuksilla keinotellaan monin tavoin. Solmitaan lumeavioliitto jonkun hölmön suomalaistyttösen kanssa, järjestetään tekaistun työpaikan avulla työlupa, pariskunnat eroavat ja solmivat lumeavioliiton, joiden avulla saadaan sukulaiset Suomeen jne. jne.

Äiti Astrid katsoo kaikkea tätä läpi sormien. Hänen esi-isänsä eivät suostuneet ottamaan kotikuntaansa karjalaisia evakoita, eikä hänen heimonsa tänä päivänäkään suostu myymään maata suomalaisille.

Minulla ei ole tuohon juurikaan lisäämistä – totuus on usein yksinkertainen ja epämiellyttävä.

Olen muutaman kerran aikaisemminkin käsitellyt touhutäti Astridin edesottamuksia ja puuhastelua. Näitä kirjoituksia löytyy esimerkiksi täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.

Laitisen mainio analyysi herättää minussa taas saman kysymyksen:
Miksi Astrid toimii siten kuin toimii?

Karjuvasta työvoimapulasta kun ei todellisuudessa ole kuitenkaan kyse – tuo termi on eräs aikamme suurimpia huijauksia. Ja jos se ei olisikaan, niin Astridin ratkaisu on – sanalla sanoen – järjetön:

Ei pitäisi olla niin suurta väliä sillä, millä perusteilla ihminen on Suomeen tullut. Perheen käsitettä laajentamalla houkuttelemme helpommin uusia maahanmuuttajia.

Miten sitten käykään Helmille ja Hilmalle tässä leikissä?

Jos kyse olisi todellisesta halusta saada Suomeen lisää vähemmistöjä ja jakaa niille erioikeuksia, niin siinä tapauksessa Astrid – ja koko RKP – sahaa oksaa poikki oman kansanryhmänsä alta. Joudumme nimittäin pelkästään Venäjältä suuntautuvan maahanmuuton vuoksi pian tarkastelemaan uudestaan kansalliskieli- ja vähemmistökysymyksiä. Kun venäjänkielisen väestö kasvaa yhtä suureksi tai suuremmaksi kuin ruotsia äidinkielenään puhuva väestönosa, joudutaan päättämään onko Suomessa kolme kansalliskieltä vai yksi kansalliskieli ja muutama vähemmistöaseman saanutta kieltä. Kuten Ruotsissa jo nykyään.

Eli en usko myöskään tuohon selitykseen.

Todennäköisin motiivi on myös yksinkertaisin – raha.

Koko tämän Astridin ajaman Uuden Uljaan Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena näyttäisi olevan haalia Suomeen halpatyövoimaa tekemään ns. paskaduuneja. Tällä tavoin saadaan tuotantokulut pudotettua nykyistä alemmalle tasolle ja varmistettua se, ettei alkuperäisväestöä edustava kansanryhmä voi enää tehdä näitä töitä – niiden muuttuessa sellaisiksi, ettei niistä saa riittävää tuloa elämiseen. Samalla voidaan ns. positiivista syrjintää tehden subventoida verorahoista julkista tukea ulkomailta saapuneelle paarialuokalle. Eräs sivupiirre saattaa olla – ainakin eräiden piirien haaveissa – myös suomenkielisen väestön nöyryyttäminen ja painaminen takaisin bättrefolkin alapuolelle.

Nyt tulee se miljoonan ruplan kysymys:
Onko Astrid Thors antanut riittävät ja todenmukaiset selitykset taloudellisista sidosryhmistään ja kytköksistään liike-elämään ja ulkoparlamentaarisiin painostusryhmiin?

Tämä olisi varsin mielenkiintoista tietää – näinä Kehittyvien maakuntien Suomen aikoina.

Lähde


Site Meter

Annetaanpa maahanmuuttajan ihan itse kertoa siitä, miksi hän haluaa Suomen passin:

Muukalaispassi on passi, mutta silti se ei ole mikään passi. Sä et voi lähteä sillä, minne sä haluat. Mävoin luetella monia maita, joihin en voi mennä. Miksi se on passi,jos se ei kelpaa mihinkään? Mä en ole yrittänyt edeshakea viisumia, koska mä tiedän, että se on turhaa. Mäen voi mennä katsomaan mun Englannissa asuvaa siskoa niin kauan, kunmulla on tämä passi. Suomen kansalaisuus helpottaa elämää.Sitten mä voin esimerkiksi käydä katsomassa sukulaisia, jotka asuu ympäri maailmaa. (Ahmed)

Lähde


Site Meter

Presidentti Tarja Halonen järjestää kuudennen Presidenttifoorumin lempiaiheistaan monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuudesta.

Presidentinlinnaan saapuu liuta poliitikkoja, virkamiehiä, tutkijoita sekä uskontokuntien ja kansalaisjärjestöjen edustajia, kuten Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. Keskustelua voi seurata suorana Ylen nettisivuilla. TV1 lähettää koosteen torstaina.

Esitän Teille – rouva Tasavallan presidentti – kysymyksen:

Aiotteko kenties – ja mahdollisesti koska – järjestää Presidenttifoorumin niistä ikävimmistä aiheista?

Työttömyydestä, syrjäytymisestä, mielenterveyshuollon surkeasta tilasta, terveydenhuollon ongelmista, sosiaaliturismista, poliitikkojen suhteista rahoittajiinsa, korruptiosta, politiikan viihteellistymisestä, oligarkiasta, demokratiamme irvikuvaksi muuttuneesta parlamentarismista, köyhyydestä, tuloloukuista, maaseudun tyhjenemisestä, lasten ja nuorten pahoinvoinnista, yksinäisten vanhusten asemasta, hoitolaitosten tilasta, avohoidon tilasta, slummiutumisesta, ghetoista, white flightistä, sensuurista, sananvapauden rajoittamispyrkimyksistä, käänteisrasismista, lähestyvästä taantumasta, väkivallasta, naisten asemasta, avioeroisien asemasta, lasten hyväksikäytöstä, islamisoitumisesta, yhteisöllisyyden katoamisesta, anarkistisista ja muista omankäden oikeuteen liittyvistä pyrkimyksistä, ekoterrorismista, monikulttuurin mukanaan tuomista ongelmista ja suomalaisen alkuperäisväestön syrjinnästä omassa kotimaassaan?

Tuskin – nämä asiathan eivät merkitse – näiden kommenttienne ja puuhasteluidenne perusteella – kaltaisellenne etuoikeutetulle ihmiselle yhtään mitään. Kuten ne eivät näköjään merkitse mitään muuta kuin poispeiteltäviä ikäviä asioita myöskään muullekaan poliittiselle eliitillemme.

