Tässä maassa on jo hetken verran hehkutettu ”äärioikeistotutkijoiden” Dan Koivulaakson, Mikael Brunilan ja Li Anderssonin edustamaan anarkistis-vasemmistolaisen ajatusmaailman humaanisuutta, ihmisrakkautta ja oikeudenmukaisuutta.

On ehkä syytä raottaa esirippua ja näyttää mitä tämä ideologia – internationalismi, sosialismi, antifasismi, oikeus työhön (niiden anarkistien, jotka töitä eivät tee), feminismi ja luokkataistelu – merkitsevät todellisuudessa.

Ohessa ote siitä, miten nämä humanistit ja ihmisoikeustaistelijat tunkeutuvat kirveen kanssa pienten lasten kotiin. Naapurimaassa Ruotsissa. Siellä paikalliset ”äärioikeistotutkijat”, ( eli Rev Front) toteuttavat tovereidensa aatetta jo aivan käytännössäkin.

Olennaista koko lasten rääkkäämisessä on se, että nämä toverit ovat aivan itse jakaneet nettiin tämän pätkän.

Pätkän, jossa he nautiskelevat toisten ihmisten kodin tuhoamisella – ja ennen kaikkea, he saavat kicksejä pienten lasten tuskaa, pelkoa ja suoranaista kuolemanhätää kuvastavasta videosessiostaan.

Olkaa hyvä ja voikaa pahoin (kuten normaali-ihminen tällaista nähdessään tekee) . K-18, (vaikka materiaali on YouTubessa yleisessä jaossa):

* * *

Lisääkin löytyy samoilla hakusanoilla netistä. Toimitus ei jaa niitä, koska ne lähinnä oksettavat.

Toimitus

Site Meter

Jk. Julkista irtisanoutumista (henkeä pidätellen) Dan Koivulaaksolta, Mikael Brunilalta ja Li Anderssonilta odotellen.

Sama

11352283266711135227720166akuliinanfasadiab2 1222765150_1bd2805b76 makasiinitfd7 ecoterrorarsondv0 alfbq5 mcdonaldsarsonwu0-1 ripuliinaposeeraaky9 2656_1 1135236001103 smashasemJP1712_410_hi 361 Huominen sunnuntai tuo tullessaan Helsinkiin  kiristyvää poliittisen vastustajan uhkailua, henkilökohtaisuuksiin menevää huutelua ja poliittisen toimintavapauden kaventamista. Nähtäväksi jää, tuoko se mukanaan myös puhdasta ilki- ja väkivaltaa.

Kansallismielisenä (ja  yhdistysrekisteriin merkittynä) järjestönä nykyään laajaltikin tunnettu Suomen Sisu aktivoi pitkästä aikaa toimintaansa ja on ilmoittanut (vastoin aikaisempaa käytäntöä) julkisesti  järjestävänsä vuosikokouksensa, jota kutsutaan nimellä Suurkäräjät. Tilaisuus järjestetään sunnuntaina 10.3.2013, kello 13:00. Paikkana Kirjan talo, Helsinki, Kirjatyöntekijänkatu 10 B, Juhlasali

Vähemmän yllättävää (muuat yhtä kaikki aika huolestuttavaa) on se, että yhteiskunnallisilla rahallisilla subventioilla  loisiva (ja koko toimintansa ja hyvinvointinsa niiden takaamaan joutilaiseen hyvinvointiin perustava) ns. anarkistien joukko on ilmoittanut aikovansa rajoittaa mellakoimalla ja hulinoimalla tämän (poliittiseksi vastustajakseen katsomansa) laillisen järjestön jäsenten poliittisia toimintavapauksia.

Tässä ajassa on nähtävissä se, että näillä järjestäytyneen laittoman organisaation (rikollisryhmän) ryhmän jäsenillä, jotka joukkona syyllistyvät (entistä useammina ja aktiivisemmin)  törkeisiin mielipiteenrajoittamis-, uhkailu-, väkivalta- ja omaisuusrikoksiin, on joku korkeatasoinen suojelija.

Syyttämättä ketään, olisi syytä tutkia ministeri Paavo Arhinmäen toimet tässä asiassa. Se vapauttaisi myös hänet (mahdollisilta) turhilta epäilyksiltä näistä kytköksistä yhteiskunalle haitallisiin äärivasemmistolaisiin huligaaneihin.

Arhinmäki kun on yleisesti laajalti  tunnettu siitä, että hän on itsekin osallistunut tuohon toimintaan.

Kullervoblogin toimituksen ennuste pitänee (sääennusteista poiketen) varsin hyvin paikkansa. Puhurin voimaa ja sen aiheuttamaa vahinkoa on vaikea tosin vielä arvioida.

Myös se jää nähtäväksi, miten pitkälle nykyinen hallitrus on valmis suojelemaan näitää (vähemmän) hassunhauskoja pelle- ja antifantteja. Nämähän saivat ryöstettyä  omalle agendalleen median huomion eilen Talvivaaran kaivoksen aihettamia ympäristötuhoja vastaan suunnatussa mielenosoituksessa (anarkistille mikään ei ole pyhää eikä sellaista, mitä ei voisi saastata).

Niin, nähtäväksi jää,  käyttääkö nykyhallitus näitä rikollisia käsikassaranaan toisinajattelijoiden hiljentämisessä?

Site Meter

HP

* * *

75503_578183165545210_1488553878_n

11rrxwyafah577770_10200186712923441_417751850_n860247_10200186714003468_1297040044_o501979index-2 kopiogayshamef08iw61135239484054568393queerjihadjl9go7abordvt4tanskayy4tanska2oa2

anarkistit4gr4

Jos antifasistien sielunelämä ja todellisuus nyt on jäänyt epäselväksi, niin tässä tiivistys:

501979

* * *

Site Meter

KK

Päivitys: Niinpä niin.

Niin tämä asia, josta meuhkataan ja keskustellaan paljon on tosiaan tämä kirjaksi kutsuttu uusi Pirkkalan moniste, nimeltään ”Äärioikeisto Suomessa”.

Jos nyt et ole sitä vielä lukenut, niin käy täällä lataamassa tiedosto PDF:nä koneellesi ja tutustu ilmaiseksi tähän sekavaan sillisalaattiin mielipidekirjoituksia (joista asiallisimmat vaikuttavat siltä, että ne on kopioitu suoraan ulkomaalaisista lähteistä).

Lataamalla kirjan anonyymisivustolta tuet myös kirjan kirjoittajien julkisia tavoitteita ja arvomaailmaa – mutta et heidän salattuja, eli heidän vallanhimoaan,  yksityistä talouttaan, poliittista pyrkyryyttään ja kapitalistista vaurastumistaan.

Jos  nyt nämä uusstalinistit ovat sitä mieltä, että pääomat kuuluvat kansalle, tässähän voi hyvällä omallatunnolla tukea näiden kirjoittajien itseensä kohdistuvaa kurjistumisen maksimointia ja heidän oman omaisuutensa sosialisointia.

Site Meter

HP

YouTubessa kiertää varsin kuvaava video siitä, mitä vasemmistolaisten mielipidekirjailijoiden (Dan Koivulaakson, Li Anderssonin ja Teemu Brunilan) Jyväskylän kirjastoon (paikallisen Vasemmistoliiton kunnallisyhdistyksen toimesta) värväämät uuspunakaartien tovereiden ruotsalaiset toverit,  puuhastelevat aivan kaikessa rauhassa (poiisin tai poliitikkojen asiaan ja sen aiheuttamiin seurauksiin mitenkään puuttumatta) toisten ihmisten kodeissa ja näiden kotien ympäristöissä.

Katsokaa ja miettikää haluatteko tätä myös Suomeen?

* * *
Vasemmisto teoriassa nykyään – rauhaa ja rakkautta, suvaitsevaisuutta, lainkunnioitusta, väkivallattomuutta ja yhteiskuntaa rauhanomaisesti kehittäviä arvoja?

(Ei, vaan vasemmistolaisen maskirovkan mukaankin  aivan päinvastaista toimintaa

* * *

Vasemmisto  todellisuudessa nykyään – joukko suvaitsemattomia omaisuus-, huumausaine-  ja väkivaltarikollisia – tai ainakin näiden sympatiseeraajia.

(Paska haisee ja balalaikka soi.)

Päivitys 01032013: Verkkolehti Sarastus oli aivan sattumalta julkaissut tällaisen kuvan (joka ei tietenkään liity käsiteltävään asiaan tai arvoisaan kulttuuriministeri Arhimäkeen millään tavalla):

75503_578183165545210_1488553878_n

Site Meter

KK

Hyvää päivää, täällä jälleen Radio Jore Vaan, Absurdistan.

Ehdottoman stalinistisen luotettava lähteenne –  joka yleensä vastaa kysymyksillä ja aniharvoin  vastaa kysymyksiinne, mutta siirtää aina ja ehdottomasti vastuun kaikesta (jopa Bodomjärven murhista) kuulijalle.

Kysykää meiltä mitä te haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme.

Meiltä kysytään; miksi suomalainen äärivasemmisto on todellinen yhteiskunnallinen ongelma?

Me vastaamme; siksi, että äärivasemmistolaiset ymmärtävät täydellisesti sen, että suomalainen kansalaisyhteiskunta  on pystytetty laillisuuden, sananvapauden, omaisuudensuojan, yksilön vapauden ja tasa-arvon perustalle, mutta he ovatkin päättäneet, ettei tämä järjestelmä sovi erityisen hyvin heille.

Radio Jore Vaan vaikenee tältä illalta – hyvää ötyä, muistakaa kansalaiset, että kansanvalta on pötyä…

Site Meter

Kun viime aikoina julkisuus ja uutisvirta on ollut täynnä äärioikeistoaihetta, niin eräs kuriositeetti on jäänyt painamaan Kullervoblogin toimituksen jäsenten mieltä.

Muuan Jussi Jalonen esiintyy mediassa (itse itsensä nimittämänä) äärioikeistolaisuuden asiantuntijana. Hän käyttää itsestään myös titteliä ”tutkija”. Asiaan perehtymätön normivirtanen saattaisi päätellä tämän esiintymisen pohjalta, että kyseessä on kovan luokan äärioikeistoasiantuntija ja tämän aiheen tieteellistä tutkimusta harrasteleva akateeminen tutkija.

Koska toimituksen kuva Jalosesta on varsin toisenlainen, (Jalonen on viralisten tietojen mukaan Tampereen yliopistosta valmistunut historiatutkija ja aktiivinen keskustapoliitikko) on varmaan ihan aiheellista, että Jalonen vastaisi ystävällisesti seuraaviin kysymyksiin:

Mikä on Jussi Jalosen kompetenssi äärioikeistoon liittyvänä asiantuntijana ja tutkijana?
Kenen toimeksiannosta ja kenen maksamana Jalonen tutkii äärioikeistoa?

Ikävä kyllä, nyt näyttää siltä, että uusin poliittinen trendi on se, että jokainen (esimerkiksi Dan Koivulaakso, Li Andersson ja Mikael Brunila, sekä tämä Jalonen) voi julistautua ilman sen kummempaa tietoa, asemaa tai taitoa julkista vihamiestään tai vastapuolen oppeja kritisoivaksi ”tutkijaksi” ja ”asiantuntijaksi”.

Koivulaakson, Anderssonin ja Brunila tekele on todettu yksipuoliseksi ja tieteellisesti kestämättömäksi vihakirjoitukseksi – jonka materiaalista suurin osa on copypastettu vastaavanlaisista ruotsalaisista yksisilmäisistä propagandatekeleistä.

Jalosen tiedot ja lausunnot suomalaisesta ns. äärioikeistosta  (toimituksen ehkä tämän aiheen todellisuudesta jotain tietäessä) herättävät lähinnä hilpeyttä – niin kaukana ne ovat oikeasta elävästä elämästä.

Jos nyt Jussi Jalonen  haluaa jatkaa valitsemallaan tiellä  – siis  perustaen ns. asiantuntemuksensa ja tutkimuksensa internetistä, vasemmiston propagandasta sekä keltaisesta lehdistöstä kerättyyn värittyneeseen roskaan, Jussi Halla-ahon julkiseen inhoamiseen, perussuomalaisiin kohdistuvaan suoranaiseen vihaan ja Keskustan jäsenkirjaan – hänen on syytä huomioida se, että tällainen toiminta tutkijana korreloi kyseisen tutkijan uskottavuutta kokonaisuutena.

Site Meter
HP

Julkaisimme eilen uutisen siitä, että Dan Koivulaakso on ottanut yhteyttä bloggari Turjalaiseen ja uhkaillut tätä. Tilanne on muuttunut yön aikana.

Turjalainen ilmoittaa blogissaan:

Kirjoitus poistettu poliittisen uhkailun vuoksi.

Lisäinformaatiota siitä mitä Jyväskylässä sitten oikeastaan tapahtui  on saatavilla myös Junes Lokan blogista. Asiaan liittyvä teksti löytyy täältä.

*  *  *

Ja kuten tiedämme, yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:

maastohousu 731708 731779 1305643458606

Lähteet: Turjalainen, Junes Lokka

Site Meter
KK

Kanssabloggaaja Turjalainen on päivittänyt bloggauksensa, joka koski Jyväskylän tapahtumia ja niitä sivuten Dan Koivulaaksoa. Dan Koivulaakso muistetaan lähipäivien ajalta lähinnä siitä, että hän on veuhkannut, mouhkannut ja huutanut poliittisten toimintavapauksien perään. Ilmeisesti Koivulaakson moraali joustaa siten, että samat lait eivät koske häntä ja poliittisia vastustajia. Vasemmistoliitto on hänen virallinen poliittinen viiteryhmänsä ja onhan se ryhmä päässyt ihan virallisiin tiedotteisiinkin.

Ministeri Paavo Arhinmäen possen tyhjän tynnyrin säestyksellä paukuttava Koivulaakso on Turjalaisen mukaan lähestynyt häntä näin:

Ministeri Arhinmäen avustaja Dan Koivulaakso lähestyi minua muutama päivä sitten vaatien alla olevan blogini poistamista, koska se ”täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit”. Aluksi ajattelin, että no tehdään sitten niin. Tähän ajatteluuni vaikutti se, että en varsinaisesi halua(isi) itseäni (enää) henkilönä minkään poliittisen äärijärjestön (AFA) tulilinjalle. Kuitenkin asiaa pidemmälle ajateltuani päätin laittaa tähän vähän materiaalia siitä, miksi väitän, että Koivulaakso on AFA:n jäsen.

Tästä voi siten jokainen ajatteluun kykenevä muodostaa oman kuvansa Dan Koivulaaksosta ja tämän todellisista poliittisista ambitioista – ja etenkin keinoista niiden ajamiseen.

*  *  *

Ai niin, ihan muistin virkistykseksi:

KoivulaaksoAFA+vesipullomies KoivulaaksoAfA1 Koivulaakso%2BAFA Koivulaakso+AFAn+takana afah Koivulaaksoafaaukio

Lähde: Turjalainen. kuvat; Kari Halkola

Site Meter
KK

Hyvää päivää, täällä jälleen Radio Jore Vaan, Absurdistan.

Ehdottoman stalinistisen luotettava lähteenne –  joka yleensä vastaa kysymyksillä ja aniharvoin  vastaa kysymyksiinne, mutta siirtää aina ja ehdottomasti vastuun kaikesta (jopa Bodomjärven murhista) kuulijalle.

Kysykää meiltä mitä te haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme.

Meiltä kysytään; Miksi Tuija Brax haluaa muuttaa Supon Valpoksi?

Me vastaamme; siksi, että muu osa poliisista on saatu jo ulostettua vallan kolmijako-opista suoraan kulloisenkin hallinnon sylikoiriksi. Suojelupoliisin muuttamisella valtiolliseksi rakkauspoliisiksi, saadaan nykyisin käynnissä oleva  äärioikeiston kuriinsaattaminen sekä vallan, omaisuuden ja tilan uudelleenjakaminen vietyä loppuun nopeammin. Lisäksi  kaikki hassut toisinajattelijat saavat yhteiskunnallisesti tärkeää tehtävää uudelleenkoulutusleireillä. Vihreät tietävät paremmin, mikä on Sinulle hyvää, sopivaa ja parasta. Pakko on tässä tapauksessa aitoa demokratiaa.

Radio Jore Vaan vaikenee tältä illalta – hyvää ötyä, muistakaa kansalaiset, että kansanvalta on pötyä…

Site Meter

Hyvää päivää, täällä jälleen Radio Jore Vaan, Absurdistan.

Ehdottoman stalinistisen luotettava lähteenne –  joka yleensä vastaa kysymyksillä ja aniharvoin  vastaa kysymyksiinne, mutta siirtää aina ja ehdottomasti vastuun kaikesta (jopa Bodomjärven murhista) kuulijalle.

Kysykää meiltä mitä te haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme.

Meiltä kysytään; Miksi pakollinen kasvisruokapäivä ei ole pakko, vaan ymmärtämättömän etuoikeus?

Me vastaamme; siksi, että Helsingin Vihreät tietävät paremmin, mikä on Sinulle hyvää, sopivaa ja parasta. Pakko on tässä tapauksessa aitoa demokratiaa.

Meiltä kysytään; Miksi juureksille ja pähkinöille allergisen lapsen pitää syödä pakosta noista aineista tehtyä kasvisruokaa?

Me vastaamme; siksi, että tämä lapsi on heikko ja äärioikeistolainen. Jos se kuolee, se on vihreän ideologian mukaan ainoastaan hyväksi. Pakko on tässä tapauksessa aitoa demokratiaa.

Meiltä kysytään; Onko kukaan lihalle (pääsääntöisesti) allerginen?

Me vastaamme; Hiljaa, äärioikeistolainen. Illalla Sinut ja vanhempasi haetaan uudelleenkoulutusleirille. Helsingin Vihreät tietävät paremmin, mikä on Sinulle hyvää, sopivaa ja parasta.

Radio Jore Vaan vaikenee tältä illalta – hyvää ötyä, muistakaa kansalaiset, että kansanvalta on pötyä…

Site Meter

Eilen tehtiin eräs virstanpylvään alitus suomalaisessa nettimaailmassa. Tähän samaa WordPress-palveluun ( jota mekin käytämme alustana) ilmestyi (mahdollisesti, todennäköisesti ja ilmeisesti)  ensimmäinen osa viime kesänä erään vasemmistopoliitikon suustaan lipsauttamasta laittomasta henkilörekisteristä (hän ei ilmeisesti sitten uskaltanut julkaista sitä omissa nimissään).

Julkisuuteen levitetyssä rekisterissä kerrotaan hyvin yksityiskohtaisesti ihmisen koko nimi, henkilötunnus, kotiosoite, yrityssidonnaisuudet ja niin edelleen – kaikki sellaisia tietoja joiden julkaiseminen ( jo pelkästään bona fide-aikein) on rangaistavaa lainsäädännössämme.

Poliisi tekee tietysti oman harkintansa mukaan omat johtopäätöksensä, mutta tässä tapauksessa on kuljettu sen viivan yli, minkä jälkeen poliisin olisi syytä puuttua kyseisen henkilörekisterin pitäjien ja julkaisijoiden toimiin.

Yksinkertaistaen, jos poliittinen johto hyväksyy kaikesa hiljaisuudessa tällaisen äärivasemmistolaisen toiminnan, eivätkä lakia valvovat viranomaiset, aika vauhdilla,  puutu tähän touhuun, silloin poliitikot ja viranomaiset sallivat poliittisen sisällissodan syttymisen tässä maassa.

Niin se vinkki. Kun kerran Antifaa ei ole Suomessa eikä selin Adidas-veryttelytakissa kuvaajaan päin seisovalla vasemmistolaisella (laittoman?) henkilörekisterin pitäjällä ole mitään tekemistä kyseisen (hänen ilmoituksensa mukaan olemattoman) anarkistijärjestön kanssa, kannattanee tutkia herran tietokoneen kovalevy (josta viimeksi Oulussa tunnistettiin, julkisuuteen päässeen tiedon mukaan, ihmisiä ihan ikiomasta henkilörekisteristä) ja kyseisen poliitikon suhde tähän sivustoon (joka julkaisi tässä kirjoituksessa mainitun laittoman henkilörekisterin internetosoitteen ensimmäisenä).

Copyright Kari Halkola via Hommaforum

Site Meter

KK

Niin? Mikä on suomalainen anarkisti pähkinänkuoressa?

Yksinkertaistaen:

***

Suomalainen anarkisti ei ole mikään anarkisti – hän surullisenhupaisa pahaaoloaan ja rahattomuuttaan ympäristöönsä purkava angstinen teini.

Site Meter

KK

Oikeassa olemisen ja omien ennusteiden toteutumisen pitäisi kaiketi olla positiivinen asia. Jostain syystä tääällä toteutuneet skenaariot ovat olleet lähinnä negatiivisia tapahtumaketjun kohokohtia tai huipenuksia.

