Katyn aka Post Mortem by Andrzej Wajda
Source: Katyn film rez Andrzej Wajda wyk

Tämän sivuston toimitus on seuranut mielenkiinnolla (ja erinomaisen huvittuneena)  perskärpästen pörinää ja Juuan Isä Aurinkoisen, Sakari Timosen, kukkoilua hypehöpötyksensä keskellä. Olemme tässä tekemässä jo uutta juttua, mutta saamamme lukijapostin perusteella pöyhäisemme hieman Punaisen torpan tunkiota jo tässä.

Olemme saaneet monenlaista palautetta ja ihan suoria vinkkejä väärinkäytöksistä, veronkierrosta ja muusta ei-niin-kovin-toivotusta toiminnasta  punarintaman fasaadin sisäpuolella.

Eräs lukijoistamme viittasi tähän Timosen kommenttiin hänen omien julkaisujensa kommenttiosioissa (kiitos tästä ja muista vinkeistä):

”Lakia ei koskaan voi kirjoittaa yksiselitteisesti, vaan se vaatii aina tulkintaa. Saksassa yritettiin 1800-luvulla kirjoittaa laki, jota ei tarvitse tulkita. Siitä tuli järjettömän pitkä ja yksityiskohtainen siäsältäen mm. sellaisen määräyksen, että mikä koskaa lauta-aitaa, koskee myös pensasaitaa.”

 

Juuri tuohon kommenttiin tulemme palaamaan, sillä Timonen myöntää tuossa meidän näkemyksemme tulkinnasta oikeaksi. Ja seuraavaksi myös vasemmiston hämärästi  saamaan ja jakamaan rahoitukseen sekä  siihen, että tietääkö verottaja kaiken tarvittavan näistä punakaartin ruskeista kirjekuorista? Vasemmistohan on kova vaatimaan muilta veronmaksua, mutta unohtaa sen kovin usein omalla kohdallaan…
Timonen  edustaa äärivasemmistolaista populismia puhtaimmillaan.

Kun kirjoitimme Timosen ylimielisestä, mahtipontisesta, itsekeskeisestä ja valheellisesta mölyämisestä (l. äärivasemmistolaisesta propagandasta), kritisoiden samalla sitä, että 1980-luvulla kunnallisoikeuteen erikoistunut juristi esiintyy harvinaisen kukkomaisesti jokaisen oikeudenhaaran erikoisasiantuntijana, niin Timonen pölähti aidalle kiekumaan, että  ”väärin arvosteltu”. Pyrkien näin viemään huomion oikeasta asiasta ja vääristelemään todellisuutta lisää.

Onhan se varsin erikoista, että kaikki muut (oikeat) juristit pitäytyvät omassa erikoisosaamisessaan ja kehottavat kysymään neuvoa kunkin alan ammattilaisilta, mutta Timonen katsoo olevansa niin kova ja ainutlaatuinen sälli, että hän pystyy antamaan mistä tahansa (varsin äärivasemmistolaisesti värittyneitä) kommentteja ja lausuntoja.

Kuten viimeksi perustuslakia koskevista tulkinnoista. Viittaamatta Timosen öyhötykseen tässä ja nyt muuten kuin, että ei, ei muukalaisilla ole Suomessa äänioikeutta ja valta kuuluu Suomessa kansalle, ei Timoselle.

Mihin me oikeastaan tarvitsemme oikeuslaitosta ja Eduskunnan lakivaliokuntaa, kun meillä on Juukan punakaartin asettama yhden miehen erehtymätön kansantuomioistuin?

Toimitus

Jk.  On ihan hyvä sinänsä, ettei Timonen ole vielä laajentanut ns.asiantuntemustaan myös kurahaarojen suuntaan. Ruunalla kun ei yleensä ole kovin vankkaa omakohtaista kokemusta tammoista.

Mainokset

Suomella olisi nyt tilaisuus toimia edelläkävijänä antamalla maahan vakinaisesti asumaan muuttaneille ulkomaan kansalaisille oikeus äänestää myös valtiollisissa vaaleissa. Tarvittavat muutokset perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön olisi hyvä panna vireille jo eduskunnan tulevalla vaalikaudella.

Hannu Kiuru, oikeustieteen lisensiaatti ja eläkkeellä oleva korkeimman oikeuden esittelijäneuvos HS:n Vieraskynässä 17.9.2010.

Site Meter

Vi har stora förändringar på gång där väldigt uppskattade industriarbeten inte har samma privilegierade ställning längre. Dynamiken mellan samhällsgrupperna blir svår.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors HBL:n haastattelussa 27.3.2010.

Suomeksi käännettynä tuo ministeritasolta tullut ilmoitus menee jokseenkin näin, että, meillä (Suomessa)  on tapahtumassa suuria muutoksia, kun hyvin (yhteiskunnallisesti)  arvostetuilla teollisuustyöläisillä ei tule olemaan (tulevaisuudessa) enää nykyistä etuoikeutettua asemaansa. Suomessa olevien yhteiskuntaryhmien dynamiikka (vuorovaikutussuhde)  tulee jatkossa muuttumaan vaikeaksi.

Tämä on sen luonteinen ilmoitus, jota jokaisen (etenkin näillä työvoimavaltaisilla aloilla työskentelevän) suomalaisen duunarin kannattaa ihan aikuisten oikeasti miettiä.

Etenkin tehdessään äänestyspäätöstään sen perusteella, haluaako Suomen olevan tulevaisuudessa kasvavan halpatyövoiman maa, vai haluaako tällainen duunari pitää kiinni hyvinvoinnistaan, työpaikastaan ja työolosuhteistaan?

Toisaalta voi myös ihmetellä, miksi täti Astrid ei kerro näistä todellisista päämääristään ja ajatuksistaan (suomenkielisessä) valtamediassa?

Äänestämällä voi  onneksi (vielä toistaiseksi) vaikuttaa – vasemmistoliitolta (tai yleensä ottaen koko perinteiseltä vasemmistolta) duunarin on turha apua odottaa, yhtään sen enempää tai vähempää kuin kokoomukselta, vihreiltä, keskustalta, demareilta tai ärkoopeeltakaan.

Lähde: HBL

Site Meter