Panem & Circus

Mutta kuinka pitkään?

Kas, kas… huomasin Vähemmistövaltuutetun toimiston muokanneen internetsivujaan.

Virheellinen tieto siitä, että Asianajajaliitto olisi – muka – viranomainen oli kadonnut – tai sitten piilotettu siten etten ainakaan minä löytänyt sitä ensituntumalla.

Vähemmistövaltuutettu oli muokannut myös sananvapausosiotaan. Myös oma sananvapauteen liittyvä suosikkilauseeni on päässyt tuonne viranomaisen sivuille.

Mutta, mutta…

Verratkaa vähemmistövaltuutetun väännöstä:

Toisaalta jokaisella on sananvapaus, mikä tarkoittaa oikeutta pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta. Sananvapauden suojan piiriin ei kuulu ainoastaan sellaiset tiedot tai mielipiteet, jotka otetaan vastaan mielellään tai joita pidetään harmittomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaiset, jotka koetaan häiritsevinä ja epämiellyttävinä. Näin ollen esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamispolitiikan kritisoiminen kärkevälläkin tavalla on sallittua.

Siihen miten se oikeasti kuuluu:

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Haiseeko jonkun muunkin nenään? Tuntuuko jostain muustakin kenties siltä että joku on kusaissut vihtaan?

Lähteet: EIT, Vähemmistövaltuutettu

Eräät ihmiset ja tahot ovat repimällä repineet auki vuoden 1918 haavoja.

Olen tarkoituksella jättäytynyt kommentoimasta näitä tapahtumia ja niistä tällä hetkellä vellovaa keskustelua. Haluan sen verran osallistua – toistaiseksi – tähän typerään lantakasan pöyhimiseen, että lainaan dosentti Martti Häikiön tänään Hyysärissä julkaistua kirjoitusta asiasta.

Tohtori Veli-Pekka Leppänen ihmettelee Sunnuntaidebatissa (HS 30. 3.), miksi valtioneuvosto tänä vuonna ”vaikenee kansalaissodasta” ja rahoittaa sen sijaan näkyvästi merkkivuosien 1808–1809 tapahtumia.

Leppänen ei ilmeisestikään muista, että valtioneuvoston asettama Punakaartin historiakomitea sai aikaan seitsemän perusteellisesti tutkittua nidettä Punaisen Suomen historiaa (1981–1986). Lisäksi opetusministeriön toimikunta sai aikaan kolme nidettä Lenin ja Suomi (1987–1990).

Suomen historian kokonaisnäkökulmaan pyrki opetusministeriön asettama toimikunta, jonka työn tuloksena julkaistiin kolminiteinen Itsenäistymisen vuodet 1917–1920 (1993–1993). Valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimi Suomen sotasurmat 1914–22 -tutkimushanke vuosina 1998–2003. Sen tuloksena verkossa on lähes 40 000 nimen tiedosto noina vuosina surmansa saaneista.

Se mikä tänä keväänä todella puuttuu, on valtiovallan näkyvä tunnustus niille arvoille, jotka vapaussodassa pelastettiin: kansanvalta. oikeusvaltio ja sääntöperusteinen markkinatalous. Valtioneuvoston kannattaisi osoittaa näkyvästi kiitollisuuttaan kapinan kukistajille näiden EU-Suomenkin perusarvojen säilymisestä.

Syy hämmennykseen lienee suomettumisen perua. Neuvostoliiton vaikutus luo yhä punaisen varjon keskusteluun kevään 1918 tapahtumista Suomessa. Kansallisen itsenäisyyden ja parlamentaarisen kansanvallan arvot olivat myrkkyä Neuvostoliitolle ja kommunisteille, minkä vuoksi nämä nykyisen Suomen yhteiskunnalliset perusarvot on yhä vielä pyritty painamaan sivuun ja jopa saattamaan niiden puolustajat häpeään.

Käsitys kansan ”oikeutetusta” kapinasta elää Suomessa vahvasti. Suomessa tehtiin sosialistinen vallankumous tammikuussa 1918. Ilman tätä kapinaa ei Suomessa olisi käyty sisällissotaa. Maa olisi säästynyt yli 35 000 ihmisuhrilta. Kapina, ja vain se, oli syynä sisällissotaan.

Kapinan ja sisällissodan syistä ja ennen kaikkea arvopohjasta yleensä vaietaan. ”Vuoden 1918 sodan” historian käsittely alkaa usein vasta siitä, kun punakaartien hyökkäyssota kääntyi perääntymiseksi ja tappioksi ja kapinan tekijöistä eli sisällissodan aloittajista tuli sen uhreja.

Sodan ja sen jälkeisen koston ja vankileirikuolemien inhimillinen tragedia oli mittaamaton. Se on syvä haava kansakunnan historiassa. Mutta on kohtuullista koko ajan muistaa, että onneksi voitolle jäivät ne arvot, joiden varaan Suomea rakennettiin ja rakennetaan vielä tänäänkin.

Vapaussodan lopputulos varmisti ja pelasti kansanvallan Suomessa. Vallankumouksen nimeä käyttänyt punakaartien aseellinen kapina syrjäytti kansan valitseman eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen. Parlamentaarinen uudistustyö ja edustuksellinen demokratia pääsivät jatkumaan sen ansiosta, että laillinen hallitus kukisti kapinan.

Yksityiset tahot järjestivät tammikuussa Seinäjoella vapaussodan muistojuhlan. Toinen muistojuhla on Helsingin Finlandia-talossa 16. toukokuuta, mistä saa lisätietoja Vapaussodan Perinneliitosta Tampereelta.

Lienee turha todeta, että olen varsin samaa mieltä Häikiön kanssa.
Pulinat pois ja rakentamaan Suomea – yhdessä.

Lähde: HS

Kun luen näistä lastensuojeluun liittyvistä vääryyksistä, minulle tulee aina paha olo.

HS

Tällä kerralla on kyse suomalaisen isän taistelusta norjalaista byrokratiaa ja lastensuojeluhelvettiä vastaan. Tämä tarina alkaa vuodesta 2000 ja on tavanomaisen ruma.

Näin alkuun mainittakoon, että lastensuojeluhelvetissä vallitsee eräs perustotuus – isät sivuutetaan usein – l. yleensä aina – lasten huoltajuudesta ja sijoituksista päätettäessä.