Vanhoja tekstejä tonkiessani huomasin, että olen ennustanut aika tarkasti vähemmistövaltuutetun virkaan liittyvän kehityksen  jo nykyistä edeltävän viranhaltijan nimitysprosessin aikana:

Pääsemmekö kenties näkemään ensimmäisen maahanmuuttajataustaisen vähemmistövaltuutetun komentelevan suomalaisten enemmistöä, vai käykö tässä kenties niin, että VN muuttaa pätevyysehtoja ja saamme seuraavaksi vähemmistövaltuutetuksi avoimessa yliopistossa lakia lukeneen anarkian- ja suomalaisvihan ykkösnimen – Akuliina Saarikosken?

Väärässä olin ainoastaan siinä, että seuraavalla kierroksella tuohon virkaan (epäpätevänä) nimitetyksi tuli oikeustieteen ylioppilas Eva Biaudet.

Ehkä tulemme vielä näkemään senkin ajan, kun avoimessa yliopistossa pari oikeutieteen luentoa kuunnellut (ja sen jälkeen itseään oikeustieteen opiskelijaksi nimittävä) entinen raitiovaunun kuljettaja  ja nykyinen (YLE:ssä julkisin varoin yksipuolista vihapropagandaa suoltava)  anarkisti toimii vähemmistövaltuutettuna?

Ja ehkä näemme senkin, kuinka nuorten vasemmistonaisten käsitys siitä, että joitain lakeja saa rikkoa vasemmistolaisen ideologian oikeutettamana tulee yleiseksi ohjenuoraksi koko yhteiskunnassamme – Kapteeni Anarkian heitellessä syrjiviksi katsomiensa yritysten ja yksityisten ihmisten ovista sisään polttopulloja ja hajottaessa toisten omaisuutta – vähemmistövaltuutetun virkaa toimittaessaan.

Eva Biaudetin nimittämisen epäpätevänä virkaansa runnoi muuten (vastoin hallituksen enemmistön mielipidettä) sisäministeriön kansliapäälikkö Ritva Viljanen – joka puolestaan runnottiin virkaansa huonompana vaihtoehtona ja vastoin hallituksen yksimielistä ehdotusta demokraattorimme presidenttimme Tarja Halosen toimesta – vastoin kaikkia demokratian periaatteita.

Viljasen maailmankatsomuksesta poikeaavaa ideologiaa tunnustavan ihmisen näkökulmasta katsoen, Viljanen on useaan kertaan venytellyt valtansa ja niihin liittyvien oikeuksiensa rajoja.

Tilanne on johtanut nyt siihen, että Viljasen viime viikkoinen avautuminen joutui hieman tarkemman tarkastelun alle. Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen nimittäin haluaa selvittää sen ,  voiko  enää kansliapäällikkö Viljanen ihan oikeasti toimia nykyisessä puuhassaan.

Tämä asia on sellainen, että se tuntuu kiinnostavan Putkosen lisäksi meitä muitakin.

Site Meter

KO

Se, että heidän lähtökohtansa on sellainen, että se ei ole turvannut heidän oikeuksiaan, niin se ei anna meille oikeutta sulkea silmiämme. Meidän pitäisi enemmän ajatella sitä, miten meidän palvelumme voisivat kohdata heidän tarpeensa. Heillä on siihen osittain oikeus, koska on kyse perustavaa laatua olevista palveluista, kuten perusterveydenhuollosta.

Epäpätevänä hakijana poliittiseen suojavirkaan nimitetty vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet Reporadion mukaan 15.6.2011.

Site Meter

Olemme kaikki varmaan huomanneet, että päivän uutisoinnissa on kiinnitetty huomiota Suomesta löytyneeseen uudehkoon rikollisjärjestöön.

Kuten STT asian muotoili, Suomen alamaailmassa on meneillään myllerrys. Rikollisuuteen (etenkin järjestäytyneeseen sellaiseen) liittyy aito halveksinta lainsäädäntöä kohtaan ja hyvin usein viranomaisten ja poliitikkojen lahjonta tai kiristys.

Piittaamattomuus lainsäädännöstä ja yhteisesti sovituista säännöistä on aiheuttanut jo tällaista (pahempaa odotellessa) ja viranomaisten ja poliitikkojen lahjonta/kiristys on aiheuttanut tällaista .

(”v*tut niistä muutamasta tuhannesta helsinkiläisestä, , jotka kärsivät samasta ongelmasta”. Kaupunginjohtaja J.Pajunen ja Punavihreä kabinettiorkesteri).

Lähteet: STT, IS, US

Site Meter

Nykyaikaan liittyvä todellisuus alkaa jo peitota älyttömimmätkin fiktiot tässä rakkaassa isänmaassamme.Se alkaa itseasiassa ylittämään jo jopa jo pahimman suomalaisen elokuvan rillumarei-kauden surkuhupaisimmat saavutukset.

Ja se jos mikä on jo todellinen saavutus.

Odotan jo kieli pitkällä tätä nykyaikaista Pekka ja Pätkä-leffojen nykyaikaistettujen versioiden esiinmarssia.Koska en halua olla mitenkään olla uuden ja uljaan kehityksen esteenä, haluan kantaa oman korteni kekoon ja esitellä oman ehdotukseni siitä, miten suomalaisen elokuvan unohdettu aarteisto saataisiin muutettua poliittisseti korrektiksi ja samalla saataisiin sadun keinoin muutettua suomalaisten enemmistö läpisuvaitsevaisiksi.

Elokuvan ohjaajana voisi toimia vaikka anonyymillä nimimerkillä esiintyvä Ali Quu ja tuottajana (samoin vaikka  peitehenkilöllisyydellä esiintyvä)  YLE:n tavat oppinut suomalaisvihaaja Wali Hoo. Kuvaajana voisi toimia esimerkiksi Käkkis Arhinmäki, jolla on asiaan liittyvää kokemuspohjaa ilmeisen riittävästi.

Nyt tarkkana kaikki muutkin uuden polven wannabe-tarantinot ja -coppolat,  tässä teille loistava business-idea  – etenkin kun vanhat rahoituslähteet ovat kuivuneet. Jos tälle projektille ei heru fyrkkaa YLE:stä, kulttuuriarkistosta ja elokuva-arkistosta – niin sitten ei kyllä heru millekään muulekaan produktiolle.

… ja onhan tietysti aina olemassa RAY ja UM…

Tämän uuden elokuvan nimeksi voitaisiin laittaa integroitumisen (sekä vanhan yksikulttuurin muuttamisen monikulttuuriseksi) merkeissä esimerkiksi Pekka ja Pätkä  merirosvojahdissa.

Pekan rooliin sopisi aivan itseoikeutetusti Afrikkaan verovaroin suuntautuneen turismin kuningaskuluttaja Pekka Haavisto ja hänen aisaparikseen Pätkäksi voitaisiin (turhaa castingia tekemättä) ottaa esimerkiksi Osmo Soininvaara. Odella nimittäin  taitaa olla juuri nyt ylimääräistä aikaa, kun hänen ajamansa Päijät-Hämeen slummiuttamissuunnitelma…  hmmmm… sanoisimmeko vaikka, että ajoi karille.

Tai kuten asiaa kuvaili:

Soininvaara epäonnistui minun mielestäni täysin. Tuommoinen ylimielinen stadin kundi tulee maalaisia opettamaan. Se tuli viestinä kaikilta, että selvittäjä pyörii samat kalvot kainalossa ympäri kuntia. Ja sitten kun selvitysmies tuli ulos valmiin pakettinsa kanssa, niin ne oli taas ne samat kalvot.

Osmo saisi tässä elokuvahassuttelussa kerrankin toteuttaa itseään ja jauhaa jargoniaan ”… asiahan ei kuulu mitenkäään minulle, mutta …”

Naispääosaankapteeni Akuliinaksi – sopisi (kuin poliisin nyrkki anarkistin  nenään) työministerinä touhottava Anni Sinnemäki. Annikin saisi kerrankin oikeita töitä, eikä hänen tarvitsisi enää huolehtia työttömyyden lisäämisestä, nuorille ja syrjäytyneillä käytävän ihmiskaupan  laajentamisesta  ja suomalaisen elinkeinoelämän kurjistamisesta.

Jos Haavisto on projektissa mukana, pakollinen homokiintiölin on täytetty, mutta jos hän ei jostain syystä ehdi tai halua osallistua tähän projektiin, tuon kiintiön täyttäminen voitaisiin huoletta uskoa aidon Akuliinan harteille.

Tämän uutta, uljasta ja kaunista uussuomalaista  monikulttuuria edustavan elokuvan synopsis menee suurin piirtein näin:

Kun kaukaa viisas ja täydellinen hallituksemme on komentanut  huonosti Somalian merialueille sopivan   Kaleerilaiva Puuhamaan seikkailuretkelle kapteeni Akuliinan komennossa alkaa käsittämätön hössötys, kaahaus ja sekoilu – kunnon b-farssin tyyliin. Puolustusvoimat palkkaa Kaleerilaiva Puuhamaalle sopivan joukon (noin 50) Suomessa asuvaa somalia  ”yhteyshenkilöiksi ja tulkeiksi”.

Näille annetaan väliaikainen erikoisupseerin vakanssi ja komea uniformu. Hassujen kommeltusten ja kahden upotetun valaanpyyntialauksen jälkeen, kapteeni Akuliinan komentama alus pääsee kuin pääseekin Somalian rannikolle. Kun suomalaiset ottavat ensimmäisen kerran kiinni somalimerirosvoja, todetaankin  yllättäen, että nämä vesselithän kuuluvatkin perheidenyhdistämisohjelman piiriin.

Jokaisessa  kunnon  merirosvotarinassa on aarre – niin myös tässä.  Elokuvan loppukohtauksessa Puuhamaa purjehtii auringonlaskuun kultamunien kanssa.

Lähteet: UM, KU, City, HS

Site Meter

Eivät eriävät mielipiteet ole asiattomia lähtökohtaisesti, kunhan ne ovat asiallisesti kirjoitettuja sekä varsinkin perusteltuja.

Vasemmistolainen kunnallisvaltuutettu Teemu Hiilinen US-blogissaan 4.5.2010.

Kiitos tästä varsin paljon kertovasta kommentista . Tämä täsmensi sitä kuvaa joka Hiilisen ja hänen tovereidensa kommenttien kautta on jo aikaisemminkin syntynyt vasemmistolaisen sananvapauden perusolemuksesta.

Huvittavaksi tämän kommentin – siihen sisältyvästä ja  vakavasti otettavasta sananvapauden rajoittamispyrkimyksestä huolimatta – on se, että Hiilinen määrittelee, että jokainen mielipide pitäisi olla asiallisesti kirjoitettu ja perusteltu.

Höpö, höpö…

Pystyn perustelemaan tarvittaessa montakin mielipidettä, mutta ei mielipidettä tarvitse edes läheskään aina perustella. Jos ihminen inhoaa esimerkiksi vaniljaa, ei sitä tarvitse perustella eikä kirjoittaa asiallisesti. Se on mielipide ilman perusteluja ja aivan yhtä oikea tai väärä kuin mikä tahansa mielipide.

Toisin kuin Hiilinen asian näkee, niin todellinen ja oikea sananvapaus on olemukseltaan vertikaalista. Vasemmistolaisen ideologian kautta  suodatettu ja horisontaalisia piirteitä saanut sananvapaus on samanlainen irvikuva sananvapaudesta, kuin kansandemokratia on demokratiasta. Sananvapauden tehtävänä on suojata hallintoalamaista hallitsijan kostotoimilta ja mielivallalta.

Tässä kyseisessä tapauksessa Hiilisen hyökkäys (kunnallisvaltuutetun asemasta käsin) anonyymikirjoittelijoiden kimppuun ja sananvapauden vääntäminen oman mallin mukaiseksi, edustaa esimerkinomaisesti hallitsijan (tai hallitsevaa ryhmää edustavan poliitikon) hyökkäystä hallintoalamaisten kimppuun.

Sananvapauden pitää perusolemuksensa vuoksi kestää myös eriäviä mielipiteitä.

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen (EIT) mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Juuri Hiilisen ja hänen aatetovereidensa vuoksi anonyymikirjoittelu on ainoa mahdollinen tapa saada äänensä kuuluviin nykyisessä Suomessa ilman todellista omaan tai läheisten turvallisuuteen liittyvää uhkaa.

Toki sananvapauteen voidaan vetää raja – se raja kulkee siinä kohdassa, jossa joku haluaa sananvapauteensa perustuen kieltää tai tai rajoittaa toisen sananvapautta. Tällaisessa tilanteessa sananvapauden rajoittajan sanavapautta pitää rajoittaa – sananvapauden rajoittamista koskevin osin.

Capice?

Asiaan mitenkään liittymättä, Teemu Hiilinen ja hänen sidosryhmänsä toimivat muuten myös hetki sitten aika aktiivisesti täällä kuvatulla foorumilla – jonka aktiivikirjoittelijoiden joukosta sitten löytyi se taho, joka teki tämänhetkisen näytön perusteella tietomurron  tähänkin blogiin.

Siitäkin voi tietysti halutessaan päätellä yhtä sun toista…

Site Meter

Suomessa taas ainoat julkisesti väkivallalla – ja jopa etnisellä puhdistuksella – uhkailleet tulevat ”maahanmuuttokriitikoiden” omista leireistä.

”Toimittaja” Akuliina Saarikoski Uudessa Suomessa 18.3.2009.

Tämä Jyrki Saarikosken tytär alkaa olla ehtymätön typeryyksiä, propagandaa ja epätotuuksia työntävä torvi. Ikävä kyllä Uusi Suomi-nettilehden omistaja  Niklas Herlin on mennyt (ilmeisesti) ajattelemattomuuttaan antamaan tälle YLE:n toimituspäällikön tyttärenä sisään päässeelle käänteisjournalistille (ketä ketä nyt sinänsä oikeasti kiinnostaa suojatyöpaikkalaisten jorinat? )  lisäksi aitoa mediatilaa ja aikaa.

Kunhan Uusi Suomi (ja Herlin) julkaisevat  näitä todellisuuden kahleet journalismista katkaisseita  akuliinailuja riittävän paljon ja pitkään, sen uskottavuus tulee päättymään samalle tasolle Hyysärin kanssa.

On ehkä ihan paikallaan muistuttaa siitä, että Akuliinan muisti pätkii todellisuus on harhautunut nyt aika pahasti (kas, täällä, täällä ja täällä – noista linkeistä löytyy lisää Akuliisan seikkailuja ihmemaassa) siitä miten normivirtanen asian kokee. Kun mietitään, kuka Suomessa uhkailee väkivallalla, on tosiaan syytä muistella, mitä kyseinen ”toimittaja” on itse laukonut julkisuuteen:

Ei ole relevanttia, onko teko laillinen vai laiton, kunhan se on perusteltu.

Murtautuminen ja omaisuuden rikkominen on OK, jos siihen on hyvä syy.

Tarvitaan konfliktia, jotta voidaan neuvotella kysymyksistä.

Ei pidä katsoa sitä mikä on yleisesti hyväksyttyä, vaan sitä mikä on henkilökohtaisesti oikein.

Ihmiset joutuvat elämään yhdenmukaisessa maailmassa. Se tuottaa hirveän määrän väkivaltaa.

(Yhteiskunnan tuottamaa) väkivaltaa on myös se, että joutuu mukautumaan normeihin (noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä).

“Vyötärölläni roikkuvat mersun merkit ovat peräisin sun faijas autosta.”

Puhumattakaan niistä Akuliinan heittelemistä ihan suorista väkivallalla uhkailuista:

Jep…

Myös hiljan aikaa sitten uutisvuossa ollut tieto siitä, että ns.eläinaktivistien Turussa vuonna 2008 tekemän yli sata ihmistä hengenvaaraan asettaman tuhopolton tutkinta on edistynyt, liittyy kiinteästi  Akuliinan historiaan.

Akuliina Saarikoski on toiminut Oikeutta Eläimille yhdistyksen tiedottajana,

Oikeutta eläimille-yhdistys on  EVR:n – Eläinten vapautusrintaman – suojakilpi – hieman samoin kuin Sinn Fein oli IRA:n suojakilpi pahimman terroriaallon kiihkeimpinä aikoina. Tämä EVR on irtisanoutunut julkisesti oikeudenkunnioituksesta ja se voidaan varsin selkeästi luokitella yhteiskunnan rakenteita väkivalloin murtamaan pyrkiväksi organisaatioksi – terrorijärjestöksi.

FBI ja ATF ilmoittivat 18. maaliskuuta 2005 Eläinten vapautusrintaman ja Maan vapautusrintaman olevan väkivaltaisia ääri-eläinoikeustaistelijoita ja eko-terroristeja, jotka kohdistavat yhden suurimmista terroristiuhista kansalle.

Akuliina kehaisee myös tunnettua vihafoorumiaHommawatchia. Hän kirjoittaa, että Islamofobia, eli islamin vastustaminen tai sen pelko, on eurooppalaisen syrjinnän uusimpia muotoja. Se, että sitä esiintyy myös Suomessa, on ilmeistä. Hommafoorumin parhaat palat aiheesta löytyvät osoitteesta hommawatch.org.

Mielenkiintoiseksi tuon toteamuksen tekee se, että toisin kuin Akuliina (jälleen kerran) väittää, tuo foorumi on keskittynyt metakeskusteluun Homma-forumista ja aidon yhteiskunnallisen vihapuheen levittämiseen. Se on saanut tukea tälle linjalleen myös valtakunnallisen tason vasemmistopoliitikolta.

Se mitä tuo vihafoorumi pitää todellisuudessa sisällään, liittyy siis aika kevyesti islamofobiaan –  totuus sen sisällöstä noudattelee tätä polkua:

Panu Hglund:

En pidä sinua ihmisenä, vaan osana murhanhimoista vihollista, jonka on kadottava, jotta minä voisin elää.

Panu Hglund:

…Toisin sanoen jos aiot hyvin suunnitelmallisesti antaa vanhalle vihamiehellesi Mauno Munapään-Mulkkuselle (keksitty nimi) opetuksen vetämällä häntä lujasti motoon, etsit hänet käsiisi ja toteutat aikeesi, niin et ole Suomessa murhaaja, jos Mauno liukastuu turpaanvedostasi, kaatuu selälleen, lyö takaraivonsa rotvallin reunaan ja kuolee kallonpohjan murtumaan. Jossain englanninkielisessä maassa luultavasti olisit murhaaja, koska olit tekemässä suunniteltua rikosta häntä vastaan; meillä et ole, koska et suunnitellut tekeväsi murhaa.


Registered User:

Hompansseja kohtaan on osoitettava armotonta kovuutta, kun Mikko Ellilän “katoilta äänestäminen”, Juha Mäki-Ketelän “1918″ tai Palautus.orgin “Operaatio Ulos” alkavat. Laillisen esivallan on iskettävä takaisin kaikilla konsteilla. Siinähän sitä kovuutta on, kun Eiran bunkkeriin pudotetaan täsmäpommi Hornetista ja Hommakerhon seinän läpi ajaa Leopard 2.

Olen ehdottomasti samaa mieltä kovuudesta hompanssien kanssa. Hompanssit kolmannen asteen kuulusteluun! Hompanssit internointileirille! Rypälepommeja! Sähköshokkeja! Napalmia! Ihanaa! Hompanssi don’t surf! Smells like victory!


Panu Hglund (vastauksena edelliseen):


Jos nyt kuitenkin jätät ne rypälepommit ja sen napalmin pois. Ne tulisivat kysymykseen, jos hommalaiset olisivat vetäytyneet maaseudulle käymään sissisotaa.


Kuuma peruna:

Kaikki hompanssit suljettava viipymättä kiven sisään.


Joni Pelkonen:

Pyssyjen kanssa on toki tullut heiluttua enempi vähempi. Jotkut kehuskelevat kuinka raskaalla kaliiperilla ovat ampuneet mutta miun mielestä se on ihan se ja sama oliko S&W malli 27 vai 17.


Panu Hglund:

“Valitse Homma tai elämä” ei ole tappouhkaus.


Kuuma peruna:

Rikoksen suunnittelu ei sen sijaan ole Suomessa rikos.


Registered User:

Vähemmistökriitikkojen mielipiteillä ei ole minkäänlaista merkitystä.


Registered User:

… itse asiassa suurin osa hommalaisista on sosiaaliturvan varassa eläviä ammatti- ja taparikollisia.


Panu Hglund:

Ilmiselvä terroristi siis. Pamppua vaan tuollaisille.

