5Xo0kkQ0_400x400.jpg

”Sosiaalinen media on valitettavasti yksi keinoista, joita terroristiryhmät käyttävät nuorten värväämiseen ja väkivaltaisen propagandan levittämiseen. Sopimus verkossa esiintyvän vihapuheen poistamisesta on tärkeä askel pyrittäessä varmistamaan, että internet pysyy vapaana ja demokraattisena vaikuttamiskanavana, jossa noudatetaan eurooppalaisia arvoja ja lakeja.”

 
Ei. Tämä ei ollut lainaus tai ote Georg Orwellin dystopiasta 1984. Se on lainaus suoraan EU: n Suomen edustuston kotisivulta ja se koskee kaikkia niitä EU:n hallintoalamaisia, jotka kritisoivat unionissa vallalla olevaa vasemmisto- ja oikeistoliberaalien epäpyhää liittoa.

Sitä allianssia, jossa toinen osapuoli toteuttaa kultturimarxilaista unelmaa monikulttuurista ja alkuperäiskansojen hävittämisestä ja se toinen osapuoli toteuttaa omaa unelmaansa libertalistisesta yhteiskunnasta, jossa rikkaat ovat rikkaita ja köyhät ovat köyhiä.

Yhteiskunnasta, jossa valtaapitävillä on aivan toiset oikeudet kuin hallintoalamaisilla, yhteiskunnasta jossa ainoastaan rahalla ja/tai vallalla saa oikeutta.

Se tosin vaatii kansan alistamisen, hävittämisen  ja vaihtamisen nöyrempään ja sitähän tässä nyt yritetään.

Näköjään oppimatta historiasta yhtään mitään.

Kun vallanpitäjä nimittää hallintoalamaisiaan ”terroristeiksi”, ollaan sillä tiellä joka johtaa vääjämättä  vapaustaisteluun vallanpitäjän tyranniaa vastaan. Näin on aina ollut, näin on ja näin tulee olemaan.

Kun vallanpitäjä on luonut omilla toimillaan tilanteen, joss se on päästänyt todelliset terroristiryhmät vapaasti Eurooppaan ja antaa näiden käyttää nettiä nuorten värväämiseen ja väkivaltaisen propagandan levittämiseen,  ollaan tilanteessa, jossa vallanpitäjä on menettänyt oikeutensa valtaan ja kuuluu syytettyjen penkille.

Kun vallanpitäjä käyttää tätä tekosyynä sananvapauden ja kansalaisoikeuden kaventamiseen demokratiassa , ollaan siinä pisteessä jolloin demokratiaa ei ole olemassa enää muodollisestiukaan.

Kun vallanpitäjä toteaa kaiken tämän jälkeen, että näin  internet pysyy vapaana ja demokraattisena vaikuttamiskanavana, jossa noudatetaan eurooppalaisia arvoja ja lakeja, ollaan jo keskellä Georg Orwellin dystopiaa.

”Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa”

1984-was-not-supposed-to-be-an-instruction-manual2-11.jpg

KK

Jk.Bloggaaja Tuukka Kuru kirjoittaa blogimerkinnässään siitä, kuin EU:n hallitseva eliitti alkaa luopua näennäisdemokratiasta ja on käynnistämässä sodan ”eurooppalaisia arvoja ja lakeja”, sananvapautta, kansalaisoikeuksia, alkuperäisiä eurooppalaisia ja edustamaansa näennäisdemokratiaa vastaan. hallintoalamaisten . Ylläpito suositteleen Kurun blogimerkinnän ja siihen liittyvien linkkien lukemista huolella.

EU on juuri pienituloisten ja köyhien etu

Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi 2.4.2011 Vihreän Langan mukaan.

Site Meter

Rasismi on Suomessa pelottavan voimakasta ja estotonta, kun ministeri saa sontaa niskaansa pelkästään siksi, että vastaa maahanmuuttoasioista, ja kun maahanmuuttoasioihin perehtyneet tutkijat saavat viharyöpyn vastaansa aina julkisuudessa esiinnyttyään.

Entinen stalinisti ja nykyinen vihreä MEP Satu Hassi US-blogissaan 23.3.2010.

Tuo kirjoitus kannattaa lukea kokonaisuudessaan läpi. Se valaisee hyvin viime viikolla mediassa pinnalle paukahtanutta rasismi-sitä-rasismi-tätä-teemaa.  Ainakin tämän pienen huomion  kirjoittajalle jäi sellainen kuva, että Hassi on sisäistänyt syvällisesti stalinismin ajatusmaailman.