Vuonna 2006 julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että lapsi määrätään edelleen, kaikista oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvopuheista huolimatta, asumaan isän luo vain joka kolmannessa käräjäoikeuden päätöksistä.

Suomessa käsitellään vuosittain noin 42 000 lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevaa asiaa. Niistä noin 2 000 on alioikeuksissa käsiteltäviä huoltajuusriitoja. Isät laittavat oikeusprosesseja vireille jo lähes yhä usein kuin äidit.

Mutta sivuuttaminen on kuitenkin edelleen jokapäiväinen käytäntö – myös muissa Pohjoismaissa.

Tähän sivuuttamiseen on törmännyt myös omista ja lapsensa oikeuksista taisteleva helsinkiläismies, jonka 12-vuotias tytär on yhä Norjassa, vaikka miehelle on määrätty oikeuden päätöksellä oman lapsensa yksinhuoltajuus Suomessa. Aluksi tytön huoltajuus oli hänen suomalaisella äidillään. Tytär otettiin huostaan Suomessa vuonna 2002, koska äidin ei katsottu päihteidenkäytön vuoksi kykenevän huolehtimaan lapsestaan.

Kun kuusivuotias tytär oli äitinsä luona lomalla kesällä 2002, äiti vei lapsen luvatta Osloon.

Suomalaiset sosiaaliviranomaiset ottivat kyllä norjalaisiin kollegoihinsa yhteyttä kuukauden kuluttua Norjaan menosta, mutta eivät vaatineet lapsen palautusta. Äitiä yritettiin houkutella Suomeen päihdehoitoon.
Pian Oslon lastensuojeluviranomaiset alkoivat saada perheestä huolestuneita ilmoituksia. Kesällä 2003 tytär otettiin huostaan päihtyneeltä äidiltä. Hänet sijoitettiin norjalaiseen lastenkotiin ja sieltä sijoitusperheeseen.

Huomaatteko, että suomalainen lastensuojelu on perusteiltaan kieroutunut eikä vastaa tarkoitustaan?

Lapsen edulla ei ole tälle Yhden Totuuden Kukkahattutätien muodostamalle armeijalle mitään todellista merkitystä.

Tärkeintä näyttää olevan se, että Pyhän Byrokratiuksen ikävimpien periaatteiden mukaan lastensuojelun – ja muun sosiaalitoimen asiakkaat – ovat vain tilastolukuja joilla saadaan lisää määrärahoja budjettiin. Ja – ainakin osaa heistä – pidetään hallintoalamaisina ja jopa suorastaan rikollisina.

Ihmisiä – isiä, äitejä ja lapsia.

Äiti on palannut Suomeen – ilman tytärtä. Suomalainen tytär asuu yhä norjalaisessa sijoitusperheessä, vaikka isä sai yksinhuoltajuuden omaan lapseensa viime joulukuussa.

Yksinhuoltajuutta isä rohkaistui hakemaan viime syksynä sen jälkeen, kun kuuli äidin jättäneen toisen lapsensa heitteille Myyrmäessä. Myönteinen huoltajuuspäätös tuli 17. joulukuuta.

Oslon käräjäoikeus ei ole kuitenkaan vaivautunut selvittämään, olisiko isästä ollut Norjaan jääneen tytön huoltajaksi – puhumattakaan siitä, että yhteispohjoismaisia sopimuksia ja menettelytapoja olisi vaivauduttu norjalaisviranomaisten toimesta noudattamaan tai edes kunnioittamaan. Suomen oikeusministeriö on – isän aloitteesta – toimittanut Norjaan Euroopan neuvoston yleissopimuksen mukaisen pyynnön huoltajuuden tunnustamisesta.

Lainsäädäntöneuvos Markku Helinin mukaan oikeusministeriöllä on yksi keino Norjaan viedyn tytön asian ajamisessa: se voi pyytää Norjaa tunnustamaan huoltajuuspäätöksen Euroopan neuvoston yleissopimuksen mukaisesti.

Se, mitä asianosaisen pitäisi tässä tehdä, on yrittää saada huostaanotto puretuksi vetoamalla siihen, ettei lastensuojelun tarvetta enää ole, koska lapsella on huoltaja, joka kykenee häntä hoitamaan. Norjalaiset päättävät sitten lakiensa mukaan, miten menettelevät.

Helinin mukaan tämänkaltaisia kiistoja ratkotaan lapsen edun ehdoilla.

Helin ei ota kantaa siihen, toimivatko suomalaiset sosiaaliviranomaiset oikein antaessaan huostaan ottamansa lapsen jäädä Norjaan.

Vaikka joku virhe olisi tapahtunut, se ei auta tämänhetkiseen ongelmaan, jos tavoite on lapsen palauttaminen.

Tämä on asia, jota ei pidä lakaista kuitenkaan maton alle. Vastuulliset olisi syytä saada leivättömän pydän ääreen – niin vakavista asioista tässä on kuitenkin kyse.

Nimittäin.

Suomalaiset lastensuojeluviranomaiset eivät tutkineet isän olosuhteita ja antoivat totuudenvastaisesti ymmärtää, ettei hän olisi ollut lapsen kanssa tekemisissä. Isä pitää – aivan oikeutetusti – tapahtunutta selvänä virkavirheenä. Hän on tehnyt sosiaaliviranomaisten toiminnasta rikosilmoituksen, hallintokantelun ja vetoomuksen EU:n parlamentille.

Myös isän norjalainen asianajaja Harald Hodt arvioi, että sekä Suomen että Norjan lastensuojeluviranomaiset tekivät vuonna 2003 aivan liian vähän työtä tytön palauttamiseksi:

Oikeuskäsittelyssä Norjassa tehtiin karkea virhe, sillä isää ei missään vaiheessa pidetty osapuolena jutussa, vain äitiä. Lastensuojelukysymyksiä ratkova Fylkesnemda antoi tuolloin vastuun lapsesta Oslon kunnalle. Myöhemmässä tuomioistuinkäsittelyssä isä ei taaskaan ollut osapuolena.

Norjan lastensuojeluviranomaiset eivät ole korjanneet virhettään, vaikka isä on itse ollut aktiivinen osapuoli asiassa. He eivät kommentoi yksittäisiä tapauksia, kuten ei asiaa Suomessa hoitanut Helsingin kaupungin sosiaalivirastokaan.