Taha Islam:

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Oulaa on saatava sanoa huoranpenikaksi

Jep…

Kun Saarikoski viittaa tuossa kirjoituksessaan toisaalta islamofobiaan ja toisaalta on vaatimassa maallisen islamin virallisia tunnusmerkkejä – minareetteja – suomalaiseen katukuvaan, niin tällainen asioiden yhdistäminen vaikuttaa lähinnä (Saarikosken maailmankatsomuksen kannalta tarkasteltuna) lähinnä mielipuoliselta ajattelulta.

Saarikoski voisi käydä kysymässä Suomen vanhimmalta islamilaiselta yhteisöltä – tataareilta – miten nämä ovat pystyneet harjoittamaan uskontoaan ilman minareetteja jo toista sataa vuotta Suomessa? Vastaus saattaisi yllättää ja Akuliinalle se tuskin sopisi…

Kun anarkistilesbo vaatii Suomeen maallisen islamin tunnuksia, hän istuu mielestäni hieman hassunkurisessa roolissa.

Tästä Akuliinasta  tulee (päivä päivältä enemmän) mieleeni  jotenkin Liisa ihmemaassa – ja etenkin hänen konfliktinsa Herttakuningattaren kanssa.

Lähde: US

Site Meter

Jk. Myös Pasi Turunen on kirjoitellut samasta asiasta.

”Kuka uskaltaa perehtyä maahanmuuttajien asemaan ja puhua siitä julkisesti, kun seurauksena on se, että saa sähköpostinsa täyteen tätä vihakuormaa tappouhkauksineen”

Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi on huolissaan nousevasta maahanmuuttovihasta. Hänen mukaansa poliitikkoihin verkossa kohdistuvat uhkailut ja vihaposti vaikuttavat myös maahanmuuttopolitiikkaan.

Laturin huoli suomalaisen yhteiskuntarauhan murentumisesta ja kansan  sisäisen yhtenäisyyden murenemisesta on akuutti ja aiheellinen. Se kohta taas, missä Laturi kahauttaa rantapuskan kautta Koijärven suohon, on kansalaisten (l. hallintoalamaisten) syyttely poliitikon asemasta käsin.

Vihreiden ei-julkinen  poliittinen agenda ilmeisesti pitää sisällään sananvapauden rajoittamiseen (ja vastapuolen poliittisten mielipiteiden hiljentämiseen) kuuluvan tavoiteohjelman. Siitä on saatu aikaisemminkin jo esimakua Laturin oikeusministerinä toimivan puoluetoverin Tuija Braxin kummallisten lausuntojen, poliittisten operaatioiden ja hänen asettamansa poliittisesti yksisilmäisen työryhmän kautta.

(Hassu sattuma (jos nyt joku aikuinen vielä sattumaan uskoo) oli  sinänsä, että nämä uhkailut, jotka ovat jo vanhaa kauraa, tulivat sopivasti julkisuuteen tuon työryhmän tulosten jättämisen yhteydessä.)

Laturin tavoite on ilmeisesti käyttää tätä tilannetta hyväkseen ja pyrkiä rajoittamaan suomalaista sananvapautta tätäkin vastenmielistä asiaa keppihevosenaan käyttäen. Hänen kommentistaan paistaa vahvasti  myös tavoitteet, jotka ovat politiikkojen arvostelun kieltäminen ja hallitsijoihin kuuluvan kritiikin ja siihen liittyvän sananvapauden rajoittaminen – vastoin perinteistä sananvapauden käsitettä, jonka tehtävänä on ollut suojella hallintoalamaista hallitsijan mielivallalta.

Myös se perinteinen vihreiden osoittama besserwisseröinti ja pakko-pakko on mukana Laturin puheenvuorossa. Vanhan totuuden mukaan kukaan ei puhu rivaalistaan eikä opponentistaan ilman vahingoittamisen tarkoitusta. Laturi totesi samassa yhteydessä myös näin:

”Varsinkin kokoomuksesta olen huolissani, sillä puolueessa on ollut vallassa liberaalimpi siipi ja nyt näyttää, että vanha konservatiivikokoomus on tekemässä vastaiskun nuorten kautta”

Minusta tuo asia on sellainen, joka ei oikeastaan kuulu mitenkään kilpailevan puolueen puoluesihteerille. Eiköhän tuo asia lähinnä kuulu kokoomuksen jäsenille – ja äänestäjille.

Laturin ymmärrys varmaan riittäisi, mutta poliittinen tarkoituksenmukaisuus on korvannut sen. Kun Laturi on huolissaan väkivaltaisuuksien puhkeamisesta Suomessa, hänen olisi hyvä vilkaista ympärilleen ja peiliin.

Totuus nimittäin on se, että vihreitä julkisena suojamuurina käyttävä epämääräinen joukkio ns.kansalaisaktivisteja ja soosipäitä on se joukko, joka on syyllistynyt rikoksiin, tuhotöihin ja väkivaltaisuuksiin tässä maassa.

Se mikä ihmetyttää on eräs peruskysymys. Jos Laturi haluaa sulkea omaa mielipidettään vastaan olevien ihmisten suut ja kieltää asiallisen kritisoinnin, miten hän luulee näiden sen jälkeen kommunikoivan hänen kanssaan?

Laturi ja vihreät tanssivat  sillä kapealla terällä, mikä erottaa tyrannin demokraatista. Nimittäin se, että sananvapaus (ja vapaudet yleensäkin) loppuvat siihen kohtaan, jossa sananvapautta astalona käyttäen pyritään estämään jonkun muun sananvapaus.

Lähde: VL

Site Meter


Onko Suomen laki täydellinen?

HS:n toimituspäällikkö Reetta Räty on päästänyt näppäriltään kerrankin ihan asiallisen ajatuksen . Hän toteaa päivän Hyysärissä, että keskustelu on rasittavaa, jos toinen osapuoli kieltäytyy ymmärtämästä, mistä keskustellaan.

Tämä on sellainen asia, josta olen täysin samaa mieltä Reetta-tyttösen kanssa – tosin ilmeisen eri syistä, kuin Räty. Mutta yhtä kaikki, keskustelu, jossa keskustelijat eivät ymmärrä tosiaan, on aika rasittavaa ja yleensä täysin hedelmätöntä.

Ikävä kyllä, tämä asia on lisääntynyt viime aikoina käydyssä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja siitä on tullut valitettavasti maan tapa. Tällä pohjalla kenenkään tuollaiseen syyllistyvän on turha kitistä siitä, että tämä tiputetaan keskustelusta ja vastauksia ei tule.

Räty heittää omasta puolestaan keskusteluun parikin esimerkkiä. Ensimmäiseksi hän ottaa aiheekseen yhteiskunnalliseen (kansanvallan ulkopuoliseen) kansalaistottelemattomuuteen ja suoranaiseen rikollisuuteen toiminnassaan syyllistyvät ns.eläinoikeusjärjestöt ja heidän tukiverkostonsa vihreät.

Tuosta suunnasta lentelee taas ja jälleen kerran(kevät on ilmeisesti taas tulossa) kovenevia vaatimuksia siitä , että turkistarhauksesta pitäisi luopua Suomessa.

Rätyäkin  kiukuttaa hallituksen ja ministerien vastaus siitä, että turkistarhaus on laillinen elinkeino Suomessa.

No niin on! Ja siksi nyt ehdotetaan, että lakia pitäisi muuttaa. Voisivatko tarhauksen kannattajat siis perustella, miksi eläinten häkkikasvatuksen pitää olla laillista? Saataisiin kiinnostava keskustelu ihmisten ja eläinten väleistä, ehkä jopa vastuusta ja tunteista.

Mutta ei. Laillinen elinkeino, laillinen ammatti, laillinen turkistarha, sanat soivat keskusteluohjelmissa, blogeissa, kyselytunnilla.

Ongelma tässä keskustelussa ei ole kuitenkaan laillinen elinkeino – ongelma on se, että reettarädyt ja kettutytöt pyrkivät määrittelemään oman maailmankuvansa mukaan oikean ja väärän – ja pakottaisivat muutkin varsin mielellään joko alistumaan tahtoonsa tai muuttamaan oman mielipiteensä kulloisestakin asiasta.

Ottamatta tässä muutenkaan kantaa siihen, että koskevatko ihmisoikeudet eläimiä, niin tietynlainen ulkopuolisuus, maailmankuvan pahanlainen vääristyminen ja puhdas omien tavoitteiden härkäpäiseen ajamiseen (laillisesti tai laittomasti) perustuva itsekkyys loistaa läpi.

Mitä vahvemmaksi ns.kansalaistottelemattomuuden ja suoranaisen rikollisen painostuksen annetaan kasvaa tässä maassa, sitä kauemmaksi luisumme kansanvaltaisesta ajattelusta ja yhteiskuntajärjestyksemme (rauhasta nyt puhumattakaan) rapisee pala palalta pienien kovaäänisten painostusryhmien vaatimusten jalkoihin.

Jokainen voi miettiä sitä, kuinka paljon eri ryhmien  keskinäistä ymmärrystä lisää se, että yhteiskunnallinen keskustelu ajautuu huuto- ja uhkailukilpailuksi.

Kuten jo sanoin, olen kuitenkin eräistä asioista Reetan kanssa samaakin mieltä.Reetta menee erään todellisen yhteiskunnallisen ongelmamme  olemukseen.

Suomessa ei voi puhua vaalirahasta toistelematta, että rahankeräys ja tuen ottaminen on laillista. Niinhän se on. Vaalirahailmoitukseen on laillista kirjoittaa KMS, vaikka raha on tullut yritykseltä, jolla on jokin syy peittää lahjoituksensa.

Miksi rahan alkuperän peittäminen sallitaan?

Siitä ei puhuta, kun rikostutkintoja riittää, ja noin muuten: vaalirahoitus on laillista, niin laillista.

Miksi meillä on eduskunta, jonka työ on säätää lakeja, jos lait ovat jo nyt erehtymättömiä? Olemmeko saavuttaneet kehitysvaiheen, jossa Suomen laki määrittelee, mikä on oikein ja mikä väärin? Ja miksi ihmeessä juuri kansanedustajat ovat kovimpia perustelemaan kantojaan lailla – he kuitenkin muuttavat lakeja työkseen!

Reetta vastasi itse esittämäänsä kysymykseen. Vanha sananlasku sanoo, ettei korppi korpin silmää noki – ei tässäkään tapauksessa.

Niin kauan kuin monipuoluejärjestelmäämme kuuluva parlamentarismi huseeraa kukkona tunkiolla ja poliittisen kaurapuurokompromissein huolehditaan siitä, että kaikki poliitikot hyötyvät henkilökohtaisesti asemastaan jakokoneiston jäseninä, niin pitkään on turha olettaa eduskunnan puuttuvan sisällään olevaan rakenteelliseen korruptioon.

Vaikka maailmalla Suomea on pidetty pitkään korruptiovapaana vyöhykkeenä, niin KMS:n, Punajuuren ja Nuorisosäätiön kautta julkisuuteen tulleet yhteiskunnallisesti epämiellyttävät asiat eivät olleet ns. yksittäistapauksia.

Ne olivat vain jäävuoren huippu siitä suomalaiseen politiikkaan vuosikymmenien saatossa hiipineestä korruptiosta ja julkisen aseman väärinkäyttämisestä. Ainoa tapa päästä siitä eroon on siirtyminen suoraan kansanvaltaan – ja valvontaan.

Räty kommentoi kirjoituksessaan myös luterilaista kansankirkkoamme. Aikaisemmin hän on keskittynyt kirkon ja siihen liittyvien traditioiden mollaamiseen, mutta nyt hän löytää jotain omasta mielestään positiivistakin kirkon toiminnasta.

Viime viikolla apulaisoikeusasiamies ilmoitti, että kirkolla ei ole laillista oikeutta antaa turvapaikkaa ihmiselle, jota ollaan karkottamassa.

Kirkosta vastattiin, että laki tai sen tulkinta voivat olla epäoikeudenmukaisia. Silloin pitää vaatia oikeutta.

Kerrankin: hyvä kirkko!

Tämäkin noudattaa samaa kaavaa. Ateistit katsovat oikeudekseen komennella sellaista instanssia, jonka jäseniä he eivät olet. Kun kirkko suorittaa omaa yhteisöllistä tehtäväänsä, se kelpaa näiden ihmisten sylkykupiksi tai se unohdetaan kokonaan. Vai olettekko lukeneet Reetan tai jonkun hänen tovereistaan kirjoittaneen koskaan esimerkiksi Kirkon kotimaanavusta?

Kirkon olisi tässä tilanteessa hyvä muistaa se koko olemuksensa ydin: antakaa keisarille se mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle se mikä Jumalan on.

Unohtamatta siitä, että kirkko koostuu omista jäsenistään ja kirkon pitäisi olla yhteisönä heidän puolellaan –  eikä etenkään toimia jonkin marginaaliryhmän,  toisuskoisten tai ateistien käsikassarana.

Jos kirkko sellaiseksi muuttuu yleisemminkin, sekin vaipuu syvemmälle ja syvemälle siihen suohon, jossa se kieltäytyy ymmärtämästä.

Omia jäseniään.

Lähteet: HS, STT

Site Meter

Kuva: MTV3

Työministerin virassa puuhasteleva vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki ei ole saanut ministerinpestinsä aikana mitään työllisyyttä parantavaa aikaan – ei edes ehdotusten tai ideoiden tasolla. Päinvastoin.

Nykyisen taloudellisen  taantuman aikana median huomio ei ole keskittynyt pelkästään nykyiseen  työministeriin (eikä hänen edeltäjäänsä ja puolutoveriinsa) , vaan koko Vanhasen kyvyttömään hallitukseen – mikä on tavallaan sääli. Mutta onhan tässä aikaa odotella, ajat eivät kuitenkaan muutu paremmiksi kovinkaan nopeasti.

Tänään tuli ensimmäinen viite siitä, että Sinnemäenkin todellisuus paljastuu hiljalleen- kaikista silmänkääntötempuista huolimatta. Tällainen aika kun on (enemmän kuin) omiaan paljastamaan poliittisten puolueiden ja niissä toimivien toimijoiden todellisen olemuksen.

Sinnemäki on vaatinut tänään pienyrittäjien aseman kiristämistä entisestään – nykyisen taloudellisen kurimuksen syövereissä. Samalla hän on tehnyt selväksi sen, mitä hän ajattelee todellisia työpaikkoja luovasta pk-sektorista – työministerin ominaisuudessa.

Vihreät haluavat (Sinnemäen suulla kerrottuna) lopettaa veronkierron osinkotuloilla.  Sinnemäki esittää, että osinkojen nollaverokannasta luovutaan jo tämän kevään aikana.

Vihreiden mielestä on väärin, että jopa 90000 euron osingot voi nostaa jopa verovapaasti. Osinkotuloja pitäisi verottaa samoin kuin muutakin pääomatuloa, vihreät katsovat.

Vihreät laskevat, että osinkojen nollaverokannasta luopumisella saataisiin valtion kassaan 350 miljoonaa euroa.

Se asia,  mitä Sinnemäki jätti kertomatta on totuus. Totuus nimittäin on se, että tuollaisia 90 000 euron ylärajaan asti nollaverokannalla (joissa osinkoina jaetaan alle yhdeksän prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta) nostettavia osinkoja ei juurikaan oikeassa elämässä ja aikuisten todellisuudessa  jaeta.

Sinnemäen kaavailemat toimet koskevat kipeimmin laman kourissa kamppaileviin pienyrittäjiin, jotka juuri ja juuri pystyvät palkkaamiensa ihmisten palkkojen ja lakisääteisten maksujen lisäksi nostamaan nippanappa elämiseen riittävän toimeentulon itselleen (ja perheelleen) yrityksestään pieninä osinkotuloina.

Mikään pörssiin listautumaton yritys ei pysty maksamaan tuollaisia Sinnemäen kuvailemia suuria osinkoja. Tällainen veronkiristys kohdistuu ainoastaan   pienyrityksiin – niihin  joilla ei suuriin osinkoihin ole varaa.

Kyse on silmänkääntötempusta, johon liittyy mukaan aimo annos (peiteltyjä ja aika avoimiakin) poliittisia tavoitteita – kateudesta kumppuavaa sosialismia, suuryritysten tukemista, pienyritysten  pakolliseen listautumiseen (l. omaisuuden kontrolloimiseen ja helpompaan kansallistamiseen tähtäävää) painostusta sekä ehkä ihan aitoa yrittäjävihaa.

Pohjaltaan tämä Sinnemäen ehdotus on aivan sitä ehtaa itseään – perinnevasemmistolaista ihmisten olojenkurjistamista, tasapäistämistä, verojen kiristämistä (kulujen kuristamisen sijaan), yrittämisestä rankaisemista, puhdasta kateutta ja omaisuudensuojaa sen perusteiltaan muuttamaan pyrkivää sosialismia.

Vihreät on vasemmistopuolue ja Anni Sinnemäki (kommuunissa asuvana ja mielipiteiltään äärivasemmistolaisena)on lähinnä kommunisti.

On varsin ymmärrettävää, että helsinkiläinen kouluttamaton ja työtön anarkisti/kommunisti/vasemmistolainen nuori näkee Annin äänestämisen arvoisena vaihtoehtona. Tosin ei Anni aja heidänkään asioitaan.  Anni ajaa Annin asioita ja työministerinä hänen saavutuslistansa on entistä pahemmin pakkasen puolella (että se siitä ilmastonmuutoskuplasta).

Se että joku aikuinen ja yrittäjyyden valinnut pienyrittäjä äänestää vihreitä, se on kuitenkin aivan eri asia. Se on käytännöntasolla lähinnä käsittämätöntä istuinoksan oman takamuksensa alta poikkisahaamista.

Vihreät ovat perinteisen vasemmistolainen puolue ja perinteinen vasemmistolaisuus perustuu kateuteen, yksilöllisyyden halventamiseen, ihmisten pakottamiseen ja kontrolliin sekä omaisuudensuojan murtamiseen.

Annin sosialismissa kotisi  eikä omaisuutesi ole Sinun – ne kuuluvat kaikille muille paitsi Sinulle – mistään rajoista, kulttuurista, kielestä tai todellisesta omistusoikeudesta riippumatta.

Lähteet: VN, US, STT

Site Meter

Monien mielestä on väärin, että eläinaktivistit murtautuvat sikaloihin videokameroidensa kanssa. Minusta he tekevät arvokasta työtä pakon edessä. Kun systeemi ei toimi, sitä pitää vähän rymistellä käyntiin.

HS:n toimittaja Mikko-Pekka Heikkinen avautuu lehdessään 12.12.2009

Tämä Mikko-Pekan kommentti ja EVR:n laittomuuksiin muutenkin  liittyvä uutisointi kuvaa hyvin sitä nykyistä tilannetta, jossa suomalainen media  on rähmällään kaikenlaisen vasemmistolaisen kansalaisaktivismin edessä, eikä pysty enää tekemään tehtäväänsä.

Jotta nyt kenellekään ei jäisi epäselväksi se, mistä tässä on kyse, niin kannattaa muistaa, että nämä ns. eläinaktivistit käyttävät eläintensuojelua (kuten muitakin asioita ) vain puhtaana keppihevosena tavoitteeseensa päästäkseen. Avainsana on edelleen Akuliina.

Niin – tällaisen moraalin suurin ongelma on se, että jos jokainen meistä rymistelisi systeemiä käyntiin silloin, kun se ei kunkin oman henkilökohtaisen näkemyksen ja mielipiteen kannalta toimi, päätyismme aika nopeasti täyteen kaaokseen ja vahvemman valtaan.

Anarkiaan.

Meillä on kansalaisyhteiskunta ja yhteisesti sovitut säännöt sen vuoksi, ettei anarkiaa pääsisi syntymään ja , että kaikkien oikeudet olisivat yhtäläiset. Jos ajaudumme anarkiaan, siitä on vain askel feodalismiin ja maaorjuuteen.

Sitäkö nämä mikkopekat haluavat?

Nyt nimittäin näyttää siltä, että mikkopekka on hyväuskoinen hölmö tai vaihtoehtoisesti nämä mikkopekat ymmärtävät täydellisesti sen, että suomalainen järjestelmä on pystytetty tasa-arvon perustalle, mutta he ovatkin päättäneet, ettei tämä järjestelmä sovi erityisen hyvin heille.

Lähde: HS


Site Meter

Eräs vasemmistonuorten tunnetuimmista kellokkaista, Heikki Multanen, on antanut kirjallisen todisteen väkivallattomuuden kunnioituksestaan, suvaitsevaisuudestaan, lainkunnioituksestaan ja siitä syvästä väkivallattomuuden vakaumuksestaan, minkä vuoksi hän ei voinut suorittaa aikoinaan varusmiespalvelustaan, vaan suoritti velvollisuutensa siviilipalveluksessa.

Olkaapa hyvät:

Hei!