Erilaisilla keppihevosilla (mukana tämä tutkijoihin liittyvä väite) ympyrää noitarovionsa ympärillä ratsastava Hassi pyrkii (rasismiksi leimaamalla) kieltämään kaiken maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvan keskustelun.

Jo tuo lause  kun ministeri saa sontaa niskaansa pelkästään siksi, että vastaa maahanmuuttoasioista, kertoo pelkästään kaiken tarvittajan kirjoittajastaan. Hassin maailmassa ministeri on ilmeisesti hallitsija kansa alamaisia. Hallitsija on arvostelun ulkopuolella ja kansa pitäköön suunsa kiinni?

Tässä rasismiin liittyvän käsitteen  iloisessa inflaatiossa on Hassin poliittisessa viiteryhmässä tosin edetty jo harppoen (ja mielikuvitusta käyttäen) vieläkin kauemmas – jopa ilmastonmuutoskritiikki niputetaan hallituksen (itsensä julistaneen) ilmastoasiantuntijan puheenvuorossa iloisesti samaan nippuun rasismin kanssa.

Surkuhupaisinta koko farssissa on  akateemisten tutkijoiden vetäminen mukaan tähän sanavapaudenvastaisen viikon agendaan. Joukko tutkijoitahan esiintyi mediassa ja oli huolissaan siitä, että heitä uhkaillaan ja painostetaan kuin Stalinin ajan Neuvostoliitossa.

Kannanottona uhkailuun ja painostamiseen haluan kertoa varsin selväsanaisesti sen, että tämän kirjoituksen kirjoittaja (ja koko blogin toimitus) tuomitsee uhkailun, häiriköinnin ja painostuksen – kohdistuu se sitten keneen keskustelun osapuoleen tahansa.

Se mikä tekee asian (sen vakavuudesta huolimatta) nurinkuriseksi, on asioiden kääntäminen päälaelleen.

Jos tutkija asettautuu jonkun tutkimuksensa kohteena olevan eturyhmän intressien taakse, hän on menettänyt samalla hetkellä uskottavuutensa. Sen voi tosin tehdä myös tuon tutkimuksen ulkopuolellakin – leimautumalla julkisuudessa jonkin osapuolen jäseneksi.

Osaan tutkijoista kohdistuu näihin asioihin liittyviä (aivan oikeutettuja) epäilyksiä ja keskustelun tukehduttaminen kuuluu aika huonosti akateemiseenkin maailmaan.

Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto väitti siis viime viikon sananvapaudenvastaisen kampanjan yhteydessä HS:ssa, että:

“Sitä voi verrata sellaisiin historiallisiin tilanteisiin kuin Stalinin ajan Neuvostoliitto tai se, kun Galileo Galilei joutui katolisen kirkon inkvisition uhriksi”


MTV3:n toimittaja Timo Haapala lohkaisi  asian ytimeen varsin osuvasti blogissaan:


Voi herrajumala.

Stalinin ajan Neuvostoliitossa oli kyse valtioterrorismista omia kansalaisia kohtaan. Filosofian tohtorin itkunparahdukset ymmärtäisi, jos tieteenharjoittaja haettaisiin kotoaan sisäministeriön mustalla umpiautoautolla aamuyöstä ja vietäisiiin valtioelimen toimesta kylmään selliin odottamaan aamuista pikaoikeudenkäyntiä, johon ei olisi valitusoikeutta, mutta luodin hinta perittäisiin omaisilta. Sellaista se oli Stalinin ajan Neuvostoliitossa. Toinen vaihtoehto saattoi jollekin filosofian tohtorille tai matemaatikolle olla, että reilut parikymmentä vuotta kului Gulagissa Siperian takana metsätöitä harjoittaessa.

Olisi mielenkiintoista nähdä, kuka valtion edustaja on tieteenharjoittajaa uhkaillut niin reippaasti, että tulee Stalinin Neuvostoliitto mieleen… Nytkin toisen päähallituspuolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri oikein toivoo keskustelua aiheesta…

Niinpä niin…

Koko kupletin juoni on varsin selvä – maahanmuuttokritiikin vaimentaminen ja virallisen linjan kanssa eri mieltä olevien toisinajattelijoiden uhkailu, painostus ja loppupelissä suora rankaiseminenkin.

Tällainen ei kuulu kansanvaltaiseen demokratiaan ja se sotii ihmisoikeuksien perustana olevaa sanan- ja mielipiteenvapautta vastaan. Rasimin käsitettä laajentamalla ja sananvapauden olemuksen  (kansalaisen suoja hallitsijan mielivaltaa vastaan) päinvastaiseksi hallitsijoiden toimesta kääntämällä astummekin sitten aimo askeleen kohti poliisivaltiota – ja orwellilaista dystopiaa 1984.