Helsingin kaupungin Sosiaaliviraston lakimies Karri Välimäki sanoo, ettei tunne tapausta. Isän kertoman perusteella kuulostaa kuitenkin siltä, että suomalaisviranomaiset eivät ole menetelleet oikein antaessaan huostaan otetun lapsen jäädä äidin kanssa ulkomaille:

Vastuu lapsesta säilyy sosiaalilautakunnalla. Jos näin ei olisi, meidät olisi liian helppo hoitaa pois pelistä tahdonvastaisissa lastensuojeluasioissa viemällä lapsi rajan yli.

Tämähän on varsin mielenkiintoista – etenkin kun vertaa Välimäen kantaa esimerkiksi Kerstin Campoyn ja Outi Kosken tapauksiin.

Muistatte varmaan?

Nyt kyseessä oleva suomalaislapsi on ollut Norjassa samassa sijoitusperheessä nelisen vuotta. Mitä kauemmin aikaa kuluu, sitä vaikeampaa sijoituskotipäätöstä on pyörtää.

Hodt arvioi tilannetta näin:

Jos lapsi on otettu huostaan vaikka parivuotiaana ja on ollut samassa paikassa kolme neljä vuotta, voi huoltajuuden saaminen olla vaikeaa.Lapsen siirtämistä sijoituskodista pidetään usein tällaisissa tapauksissa lapselle vahingollisena.

Huostaanoton purkamista käsiteltäneen oikeudessa syksyllä. Siihen saakka tytär pysyy Oslossa. Isä jatkaa taisteluaan.

Tilanne on isän kannalta tarkasteltuna varsin vähän toivoa herättävä. Tässä käydään taistelua Daavidin ja Goljatin välillä – sillä erolla, että Goljatin suomalainen sisarpuoli – Helsingin kaupungin sosiaalitantta-armeija – on sitonut pienemmän Daavidin kädet selän taakse ja on snutannut tämän ainokaisen aseen.

Mitä virkaa on tällaisella lastensuojelulla?

Jos äiti on mokannut, miksi siitä rangaistaan minua ja lasta, isä kysyy?

Tämä sama äiti tuomittiin siis Vantaan käräjäoikeudessa torstaina 11-kuukautisen poikansa heitteillepanosta ehdolliseen vankeuteen vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi. Hän jätti lapsen viime lokakuussa vähissä vaatteissa pensaaseen bussipysäkin taakse vilkkaan kadun viereen.

HS

Eräissä tapauksissa tulee mieleen se, olisiko pakkosterilointi syytä ottaa uudelleen käyttöön suloisessa Suomessamme?

Vaikka lapsella on oikeus biologisiin vanhempiinsa, kaikki eivät sovi lasten vanhemmiksi. Tällaisten ihmisten kohdalla olisi – omasta mielestäni – todellakin syytä miettiä sterilisaatiota.

Jo pelkästään lastensuojelullisten syiden vuoksi.

Kun kyseessä on äiti, sama mantra ja tanttamölinä kuuluu kukkahattukuoron suusta. Vaikka äiti olisi kuinka huono ja kyvytön huolehtimaan edes itsestään, hänelle annetaan mahdollisuuksia ja tilaisuuksia – jos hän suhtautuu oikein sosiaalitanttoihin.

Kuten tässäkin tapauksessa. Äidiltään jo huostaan otettu lapsi annettiin tälle edesvastuuttomaksi tunnetulle biologiselle äidilleen lomailemaan – ilman valvontaa.

Kuitenkin lapsestaan – ilmeisesti – huolehtimaan kykenevän isän oikeuksilla pyyhitään takamusta. Samoin lapsen . Jokaisen lapsen on paras elää ja kasvaa biologisten vanhempiensa kanssa – sikäli kun nämä pystyvät vanhemmuuteen.

Tällainen Norjaan yksinään jätetyn lapsen tapaus on kaikkien näiden tapausten joukossa vielä karmeampi. Lapselta on riistetty viranomaisten toimesta identiteetti, perhe, sukulaiset ja kansallisuus.

Kenen on vastuu?

Kas siinäpä kysymys… Sen voin kuitenkin väittää, ettei tässä tapauksessa kuitenkaan isän eikä tyttären.

He ovat uhreja.

Lähteet: STT, Wikipedia, HS

Site Meter

Eräs tunnettu Virheet De Röda poliitikko kailotti jokin aika sitten, että:

… vaikka olen Vihreän liiton kansanedustaja ja aktiivipoliitikko, olen myös perusolemukseltani vasemmistolainen ja viihdyn Vihreiden bileitä paremmin vasemmistonuorten bileissä ja Paavo Arhinmäen kaltaisten proletariaatin edustajien kanssa.

Kysehän on tietenkin Anni Sinnemäestä.

HS

Eduskuntaryhmäänsä johtava Sinnemäki nostaa huhtikuun alusta yhteisistä taskuistamme 6 520 euroa kuussa. Tämä on varmaan ihan kiva tieto työmarkkinatuella, minimipalkalla sekä työkyvyttömyys- ja kansaneläkkeillä kituuttaville Sinnemäen äänestäjille.

Proletaarin ja duunareiden suuri ystävä Paavo Arhinmäki on myös päässyt kultaiselle oksalle.

Iltalehti

Paavo tunnetaan siitä, että hänen mielenkiintonsa on keskittynyt Smash Asem-rähinöintiin ja jalkapallon katsomoilmiöihin.

Jalkapallo – ja etenkin katsomoissa ja kapakoissa tapahtuva oheistoiminta – on lähellä Paavon sydäntä. Paavon suosikkijoukkue on Chelsea. Tämä joukkue tunnetaan etenkin siitä, että sen kannattajayhdistys Headhunters on tunnettu väkivaltaisesta käytöksestään, rasismistaan sekä kontakteistaan valkoista ylivaltaa ajaviin äärioikeistolaisiin ryhmittymiin.

Arhinmäki oli perustamassa myös FC Jokerien kannattajayhdistystä 116% Boysia.

Onkohan 116% Boysissa haettu vähän samaa fiilistä kuin Headhunterissa?

daily mail

Paavo siis tienaa 1.4.2008 alkaen 5 860 euroa kuukaudessa.

Kyllä tuo summa helpottaa harrastustoimintaa. Terveisiä vaan teille kaikille pikku prekaeetuille ja anarkomateille – saitte Paavoa äänestäessänne juuri sitä mitä ansaitsettekin… 😀

Mitä muuta sitten tuolla rahalla saa – aikaan?