Todettakoon heti alkuun että natsipaskojen halla-aholaiset tutkinpapyyntöpelleilyt eivät voisi kiinnostaa allekirjoittanutta vähempää. Jos olet asettanut itsesi samaan kelkkaan fasististen kusipäiden ja maahanmuuttokriittisyydellä ratsastavien puskanatsien kanssa, jotka kannustavat väkivaltaan antifasisteja kohtaan mm. kuvaamalla toimintaan osallistuvia, allekirjoittanut on ihan vakavasti sitä mieltä että pesäpallomailan toinen pää on ainoa oikea argumentointimuoto kaltaisiasi vittupäitä kohtaan. Toivottavasti viimeisin lause ei ollut rakenteellisesti liian pitkä infantiilille älyllesi.

Yhteistyöterveisin

– Heikki Multanen

Näin siis suvaisevainen – vai sanoisimmeko kenties pesäpallomailapasifisti – vasemmistonuorten valtuutettu Heikki Multanen Jarkko Pesosen ystävällisesti kehoittaessa  jättämään pesäpallomailalla lyömiseen liittyvät  uhkailut tekemättä.

Aika suvaitsevaisia nämä vasemmistonuoret?

Lähde: Ääniä syvyydestä

Site Meter

Jos jotain pitäisi ottaa opiksi, niin naapureiden virheistä ainakin. Olen seurannut jo hetken aikaa varsin huolestuneena sitä, mitä Suomen naapurimaissa tapahtuu.

Ruotsin ja Norjan lisäksi katseeni (ja huoleni) on jonkin aikaa kohdistunut Tanskaan, jossa on käyty lähes avointa sisällisotaa maahanmuuttajien ja paikallisväestön kesken.

Kööpenhaminassa sijaitseva Nørrebron kaupunginosa, joka sijaitsee vain lyhyen kävelymatkan päässä Strøgetin turistikadulta, on muodostunut erääksi päätaistelukentäksi sodassa, jossa ainakin kolme on kuollut ja kymmenkunta haavoittunut.

    Kuva:Kalle Koponen

Blågårds Plads aukion ympärillä asuu ja oleskelee rikollinen maahanmuuttajajengi – jonka johtajia (tietoyhteiskunnaksi luokiteltavan) Tanskan poliisi ei jostain syystä tunne. Sillä on vastassaan etnisten tanskalaisten (poliisin mukaan ammattirikollisten) muodostama ryhmittymä AK81. Poliisin ilmoituksen mukaan AK81 tekee likaisen työn Helvetin Enkeleille.

25-vuotias Mustafa Hsownay oli tilanteessa, jossa häntä ammuttiin 27. helmikuuta lukuisia kertoja selkään tavalla, jota poliisi luonnehtii teloitukseksi.

Seuraavana yönä polkupyörillä liikkuneet hyökkääjät ampuivat toista maahanmuuttajaa pysäköidyssä autoonsa Nørrebrossa. 32-vuotias jäi eloon.

Vuorokautta myöhemmin tuli vastaus. Muutaman kilometrin päässä Amagerissa, lähellä Helvetin Enkeleiden kerhotilaa kaksi nuorta aseistettua maahanmuuttajaa pakottivat kahvilan edessä seisoneen miehen polvilleen.

Miehet tiukkasivat, oliko uhri AK81:n jäsen ja oliko muita jäseniä sisällä kahvilassa. Toinen miehistä ampui kymmenkunta kertaa kahvilaan. Yksi sivullinen kuoli, kolme haavoittui.

Lopuksi miehet ampuivat kadulle polvistunutta jalkaan ja selkään.

    Picture:hyscience.com

Minun näkemykseni mukaan on kyse etnisestä sisällissodasta – sellaisesta, jota ei ole totuttu näkemään pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan sisällä.

Tanskassa liiallisen humanitaarisen maahanmuuton kasvu tuottaa tulosta – yhteiskunnallisten normien luhistuminen ja koston kierre on käynnistynyt.

Hallitus on antanut poliisille lisää määrärahoja, jotta ylityötunnit saadaan maksettua – miettimättä kuitenkaan sitä, mistä nämä tapahtumat ovat saaneet alkunsa ja mistä ne johtuvat.

Kun Tanskan hallitus ja Kööpenhaminan kaupunki ovat tukkanuottasilla  ja syyttelevät kilvan toisiaan sosiaalityön epäonnistumisesta, oikeusministeri Brian Mikkelsen vaatii kovempia rangaistuksia ja ulkomaalaisten jengiläisten karkottamista.

”Muutama vuosi sitten leikattiin sosiaalimenoja. Nyt maksamme siitä laskua”

”Poliisille syydetään miljoonia, mutta sosiaalityötä supistetaan.”

Blågårds Pladsin kulttuuritalon puhemies Carsten Bo.

Tässä arkkitehtuuriltaan Helsingin Kallion kaltaisessa kaupunginosassa asuu 72 000 ihmistä, joista 20–30 prosenttia on maahanmuuttajia. Ongelmat eivät ole syntyneet itsestään – ne ovat selkeän kehityskulun summa.

Lisääntyvä maahanmuuttajavähemmistö, White Flight, työttömyys, segregoituminen, syrjäytyminen, kasvava rikollisuus – siinä vai osa tämän keiton mausteista. Pelkästään työttömyys ja joutilaisuus tuovat tullessaan huonosti luterilaiseen työmoraaliin (ja sen perustalle rakennettuun yhteiskuntaan) varsin huonosti soveltuvia lieveilmiöitä ja aktiviteetteja.

Picture:Scrapetv.com

Tämäkin sota- kuten kaikki muutkin –  on saanut absurdeja piirteitä. Keväällä sosiaalitoimen vanhuspalvelu oli  joutunut useita kertoja tuomaan vanhuksille ruokaa poliisisaattueessa.

Huhujen mukaan (jollekin ns.tuntemattomalle miehelle) kävi ilmi, että yksi vanhuspalvelun käyttämän yrityksen autonkuljettajista oli AK81:n jäsen. Lisäksi yhtiön logossa oli ympyrä ja siivet, mikä sattumalta alkoi (näissä nopeasti kasvavissa urbaanilegendoissa) muistuttaa Helvetin Enkelien käyttämää siivekästä pääkalloa.

Helsingin Sanomien mukaan:

AK81-gangsteri vei mummoille ruokaa luotiliiviin pukeutuneena ja autossaan ladattu pistooli. Maahanmuuttajat luulivat, että koko firma on Helvetin enkelien peiteyritys, ja poliisi pelkäsi iskua ruokapalveluun.

Poliisi sanoo – poliitikkoja sormella osoittaen – olevansa voimaton perussyiden suhteen. Flemming Munchin sanoin:

”AK81 on syvällisesti ammattirikollista porukkaa. Maahanmuuttajien osalta kysymys on sosiaalisesta ongelmasta, epäonnistumisesta toisen polven maahanmuuttajien integroimisessa yhteiskuntaan. Vuosia television ääressä lojuneet työttömät isät eivät saa nuoria poikiaan kuriin, ja jengimaailma houkuttaa näitä”

Samaan aikaan maahanmuuttajataustaiset jengit (joiden johtajia Tanskan poliisi ei tiedä)  alkoivat suojella omia alueitaan vapaaehtoisilla partioilla, jotka pysäyttelevät ajoneuvoja estääkseen vihollisten pääsyn omalle alueelleen.

    Image:southafrica.to

Mistä sitten on kyse pähkinänkuoressa? Kyse on yksinkertaisesti siitä, kenelle yhteiskunta kuuluu?

Niille ihmisille, jotka sen ovat rakentaneet ja heidän jälkeläisilleen, vai kaikkialta maailmasta saapuville sosiaalituristeille ja ongenonkijoille?

Ihmisille, jotka haluavat elää rauhassa omassa yhteiskunnassaan vai niille, jotka haluavat tulla sinne, kerätä hedelmät ja lopuksi muuttaa tuon yhteiskunnan omanlaisekseen.

Kuten NYT:in (ei Hyysärin Njetin vaan New York Timesin, pösilöt) toimittaja Christopher Caldwell asian tiivisti:

… suurimmat maahanmuutto-ongelmat eivät välttämättä liity ainoastaan rikollisuuteen, työttömyyteen ja ääri-islamilaisuuteen , vaan johonkin muuhun asiaan erillisenä kokonaisuutena.

Siihen, että Ruotsiin tulevat maahanmuuttajat ymmärtävät täydellisesti sen, että ruotsalainen järjestelmä on pystytetty tasa-arvon perustalle, mutta he ovatkin päättäneet, ettei tämä järjestelmä sovi erityisen hyvin heille.

Tämä kehitysketju on nähty ennenkin – päättäjät loittonevat tavallisesta kansasta ja (viimeistään tässä vaiheessa) syntyy yhteiskunnan perustaa murtava osapuolijako.

Osapuolten tavoitteet erkaantuvat toisistaan ja muuttuvat jossain vaiheessa päinvastaisiksi. Tässä vaiheessa päättäjät tekevät kansan enemmistön tarpeiden ja tahdon vastaisia päätöksiä – ja käyttävät yhteiskunnan väkivaltakoneistoja (poliisia, syyttäjänlaitosta ja oikeuslaitosta) tavoitteidensa väkisin jyräämiseen.

Kansa alkaa luottaa enemmän tässä vaiheessa omista riveistään nouseviin (rikollisiinkin) turvallisuusorganisaatioihin. Tässä tapauksessa on kyse moottoripyöräjengeistä – joilla kuten tunnettua, on vankka proletaarinen pohja.

Näin luodaan pohjaa järjestäytyneen yhteiskunnan murtumisprosessille – järjestäytyneen rikollisuuden esiinmarssille, etnisille väkivaltaisuuksille ja lopulta yhteiskunnan hajoamiselle.

Nämä ovat muuten ne kolme askelta joita anarkistien haluama yhteiskunnallinen kehitys pitää historiallisesti joka kerran sisällään.

Ainoa mikä tuosta puuttuu on se, että anarkialla on taipumus muuttua varsin nopeaksi feodalismiksi – sellaiseksi mitä vahvimmat hallitsevat ja jossa heikommat palvelevat vahvempia orjina.

Se ei kuitenkaan ollut ilmeisesti pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan alkuperäinen tarkoitus?

    Picture:moonbattery.com

Lähteet: US,HS, STT, Daily News

Site Meter

Vasemmistonuorten mukaan esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi rajoittaisi turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta, tekisi Suomesta harmaan talouden vyöhykkeen ja loisi maahan paperittomien siirtolaisten työmarkkinat eurooppalaiseen malliin.

Vasemmistonuorten mielestä ihmisten oikeutta työn kautta saatavaan toimeentuloon ei tule rajoittaa entisestään, sillä se tulee kalliiksi yksilölle ja yhteiskunnalle.

– On pöyristyttävää, että lailla rajoitetaan ihmisten oikeuksia rakentaa parempaa elämää itselleen ja perheilleen sekä heidän kotoutumistaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa,

hämmästelee Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso.

Lakiesitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn marras-joulukuussa.

Kansan Uutiset 2.10.2009.

Koivulaakson näkemyksen mukaan Suomi kuuluu (ihan) kaikille.

Site Meter

Siihen kysymykseen , että minkälaisen lainsäädännön vasemmistoliitto ja sen eduskuntaryhmä haluavat Suomessa voimaan, olemme saaneet Eduskunnassa 10.9.2009 käydyssä lähetelskeustelussa selvän vastauksen kansanedustaja Annika Lapintieltä.

Annika Lapintie /vas: Herra puhemies! Nyt on käsittelyssä hallituksen esitys ampuma-aselain muuttamisesta, ja sen vuoksi, vaikka syytä on aina keskustella kokonaisvaltaisesti yhteiskunnasta ja yhteiskunnan ongelmista ja kansalaisten turvallisuudesta ja koska nyt käsittelemme nimenomaan aselakia, niin olen tehnyt rinnakkaislakialoitteen tähän hallituksen esitykseen. Tässä keskustelussa monet kansanedustajat ovat olleet huolissaan siitä, että ampumaurheilun harrastajia ja metsästäjiä, asekauppiaita, ei ole riittävästi kuultu, mutta toivon, että kun valiokunta käsittelee asiaa, niin kuunnellaan myös niitä tahoja, jotka ovat huolissaan siitä, että Suomi on yksi maailman aseistetuimmista maista, kuunnelkaa myös vaikkapa rauhanjärjestöjä, ja sen lisäksi toivon, että otatte myös käsittelyyn tämän rinnakkaislakialoitteeni.

Suomessa on 1,5 miljoonaa pienasetta. Tämä on asukasta kohden enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Euroopan ulkopuolelta Suomen edelle menevät vain Yhdysvallat ja Jemen. Aseiden hallussapito kodeissa aiheuttaa turhia riskejä, loukkaantumisia, kuolemia. Ampuma-aseet ovat erittäin tehokkaita ja vaarallisia väkivallantekovälineitä: yksi pikaistuksissa ammuttu laukaus riittää tappamaan. Aseiden joutuminen vääriin käsiin on sitä todennäköisempää, mitä enemmän yhteiskunnassa on aseita. Samoin aseiden ja aseenkantolupien valvonta on sitä vaikeampaa, mitä enemmän aseita on. Sen lisäksi, vaikka näiden asioiden luulisi olevan aivan päivänselviä, asiaa on myös tutkittu. Aseiden määrällä ja asesurmilla on selkeä yhteys. Tätä on tutkittu muun muassa Toronton yliopistossa.

Isossa-Britanniassa Dunblanen lastentarhasurmien jälkeen käsiaseet kiellettiin yksityishenkilöiltä vuonna 1997. Ampuma-asesurmat ovat siellä harvinaisia. Asukaslukuun suhteutettuna ampuma-aseisiin kuolee Suomessa vuosittain noin 20 kertaa enemmän ihmisiä kuin Isossa-Britanniassa. Vuonna 2008 aseiden uhreina kuoli Suomessa lähes 200 ihmistä, joista yli 20 tapon tai murhan seurauksena. Teollisuusmaissa ampuma-asesurmat ovat Suomea yleisempiä vain Yhdysvalloissa, Sveitsissä ja Ranskassa. Ampuma-aseilla tehdään Suomessa itsemurhia kolmanneksi eniten maailmassa. Ampuma-aseita on Suomessa käytetty esimerkiksi poliisisurmissa, kettutarhaiskuissa, Helsingin ampumaratasurmassa, erilaisten ryyppyporukoiden välienselvittelyssä, Liedon arvokuljetusryöstössä sekä huume- ja moottoripyöräjengien välienselvittelyissä. Viime vuosien vakavimmat aseelliset rikokset olivat vuonna 2007 ja 2008 Jokelassa ja Kauhajoella kouluissa tapahtuneet joukkomurhat.

Tämä kaikki perusteluna sille, että aseturvallisuutta on edistettävä. Olen tyytyväinen siihen, että hallitus on tehnyt esityksen vihdoinkin, mutta mielestäni se ei ole riittävä ja haluaisinkin tehdä siihen nämä muutamat, 4 muutosesitystä.

1) Käsiaseiden käyttö on siirrettävä yksinomaan ampumaseuroihin. Käsiaseiden löyhiin lupakäytäntöihin ja niiden jatkoon ei ole riittävä perustelu se, että riistaeläinten lopettamisessa niitä tarvitaan. Muuhun kuin metsästykseen tai ampumaurheiluun soveltumattomat aseet on saatava pois kierrosta. Myöntämällä käsiaseiden hallussapitoluvat ainoastaan ampumaurheilua harrastaville seuroille estetään myös tähän tarkoitukseen sopimattomien aseiden leviäminen. Käsiaseen hankintaluvan voisi yksityishenkilö saada ainoastaan rekisteröidyn ampumaseuran yhteisöluvan kautta. Lupia ei tule myöntää muille kuin urheiluammuntaan hyvin soveltuville aseille.

2) Ampumaurheiluun tarkoitettujen käsiaseiden säilytys on siirrettävä ampumaseuroihin. Käsiaseita ei ole mitään syytä säilyttää kodeissa. Ampumaseurat on jatkossa organisoitava uudelleen siten, että niillä on materiaaliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia ampuma-aseiden turvallisesta säilytyksestä lukituissa tiloissa. Yhteiskunnan turvallisuutta ei paranna se, jos jokainen vastaantulija voi kantaa kassissaan tai taskussaan harrastusvälineeksi tarkoitettua tuliasetta. Ampuma-aseita ei ole mitään syytä käyttää muuhun kuin aseluvan myöntämään tarkoitukseen.

3) Kaikki aseluvat on myönnettävä määräaikaisina korkeintaan 5 vuodeksi kerrallaan. Tämä koskee niin ampumaurheilu- kuin metsästysaseita. Myös kaikki lain voimaan tullessa voimassa olevat luvat on uusittava. Lupien säännöllisellä uusimisella niin poliisi, terveysviranomaiset kuin ampumaseurat ja metsästysseurat voivat riittävästi valvoa, ettei aseharrastuksesta koidu vaaraa sivullisille. Seurojen, poliisin ja terveysviranomaisten sujuvalla yhteistyöllä voidaan parhaassa tapauksessa estää viimeaikaisten ampumatapausten toistuminen.

4) Yhdelle henkilölle myönnettävien aselupien määrää on syytä rajata. Suurten käsiasemäärien kasautuminen yksityisten ihmisten käsiin voi olla vaarallista. On tullut ilmi tapauksia, joissa henkilöillä on aseiden keräilyn tai muun syyn vuoksi hallussaan jopa satoja aseita. Poliisin pommiryhmä on joutunut tyhjentämään hengenvaarallisiksi asevarastoiksi muuttuneita asuntoja. Ruotsissa on henkeä kohti myönnettävien aselupien määrää rajoitettu kymmeneen ampumaurheilun osalta ja neljään metsästyksen osalta. Mielestäni samanlainen rajoitus on syytä ottaa käyttöön myös Suomessa.

Toivon, että valiokunta voisi hyväksyä lakia käsitellessään myös tässä rinnakkaislakialoitteessa tehdyt esitykset.

Nyt  ja tässä on pakko lainata erästä harvinaista vihreän suusta tullutta loistavaa kommenttia Lapintienmn ehdotukseen:
Erkki Pulliainen /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Lapintielle, että tähän olisi sopivasti voinut saada vielä yhden semmoisen terävän täydennyksen tähän teidän arvokkaan rinnakkaislakialoitteenne perusteluun. Nimittäin Neuvostoliitossa oli täsmälleen tuollainen järjestelmä.
Mitäpä tuohon enää lisäämään…

Site Meter

Jos et mitään muuta keksi, niin aina löytyy vaihtoehto tylsyydelle ja sille että yhteiskunta ahdistaa – liity antifasisteihin ja käynnistä vallankumous työmarkkina- tai toimeentulotuella.

Lähde: Homma

Lähde: Homma/kohmelo

Site Meter

Soosipäät ovat päässeet jälleen otsikoihin. Tällä kerralla näiden ajattelemattomien ja itsekeskeisten työmarkkinatukivallankumouksellisten  isku kohdistuu suoraan kehitysvammaisiin. Joukko tällä kerralla  Opiskelijatoiminta-verkosto nimen alla toimivia ns.aktivisteja (l.huligaaneja)  on murtautunut Helsingin  Lapinlahden entisellä sairaala-alueella sijaitsevan Venetsia-rakennuksen.

Murtautujien suunnitelmissa on  järjestää hetken  tyhjillään olleessa rakennuksessa kolhoosi-, bile- ja anarkistista opintoryhmätoimintaa. Tällä kerralla keppihevosena toimivat asunnottomat opiskelijat. Viikonlopun yli, eli viime perjantaista lähtien vanhaan sairaalahenkilökunnan asuntolaan on majoittunut  murtomiesten ja -naisten  ydinporukka.

Vähemmän yllättävää on se, että nämä ns.valtaajat eivät ole lähestyneet kohderyhmäänsä ennen valtausta (puhumattakaan siitä, että joku näistä anarkoapinoista olisi todellisuudessa  tällainen asunnoton opiskelija)  Nyt valtaajat odottavat yhteydenottoja asunnon tarvitsijoilta.

”Olemme saaneet tähän mennessä noin parikymmentä yhteydenottoa. Tänään jaamme vielä flyereita yliopiston avajaiskarnevaaleilla”,

murtokeikalla mukana oleva Otto Pietinen kertoo.

Blaa, blaa, blaa – soi näiden ottopietisten ja muiden hyvinsyötettyjen ja pilalle paapottujen hienostokakaroiden  propagandatorvi

Pietisen mukaan rakennuksessa on asuintilat 20–30 ihmisille. Hän tilittää Hyssärille näin:

”Suurin osa huoneista on keittiöllisiä yksiöitä. Täällä on liedet, kuumaa vettä tulee ja sähköäkin on ainakin toistaiseksi. Pölyistä täällä on. Ylimmän kerroksen olemme saaneet puhdistettua.”