Se mihin se kuuluu on esimerkiksi juuri Hassin nuoruudessaan aktiivisesti ja avoimesti kannattamaan stalinismiin.

Kysymys kuuluukin – pääseekö koira koskaan karvoistaan?

Lähteet: US, HS, STT, MTV3, VL

Site Meter

Suomi niminen valtio on ottanut jälleen kerran aimo askeleen pois kansalaisvaltiosta ja kohti poliisivaltiota. Poliisi on avannut aidon DDR:läisessä ja orwellilaisessa hengessä anonyymin ilmiantopalvelun kotisivuilleen.

Tällaisella ilmiantopalvelulla poliisi mahdollistaa perättömien ilmiantojen tekemisen vaivattomasti – ja jopa kannustaa siihen. Jos naapurisi ärsyttää ja tiedät tämän kirjoittelevan esimerkiksi blogia, voit käyttää näppärästi poliisia omaan kiusantekoosi tästä eteenpäin.

Samoin voit nyt työllistää poliisia usuttamalla sen pomosi, anoppisi, poliittisen vastustajasi, vihamiehesi  tai kenen tahansa sellaisen  kimppuun josta et pidä ja  joka toimii netissä.

Se kuinka paljon tällainen toiminta tulee sitten syömään poliisin resursseja, ei näytä kiinnostavan poliisijohtoa eikä näitä armaita päättäjiämme. Valvonta, sensuuri ja kuri näyttäisivät muodostuneen jo itsetarkoitukseksi tässä entisessä demokratiassamme.

Mielenkiintoista on tosin se, miten Orwellin totalitaristinen maailma tuli sitten Suomeen ihan muutamassa vuodessa-  ja nimen omaan liberaaleiksi julistautuneiden vihreiden hallitessa oikeusministeriötä Demlan tuella.

Historia tulee aivan varmasti muistamaan tämän päivän päättäjät – mutta ei välttämättä hyvällä.

Lähde: Poliisi

Site Meter

Jk. Myös Jarkko Pesonen kirjoittaa samasta asiasta.

Päivän uutisvuo on tuonut mukanaan kiihtyvään käänteisrasismiin liittyvän uutisen. Tästä samasta aihepiiristä kirjoitettiin myös tässä blogissa pari päivää siten. Kyse on siis ns. positiivisesta syrjinnästä. Tai oikeastaan tämä uuden ajan apartheidin siistimmästä kieliasusta, positiivisesta erityiskohtelusta.

Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander haluaa lisätä maahanmuuttajien määrää kaupungin työvoimassa. Helsinki harjoittaa työhönotossa niin sanottua positiivista erityiskohtelua. Forsander ilmoittaa kaupungin  pyrkivän palkkaamaan maahanmuuttajia työntekijöiksi samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukasmäärässä.

Helsingillä on maahanmuuttajien palkkaamisesta ohjeet. Ne mahdollistavat aliedustettuina olevien ryhmien hakijoiden lievän suosimisen rekrytoinnissa.


Noin elävässä elämässä ja käytännössä, tämä on alkuperäisväestöä etnisin perustein syrjivää kohtelua – eli rasismia. Syrjintä on aina syrjintää – perustellaan sitä miten tahansa. Tämä positiivinen syrjintä erityiskohtelu on yksi ristiriitaisimmista käsitteistä mitä EU:ssa on koskaan keksitty. Kieliasultaan se muistuttaa pelottavan paljon orwellilaista uuskieltä: sota on rauhaa -> positiivinen syrjintä
erityiskohtelu ->rakkausmurha -> nopea raiskaus ->hymyilevä ryöstö…

Tässä asiassa on erityisen rumaa se, että syrjintä kohdistuu juuri alkuperäisväestöön –  tavallisten ihmisten kotiseudulla ja kotikaupungissa. Kun ohjeet puhuvat lievästä suosimisesta, niin on aika vaikea nähdä miten määritelmä samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukasmäärässä täyttää tällaisen lievän suosimisen millään mittakaavalla mitattuna.

Kun tuota tarkastelee lähempää, niin eräs päällimmäinen huomio on se, että maahanmuuttajien kohdalla käsitellään heidän koko ryhmänsä prosentuaalista kokoa – kantaväestön kohdalla työvoiman ulkopuolella oleva väestö on hylätty aivan kokonaan.