Nämä samat hyvin toimeentulevat vihervasemmistolaiset ovat valmiitta avaamaan kaikille Suomen rajat. He suorastaan hihkuvat intoa saada Suomeen monikulttuuria – ja sen mukana yhteiskunnallista levottomuutta, eriarvoisuutta, rasismia ja uuden omalla työllään itseään elättämään kykenemättömän paskaduuneja vääntävän paarialuokan.

Halvan ulkomaisen työvoiman virtaaminen Suomeen johtaa siihen, että yhä useammasta käytännön taitoja ja ruumiillista työtä vaativasta alasta tulee työehdoiltaan, työolosuhteiltaan ja palkkaukseltaan sietämätön alkuperäisille suomalaisille. Kun halpa ulkomainen työvoima sitten valtaa nämä alat, mokuttajat voivat täysin viattomina osoittaa, että suomalaiset eivät yksinkertaisesti enää halua tehdä kaikkia töitä ja siksi ulkomainen työvoima on välttämätöntä.

Vihervasemmistolaiset haluavat pelastaa maailman köyhät ja uskovat, että suomalaisilla duunareilla on tähän varaa. Ajatus hallitusta globalisaatiosta, ehkäpä jopa YK:n johdolla tapahtuvasta oikeudenmukaisesta ja demokraattisesta globalisaatiosta elähdyttää näiden haihattelijoiden kaikkein idealistisinta vasenta siipeä.

Hyvän globalisaation toteutuminen vaatii vain, että ensin annamme kasvottomalle kansainväliselle kapitalismille pikkusormen…

Vihervasemmisto on taipuvainen uskomaan, että maailman köyhien pelastaminen globalisaation avulla vaatii uhrauksia vain lattiatason duunareilta, heikosti koulutetuilta raatajilta – heidän työpaikkansa voidaankin mainiosti uhrata kauniin utopian ja kansainvälisen harmonian nimissä.

Työväen ulkopuolelta tuleville vihervasemmistohumanisteille ei ole mikään ongelma uhrata suomalaisten työläisten edut ns. oikeudenmukaisemman kansainvälisen työnjaon nimissä. Elämänsä perusteet menettäneille nämä hyväosaiset elämän teoreetikot tarjoavat loputonta uudelleenkouluttautumista, epävarmuutta, köyhyyttä jja pätkätöitä.

Siinä mietittävää normivirtaselle – suomalaiselle duunarille.

Yleisesti vielä:

Kansanedustajien palkat nousevat 1.4.2008 5,8 prosenttia. Pienimillään korotus on 320 euroa kuukaudessa, joka tulee alle 12 vuotta eduskunnassa olleelle kansanedustajalle. Korotuksen jälkeen minimipalkka on 5 860 euroa kuukaudessa.

Yli 12 vuotta istunut saa huhtikuusta alkaen kuukausipalkkaa 6 300 euroa.

Euromääräisesti suurimmat korotukset tulivat puhemiehistölle.

Puhemiehen palkka nousee 600 euroa ja on 10 800 euroa. Varapuhemiesten tilipussit kohenevat 500 eurolla ja palkka on vastedes 9 000 euroa kuukaudessa.

Kansanedustajien palkkioista neuvottelevan toimikunnan puheenjohtaja Jaakko Iloniemi (opportunistit) todistelee tilastoilla, miten korotus pitää edustajat vain yleisen ansiokehityksen tasolla. Yksityisen sektorin palkat ovat vuodesta 2001 nousseet liki 30 prosenttia ja kansanedustajien vain 22.

Jos tilastointi aloitetaan vuodesta 2000, keskimääräisen edustajan palkka on noussut liki 60 prosenttia. Yli kaikkien indeksien.

Tuntuuko jostain muustakin kenties siltä, että kyvyttömille maksetaan kohtuuttomia korvauksia?

Lähteet: STT, Eduskunta, HS, Wikipedia, City, Murros

Site Meter

Suomalaisuuttaan sydämestään – ilmeisesti – häpeävä, ihoava ja vihaava toimittaja Katja Martelius on kirjoittanut fiktiolehti Pravdassa tämän viikon älyttömimmän kukkahattutekstin – viikon pöntöin mokutus, olkaa hyvät:

HS

Kahdet säännöt

Suomessa on seksin oston kieltävä laki – mutta poliisilla ei ole resursseja valvoa sitä. Poliisi ei myöskään ehdi valvoa liikennettä, ja niinpä tässä kaupungissa voi ajella autolla ihan miten huvittaa. Asuntomurroista Helsingissä poliisi ratkaisi vuonna 2006 naftisti viidenneksen.

Sen sijaan poliisilla on kyllä resursseja valvoa ulkomaalaisia ostoskeskuksissa, juna-asemilla ja yökerhoissa. Maaliskuussa poliisi on kysellyt ulkomaalaisen näköisiltä ihmisiltä heidän henkilötodistuksiaan ja oleskeluoikeuksiaan Suomessa. Syy: poliisi epäilee, että maassa on ehkä tuhansia ihmisiä laittomasti – ja vips! kaikki Suomen 130000 ulkomaalaista ovat epäiltyjä.

Pelkkä ihonväri tai vieraan kielen puhuminen ei kuulemma anna aihetta henkilöyden tarkistamiseen (HS 14.3.). Sen sijaan poliisi ”korostaa velvollisuuttaan yleisen turvallisuuden ja järjestyksen valvonnassa”.

Älkää nyt viitsikö. Jos poliisi ei kysy papereita ihonvärin tai kielen perusteella, niin minkä sitten? Ja miten tämä ei ole rasismia?

Muissa maissa mietitään, miten saataisiin muualta tulleet integroitua uuteen kotimaahan – ihan yleisen turvallisuuden nimissä. Meillä taas tehdään kaikki, että tulija ei tuntisi itseään samanarvoiseksi suomalaisten kanssa. Saa tulla, jos tekee ikäviä hommia huonommilla työsopimuksilla. Mutta meidän veroisia teistä ei tule koskaan.

Suomalaiseen yhteiskuntaan ei pääse sisään edes toisen polven maahanmuuttaja, jos on väärän värinen ja on kumma nimi. Sama juttu Suomeen adoptoiduilla, vaikka miten vientäisit savvoo.

Poliisi kysyy heiltä kaikilta paperit, koska kaikki muut paitsi etnis-kulttuurisesti suomalaiset ovat Suomessa kroonisesti epäilyksenalaisia.

Ilmainen neuvo poliisille: jos ottaa kaikki rikolliset kiinni, niin siinä samassa löytyvät myös ulkomaalaiset rikolliset. Antakaa muitten olla rauhassa.