Tämä ns.kansalaisliike haluaa kritisoida laittomalla tunkeutumiselaan ja murtautumisellaan pääkaupunkiseudun asuntopolitiikkaa. Sen mukaan alueella ei ole tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Sen minkä Ottopoika jätti kertomatta ei anna kovinkaan kaunista kuvaa näiden valtaajien moraalista.

Helsingin kaupunki on suunnitellut vallattuun rakennukseen kehitysvammaisten tukiasuntoja. Kunnostustöiden on määrä alkaa ensi vuonna.

Jostain syystä nämä piloille hemmotellut soosipäät näkevät olevansa oikeutettuja murtautumaan sisään ja tunkeutumaan luvatta kaikkiin sellaisiintiloihin, jotka jäävät edes hetkeksi tyhjilleen – rikoslakia ja jopa perustuslakiin kirjattua omaisuudensuojaa pilkkanaan pitäen.

(Toisaalta ei tarvitse tehdä muuta kuin tutustua kermaperseenä suojattua elämää koko elämänsä eläneen elämäntapa-anarkistin Akuliina Saarikosken ajatusmaailmaan ja moraalittomuuteen, niin kuva itsekkäästä, kaiken periksisaaneesta, ymmärtämättömästä ja isin helmoihin jääneestä  keskenkasvuisesta pikku kiukkupussista kirkastuu. Muistin virkistykseksi Akuliinan kootut teesit löytyvät täältä, täältä ja täältä.)

Tällä kerralla kärsijänä ovat siis kehitysvammaiset. Nämä egosentriset viherpunanatsit ovat tähän mennessä töhrineet, sotkeneet ja rikkoneet jokaisen tilan, johon he ovat murtautuneet.

Pääsyy siihen miksi tämä rakennus on ollut hetken tyhjillään on se, että vanha sairaalahenkilökunnan asuntola ei ennen remonttia sovellu asumiseen tai oleskeluun. Rakennuksen välipohjissa on asbestia ja myrkyllisiä PAH-yhdisteitä. Lisäksi tässä toissa vuosisadalla rakennetussa  rakennuksessa ei ole tällä hetkellä varapoistumisteitä tulipalon varalta.

Helsingin kaupunki aikoo häätää talonvaltaajat Lapinlahden entisellä sairaala-alueella sijaitsevasta Venetsia-rakennuksesta.

”Olemme ilmoittaneet heille, että emme tätä hyväksy ja olemme kehottaneet heitä poistumaan talosta”,

kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen sanoo.

Määttäsen mukaan tarvittaessa kaupunki pyytää valtaajien häätämisessä apua poliisilta.

”Vielä yritämme hoitaa asian keskustelemalla ja puhumalla.”

Määttänen kuitenkin varmaan tietää kokemuksen pohjalta, että keskustelu ja puhuminen eivät yleensä tepsi näihin soosipäihin.

Näillä ihmisillä on niin kieroutunut käsitys oikeasta ja väärästä, että heihin ei normaalipuhe eikä vetoaminen hyvään sydämeen tai omantunnon ääneen tehoa.

Vai mitä muuta voi sanoa huligaanisakista, joka on valmis varastamaan jopa kehitysvammaisilta heitä varten rakennettavat tukiasunnot?

Lähde: HS

Site Meter


Norjalainen sanomalehti Dagbladet kertoo uutisessaan norjalaisten  eläinaktivistien vääristelleen valokuvia sairaista turkiseläimistä.  Aktivistien arvellaan salakuljettaneen sairaat ketut turkistarhalle lavastusta varten.

Eläinaktivistit tunkeutuivat elokuussa Gudbrandsdalenissa sijaitsevaan turkistarhaan. Iskun jälkeen aktivistit esittelivät valokuvia sairaan näköisistä hopeaketuista.

Tarhan omistaja, turkistarhaaja Odd Arne Myromslien, kutsui tarhalle eläinlääkärin, joka tutki kuvissa esiintyneet kuusi kettua. Verinäytteistä tehtyjen DNA-testien perusteella todettiin, että sairaat eläimet olivat eri sukuhaaraa kuin tilan muut ketut.

Iskusta epäillään Nettverk for Dyrs Frihetiä . Järjestön edustaja Rune Ellefsen myönsi Dagbladetille, että Nettverk on murtautunut turkistarhoille eri puolilla Norjaa ja ottanut kuvia loukkaantuneista eläimistä. Järjestön tavoitteena on lopettaa turkistarhaus Norjassa. Ellefsen kuitenkin kiisti, että Nettverk olisi vienyt sairaita eläimiä tarhoihin.

Mistähän ne sairaat ja eri kantaa edustavat sitten sinne tarhoihin ja kuviin  joutuivat? Etenkin kun turkistarhaus on erittäin tarkasti kontrolloitua ja valvottua myös geneettisesti.

Tämä toiminta noudattaa Suomessakin nähtyä ja koettua mallia näiden eläinrääkkääjien puuhasteluista. Eläinsuojelun nimissä on tapettu kymmeniä – jopa satoja – tuhansia  eläimiä – toisena uhrina  näiden omankädenoikeutta jakavien rikollisten iskuissaon varsin usein  menehtynyt totuus.

Suomalaisen ympäristöterrorismin ns. laillisena julkisivuna toimii Oikeutta eläimille-peitejärjestö. Jostain kumman systä tämä ryhmä saa aina ensimmäisenä näiden eläinrääkkääjienm ja rikollisten videonauhat käsiinsä.

Varsinaista terroria kylvää keskuuteemme itseään Eläinten vapautusrintamaksi (EVR) kutsuva rikollisjärjestö. Terrori-iskuja nämä rikolliset ovat tehneet   koe-eläinlaitoksia, turkistarhoja ja -tarhureita, turkiksia myyviä liikkeitä ja niiden henkilökuntaa sekä yksittäisiä turkiksen käyttäjiä vastaan.

Julkisuudessakin EVR:aa on pidetty Oikeutta eläimille -yhdistyksen piilotoimintana. Vuonna 1997 Oikeutta eläimille -yhdistyksen tärkein keulakuva Joni Purmonen jäi kiinni Orimattilassa suoritetusta tuhotyöstä.

Suojelupoliisin päällikon Seppo Nevalan vuonna 2004 antaman haastattelun mukaan Suomessa toimivat eläinterroristijärjestöt ja – ryhmät  vaarantavat ajoittain yhteiskuntarauhaa, omaisuudensuojaa, yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Terroria harjoittavien yksilöiden  kiinni saaminen on Supo:n kannan mukaan ensiarvoisen tärkeää koska rangaistuksilla on todettu olevan erittäin suuri ennalta ehkäisevä vaikutus suomalaisten eläinterroristeihin. Nevalan mukaan pieniin eläinaktivistiryhmiin liittyy suuri  julkisuushakuisuus.

Toisen poliisiupseerin – nykyisen poliisiylijohtajan – entisen  Länsi-Suomen lääninpoliisijohtajan –  Mikko Paateron mukaan poliisin laittoman aktivismin torjunnan erikoisryhmä on pystynyt estämään useita tarhaiskuja. Tämän ennaltaehkäisyn seurauksena laiton aktivismi on viime vuosina etsinyt uusia kohteita ja samalla muuttanut toimintatapojaan.

”Keskeiseksi ovat tulleet uhkailu sekä kiusan ja taloudellisen vahingon aiheuttaminen”,

erikoisryhmää johtanut Paatero sanoo.

Kohteiksi ovat päätyneet turkiselinkeinon piirissä toimivat johtajat sekä turkis- ja vaateliikkeiden omistajat. Johtajien autoja ja asuntoja on töhritty tiivistyvällä tahdilla. Kotien edustoilla on järjestetty mielenosoituksia.

”Vastassa on joukko, mikä laskee kiinnijäämisriskiä. Uudet maalit ovat myös niin sanottuja pehmeitä, vähemmän vartioituja kohteita.”

Paateron mukaan aktivistien toiminta saattaa ulkomaisten esimerkkien mukaisesti laajentua yhä uusille aloille.

”Ainakin lääketeollisuus voi joutua kohteeksi.”

Terroristien  kohteeksi joutuneita ihmisiä on uhkailtu verkkosivuilla ja muissa julkaisuissa. Paateron mukaan tähän halutaan puuttua tiukemmin.

”Olemme keskustelleet syyttäjien kanssa siitä, minkä rikoksen tunnusmerkistön tällainen toiminta voi täyttää.”

”Jos ihmistä tai hänen omaisuuttaan uhataan jollei hän luovu elinkeinostaan, se voisi olla myös kiristystä.”

Laittomasta uhkauksesta selviää useimmiten sakolla, mutta kiristys voi tuoda kovankin vankeustuomion – puhumatta sitten ympäristörikoksesta tai tuhotyöstä.

No millaisin keinoin tätä julkisuutta on sitten käytännössä  saatu? Jop mainituin terrorin, tuhotyön, eläinrääkkäyksen,  ympäristörikosten, kiristyksen ja ihmisten uhkailun, lasten pelottelun ja kotirauhan rikkomisen keinoin. Otetaan muutama tuore tapaus esimerkiksi.

Elokuussa 2007 eläinterroristit päästivät Mustasaaressa noin 2 500 minkkiä vapaaksi luontoon. Iskun arvioidaan aiheuttaneen ja aiheuttavan vielä tulevaisuudessakin huomattavaa vahinkoa alueen ekosysteemille. Tihutyön kohteeksi joutuneen tarhan rehusiiloihin oli maalattu kirjaimet ”EVR”, ja Eläinten vapautusrintaman tukiryhmä julkisti nettisivuillaan tarhaajan nimen ja toivotti minkeille ”hyvää karkumatkaa”.

Niin – karkumatkaa vääjäämättömään kuolemaan ja ennen sitä nämä minkit ehtivät tuhota lintujen pesinnän ja poikaset. Tällaista on EVR:n harjoittama eläintensuojelu.

Eikä siinä vielä kaikki. Otetaan toinen esimerkki

Marraskuussa 2008 iskettiin EVR:n nimissä munakanalaan Närpiössä Norrnäsissä tuhoten kanalan ruokinta- ja juoma-automaatiota sekä ilmastointia sääteleviä laitteita. Tämän seurauksena 2000 – 5000 kanaa kuoli tukehtumalla yön aikana. Kanojen voinnin tarkastanut eläinlääkäri määritteli teon erittäin törkeäksi eläinsuojelurikokseksi.

Nämä eläinterroristit eivät ole jättänneet edes lapsia tai ihmisten koteja rauhaan. Lainaan erästä aikaisempaa tekstiäni:

Esimerkiksi nimittelemällä kuorohuudon voimin (naamioituneina) turkiksia laillisesti myyvän tavaratalon johtajaa hänen kotiovellaan murhaajaksi – hänen lastensa joutuessa kuuntelemaan pelokkaina vieressä:

”Pekka Halonen häpeä – kätesi ovat veressä!”
”Liisa  Halonen häpeä – kätesi ovat veressä!”
“Turkismyyjä, kätesi ovat veressä”
“Turkis on murha – murhaaja, murhaaja!”

Ja kun tämä(kään) rikollinen kiristys- ja pakotusyritys ei tuottanut tulos Pekka Halosen omakotitalon seinä ja aita töhrittiin punaisella maalilla. Isku tapahtui valvontakameran tallentaman kuvan mukaan perjantaina 28.10.2005 kello 0449. Kamera otti kuvat kahdesta nuoresta miehestä ja yhdestä naisesta.

Aidan ja talon töhrijät lukitsivat lisäksi Halosen portin useilla lukoilla niin, ettei talon pihasta voinut ajaa autolla kadulle. Soosipäät kävivät muuten tähän samaan pogromiinsa liittyen häiriköimässä myös Anttila Oy:n toimitusjohtajan kotirauhaa.

Miltähän soosipäistä tuntuisi, jos joku tekisi heille vastaavia temppuja? Itku ja parkuhan siitä syntyisi. Veikkaan vahvasti, että kotikasvatuksen puute on syynä tällaiselle vakavalle moraalin vääristymiselle. Vasemmistolaisen vapaan kasvatuksen hedelmiähän näistä soosipäistä suurin osa on. 1970-luvun stalinistisen kehityksen jälkeensä pukkaamaa yhteiskunnallista ongelmajätettä.

Laillinen turkistarhaukseen liittyvä elinkeino on käynnistänyt viime viikolla oman vastaiskunsa.
    Kuvan lähde: http://www.stkl-fpf.fi

Turkisten vastustajat sanovat usein toimivansa eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta.

Se ei ole totta.

Tosiasiassa heillä on vain yksi päämäärä: turkistuotannon lopettaminen. Ja se on vasta ensimmäinen askel tiellä kohti lopullista tavoitetta. Seuraavaksi he tahtovat kieltää sinulta maidon, lihan, villasukat, nahkakengät…

Sanalla sanoen kaikkien tuotantoeläinten pidon ja eläinperäiset tuotteet.

Tavoitteen saavuttamiseksi niin sanottujen eläinaktivistien propaganda on pullollaan totuuden vääristelyä. He kutsuvat turkistiloille tehtyjä hyökkäyksiä kansalaisaktivismiksi, vaikka iskut oikeasti ovat laillista elinkeinoa vastaan suunnattua terrorismia.

Terrorin uhri ei voi puolustautua samoilla aseilla, joita hänen kimppuunsa käyvät fanaatikot käyttävät. Suomalainen turkiskasvattaja voi puolustaa itseään ja perhettään vain hoitamalla eläimiään mahdollisimman hyvin, antamalla työstään totuudenmukaista tietoa ja luottamalla siihen, että muut suomalaiset tukevat hänen oikeuksiaan ja
ymmärtävät hänen työnsä arvon yhteiskunnalle.

Vastustajat huutavat mielipiteensä julkisuuteen mielenosoituksissa. Kotimaisen eläinkasvatuksen puolustamiseen ei tarvita marsseja.

Riittää, että teet kuten suomalaiset ovat aina tehneet:
juot maitoa, syöt monipuolista ruokaa, käytät villasukkia, ostat kunnon kengät ja puet talvella lämpimän turkin päällesi.

Tosiasioita turkiksista
• Kotimainen turkis on ekologisesti kestävä
tuote, jonka laatu on maailman huippuluokkaa
• Turkisala työllistää suoraan ja välillisesti
22 000 suomalaista, tuotannon arvo on
noin 200 miljoonaa euroa
• Kotimainen turkiskasvatus on eettisesti
korkealla tasolla. Eläinten hyvinvointi ja
terveys edustavat alan kansainvälistä kärkeä.
• Suomalainen turkis ei kilpaile hinnalla,
vaan laadulla. Kasvattajan menestys perustuu
suoraan hänen eläintensä hyvinvointiin.

Propagandaa – mutta sellaista, jossa on enemmän kuin yksi jyvä totuutta.

Esimerkiksi siitä lainaus muualta. Muuan Akuliina Saarikoski pääsi kesällä pulauttamaan pienen asiaan liittyvän oksennuksen YLE:n radioaalloille:

Jos aiomme selvitä tällä pallolla pidempään kuin 50 vuotta, ei yhdelläkään suomalaisella pitäisi olla oikeutta syödä juustoa.

Sil´viissii…

Lähteet: YLE, OE, EVR, HS, SS, IS, Dagbladet

Site Meter

Tiistain Hyysäri kopaisi erästä vihreisiin liittyvää asiaa hieman toiselta kannalta. Olen joskus aikaisemminkin todennut, että luonnonsuojelu ja vihreät eivät korreloi keskenään. Ja taas tämä asia osoittaututui todeksi

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoi HS:n julkaisemassa uutisessa, että hän suhtautuu myönteisesti Santahaminan säilyttämiseen sotilassaarena myös tulevaisuudessa. Hän näkee – vanhana Laajasalolaisena – että Sipoon lounaisosien kuntaliitos sekä Helsingin edustan linnakesaarten avaaminen vaikuttavat Santahaminan asemaan. Santahamina juhlii parhaillaan 200-vuotista historiaansa sotilassaarena.

Puolustusvoimat ilmoitti viime vuonna luopuvansa neljän Helsingin edustalla sijaitsevan linnakesaaren hallinnasta. Alustavasti näitä saaria on kaavailtu helsinkiläisten ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Pajusen mukaan Kuivasaaren, Rysäkarin, Vallisaaren ja Kuninkaansaaren avautuminen helsinkiläisille vähentää paineita Santahaminan suunnalla. Tosin Pajunen toteaa myös, että Santahaminan käytöstä päättävät ensisijaisesti puolustusvoimat ja valtio.

Satamatoimintojen vetäminen Sompasaaresta ja Jätkäsaaresta on tuonut uutta tonttimaata Helsingin ydinkeskustan tuntumaan. Samaan suuntaan vievät myös Lounais-Sipoon alueliitokset.  Pajunen ei näe Santahaminan asuinrakentamista edes ajankohtaisena.

”Santahaminan merkitys tulevaisuuden asuinalueena on pienentynyt. Kun Östersundomin alue liitettiin Sipoosta Helsinkiin, se avasi huikeita rantarakentamisen alueita käyttöömme.

Mutta miten sitten asiaan suhtautuvat vihreät? Se tuskin on yllätys kenellekään, joka on menettänyt illuusionsa vihreiden olemuksesta ympäristöpuolueena.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara huomauttaa, että Santahamina on merkitty (virheiden painostuksesta)  yleiskaavassa selvitysalueeksi.

Toisin sanoen sen käytöstä ei ole päästy sopimukseen. On grande kaupunkirakenteellinen moka, kun kokoomus pitää keskustassa Santahaminan kokoista aluetta aivan joutavassa käytössä

Puolustuslaitosta vastustava – ja pääkaupungissa olevan varuskunnan merkityksestä mitään  ymmärtämätön –  Soininvaara möläyttää.

Vihreiden kaupunginvaltuutettun roolissa tällä kertaa esiintyvä  Soininvaara ei pidä Pajusen näkemyksistä. Soininvaara haluaa jatkaa Santahaminan rakentamisesta käytävää keskustelua – vaikka muut tahot sitä eivät haluakaan.

Ei maailma tähän lopu. Sipoon rannat ja vanhat satama-alueet on rakennettu vuoteen 2015 ja viimeistään 2025 mennessä, sitten tarvitaan jälleen rakennusmaata. Päätökset Santahaminan rakentamisesta pitäisi tehdä nyt

Edes Santahaminan saaren luontoarvot (ja siihen liittyvät lukuisat uhanalaiset lajit)  eivät tätä entistä – nykyistä – koijärveläistä betoninsuojelijaa  hetkauta eivätkä ne häntä kiinnosta.

Luontoarvot ovat kauniita ja söpöjä, mutta tuolla argumentilla rakentaminen voitaisiin estää koko pääkaupunkiseudulla. Heinäsirkkoja löytyy joka neliöltä

Nyt ei kuitenkaan ollut kyse heinäsirkoista – nyt on kyse myös  200:sta uhanalaisluokituksessa olevasta kasvi- ja eläinlajista.

Miten tämä nyt sitten pitäisi ymmärtää? Homeenvihreän liikkeen suuren gurun tämän(kään)kertainen kommentointi ei ainakaan minua yllättänyt.  Pidin Odea joskus ihan fiksuna kundina, mutta olen nähnyt sen todellisen Osmonkin, joten verhot ja utu ovat kadonneet tämän tekovihreän ajattelijan ympäriltä.

Osmo Soininvaara ja Helsingin vihreät ovat ottaneet Santahaminan keppihevosekseen muutamasta varsin läpinäkyvästä syystä.

Vihreät ovat yhteiskuntaa muuttamaan pyrkivä puolue.  He pyrkivät rikkomaan nykyisen kansanvaltaisen kansallisvaltion perusteet – vaikka sitten hitaammallakin aikataululla. Tämän vuoksi konservatiivinen puolustuslaitos on joutunut näiden haihattelijoiden tulilinjalle.

Toiseksi on syytä muistuttaa siitä, että vihreät ovat pohjimmiltaan erittäin elitistinen järjestö – tavallisella kansalla ei ole asiaa vihreisiin, eikä heillä (virheillä) ole juuri mitään tarjottavaakaan normivirtaselle.

Jos et maksa kymmenyksiä ilmastonmuutos(kupla)uskonnolle, osta säännöllisiä kehitysyhteistyöaneita, kuljetuta ns. ekologisia elintarvikkeita maapallon toiselta puolelta vain itseäsi varten ja käytä muutenkin rahojasi pahan omantunnon poistamiseen (esimerkiksi tolkuttoman kalliita ekovaatteita ostamalla), et voi olla todellinen vihreä.

Tämän tietäen on varsin helppo päätellä, keitä ovat ne joiden  vihreät haluavat Santahaminassa asuvan tulevaisuudessa – joukon vihreitä napanaisia (ja pari vihreää puudelimiestä).