Minusta sellainen tulevaisuus, jossa esimerkiksi oma lapseni syrjäytetään työnhaussa etnisyytensä (syntyperäinen suomalainen) vuoksi, ei voi olla tasa-arvoinen tulevaisuus. Tuollainen tulevaisuus tulee mukanaan kyvykkyyttä ja ihmisen persoonaa kunnioittamattoman tulevaisuuden apartheidin.

Kun ennen sanottiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen, niin tällaisten uutisten ja nykyisen kehityksen polulla asiat ja ajat ovat muuttuneet niin, että on lottovoitto tulla maahanmuuttajana Suomeen – tai syntyä maahanmuuttajataustaiseksi.

Lähde:STT

Site Meter

Palaan vielä Helsingin kaupunginvaltuuston päätökseen, jossa vihreät saivat historiallisesti ensimmäisen kerran pakotettua ja huijattua muut puolueet poliittisen ideologiansa alle ja tämän välikappaleiksi. Kirjoitin tuosta aikaisemmin täällä.

Mielenkiintoisinta (ja pelottavinta) koko päätöksessä on se, että tämä kuppikunta katsoo oikeudekseen pakottaa muita ihmisiä poliittisen ideologiansa perusteella – ja puuttuu niinkin henkilökohtaiseen asiaan kuin lasten ruokavalioon.

Huolimatta siitä, että pelkkä kasvisruokavalio on osoitettu kasvuikäisille ( ja muillekin) terveydelliseksi haitalliseksi tai jopa vaaralliseksi, kansalaisten itsemääräämisoikeuteen puututaan (miettikää mikä huuto syntyisi pakollisesta sianlihapäivästä), laillisuusnäkökohdat on unohdettu (opetusviraston juristien varoituksista tuon taivaallista piittaamatta), niin silti vihreätsaivat masinoitua tällaisen päätöksen aikaan.

Tämä on huolestuttavaa juuri pakottamisen vuoksi. Kasvisruoka kuuluu osana täysipainoista ruokavaliota, mutta pelkkä kasvisruoka on terveydelle haitallista ja siihen  pakottaminen ei kuulu 2000-luvun kansalaisyhteiskuntaan.

Vihreiden ajamaa (ja muun vasemmiston peesaamaa) pakkomallia on toteutettu viimeksi onnistuneesti Neuvostoliitossa ja pakollinen kasvisruokapäivä kerran viikossa on puolestaan Saksaa aikoinaan hallinneen Adolf Hitlerin keksintöä.

Kun Vihreät ovat näin kovin kiinnostuneita pakottamaan muut ihmiset syömään ideologiansa mukaista (tieteellisesti humpuukiksi osoitettua) anekauppaan verrattavaa hyvänomantunnon ravintoa, herää kysymys miten he itse suhtautuvat esimerkiksi itse heille ilmaiseksi tarjottuun ruokaan?

Aarno ”Loka” Laitinen valottaa viime lauantaisessa Iltalehden kirjoituksessaan asiaa näin:

Kun vihreiden eduskuntaryhmä kutsutaan yritys- tai järjestövierailulle, isännille lähtee pitkä sähköposti, jossa sihteeri kertoo kansanedustajien ruokarajoitteet. Vain kaksi suostuu syömään kaikkea, lihaakin.

Vihreiden tyttöset eivät syö lihaa, osa heistä ei syö kalaa. Muutamalle silakka on myrkkyä, koska siinä on dioksiinia. Vilja ja juureksetkaan eivät ole heille itsestäänselvyys, sillä osa ei kelpuuta perunaa, valkoista riisiä tai maissia.

Jotkut ovat allergisia kurkulle, tomaatille, paprikalle, kaalille, sienille. Lista lyheni jonkun verran, kun Heidi Hautala ja Satu Hassi veivät ruokarajoitteensa Brysseliin, mutta tällaisenakin vihreiden ryhmä on hankala vieras isännille ja kokeille, kun 14 kansanedustajalle pitää valmistaa lähes yhtä monta erilaista ateriaa.

Ruokaniuhotus on vihreiden uskonto, johon muutkin halutaan pakottaa. Nyt Helsingin vihreät ovat aloittaneet kaupunginhallituksessa taistelun liharuokia vastaan ja vaativat kouluihin pakollisia vihannesruokapäiviä. Siis pakkoruotsin lisäksi pakkokasvikset.

Miten näistä viherhöperöistä tuleekin mieleen eräät siat?

Mitähän kyseinen eduskuntaryhmä pitäisi siitä, että se saisi juuri samaa ruokaa kuin kaikki muutkin? Eikö se olisi täysin linjassa tämän kasvisruokapakon kanssa?