Eli Martelius mielipiteineen pähkinänkuoressa:

* Poliisi on rasistinen.
* Ulkomaalaisia ei saa valvoa – suomalaisin voimin ja Suomessa.
* Poliisi ei saa kysyä missään tapauksessa papereita ihonvärin tai kielen perusteella – se on rasismia.
* Rikollisuus on kiinni poliisista ja poliisin toiminnasta – resursseista huolimatta.
* Poliisi ei saa priorisoida turvallisuuttamme uhkaavia tekijöitä.
* Kansainväliseen rikollisuuteen ei saa puuttua.
* Järjestäytynyt ulkomailta johdettu rikollisuus ei ole Marteliuksen Suomelle uhka.
* Kansainväliseen ihmiskauppaan ei saa puuttua.

Ja sokerina pohjalla:
* Jos poliisi ottaa kaikki rikolliset kiinni, niin siinä samassa löytyvät myös ulkomaalaiset rikolliset.

Wau… Loistavaa logiikkaa ja erinomaista argumentointia… 😀

Nyt olisi vielä eräs kysymys kysyttävänä Marteliukselta:
Oletko sinä nyt ihan tosissasi? Aprillipäivä on vasta tiistaina…

Lähde: HS

Hyysärin Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Kalle Koponen kirjoittaa tänään Matti Vanhasen ja Ilkka Kanervan naisseikkailuihin viitaten otsikolla Sympaattisia luolamiehiä.

Lainaan tämän kirjoituksen kokonaisuudessaan tähän.

Ruotsissa on kommentoitu varsin vähän ja hillitysti suomalaisten ministereiden naissotkuja. Osaksi se lienee ruotsalaisten hyvää käytöstä. Naapureiden kompuroinneille ei ole tapana ilkkua.

Mutta kysymys on osittain myös siitä, että pääministerin ja ulkoministerin toilailut ovat niin kertakaikkisen kaukana siitä arkitodellisuudesta, jota ruotsalainen voi millään tasolla ymmärtää. Yhtä hyvin Suomessa olisi voitu tehdä vuosisadan läpimurto hiukkasfysiikassa ja ratkaista bosonien ja antimaterian ongelmat. Ei niistäkään osattaisi sanoa mitään kahvipöydässä.

Ruotsalaisesta näkökulmasta neanderthalit itärajan takana elävät eri aikavyöhykkeellä. En tarkoita Itä-Euroopan aikaa – jota Suomessa kellotetaan – vaan aikaa pari jääkautta sitten.

Touhukkaat möyhäkäiset teroittelevat nuolenkärkiä idän sapelihammastiikerin varalta ja örjähtelevät ohi kulkevien naisten perään. Ruotsalaiset kulkevat hyvissä kengissä ja puhuvat kieliä – mitkä eivät sivumennen sanoen kumpikaan ole suomalaisministereiden tyypillisiä ominaisuuksia.

Jos ulkoministeri Carl Bildt olisi jäänyt kiinni satojen vonkaustekstareiden lähettämisestä stripparille, hänen poliittinen elinaikansa olisi laskettu nanosekunneissa. Arvostelukyky ja tilannetaju olisi todettu riittämättömiksi ministerin vastuutehtävään. Paljastusta seuraavassa megatonniluokan räjähdyksessä koko hallitus olisi todennäköisesti sulanut loppusijoituskuntoon ja pakattu poliittisen historian syvimpään säteilyholviin.

Jos pääministeri Fredrik Reinfeldt lentelisi kukasta kukkaan ja haastaisi jättämänsä naiset käräjille näiden lörpöteltyä saloja julki, Ruotsi todennäköisesti lakkaisi hengittämästä pelkästä ällistyksestä. Ruotsissa ministeri eroaa, jos hän on jättänyt tv-lupansa maksamatta. Ruotsissa ei ole tapana ilkkua Suomelle. Päinvastainen on tunnetusti suomalaisten lempiharrastuksia.

Niinpä niin…

Tämä on omasta mielestäni varsin hyvin kirjoitettu artikkeli. Se sisältää teräviä havaintoja ja niiden pohjalta tehtyjä osuvia johtopäätöksiä. Juttu on kirjoitettu pilke silmäkulmassa ja mukavasti huumorilla ryyditettynä.

Tällainen kirjoitus osoittaa sen, että me suomalaiset – omalaatuisesta kulttuuristamme huolimatta, tai mahdollisesti juuri sen vuoksi – pystymme nauramaan myös itsellemme.

Se osoittaa myös sen, että meillä suomalaisilla menee nykyään sen verran mukavasti, että meille näyttäisi olevan aivan se ja sama minkälaiset b-luokan tahvot päättävät politiikassa yhteisistä asioistamme. Ja näille tahvoillehan tämä sopii mainiosti. Nämä kyvyttömyydet olisivat hautautuneet keskinkertaisuuksien joukkoon ilman oligarkkista hyvä veli-järjestelmää – poliittista kähmintää, näennäisdemokratiaa, palkintovirkoja ja likaista peliä.

Itsevarmuus näyttäisi tämän käytöksen perusteella olevan aivan yhtä suuri, kuin etäisyys normaalin kansan elämään, mielipiteisiin ja tahtoon. Mutta kuten sanoin – ei sillä ole tämän hetkisessä ajassa kovinkaan suurta väliä.

Panem et Circus.

Kun kansalla on tarpeeksi leipää ja sirkushuveja on aivan sama kuka päättää asioista kansan puolesta.

Mutta mitä tapahtuukaan silloin, kun seuraava lama iskee todellisuuteen ja tajuntaan? Mitä tapahtuu silloin, kun keskiluokka joutuu myymään kulutus- ja viihde-elektroniikkaansa kirpputoreilla saadakseen ruokaa? Mitä tapahtuu silloin kun siitä kuuluista ns. työvoimapulasta huolimatta maa ajautuu massiiviseen joukkotyöttömyyteen?

Mitä silloin tapahtuu, jos pahimpien haihattelijoiden utopiat toteutuvat ja maassa on kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia kilpailemassa kapenevista veroilla kustannetuista etuuksista?

Olisikohan aika vaihtaa päättäjiä ja heistä muodostuvaa nomenklatuura hyvissä ajoin ennen kuin ollaan kaulaamme myöten kusessa?