Vihreiden ympäristöystävällisyys kaavoituspolitiikan alueella on suuri kupla. Vihreät pyrkivät tiiviiseen kaupunkirakentamiseen – luonnosta ja ihmisten viihtymisestä välittämättä. Vihreät eivät usko niitä kokemuksia, mitä muualla maailmassa on saatu tiiviistä kaupunkirakentamisesta.

Nimittäin slummiutumista ja sen mukanaan tuomia muita erittäin ikäviä ilmiöitä. Kun tähän lisätään vihreiden ajama ”Suomi kuuluu kaikille”-politiikka,  avoimine rajoineen ja kaikille maahantulijoille jaettavien sosiaalisisten subventioiden kera, niin saadaan samaan vihreään slummisoppaan vielä eri etnisten vähemmistöjen välistä monikulttuurista syrjintää, vihaa ja väkivaltaa.

Puhumattakaan siitä, että myöskään joukkoliikenne ei ole saasteetonta eikä päästötöntä. Normaalilla matematiikalla laskettuna populaation kasvaessa myös liikenne ja siihen liittyvät päästöt kasvavat (mihin se ilmaston muutos nyt unohtui?). Näin ei taida kuitenkaan olla tuolla vihreässä todellisuudessa –  jossa asiaa lasketaan vihreällä (soininvaaralaisella) tilastomatematiikalla.

Eikä sekään riitä.  Sieltä mistä vihreä kaupunkisuunnittelu on kerran kulkenut yli, sieltä ei nouse kedon kukkaa eikä heinäsirkka siritä – enää koskaan. Tässäkin esillä olevassa tapauksesssa Santahaminaan kaavaillaan raitiovaunusiltaa kaupungista meren yli – piittaamatta edes  estetiikasta, joka on kuitenkin normivirtaselle tärkein luontoon liittyvä arvo.

Samaan aikaan  – tämä sama vihreä – ponipoppoo puuhastelee tuulivoimapuistojen kanssa – haluten pilata niin tunturi- kuin saaristomaisematkin.  Näiden helvetinkoneiden ympäristöystävällisyys katoaa esteettisen haitan lisäksi siihen, että ne tappavat lintuja ja että niiden aiheuttama meteli on infernaalinen (käykää huviksenne esimerkiksi Kielissä ja yrittäkää nukkua yönne hotellissa, joka sijaitsee tuulivoimapuiston viessä).

Vastaavaa viherpuuhastelua on nähtävissä muuallakin pääkaupunkiseudulla. Vantaalla vihreät kannattavat kaupungin ainoan järven kupeeseen suunniteltua bussivarikkoa. Osa kokoomuslaisista vastustaa sitä, koska se vaarantaa Kuusijärven luonnon.

Espoon Histasta ollaan tekemässä vihreän näkemyksen mukaista ekologista asuinaluetta. Alueen osayleiskaavaehdotuksesta päätettiin eilen kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vihreä piikki Lanka kertoo tänään, että Tiina Elo ja Espoon vihreät ovat tyytyväisiä eiliseen päätökseen.

Tämän lautakunnan varapuheenjohtajana toimiva  Elo kiittelee blogikirjoituksessaan päätöstä, joka sisälsi vihreiden keskeisimmät tavoitteet.

Haluamme Histan rakentuvan tulevaisuudessa uudenlaiseksi ekokaupungiksi junaradan varteen. Samalla edellytämme kuitenkin, että alueen poikki kulkevat toimivat viherkäytävät ja että Nuuksio säilyy erämaisena myös tuleville sukupolville.

Eli vihreät haluavat pilata pääkaupunkiseudun viimeisenkin yhtenäisen luonnonsuojelualueen. Erämaisuus on Nuuksiosta kaukana, mutta se on varsin viihtyisä ja kohtuullisen laaja yhtenäinen virkistysalue.

Kun sen yhteyteen rakennetaan tämä vihreiden kaavailema tiivis asutusalue, voidaankin sanoa hei, hei koko kansallispuistolle ja sen luonnonmukaisuudelle. Tehokas ja tiivis rakentaminen, joukkoliikenne sekä  luonnonrauha kun eivät oikein istu keskenään samassa paikassa.

Ehkä tulemme näkemään tulevaisuuden Nuuksion kansallispuiston Kontulan tai Kirstinmäen metsien kaltaisena nuorison ja spurgujen kaljoittelu- ja riehunta-alueena?

Koska kaupunki omistaa Histan alueella merkittävästi maata, voimme päättäjinä olla vaikuttamassa siihen, millaiseksi alue aikanaan rakentuu.

Öh? Anteeksi kuinka?  Minun ymmärtääkseni tämä julkinen maan omistus Histassa kytkeytyi Luukin-Nuuksion alueen virkistyskäyttöön, eikä slummin rakentamiseen pääkaupunkiseudun henkireiän välittömään yhteyteen.

Jos nyt joku vielä luulee, että vihreät ovat luonnonsuojelusta ja ympäristöstä vakavasti kiinnostunut puolue, niin suosittelen ottamaan korvatulpat pois korvista ja tarkistuttamaan näkönsä optikolla tai silmälääkärillä.

Vihreät ovat taloudellista kasvua haluava ja perinteisiä vasemmistolaisia arvoja edustava käskypuolue.

Lähteet: HS, STT, Vihreä Lanka


Jk. Mainostan tässä nyt vielä everstiluutnantti, kaupunginvaltuutettu Jarmo Niemisen (sit)  tuotantoa. Tämän aidon luonnonystävän tuotantoon ja ajatuksiin voi tutustua esimerkiksi täällä.

Site Meter

Suomen terhakkain vihervasemmistolehti Vihreä Lanka ei taas tänäänkään yllätä.

Otsikolla Helsinki ahdistelee romaneja julkaistussa (Lasse Leipolan kirjoittamassa) anarkouutisessa väitetään( aika luovasti), että Helsingin kaupunki on ajanut itsensä umpikujaan romaniasiassa Leipolan mukaan näin varoittaa sosiaalikeskus Sataman romanityöryhmä.

Kyseisen vallankumoustaan työmarkkinatuella puuhastelevan marginaaliryhmän mukaan kaupungin päättäjät yrittävät demonisoida kokonaisen kansanryhmän, koska heillä ei ole muuta ratkaisua.

Työelämän ja yhteiskunnallisen vastuun ulkopuolelle jättäytynyt Dan Koivulaakso on käytellyt yhteiskunnalta saamiaan subventioita aikaisemminkin yhteiskunnan vastaisiin puuhasteluihinsa. Viime aikoina Dan on ollut mukana järjestämässä majoitusta romanikerjäläisille – kaupunkilaisten  verovaroilla.

Komealta kalskahtavaa työryhmä nimitystä itsestään käyttävä tuttipulloterroristien joukko viittaa muun muassa poliisin romaneita kohtaan heinäkuussa kohdistamaan tehokampanjaan. Tämä työryhmä valittelee, ettei romanikiertolaisten tilanteesta synny asiallista keskustelua missään kaupungin elimessä.

Se, mikä nyt sitten on asiallista ja mikä ei, määrittyy tuskin pienen kaupunkia ja yhteiskuntaa raunioittamaan pyrkivän marginaaliryhmän mielipiteiden mukaan. Asiallisesti ottaen, tästä asiasta on käyty asiallista kansalaiskeskustelua, jonka tuloksena on todettu, että kerjääminen ja kerjäläiset eivät kuulu Suomeen – eikä myöskään se rikollisuus  joka heidän mukanaan on tullut.

Kuluneen kesän aikana romaneja on majoitettu kaupungin näille outonomisteille tarjoaman päivähoitopaikan – ns.sosiaalikeskuksen – alueella. He ovat pystyneet näin käyttämään nuorisotoimen varoilla tuettua tilaaa päivittäisten puuhiensa tukikohtana. Tämä on hyvä muistaa – etenkin niiden helsinkiläisten, joiden lapset eivät päässeet kaupungin tarjoamien kesäisten nuorisopalvelujen piiriin.

”Valvonnan ja hierarkioiden sijaan se on tarjonnut vastavuoroiseen avunantoon, solidaarisuuteen ja tasa-arvoon pohjaavan yhteisön, jossa miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, suomalaiset ja ulkomaalaiset jakavat vastuun yhdessä”,

sanoo Koivulaakso.

Vastuunjakaminen kuulostaa outonomien yhteydessä aika erikoiselta, etenkin kun puhutaan tällaisesta sakista, joka viis veisaa yhteiskunnallisesta vastuusta. Jakaminen näissä piireissä tapahtuu niin, että nämä outonomit jakavat yhteiskunnalta saatuja varoja keskenään – ja käyttävät puuhiensa verhoamiseen esimerkiksi näitä kerjäläisiä keppihevosinaan.

Samainen outonomien ryhmä ihmettelee, miten sosiaalikeskuksen väki on kyennyt muutamassa kuukaudessa luomaan olosuhteet, joissa kymmenet romanit ovat pystyneet elämään arkeaan jopa mukavasti, kun samaan aikaan viralliset tahot rämpivät byrokratian ja hierarkioiden ikuisessa suossa.

”Kuinka resuiset ”autonomit”, joiden käytössä on 360 neliömetrin tila, pystyvät tarjoamaan jotakin, mihin EU-maiden hallitukset eivät kykene?”,

Koivulaakso kysyy.

Niinpä niin.

Ehkä se johtuu siitä, että yhteiskunnan resurssit ovat rajalliset – sähkö ei tule seinästä eikä raha pankkiautomaatista. Yhteiskunta joutuu miettimään, miten ja kenelle se rahansa jakaa (kuten olemme nähneet, nämäkin varat ovat pois muualta, missä niitä olisi tarvittu kipeämmin ja oikeudenmukaisemmin).

Ehkä se johtuu siitä, että toisin kuin nämä outonomit, yhteiskunta (eli kansalaisten enemmistö) ei katso tällaista kerjäystoimintaa eikä siihen liittyviä lieveilmiöitä tavoittelemisen ja tukemisen arvoiseksi yhteiskunnalliseksi toiminnaksi Suomessa.

Ehkä se johtuu myös siitä, että Koivulaakso kumppaneineen on tottunut olemaan käsi ojossa ja vaatimaan muilta taloudellista vastuuta omasta elämästään? Kun kaikki tulee ilmaiseksi ja ilman rehkimistä, on ilmeisen vaikeaa arvostaa yhtään mitään saamaansa.

Lähde: VL

Site Meter

Lomalla ehtii lueskella sellaisiakin blogeja jotka normaalisti eivät jaksa kiinnostaa. Täällä Uudessa Suomessa on poikkeuksellisen paljon junttioikeiston bloggaajia, ja etenkin kommentoijia, jotka käyttävät kaiken aikansa maahanmuuttajien leimaamiseen. Voi tietysti olla että kommenttien takana on vain muutama henkilö eri nimillä, nämä kun eivät yleensä uskalla omalla nimellään julistaa lapsellista sanomaansa.

* * *

Tänään törmäsin useassa blogissa väitteeseen, jonka mukaan Paavo Arhinmäki olisi ollut johtamassa autojen potkimista ”kuokkavierasjuhlissa” linnanjuhlien edustalla.

Porvoolainen vasemmistojuntti kommunisti ja mellakoitsija Jussi Saramo US-blogissaan 7.8.2009.

Saramo on löytänyt uuden ulottuvuuden rasismille. Jussin mielestä Paavoa eikä muitakaan vasemmistolaisia eikä monikultturisteja kun ei saa arvostella – se kun on nykyään näköjään rasismia (sekin).

Hyvät lukijat – olettteko tekin jo syyllistyneet paavorasismiin?

Site Meter

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on ollut varsin näkyvästi esillä aina kun anarkistit ovat saaneet tarpeeksi julkisuutta. Julkisuudessa on syntynyt kuva valtiota ja kaikenlaista yhteiskunnallista pakkoa vastustavasta anarkohenkisestä hahmosta. Tällä pohjalla anarkomarkot ja prekaeetut äänestivät Paavon myös Eduskuntaan.

Tämä kuva on nyt sitten lopultakin kadonnut kuin flatus Siperiaan kesäisen itätuulen mukana. Paavo Arhinmäki on todellisuudessa luunkova vasemmistolaisten arvojen ja pakkovaltiomallin kannattaja. Tosin kuin ns.oikeistolaisesti ajattelevat henkilöt, Arhinmäki uskoo kansalaisten olevan valtiota varten – eikä päinvastoin.

Päivän uutisvuosta nousi esiin varsin selväsanainen ja avoimesti marxilaishenkinen julistus.

Pakkopaavomme  pidentäisi oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen asti. Arhinmäki sanoo Aamulehdessä, että perusopetus voisi kestää yhä yhdeksän vuotta, mutta tämän jälkeen nuoren pitäisi  jatkaa koulua vielä kolme vuotta teoriapainotteisella lukiotyyppisellä linjalla, ammatillisessa koulutuksessa tai oppisopimuksen turvin.

Paavon ehdotuksen  taustalla on (sinänsä asiallinen) huoli siitä, että moni nuori jää peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa tai töitä.

”12-vuotinen peruskoulu tarkoittaisi sitä, että kuntien ja valtion vastuulla olisi taata opiskelupaikka kaikille.”

Ideassa on ainoastaan se ikävä puoli, että se on täysin toteuttamiskelvoton.  Yhteiskunnalliset varat ovat rajallisia, eikä tällä hetkelläkään kaikille nuorille löydy opiskelupaikkaa heti peruskoulun jälkeen.

Siinä ei auta töpselistä tuleva sähkö eikä taikaseinästä tuleva raha. Kun limiitti on täysi ja rahat syöty, on vaikea taikoa niitä mistään lissää – etenkään kun yhteisiä rahoja työnnetään täysin edesvastuuttomasti suoraan Kankkulan kaivoon.

Ongelma syntyy myös siitä, että mitä tehdään silloin kun opiskelu ei maistu ja kahdeksantoista ikävuotta tulee täyteen. On aika helppoa heittää villi arvaus, että koulu jää tuolloin kesken. Tuossa tapauksessa on (vanhaa sananlaskua hieman murjoen) kulutettu kolme ylimääräistä vuotta opettajien hermoja, koulun penkkejä, omia housunpersauksia – ja yhteiskunnan rahoja.

Mutta Paavolla on ratkaisu. Se ratkaisu on (yleisvasemmistolaiseen tapaan) tuo edellä mainittu pakko.

(Se miten hyvin tämä sopii Paavon prekaristi– ja anarkistiäänestäjien maailmankuvaan onkin sitten aivan toinen kysymys.)

Vasemmiston poltellessa ganjaa ja makasiineja sekä  masinoidessa työmarkkinavallankumousta, kärsijäksi jäävät normivirtaset. Lainkuuliaiset  ihmiset alistuvat väkivallan ja sanktioiden edessä pakon alle, mutta  pakkokeinoilla ei ole koskaan saatu kovin pysyviä tuloksia – eikä tulla nytkään saamaan. Myöskään kannettu vesi ei ole kovin hyvä pysymään kaivossa.

Porkkana on keppiä parempi pitkäjänteistä työtä tehdessä – se olisi vasemmiston syytä oppia esimerkiksi Isä Aurinkoisen touhujen jälkisaldoa tarkastellessaan.

Myös Spd:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on mukana näissä  vasemmistolaisissa propagandatalkoissa. Urpilaisen mukaan oppivelvollisuutta voisi pidentää nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi, mutta demareiden mallissa koulu jatkuisi vain vuodella.

”Jos on ollut jo vuoden vaikka ammatillisessa oppilaitoksessa parturikampaajalinjalla, silloin voi olla motivaatiota jatkaa tutkinto loppuun asti”

Urpilainen rysäyttää demarillaan pusikkoon vielä tukevammin ja syvemmälle kuin Arhinmäki.

Tuollaisen puolittaisen hällä-väliä-tyylin (vasemmalla kädellä) hoidetun pöhköpolitiikan aika on ohi – Urpilainen ja muut (1970-luvulle sekä henkisesti ja poliittisesti jääneet) demarit sitä eivät vielä kuitenkaan ymmärrä – eikä he myöskään ymmärrä sitä, että näin lähtee kierros näyttelykehässä käyntiin.

Mielenkiintoista tässä tilanteessa on se, että demarit ja vihreät ovat nyt vasemmiston kennelin näyttelykoirat – kennelin emäntä on vasemmistoliitto.

Olisi väärin olla antamatta Paavo Arhinmäelle ensimmäisen luokan Macchiavellin ritarikunnan komentajamerkkiä – komeasti Paavomme on aloittanut oman poliittisen valtataistelunsa.

Pitää nostaa hattua myös  sille, että aidosti vasemmistolaista pakkovaltaa (ilmeisesti) ajava poliitikko nousi nimen omaan valtiota vihaavien anarkistien äänillä eduskuntaan.

Sillekin pitää nostaa hattua, että Paavo pystyi (vaikka vasemmistoliiton ay-jyrät vastustivat raivoisasti) nousemaan puolueensa johtoon.

Ja tämän päivän jälkeen pitää nostaa hattua ehdottomasti myös sille, että Paavo on onnistunut nostamaan itsensä suomalaisen vasemmiston keulahahmoksi – huolimatta siitä, että hän on änkyränä tunnettu marginaalipuolueen edustaja.

Demareiden Antti Kalliomäki ehdotti nimittäin maanantaina puolueen lehdessä Uutispäivä Demarissa, että Sdp:n olisi hylättävä molemmat perinteiset hallitusmallit punamulta ja sinipuna.

Kalliomäki haluaisi Sdp:n tavoittelevan enemmistöhallitusta, joka koottaisiin ilman kahta muuta suurta puoluetta. Hän myöntää, että tavoitteessa piilee riski Sdp:n oppositiotaipaleen venymisestä entisestään.

Vähemmän yllättäen, maanantaina Uutispäivä Demarin verkkosivulla niin vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kuin vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistökin pitivät Kalliomäen ehdotusta varteenotettavana.

(Niin ovatko Vihreät edelleen porvaripuolue, kysyy äänestäjä?)

Myös Jutta Urpilainen huomautti maanantaina puhuneensa toistuvasti ”punavihreän” yhteistyön tarpeesta tulevaisuudessa.

”Politiikan sisältöjen näkökulmasta punavihreä yhteistyö olisi luontevinta. Se on unelma, joka on äänestäjien käsissä”,

Urpilainen ei kuitenkaan usko unelman toteutuvan vielä ensi vaaleissa.

Onneksi olkoon Paavo – olet antanut vasemmistolle kasvot.  Toivon vilpittömästi, että suomalaiset ymmärtävät mitä niiden kasvojen takana piilee.

Ihmiskasvoista sosialismia ei nimittäin ole olemassakaan – kuten ei kapitalismiakaan.

Olen usein todennut, että ultrakapitalismi takaa sinulle paikan katuojassa. Ultrakommunismi takaa Sinulle paikan pakkotyöleirissä. Onneksi on kolmaskin tie.

Lähteet: AL, IS, HS, STT

Site Meter

Verkkolehti Uusi Suomi avaa Hyysärin kokototuudesta poikkeavan käsityksen suomalaisen korruption – eli vaalirahoituksen – syvimmästä olemuksesta.

Otsikolla Vaalirahakytköksiin ei hevin kajota – tämän takia nimetyssä uutisessaan US kertoo, että kynnys tutkia vaalirahan ja päätöksenteon yhteyksiä on Suomessa keskusrikospoliisin mukaan korkea. Lakipykälien lisäksi tähän vaikuttaa apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen linjaus vuodelta 2005.

Uuden Suomen mukaan Kalskeen kanta on selvä – rikosoikeutta voi soveltaa vaalirahoitukseen vain selvissä tapauksissa. Kalskeen kannan mukaan kyse pitää siis olla selvästi muusta kuin edustukselliseen demokratiaan kuuluvasta, hyväksyttävästä sidonnaisuudesta. Tutkittavan rahoituksen pitää myös olla selvästi omiaan vaikuttamaan luottamushenkilön toimintaan tai ainakin vaarantamaan yleistä luottamusta.

Kalske linjasi tätä asiaa siis jo vuonna 2005 syyttämättäjättämispäätöksessään, joka koski rakennusliikkeiden mainoksia järvenpääläisen poliitikon vaalilehdessä.

Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja pyysi kyseisiltä yrityksiltä maksulliset mainokset kunnallisvaalilehteensä syksyllä 2004. Kaupunginvaltuusto oli edellisvuonna hyväksynyt yrityksiä hyödyttäneen kaavamuutoksen. Paikallinen asunto-osakeyhtiö vei asian poliisin tutkittavaksi. Tapaus eteni syyteharkintaan, mutta sen enempää kuin kihlakunnansyyttäjä kuin apulaisvaltakunnansyyttäjäkään eivät nähneet asialliseksi nostaa syyteitä – korruptiota sivuavassa asiassa.