Lähde: IL

Site Meter

Avoimena sanakirjana itseään lanseerava (ja sen hengessä rahaa kaikilta kinuava) Wikipedia mainostaa itseään sananvapauden kukkasena ja demokratian airuena

Wikipedia mainostaa perustaansa näin:

Wikipedialla on neutraali näkökulma. Tähtäämme siihen, että artikkelit eivät edusta mitään yksittäistä näkökantaa. Toisinaan tämä edellyttää usean eri näkökannan esiin tuomista; jokaisen näkökannan tarkkaa esittämistä; näkökannan taustoittamista, jotta lukija voi ymmärtää kenen näkökantaa näkemys edustaa; sekä sitä, ettemme esitä ainuttakaan näkökantaa ”totuutena” tai ”parhaana”. Viittaamme tarkistettavissa oleviin, luotettaviin lähteisiin aina kun mahdollista, erityisesti kiistanalaisissa aiheissa. Henkilökohtaiset mielipiteet, kokemukset ja väittämät eivät kuulu Wikipediaan.

Todellisuus on kuitenkin toinen.

Otetaan nyt esimerkiksi tapaus Jussi Halla-aho. Halla-aho on näkyvin suomalainen maahanmuuttokriitikko nykyisen ajan mediassa. En usko maassamme elävän yhtään aikuista (politiikkaa seuraavaa henkilöä), joka ei olisi kuullut hänestä.

Hänestä kirjoitettiin artikkeli Wikipediaan 14.12.2006 (joka löytyy täältä). Tuosta saakka eräät Wikipedian tärkeintä poliittista väriä edustaneet moderaattorit ja jäsenet aloittivat järjestelmällisen sabotoinnin kyseistä henkilöä ja häneen liittyvää artikkelia vastaan.

Käyttäjänimet Samulili, Ulrika, Muad, Thi, ML, Harriv ovat osoittaneet puheenvuoroillaan ja teoillaan Halla-ahon tapauksessa sen, miten neutraalia näkökulmaa he edustavat hallinoimassaan ns. vapaassa ja neutraalissa sanakirjassa.

Jostain syystä näyttää siltä, että kyseisen sivuston moderointikontrolli ei todellisuudessa ole ehkä niin tasapuolista ja puolueetonta, kuin mitä sen moderoijat antavat julkisuudessa ymmärtää.

Tämä Jussi Halla-ahon merkittävyyden kyseenalaistaminen (ja sen useaan otteeseen ns. puolueettomaan äänestykseen alistaminen) saakin  ihan uusia sävyjä, kun katsoo kuinka merkittävistä yhteiskunnallisista vaikuttajista kyseiseen poliittisesti värittyneeseen tietokirjaan saa jättää (ilman moderointia tai poistoäänestyksiä) artikkeleita.

Otetaanpa eräs toinen esimerkki. Normivirtanen nimeltään Vesa Sisättö on minulle (ja ilmeisesti muullekin ns. suurelle yleisölle) aivan täysi mr.nobody.

Hän on  (ilmeisesti ihan itse) kirjoittanut puffiartikkelin yhteiskunnallisesta nollaudestaan Wikipediaan jo 13.5.2008.  Artikkelin sisältö (tai kai lähinnä sisällön tyhjyys) on seuraava:

Vesa Sisättö (s. 25. maaliskuuta 1969) on suomalainen toimittaja ja kirjailija. Sisättö on erityisesti tieteis- ja fantasiakirjallisuuden harrastaja ja asiantuntija. Hän on valmistunut kirjallisuudentutkijaksi Helsingin yliopistosta ja työskennellyt Vihreä lanka -lehdessä. Hän on kirjoittanut kirjallisuusarvosteluja muun muassa Helsingin sanomiin.

Esseekokoelma Toisten kirjoissa (2007) sisältää Kumppani-lehdessä ilmestyneitä kirjallisuusarvosteluja. Kummitusten luokka (2007) on alle kymmenvuotiaille suunnattu kauhunovellikokoelma.

Näin yhteiskunnallisesti vähäpätöinen todella merkittävä ihminen on siis ansainnut aivan suoraan itselleen sivun Wikipediaan.

Ilman moderointia ja poistoäänestyksiä.

Wikipedian ylläpito alkaa olla nykyisessä (suomalaisessa) muodossa kuin se kuuluisa sikojen joukko George Orwellin kirjassa Eläinten vallankumous.

He ovat ilmeisesti sisäistäneet varsin syvälle animalismin todellisen toteuttamisen periaatteen. Nimittäin sen, että kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Site Meter