Ai niin…

Tämän jutun tekee myös mielenkiintoiseksi se, että jos sanan suomalainen tilalle vaihtaisi minkä tahansa muun kansallisuuden, kyseessä olisi Mika Illmanin, Mikko Puumalaisen ja Johanna Suurpään mukaan mitä todennäköisemmin kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Suomalaiset kun eivät näyttäisi olevan tämän – totalitarismia tai vaihtoehtoisesti anarkiaa ajavan – kolmikon mielestä mikään kansanryhmä – edes Suomessa.

Muistatteko muuten herran nimeltään Pol Pot?

Lähde: HS

HS – eli Pravda – on yllättänyt jo pariinkin otteeseen.

Tiukan monikulttuurinen ja ylisuvaitsevainen valtakunnallinen propagandatorvemme on nimittäin julkaissut parin kuluneen päivän aikana kaksi varsin paljon normaalista toimituspolitiikastaan poikkeavaa kirjoitusta.

Eilisessä tiistain lehdessä toimittaja Paavo Tukkimäki arvioi nykyisen maahanmuuttopolitiikkamme uutisointia kirjoituksessaan Ruoskintaa vai itseruoskintaa?

Tukkimäki toteaa kirjoituksessaan, että noin puolet katuryöstöjen tekijöistä kuuluu Helsingissä etnisiin vähemmistöihin, erityisen usein he ovat somaleja tai romaneja. Pääkaupungin raiskauksista 40 prosentissa epäilty on ollut taustaltaan ulkomaalainen.

Hän viittaa myös erääseen toiseen uutiseen. Nimittäin siihen, jossa kerrottiin, että maahanmuuttajien rikollisuuden taustalla on usein huono-osaisuus.

Tukkimäki muotoilee kommenttinsa näin:

Mikä tätä maata tai tänne tulijoita oikein riivaa?

Yksi tapa vastata on kansallinen itseruoskinta. Syy on meissä suomalaisissa; virallinen ja joka kansalaisen oma epävirallinen kotouttamisohjelma ei vain toimi. Se ei auta maahanmuuttajia sopeutumaan tähän monella tavoin kylmään, kummalliseen ja vieraskauhuiseen maahan.

Toinen vastaus on tulijoiden ruoskinta, muukalaisviha. Moni tarttuu ruoskaan, jos ei nyt ihan konkreettisesti niin ainakin kuvaannollisesti ajaakseen ”pahan” pois keskeltämme. Kuuluhan jo alkeellisimpiinkin käytössääntöihin, että vieraat ovat kohteliaita, sävyisiä ja kunnioittavat isäntäväkeään.

Ja miten ovat tulijoiden omat kotiutumisohjelmat, joilla he aktiivisesti hakevat paikkaansa yhteiskunnassa. Onko sellaisia ja miten ne toimivat? Vai olisiko silläkin puolella syytä itseruoskintaan?

Vai ollaanko koko asiassa vain turhan hätäisiä, parantaisiko aika nämäkin haavat?

Vastausta en tiedä, olen yhtä ymmällä kuin romanialaisten kerjäläisten kanssa: inhimillisyys vaatisi yhtä, järki tolkuttaa ihan toista.

Olen myös yrittänyt miettiä, missä maassa maahanmuutosta ei ole syntynyt myös kärsimysnäytelmää. Ruotsi oireilee, samoin Norja, Tanska, Saksa, Ranska, Britannia, Hollanti… Jääkö listalta vain Monaco?

Tässä tulee erään valtiomiehen viisaus mieleen. Nimittäin se, että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.

Eivät ongelmat eivätkä niiden syyt katoa hyssyttelyllä eivätkä valehtelulla. Eivätkä ne ainakaan katoa valtakunnan pääinkvisiittorin järjestämillä näytösoikeudenkäynneillä.

Teppo Moisio puolestaan kysyy tänään, että loiko media ilmiön?

Hän kertoo saaneensa negatiivista palautetta ja että häntä on hyssyttelijöiden ja monikulturistien suunnasta ehditty jo syyttää Helsingin ns. skiniongelman pahentamisesta.

Syyksi hän mainitsee kirjoituksensa helmikuun lopulla. Hän kirjoitti taustoista, jotka johtivat viidenkymmenen nuoren joukkotappeluun Elielinaukiolla. Jutun kuvissa poseerasi kaksi nuorta naista.

HS

”Julkisuuttahan ne skinit juuri haluavat”, maahanmuuttajien kanssa työtä tekevä nainen ripitti minua keskustelutilaisuudessa. ”Media ei pelkästään kirjoita ilmiöistä, se myös luo niitä.”

Ja kieltämällä keskustelu ja lakaisemalla ongelmat – sekä etenkin niiden todelliset syyt – piiloon asiat hoituvat kuin itsestään? Näinkö on maahanmuuttajien kanssa töitä tekevä nainen?

Eikö piilottelua tärkeämpää olisi kuitenkin selvittää, miksi nämä nuoret ovat muuttuneet maahanmuuttajavastaisiksi? Kaikkeen inhimilliseen käytökseen on syynsä. Omat kokemukset ovat kuitenkin huomattavasti opettavampia kuin pelkkä kuultu, nähty tai luettu totuus.

Jutun julkaisua seuraavana viikonloppua skinejä oli keskustassa enemmän kuin aikoihin. Skinejä – tai ”hitleristejä” kuten nuorisotyöntekijät skinheadien vähemmän aatteellista nuorta alajaosta kutsuvat – on kuitenkin ollut asemanseudulla jo ennen kuin he nousivat otsikoihin.

Skini-ilmiö on nousussa eikä se katoa sillä, että sen vaikenee kuoliaaksi.

Päinvastoin, nyt olisi syytä nostaa kissa pöydälle ja pohtia, mistä on kyse.

Aivan… Ehkä näillä kukkahattutädeillä on luuranko kaapissaan ja muutama synti plakkarista tunnustamatta. Moisio pukee tämän jutussaan sanoiksi seuraavasti:

Evästeeksi ajatuksille: keskustan etsivää nuorityötä tekevässä Katuluotsi-yksikössä on pohdittu, onko rasismin nousu vastareaktio sille, että maahanmuuttajat näkyvät yhä enemmän Helsingin katukuvassa.

Sanansaattajan syyttelyn sijaan kannattaisi pohtia, mitä tehdä itse asialle. Pahimmassa tilanteessa edessä saattaa olla rasistien ja maahanmuuttajanuorten välien kärjistyminen ennakkoluulojen ja koston kierteeksi.

Totta sekin. Moisio on tämän kirjoituksen perusteella sanansaattaja. Vanhan viisauden mukaan huonon viestin tuojat ammutaan. Mutta ei Moisiokaan täysin syyntakeeton ole.