Vanha sanonta kuuluu, että sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

Keskusrikospoliisi on hierarkisesti valtakunnansyyttäjänviraston alainen, joten tämän ei pitäisi nostaa yhtään olankohautusta kummempia kommentteja ajattelevassa (kansalaisyhteiskunnan) yleisössä.

Tämä päätös nimittäin nostettiin kaikessa hiljaisuudessa esiin keskusrikospoliisin tämänvuotisessa korruptiotilannekuvassa, eikä sen esiin nostaminen tuossa yhteydessä ole tuonut yhteisöstämme esiin yhtään krriittisiä äänenpainoja – ennen tätä nykyistä (lähinnä myötähäpeää aiheuttavaa) vaalirahasotkua.

Kun tämä kuuluisa valtakunnansyyttäjänvirasto on nykyään keskittynyt lähinnä (kansalaisyhteiskunnan pelisääntöjen ja perustuslain vastaiseen) sananvapauden (ja sen myötä tärkeimmän kansalaisoikeuden) rajoittamiseen, niin on turha ihmetellä syitä siihen, miksi sen aika ja resurssit (sekä halu?) eivät riitä yhteiskunnan kannalta todella vakavien asioiden tutkimiseen.

Kalskeen päiväkerho on vallanpitäjien sylikoira, eikä se ole todellakaan kiinnostunut suomalaisen kansallisvaltion muuttamisesta (vastoin kansan enemmistön tahtoa) monikulttuuriseksi helvetiksi.

Se suosii ja puolustaa lainsäädännössä kirjatun yhdenvertaisuusperiaatteen romuttamista.

Se ei puutu vähemmistövaltuutetun viraston ylilyönteihin – – vaikka sen pitäisi tehdä se jo virkansa puolesta.

Se eri puutu ns. positiiviseen syrjintään – – vaikka sen pitäisi tehdä se jo virkansa puolesta.

Se ei puutu kansalaisoikeuksien rajoittamispyrkimyksiin – – vaikka sen pitäisi tehdä se jo virkansa puolesta.

Se ei suojele perustuslaissa suojattua suomalaista kansallisvaltiota ja elämänmuotoa – – vaikka sen pitäisi tehdä se jo virkansa puolesta.

Se ei puutu yhteiskuntaan muuttamaan pyrkiviin liikkeisiin  – – vaikka sen pitäisi tehdä se jo virkansa puolesta.

Ja tärkeimpänä kaikista näistä epäkohdista – se luo oikeuskäytäntöön linjaa, joka suosii ja kannustaa korruptiota.

Kysymys kuuluukin – – mitä virkaa on tällaisella virkavallalla?

Lähde: US


Site Meter

Tämä muutaman viikon loma ja aivan tietoisesti tehty irtiotto maailmasta ja sen todellisuudesta alkaa ilmeisesti tuottamaan tuloksia.

Kun katselin tänään Hyysärin uutisia, niin käsitykseni siitä, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tapahtunut kiehunta ja muutos maailmassa ei ole vielä saavuttanut kliimaksiaan – muutos kehittyy edelleen.

Otan tässä muutaman esimerkin.

Kahdessa eri uutisessa kerrottiin radikalismin jatkavan kulkuaan – vaikka sen olisi pitänyt loppua äärivasemmiston kohdalta jo tuohon kuuluisaan kommunismin konkurssiin – ja äärioikeiston kohdalla Nurnbergin oikeudenkäyntiin ja sitä seuranneeseen amerikaanisaatioon.

Jostain syystä – kivuliaassa maanosassamme – sekä äärivasemmisto että äärioikeisto on päässyt jälleen kerran yli uutiskynnyksen. Uutiset kertovat äärivasemmiston aloittaneen mellakat Italiassa G8-kokouksen vastustamisen tiimoilta ja samaan aikaan poliisi on joutunut taiteluun äärioikeistoa edustavien ryhmien kanssa Unkarissa.

Kun samalla uutissivulla – ja samaan aikaan – paheksutaan sitä, että Formula 1:n ehdottoman itsevaltiaan – Bernie Eccklestonen – kehuneen Adolf Hitlerin kykyä ”saada asiat hoidetuiksi”.

Asia muuttuukin tässä uutisvuossa – nykymaailman kaikkien pinnalla olevien ilmiöiden tavoin – varsin paradoksaaliseksi.

Eccklestone ylistää samassa haastattelussa vahvoja johtajia ja moittii nykyisiä poliitikkoja heikoiksi. Ecclestone kehuu Hitlerin kykyä johtaa suuria ihmisjoukkoja. Samalla hän sanoo kallistuvansa enemmän totalitarismiin demokratian sijaan.

Ecclestone puhuu haastattelussa myös esimerkiksi Saddam Husseinista.

Teimme pahan virheen, kun kannatimme ajatusta päästä Saddam Husseinista eroon. Hän oli ainut, joka pystyi kontrolloimaan tuota maata [Irakia]

Tämä samainen Ecclestone on herättänyt hämmennystä kommenteillaan myös aiemmin. Viime kuussa hän sanoi F1-sarjan tarvitsevan tummaihoisen juutalaisnaisen, joka voittaisi muutaman kisan.

Mistä sitten on kyse?

Vaikka kaiken tämän sekavuuden keskellä näyttäisi siltä, että äijä on menettänyt järkensä, niin kyse ei ole siitä. Kyse on siitä, että vaikka Eccklestonekin vaalii lompakkoaan ja omaisuuttaan, hän hakee myös muutosta nykyiseen järjestelmään. Hän on nimittäin lukenut läksynsä, ymmärtää muutosta ja tietää myös sen, että se kenellä on todellista valtaa (mammonaa ja suhteita), pärjäilee sekä äärioikeistolaisten että äärivasemmistolaisten kanssa.

Kuten Kruppin suku pärjäsi kansallissosialistien tai Fordin suku kommunistien kanssa – loistavasti jo pelkästään rahallisesti.

Kyse on kuitenkin siitä miten valjastetaan ideologioita rahan ja kansainvälisen kapitalismin vankkureita vetämään.

Vaikka juuri ja nyt näyttäisi siltä, että äärioikeisto saattaisi viedä pidemmän korren, todellisuus voi olla jotain aivan muuta. Äärivasemmisto kansainvälisyyteen ja valtiottomuuteen perustuvine ideologioineen on juuri sitä mitä globaali kapitalismi tarvitsee.

Nimittäin kaikkien orjien näennäiseen yhdenvertaisuuteen perustuvan ja ahkerien työläismuurahaisten muodostaman paariakastin. Siinä ei ihmisen ihonvärillä, uskonnolla tai mielipiteellä ole mitään merkitystä.

Samaan aikaan nationalistien ajattettelemattomin osa haluaa lähteä mukaan pelkän Formula 1 kilpailuissa soitettavan kansallishymnin tai – pahimmassa tapauksessa – sokean markkinataloususkonnon vuoksi.

Circus et panem – sanoisivat roomalaiset.

Tai kuten Joseph Göbbels sanoi, tulemme pääsemään valtaan laillisin keinoin, miten me valtaa sen jälkeen käytämme on oma asiamme.

Tai kuten Vladimir Iljitsh Lenin sanoi, vallankumous tarvitsee hyödyllisiä idiootteja.

Häviäjiä tässä kilpailussa ovat kaikki kansat, kulttuurit, diversiteetti – ja loppupelissä orjiksi viihteen ehdoilla antautuvat yksilöt.


Ultrakapitalismi takaa sinulle paikan katuojassa. Ultrakommunismi takaa Sinulle paikan pakkotyöleirissä. Onneksi on kolmaskin tie.

Valinta on Sinun – on muutoksen aika, halusit tai et.

Halusit tai et.

Lähde: HS


Site Meter

Näiden sanojen myötä heteroseksuaalisuuden ylivalta on ohi!

Miten kukaan voi kuvitella, että on olemassa vain yksi tie jota on kuljettava, ja että tämä tie on valtion päällystämä ?

Kuka haluaa elää elämänsä byrokraattisen hallinnon suunnitelmien mukaan? Kuka haluaa antaa väestöpolitiikan ja sukupuolittuneen vallan määrätä ihmissuhteistaan?

Vaikka sinä haluaisitkin, me emme halua! Elämme ja valitsemme itse. Meidän kylkiluistamme ei muokata valtakuntia, eikä meidän äänillämme oikeuteta sotakoneistoa! Elämme mieluummin yhteisöissä, joissa kansallisuus ei määrää ihmisarvoa!

Akuliina iskä-järkkäsi-Ylelle-töihin Saarikoski TV-lupavaroin kustannetussa vallankumousohjelmassaan.


Site Meter

On tässä tämän päivän uutisvuosta löydettävissä näköjään jotain hyvääkin.

Nimittäin se odotettu uutinen, että Virheet De Röda valitsi yksimielisesti puolueen puheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi uusstalinistina, epäselvänä suullisena ilmaisijana ja monikulttuurihumppukistina tunnetun Anni Sinnemäen.

Sinnemäen valinta oli varsin selvä totuus jo pitkään – hänelle ei ilmaantunut vastaehdokasta. Hänet siis suorastaan huudettiin (Hyysärin Annia palvovan penaalin sanoin 😉 ) puheenjohtajaksi. Sinnemäen valinta puheenjohtajaksi merkitsee myös sitä, että hän siirtyy työministeriksi puheenjohtajuudesta luopuneen Tarja Cronbergin seuraajaksi.

Onnea virheille, Annille ja etenkin Suomen kansalle.

Sinnemäki on anarkisteja ja prekaeetuja beesailevana (ja kommuunniasumista suomalaisille tyrkyttävänä) vasemmistoänkyränä erinomainen hajottamaan vasemmistoa, osoittamaan virheiden poliittisen todellisuuden elitistisenä vasemmistopuolueena ja mahdollisesti antamaan Suomen kansalle viimeinkin tehokkaan rokotteen virheitä vastaan – niin tehokkaan, että tämä muka-ympäristöpuolue katoaa muiden jälkistalinististen painostus- ja kiristysryhmien mukana unohduksen yöhön.

Ensimmäinen asia jonka muuten haluan nähdä, on tämän uuden työministerimme tuleva tasapainottelu oman fix ideensä eli laittoman maahanmuuton laillistamisen sekä lamassa kärsivän kansallisvaltion aiheuttamassa ristiaallokossa.

Siitä tulee ennakkotietojen mukaan mitä hupaisin poliittinen farssi….

Tukea Annin on turha odottaa Kekkoseen ripustatutuneelta Maalaisliitolta – joka käy taistelua olemassaolostaan tai toiselta päähallituspuolueelta, Kokoomukselta. Kokoomus on nyt alkanut kuunnella kenttäänsä ja ottanut viimeinkin kantaa maahanmuuttoon.

Niin – ehkä pääsemme lopultakin eroon tästä vihreiksi kutsutusta jälkikommunistisesta painajaisesta ja ympäristöpolitiikkaa aletaan tekemään suomalaisen ympäristön ja Suomen kansan ehdoin?

Vihreät ovat nimittäin kansallisvaltiolle aiheuttamansa tuhon ja vahingon lisäksi mukana eturivissä lisäämässä maailman väestöräjähdystä politiikallaan – ja tuhoamassa näin yhteistä planeettamme.

Kysymys:
Suomalainen cityvihreä ja ympäristösuojelu, mitä yhteistä niillä on?
Ei mitään. Tuo sanapari on aivan yhtä yhteensopiva ja uskottava kuin Suomi ja kaupallinen banaaninviljely (tai demokratia ja EU)

Lähteet: US, HS, STT


Site Meter

Viime viikonlopun kohutuimpia uutisia oli suomalaisen kuvausryhmän matka Somalian merirosvojen vieraaksi.

John Hakalax ja Jussi Arhinmäki ovat saaneet (jotenkin ja jostain syystä) mahdollisuuden kuvata Somalian merirosvoja ja haastatella. Osa suomalaisten kuvaamasta materiaalista esitettiin yhdysvaltalaisen ABC-kanavan 20/20 -ajankohtaisohjelmassa perjantaina.

Arhinmäki kertoi itse matkustaneensa tapaamaan merirosvoja suomalais-somalialaisen ystävänsä avulla ja aseistautuneiden turvamiesten ympäröimänä.

Se mikä oikeasti tässä kaikessa on uutinen, löytyi tuolta – ei löydy enää, koska se näköjään ei sopinut joihinkin tarkoitusperiin.

Uutinen uutisen sisällä on nimittäin se, että videossa PKM-konekiväärin kanssa esiintyvä naamioitunut merirosvo näyttää osaavan varsin hyvin suomea. Vajaan kolme minuuttia kestävässä alkuperäisessä videossa oli ABC:kin näyttämää viimeistelemätöntä kuvamateriaalia.

Kuvaajana toiminut Arhinmäki sanoo erittäin selvästi videolla naamioidulle ja raskaasti aseistetulle merirosvolle ja takaisin samalla lailla, se näytti hyvältä.

Naamioitunut somalialainen merirosvo reagoi välittömästi suomenkieliseen ohjeeseen ilman viivettä

Miksi tuo video on poistettu ? Ehkä siksi, että YLE:lle ja joillekin muille tahoille tuli hätä ja tavaton kiire selittää tapahtunutta tapahtumattomaksi.

YLE:n mukaan suomenkielisessä lauseessa kuvaajaa puhuu tulkille, joka puolestaan välitti ohjeet merirosvolle.

Ikävä kyllä, näin ei kuitenkaan ollut, eli YLE valhtelee suoraan suomalaisille katsojille.

Selitys sivulta seitsemän kuuluu tällä kertaa näin:

Televisio- ja elokuvadokumenttien lainalaisuuksiin kuuluu, että kuvauksia järjestellään ja kuvattaville annetaan myös ohjeita. Esimerkiksi oikean merirosvon vaihtaminen suomea taitavaan näyttelijään ei enää olisi dokumentoinnin sääntöjen mukaista.

Hmmmm…. vaihtaminen suomea taitavaan näyttelijään? Uskokoon kuka haluaa…

Miksi Suomessa oleskeleva somaliyhteisö sitten vaikenee? Eikö heidänkin etujensa mukaista olisi tulla avoimesti ulos ja kertoa onko joku (tai jotkut) näistä merirosvoista asunut Suomessa , saanut täältä turvapaikan ja mahdollisesti jopa Suomen passin ja kansalaisuuden?

Eikö somalienkin olisi syytä puhdistaa ilma epäilyistä ja kertoa, jos joku yksittäinen henkilö vierailee Somaliassa ja harjoittaa siellä Suomessa tiukasti huhuna kulkevaa somalialaista lottoa – päivällä kalastellaan ja yöllä merirosvoillaan.

Toisaalta olisi myös mukava kuulla se, mitä kansanedustaja Paavo Arhinmäki on mieltä pikkuveljensä puuhasteluista ja onko hän jotenkin sotkeutunut tähän asiaan?

Eräänä sivukuriositeettina koko episodissa oli myös se, että Arhinmäki kertoo ABC:n haastattelussa kohtaamistaan pelottavista hetkistä, kun hänen suomalais-somalialaiselta ystävältään kyseltiin mahdollisuutta siepata Arhinmäki.

Olin luultavasti ainoa valkoinen mies satojen kilometrien matkalla. Köyhässä maassa merkitsin yhtä kuin raha.

Monitasoisuudestaan huolimatta tuon kommentin takana on henkisesti keskenkasvuidsen ja muista piittaamattoman nulikan maailmankatsomuksesta paljon kertova ajatus – mitä väliä sillä kaappauksella oikeastaan on jos henki säilyy, kyllä suomalaiset veronmaksajat maksavat lunnaat ja hoitavat tuhlaajapojan kotiin.

Tällaiset edesvastuuttomat ja omaan napaansa tuijottavat ns. dokumentaristit ruokkivat Somalian hätää, levottomuutta ja siihen liittyvää rikollisuutta – pahimmillaan jonkun toisen rahoilla.

Minun mielestäni tämä asia kaikkine siihen liityvine epäselvyyksineen on sellainen, jota soisi KRP:kin tutkivan.

Merirosvous on nimittäin rikoksista hirvittävimpiä ja kuvottavimpia ja se tulisi kitkeä juurineen koko maailmasta – tavalla tai toisella

Lähteet: YLE, HS, ABC

Jk. Jos joku arvoisa lukija löytää jostain tuon poistetun videon, sen saa lisätä tämän kirjoituksen kommenttiosioon varsin mieluusti.

Päivitys 260409 2307: Myös Tundra Tabloids kirjoittaa asiasta.

Päivitys 280409 1547: Asiaa kommentoivat myös Gates of Vienna ja Vlad Tepes.


Site Meter

Viime aikojen uutiset ovat vahvistaneet entisestään kuvaani siitä  mikä on suomalaisen (ja yleisemminkin eurooppalaisen) kansalaisyhteiskunnan tila ja vointi.

Potilas (eli kansanvalta) voi huonosti – EU:n liittovaltiokehitykseen saumattomasti kuuluvana osana – kansanvaltaisina pidetyissä yhteiskunnissa.  Suomessa se alkaa olla jo henkihievereissään.

Vai mitä mieltä olette siitä, että eräässä kansainvälisessä vertailussa Suomi on jaetulla 45. sijalla samoilla pisteillä kuin Honduras, Mongolia ja Filippiinit?

Keskeneräisistä asioista ei ole soveliasta keskustella?

Tähän saavutukseen kansalaisyhteiskunta Suomi yltää YK:n vertailussa. Tässä tuoreessa vertailussa mitataan valtioiden tapaa käyttää ict-teknologiaa kansalaisten mielipiteen kuulemiseen. Ruotsi ja Tanska ovat kärkisijoilla kaikissa tähän asiaan liittyvissä selvityksissä, muista ongelmistaan huolimatta.

Kansalaisten lähes kokonaan puuttuvat mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin  eivät kuitenkaan herätä keskustelua  nykyisessä nomenklatuuran pyörittämässä valtiodiktatuurissamme.  Siinä tekopyhässä teeskentelyssä,  jossa kansalaisvaikuttamisen ainoa muoto on äänioikeus (äänestyspakkoa odotellessa…). Tai puhumattakaan siitä, että kukaan vallan kahvaan kiinni päässyt poliitikko ottaisi asiakseen muuttaa nykyistä järjestelmäämme yhtään nykyistä enemmän kansanvaltaiseksi.

Monet – Suomea vähemmän kansanvaltaisina pidetyt – valtiot ovat jo huomanneet sen,  että internet on hyödyllinen keino  kansalaisten mielipiteiden kuuntelemiseen.  Suomessa  valtioneuvoston, vähemmistövaltuutetun, nykyisen apulaisoikeuskanslerin ja erään valtionsyyttäjän muodostama inkvisitiolautakunta pyrkii puolestaan  sensuroimaan internetiä ja rajoittamaan kansalaisten sananvapautta – jopa rankaisemaan kansalaisia ns.vääristä mielipiteistä

Demokraattisessa maassa hallitusta ja sen harjoittamaa politiikkaa tulee voida arvostella voimakkaastikin ja ulkomaalaispolitiikka on yksi sen osa. Jos siihen sisältyy samalla ulkomaalaisten arvostelu, sekin on hyväksyttävä, jos sitä ei ääneen lausuta.

Mika Illman

Suomessa tätä asiaa pyrittiin maskeeraamaan surkuhupaisalla tavalla – muistatte varmaan oikeusministeri Tuija Braxin masteroiman  sähköisen äänestyksen farssin viime vaaleissa? Vaikka sähköinen äänestys saataisiinkin toimimaan, niin kyse on siitä, että kansaa tarvitaan antamaan äänensä vallanpitäjille – ei käyttämään valtaa ja kertomaan oma mielipiteensä asioista (vaikka perustuslaki alkaakin sanoilla Suomessa valta kuuluu kansalle…).

Useimmissa demokraattisina pidetyissä  maissa näiden kansalaisia autetaan (ja suorastaan yllytetään)  kertomaan näkemyksensä valmisteltavista asioista.  Suomessa sen sijaan ministeritason päättäjät  – ja muutamat virkamiehet, eli kansan palvelijat – ovat toinen  toisensa ja kerta kerran  jälkeen todenneet, että keskeneräisistä asioista ei ole soveliasta keskustella.

Näin ei tapahdu kuitenkaan Suomessa.

Aika jännä juttu – eikö?

Kansalaiskeskustelu takaisi paremmin valmistellut päätökset

Suomessa on kuljettu iso askel kohti latinalaista hallintokulttuuria – ja korruptiota. Nykyään suomalaiset päättäjät nimittäin uskovat,  että (päättäjien keskinäiseen)  konsensukseen perustuva mahdollisimman  nopea ja salamyhkäinen toiminta ilman kansalaiskeskustelua on yhteiskunnallisesti taloudellisinta ja tarkoituksenmukaisinta (muualla  on jo tosin  alettu ajatella siten, että valtio palvelee paremmin kansalaisia, jos valtio tuntee kansalaisten tarpeet ja odotukset).