Alkuperäinen helmikuussa kirjoitettu artikkeli oli kuvavalintoineen ja keskiolutkorilavastuksineen varsin raflaava ja Hyysärin normaalin toimituspolitiikan mukainen.

Homma lipsahti pahemmaksi heti tuon helmikuisen jutun jälkeen. Pari päivää tuon jutun julkaisemisen jälkeen Moisio teki Mika Illmanit – l. ryhtyi tulkitsemaan lakia by oma hiha ja hattu. Hän kirjoitti jutun joka oli otsikoitu Natsisymbolien julkinen käyttö on lain harmaata aluetta.

Laissa kun ei ole harmaata aluetta. Laki on regulaatiojärjestelmä joka erottaa sallitun ja kielletyn toisistaan.

Ihmisten ulkonäön kriminalisoiminen ei ole omiaan aiheuttamaan muuta kuin kapinaa kieltoa kohtaan – etenkin nuorisossa. Kielletty hedelmä on edelleen paras hedelmä. Kuka sitten päättää loppukädessä siitä mikä on sallittua ja mikä kiellettyä? Lain mukaan eduskunta – ei Helsingin sanomien toimittaja eikä valtionsyyttäjä.

Tuon saman pesuveden mukana menisivät muuten – nykyisen oikeusjärjestelmän pohjalta – myös vasemmiston symbolit. Puhumattakaan kaikkien ei-äärilaitaa edustavien poliittisten, aatteellisten tai uskonnollisten yhteisöjen symboleista

Tämän toisen jutun kirjoittamisen jälkeen näyttäisi käyneen niin, että Moisio on saanut muutakin palautetta kuin tuossa kirjoituksessaan mainitseman maahanmuuttajien kanssa työskentelevän naisen palautteen.

Kun asiaa tutkii tuolta kannalta – ja muistaa samalla, että HS:n levikki on romahtanut toimituspolitiikan vuoksi – tämä tänään julkaistu kirjoitus ei tavallaan kuitenkaan yllätä.

Pravdankin toimituksessa on pakko myötäillä myös yhteiskunnan yleistä ilmapiiriä. Tai ainakin vähintään tunnustaa olemassa olevat tosiasiat.

Totuus on se, että yksikulttuurinen kansallisvaltio on turvallinen jäsenilleen. Monikulttuurisuus tuo mukanaan erilaisia ryhmiä. Se tuo myös mukanaan näiden erilaisten ryhmien välistä kilpailua, taistelua resursseista, ennakkoluuloja ja jopa suoranaista väkivaltaa.

Monikulttuurisuus synnyttää rasismia, joten ei ole mikään ihme, että syylliset haluavat vaientaa keskustelun ja syyttää omien toimiensa seurauksia.

Kun tämä asia on näköjään – ainakin osittain – ymmärretty myös Pravdan toimituksessa, toivoa sopii, että se mikä on kansalaisten katutasolla kokeman elämän perustotuus, aukeasi nyt myös päättäjille.

Kovin kaukana nämä päättäjät ja heitä – muka – valvova valtamedia ovat olleet pitkään eletystä elämästä ja nykyisestä suomalaisesta todellisuudesta.

Toivotaan, että kehitys jatkuu samanlaisena…

Lähde: HS

Jk. Kehitys tosin saattaa palata takaisin pakkaselle. Uutinen nimittäin kertoo Hyysärin nimittäneen Reetta Rädyn toimituspäällikökseen. Googlaamalla saa varsin hyvän kuvan tästä tomerasta, foliohattuisesta ja väsymättömästä tyttelistä.

Asian toista puolta kuvaa nimimerkki P:n toteamus Jussi Halla-ahon vieraskirjassa:

Reetta Rädyn pestaaminen toimituspäälliköksi viittaa siihen, että Helsingin Sanomat pyrkii tosissaan täyttämään aukkoa, jonka huumorilehti Pahkasian lopettaminen jätti jälkeensä.

Eräs tärkeimmistä syistä miksi aloitin tämän blogin pitämisen vuosi sitten, oli se inho jota tunsin – ja tunnen edelleen – sananvapautta vastaan ristiretken käynnistäneitä Mika Illmania ja Mikko Puumalaista kohtaan. Tähän jokkoon liittyi uutena jäsenenä Johanna Suurpää Puumalaisen onnistuessa hankkimaan itselleen apulaisoikeuskanslerin viran.

Blogin hakutoiminnolla löydätte halutessanne useitakin tähän aiheeseen liittyviä aikaisempia kirjoituksiani, sen vuoksi lienee tarpeetonta linkittää niitä tähän.

Tämä ristiretki huipentui viime perjantaina – paljon esillä olleeseen – näytösoikeudenkäyntiin Mikko Ellilää vastaan. Tästä oikeudenkäynnin muodossa toteutetusta farssista kertoo Matias Turkkila blogissaan varsin tarkasti.

Asia jonka haluan tässä vielä kerran toistaa on se, että Illmanin oikeudentulkinnan pohjana on hänen ihan omin pikku kätösin väsäämä – ja varsin kiistanalainen – väitöskirjansa. Tämä on – edelleen – täysin käsittämätöntä ja yleistä oikeustajua loukkaavaa.

Kyseessä saattaa olla lainsäädäntövallan kaappaaminen eduskunnalta.

Kun tutustutte Mika Illmanin touhuihin, teillä saattaa herätä sama kysymys kuin minullakin; miten tällainen ihminen voi toimia Valtakunnansyyttäjänvirastossa valtionsyyttäjänä?

Poliittisen korruption, hyväveli-verkoston, harmaan eminenssin, mesenaatin – vai kenties näiden kaikkien yhteisvaikutuksen vuoksi?

Tämä Mika ei ole todellakaan sopiva virkaansa.

Tuntuu hieman siltä, että hänen ammatilliset esikuvansa ovat joko Andrei Vyšinski:

Wikipedia commons

Tai sitten Roland Freisler:

Wikipedia commons

Tai sitten kumpikin…

En malta kuitenkaan olla lainaamatta tähän loppuun – jälleen kerran – Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kantaa sananvapauskysymykseen:

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Mutta tätähän Mika Illman ei joko halua tai pysty ymmärtämään.

Päivitys 1849: Myös Pikkupoika, Tupla-J ja IDA ovat kommentoineet asiaa.

Päivitys 2235: Joukkoon ovat liittyneet myös Lotta Roti ja Väärien ajatusten katalogi.