Aidossa kansalaisyhteiskunnassa  säästetään kuluissa ja tehdään vähemmän virhepäätöksiä silloin , kun asioista keskustellaan avoimesti  ennen päätöksiä. Tätä voisi pitää jopa liiketaloudellisesti tehokkaana toimintana.

Tuossa YK:n tekemässä vertailussa (kuten aikaisemmissa perusopetuksen tasoa koskevissa tutkimuksissakin) Suomen tärkein vahvuus on todistetusti  voimavara nimeltään maailman parhaiten koulutetut kansalaiset.

Poliittista nomenklaturaamme ei kuitenkaan kiinnosta se mitä kansalaiset ajattelevat. Inhimilliset resurssit jäävät todellisuudessa muutaman keskinkertaisen pyrkyrin keskenään tekemien päätösten jalkoihin – näin silti, vaikka samat poliittiset apinat jankuttavat kaikkialla – ulkoa opitun kuuloista – mantraa Suomen elämisestä huippuosaamisen kautta.  Kuten joku muukin on jo todennut, huippuyliopistojen perustaminen Suomeen on todennäköisesti  – vain ja ainoastaan –  rahan tuhlaamista maassa, jossa ihmisten ajattelukykyyn ei kuitenkaan luoteta.

Suurten ikäluokkien aiheuttama (kahdenkymmenen vuoden mittainen) tilastollinen työvoimapulakupla näkyy yhteiskunnassamme jo ensi vuodesta alkaen. Vaikka työttömyys kuristaa koko yhteiskuntaamme, niin julkisella sektorilla on entistä vähemmän työntekijöitä ja enemmän tekemistä. Tätä ei aukkoa ei pystytä täyttämään kieli- ja ammattitaidottomalla – ja vastoin kansan enemmistön tahtoa ja ilman mitään järkevää suunnitelmaa – maahantuodulla halpatyövoimalla.  Tehokkuutta on lisättävä näissä talkoissa ja nykyinen  tietotekniikka on tässä asiassa avainsana.

Suomen hallitus (suuressa viisaudessaan) on juossut näissäkin asioissa perse edellä puuhun (ja päänsä siihen kuuluisaan Karjalan mäntyyn). Väkisin tehty TV-kanavien digitalisointi (ja syrjäseuduilla asuvan kansanosan  hylkääminen samalla kerralla, analogisista palveluista järjenvastaisesti luopumalla). Itseään Suomen uudeksi diktaattoriksi nostavan Matti Vanhasen luotsaama hallitus ilmoittikin muutama viikko sitten, että valtio investoi nyt laajakaistaan ja uusiin sähköisiin palveluihin. Tämänkin on joku muu todennut jo ennen minua, mutta totuushan on se, että mitä helvetin hyötyä on satsata uusiin järjestelmiin, jos päättäjien omaksumat toimintamallit pysyvät samoina?

Totuus lienee kuitenkin se (ai prkkl kuinka inhoankaan tuota kielikuvaa…), että päättäjät näkevät laajakaistateknologian keinona alistaa kansa tiukemmin poliittiseen kontrolliin ja helpottaa kurinpidollisia toimenpiteiden kohdistamista ns. toisinajattelijoihin. Luuletteko ihan aikuisten oikeasti, että Braxin sähköinen äänestyskokeilu ei jättäisi takaportteja kansalaisten valvontaan?

(Hyödyllisempää olisi varmaankin taata kotimaisella polttoaineella palava tulisija jokaiseen suomalaiseen asuntoon – niin huoltovarmuuden kuin hallituksen salliman viestinnän tasonkin kautta – savumerkit kun eivät taida olla vielä uhka nomenklaturalle?)

Noin summa summarum – henkilökohtaisesti olisin valmis tukemaan ketä tahansa poliitikkoa, joka avoimesti (ja tarpeeksi vilpittömästi)  ilmoitta ajavansa todellista kansalaisyhteiskuntaa – sveitsiläistyyppistä demokratiaa.

Sananvapauden ihmemaa?

Demokratiana pitämämme Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) enemmän langettavia sananvapaustuomioita kuin mikään muu muista Euroopan neuvoston maista tai esimerkiksi muut Pohjoismaat.

Kymmenessä vuodessa Suomi on saanut seitsemän tuomiota, joissa on todettu ihmisoikeussopimuksen sananvapausartiklan rikkomus.

Lähelle Suomea rikkomusten määrässä pääsee Pohjoismaista Norja, joka on vuodesta 1999 lähtien tuomittu viisi kertaa sananvapauden rikkomisesta. Tapaukset ovat koskeneet lähinnä lehdistöä. Ruotsi on saanut samassa ajassa kahdet rapsut, Tanska ja Islanti eivät yhtään.

Ihmisoikeussopimuksen ratifioineista 47 maasta on Suomea enemmän langettavia sananvapaustuomioita saanut seitsemän maata. Vain Turkki (jota oma poliittinen nomeklaturamme kuolaa ja hinkuu EU:n jäsenmaaksi) pyörii näissä rikkomuksissa aivan omassa luokassaan  169 tuomiollaan.

Lehdistöä koskevissa tapauksissa EIT ottaa huomioon (kategorisesti ja ihmisoikeussopimusten mukaisesti)  myös yleisön oikeuden saada tietoa. Poliittisessa  Suomessa kiistat  ajatellaan  lehtikirjoituksen tekijän ja kirjoituksen kohteen välisiksi – ilman yhteiskunnallista merkitystä ( keskeneräisistä asioista ei ole soveliasta keskustella).

Suomi ei ole saanut sananvapausjutuista yhtään vapauttavaa tuomiota.

Tämän maan valtaapitävät eivät tunnu edelleenkään ymmärtävän sitä , että:

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Niinpä niin…

Eikä kuuntele myöskään EU

Tuore uutinen kertoo näin, että vasemmistoryhmien europarlamentaarikot ovat huolissaan mahdollisuudesta,
että ranskalainen äärioikeistolaispoliitikko Jean-Marie Le Pen saisi johtaa uuden EU-parlamentin avausistuntoa heinäkuun puolivälissä.

Tätä avausistuntoa on perinteisesti johtanut parlamentin vanhin meppi, ja on todennäköistä, että kesäkuussa 81 vuotta täyttävä Le Pen on kesäkuussa valittavan uuden parlamentin ikäpresidentti.

EU-parlamentin sosiaalidemokraattista ryhmää johtavan saksalaisen Martin Schulzin mielestä on sietämätön ajatus, että avausistuntoa johtaisi poliitikko, joka kiistää holokaustin eli juutalaisten joukkotuhoamisen tapahtuneen toisen
maailmansodan aikana. Schulz haluaakin muuttaa parlamentin sääntöjä tältä osin.

EU-parlamentin vihreiden johtaja, saksalainen (oikeasti ranskalainen, maansa rikoksen takia hylännyt) Daniel Cohn-Bendit pitää koko ikäpresidenttikäytäntöä vanhentuneena.

Meidän mielestämme avausistunnon puheenjohtajana pitäisi olla parlamentinnuorin edustaja. Ei Le Penin vuoksi, vaan siksi, että nuorin edustaja edustaatulevaisuutta

Eli suomeksi:

Nykyinen nomenklatura muuttaa härskisti sääntöjä – etenkin silloin kun säännöt eivät sovi sen tavoitteisiin. Tähän kun ynnätään vielä natsi/fasisti-kortin heiluttelu, vähemmistöjen nostaminen enemmistöjen yläpuolelle ja ehdottomuus vihervasemmiston ja seteliselkärankaisten oman asian suhteen, pääsemme tilanteeseen, että jäykkävasemmistolais-globaalikapitalistinen vuosi 1984 ei ole kovinkaan kaukana.

(Punaiseen Danyyn pitää suhtautua (kaikesta huolimatta) kaikella vakavuudella. Tämä virheiden nykyinen MEP on todellinen anarkomarkojen esi-isä.)

Tämä on – kaiken muun tuoreen uutistulvan sisällä – taas kerran osoitus siitä, että virheet ja sen ympärillä pyörivä loiskiehunta on kansanvallan pahin vastustaja koko Euroopassa.

Johdonmukainen jatko

Johdonmukaisena jatkona soraäänien hiljentämiselle ja oman valtansa pönkittämiselleen, ikioma nomenklaturamme on tullut siihen johtotulokseen, että tuomaria ei jatkossakaan voida panna viralta sen vuoksi, että hän on yksityiselämässään syyllistynyt vain sakolla rangaistavaan tekoon. Eduskunta on hylkäämässä hallituksen lainmuutosesityksen tältä osin.

Hallitus oli esittänyt, että tuomari voitaisiin panna viralta, jos hän on syyllistynyt tahalliseen rikokseen, josta rangaistus on ollut vähintään 60 päiväsakkoa. Eduskunnan lakivaliokunta ehdottaa, että tätä ei hyväksytä.

Tällä hetkellä tuomareiden viraltapanoa koskevat samat säännökset kuin muitakin virkamiehiä. Viraltapano on ehdoton, jos virkamies tuomitaan elinkautiseen. Pääsääntö se on silloin, kun tuomio on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Harkinnanvaraiseksi viraltapano muuttuu sitten, kun tuomio tahallisesta rikoksesta on alle kaksi vuotta vankeutta.

Hallituksen mielestä tuomarin syyllistyminen tahalliseen rikokseen yksityiselämässään voi osoittaa, että hän on sopimaton toimimaan tuomarina, vaikka rangaistus teosta olisikin lievä. Tästä tuli ehdotus 60 päiväsakon rajasta.

Ehdotukselle vastusti aiemmin eduskunnan perustuslakivaliokunta. Sen mielestä hallituksen perustelut eivät olleet riittävät. Myös ehdotettu 60 päiväsakon raja vaikutti sattumanvaraiselta.

Vai niin?

Minusta taas näyttää siltä, että hallitus on kiinnostunut lähinnä siitä, että tuomarit toimivat sen sylikoirina ja jakavat ns.oikeita tuomioita –  virkakelpoisuudesta ja virkamiehen nuhteettomuudesta paskaakaan välittämättä.  Sopivuus – ja etenkin poliittinen sellainen – saattaa olla oikeudenkäyttäjien mittari entistä enemmän tulevaisuudessa.

(Puhu tässä nyt sitten kansalaisyhteiskunnasta…)

Lainaan tähän loppuun veli Valkean muualle hyvin muotoilemaa tekstiä:

Valtion viehtymys tunnustuksiin, pahoitteluihin, anteeksipyyntöihin, selontekoihin, jne. voidaan selittää sillä, että valtio haluaa olla kaikkinäkevä ja kaikkitietävä.

Anteeksipyyntö ja/tai pahoittelu on valtiolle, vaikkakaan ei aukoton, ennuste tulevasta käyttäytymisestä, ja sopeutumisesta ja alistumisesta valtion valtaan.

Rangaistusten lieventyminen 1790-1810 välillä  ei johtunut humaanisuuden lisääntymisestä valistusajan seurauksena kuten väitetään, vaan tehokkaampien, erityisesti armeijasta opittujen johtamis- ja hallitsemismetodien soveltamisesta siviilielämään, sekä hiukan myöhemmin lisääntyneestä kansaan (populaatioon = numeroiksi ja tilastoiksi muuttunut kansa) kohdistuvasta tiedonkeruusta ja valvonnasta, sen käyttäytymisen tarkemmasta ymmärtämisestä ja erilaisten metodien aiheuttamista vaikutuksista siihen, jne. Lisäksi talousrakenteiden kehittyminen vaati aiempaa suurempaa kansalaisten toimintavapautta ja vallan täytyi siksi toimia toisella tavalla, kuin monimutkainen yhteistoimintakoneisto.

Aiemmin rankaiseminen oli ollut hallitsijan kosto, monessa suhteessa tuntemattoman ja arvaamattomasti käyttäytyvän kansan kovaotteista kurissapitämistä, nyt siitä on tullut tarkoin tunnetun populaation tarkoin säädeltyä ohjailemista haluttuihin suuntiin. Ennen kovimmat rangaistukset olivat mahdollisimman julkisia ja ne oli tarkoitettu saamaan aikaan voimakas psykologinen efekti, esim. kuolemanrangaistus kiduttamalla. Ne olivat monessa suhteessa tärkeimpiä rangaistuksia, hallitsijan osoitus hänen kyvystään päättää kansalaisten elämästä ja kuolemasta.

Nyt tärkeimpiä rangaistuksia ovat pienet ja pienehköt rangaistukset, joita on paljon. Ne on tarkoitettu ohjaamaan kansan enemmistöä, sen lainkuuliaisinta, tuottoisinta ja tärkeintä osaa tarkoin lasketuilla keskimääräisillä efekteillä. Vähemmän tärkeät kovimmat rangaistukset on jätetty kovimmille rikollisille, joilta ei voi odottaa tuottoa, jotka eivät pidä yhteiskuntaa pystyssä (päinvastoin), ja jotka eivät useimmiten muuta käytöstään, ainakaan ennen kohtuullista ikääntymistä. Heidät pyritään eristämään määräajoiksi muusta yhteiskunnasta, jotta heistä aiheutuva haitta minimoituu.

Kommunismi ja kansallissosialismi olivat suoraa seurausta yhteiskuntien humanisoitumisesta; kansojen muuttamisesta abstrakteiksi numeroiksi, populaatioiksi, dehumanisoiduiksi laskennallisiksi yksiköiksi; yhteiskuntien toiminnan muuttamisesta teollista koneistoa muistuttavaksi; ideasta ”ihmisosien” lähes täydellisestä korvattavuudesta ja vaihdettavuudesta (tabula rasa, kansainvälisyys/ universaalisuus, kosmopolitanismi, jne.); kaikkialle ulottuvasta valvonnasta ja ohjaamisesta; jne. Nykyisen ”humaanin” suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen diktatuuriksi on luonnollinen ja mahdollinen kehityskulku, koska tämän muutoksen tarvitsemat elementit on sisäänrakennettu yhteiskuntaamme, ja nimenomaan sellaisiin käsitteisiin kuin ihmisoikeudet ja suvaitsevaisuus. Sanojen julkisen, retorisen ja tunnesisällön sijaan kannattaa tarkastella sanojen teknistä sisältöä, jotta näkee yhteiskunnan sellaisena kuin se on. (Lähde: Michel Foucault, eri vuosia)

– Men have dreamed of liberating machines. But there are no machines of freedom, by definitionMichel Foucault

Hyvää yötä kansalaisyhteiskunta…

Lähteet: Taloussanomat, KL, IL, HS, IS, STT,EIT, Valkea



Site Meter

Tiedotustilaisuuden järjestäjät korostivat kutsuneensa vieraat Suomeen, koska Suomi ja suomalaiset poliitikot ovat vastuussa Viron kansalaispolitiikan kehityksestä.

Petri Krohn Putin Jugendin tiedotustilaisuudessa Helsingissä.


Site Meter


    Josif Tshugasvili, Isä aurinkoinen – ja kaikkien kansojen ystävä


    Johan Bäckman, dosentti – ja virolaisten ylin ystävä


Site Meter

Monet rasismia vastustavat kansalaisjärjestöt eivät ole yleensä ottaneet osaa oikeusjuttuihin usein siitä yksinkertaisesta syystä, ettei niillä ole ollut lakeja joihin vedota.

Kuitenkin Euroopan unionin rasismidirektiivin käyttöönotto ja kansallisten lakien kehitys tarkoittavat, että nyt enemmän kuin koskaan käräjöinnillä on mahdollisuus johtaa todelliseen muutokseen niiden kohdalla, jotka ovat alttiina rasismille ja syrjinnälle. Rasisminvastaisuus on melko uusi alue laeissa ja kansalaisjärjestöjen tehtävä on kasvattaa yleistä tietoisuutta niistä mahdollisuuksista, joita sillä on.

Tästä johtuen strategisesta käräjöinnistä on tullut hyödyllinen asianajotekniikka, kansalaisjärjestöt voivat sekä suoranaisesti ottaa osaa strategiseen käräjöintiin että tukea muita keräämällä tietoa, arvioimalla mahdollisia uhreja ja ottamalla osaa asianajamiseen.

“Strategia tai vaikutus, jota käräjöinti käyttää oikeussysteemissä pyrkiessään luomaan laajan sosiaalisen muutoksen”

Strategisessa käräjöinnissä päähuomio on enemmän lain tai käytännön muuttamisessa kuin yksittäisen henkilön hyvittämisessä, vaikka nämä kaksi asiaa eivät ole toisiaan poissulkevia. Strateginen käräjöinti pyrkii yksittäistapausta tai -uhria pidemmälle, se pyrkii tuomaan laajennetun suojelun piiriin kaikki, jotka ovat syrjinnälle alttiina. Muuttamalla lakia tai luomalla ennakkotapauksen yksittäistapaus voi toimia pisarana, joka johtaa muutoksen aaltoon paljon laajemmalla tasolla.

Strategisen käräjöinnin käsitteeseen kuuluu tapauksien valinta, tapauskohtainen suunnittelu ja hallinta sekä varmistus siitä, että suotuisat tulokset toteutuvat. Jokaisella kansalaisjärjestöllä ei ole valtuuksia tai taitoja osallistua
käräjöintiin, eikä käräjöinti liioin ole oikea toimintatapa monissa tapauksissa. Tästä huolimatta kaikkien rasisminvastaisten toimijoiden on tärkeää tunnistaa strategisen käräjöinnin merkitys työkaluna, jolla
luodaan muutosta

Tämä Suomen perustus- ja rikoslain kanssa ristiriidassa oleva teksti löytyi täältä (kiitos vinkistä Roopelle). Sen takaa löytyy Enar-Finland ry. Ja tämän yhdistyksen takaa – puheenjohtajan asemasta – löytyy puolestaan Ali Qassim.

Sama Ali Qassim on bongattu usein näiden kansallisvaltion ja laillisuuden muutokseen pyrkivien ns.monikulttuuristen projektien – ja niiden julkiseen rahoitukseen liittyvien jälkiselvittelyjen yhteydessä.

(Palaamme asiaan…)

Lain ja käytännön muuttamista…

Tällainen toiminta suunniteltuna ja järjestelmällisenä on erittäin huolestuttavaa.

Kyseessä on suora puuttuminen ns.kansalaistoiminnan (tai tässä tapauksessa myös sellaisten toimijoiden kautta, jotka eivät ole edes kansalaisia) suomalaiseen oikeuskäytäntöön ja jopa lainsäädäntöön.

Tällaista toimintaa ei tule hyväksyä yhtään sen enempää kuin turkistarhaiskuja, talonvaltauksia, järjestelmällistä lasten silpomista kuin vieraiden kulttuurien lainvastaisten tapojen hyväksymistä suomalaisessa lainsäädännössä eikä oikeuskäytännössä.

Toiminnan mallit ovat hyvin 1970-lukulaisia – samoin kuin ainakin kantaväestöä näissä edustavat toimijatkin. Kuten tuosta lainauksesta käy ilmi, kyse voi olla jopa suoranaisesta vallankaappauksen valmistelusta tai laillisen yhteiskuntajärjestyksen kumoamisesta.

Taistolaisten opit yhteiskunnan murentamisesta sisältäpäin ovat saaneet uuden muodon.

Valtionsyyttäjän vastuu?

Valtionsyyttäjä tehtäviin on kirjattu lainsäädännössä näin:

Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa.

Tätä nimenomaista laissa määriteltyä tehtävää vasten, tuntuu suorastaan irvokkaalta, että esimerkiksi valtiosyyttäjä Mika Illmanilla on aikaa ja intressiä jatkaa (henkilökohtaista?) kampanjaansa ja ristiretkeään sananvapautta vastaan.

Kysymys kuuluukin – mitä virkaa on tällaisella virkavallalla?

Jukka Korpela kommentoi uutisryhmissä vähemmistövaltuutettujen prioriteetteja aika osuvasti.

Valitettavasti näyttää siltä, että Suomen kaikki vähemmistövaltuutetut
nykyisin keskittyvät sanallisiin pyrkimyksiin rajoittaa ajatusten
ilmaisemista kuin vähemmistöjen ja vähemmistöihin kuuluvien ihmisten
oikeuksien puolustamiseen. Huomatkaa, mikä yleistävä väite! Koliseeko
haastemies kohta postiluukusta?

Minusta tuon saman havainnon voi liittää myös eräisiin muihin virkamiehiin.

(Nimittäin, puuhastelu kansalaisoikeuksien kanssa joutuu vieläkin epäilyttävämpään valoon silloin, kun näiden kaikessa rauhassa vallankumousta tekevien enareiden takaa löytyy yleisliittolaista puuhastelua…)


Site Meter

Vasarahammer kirjoittaa blogissaan varsin ansiokkaasti verorahojen käytöstä ja siinä sivussa tökkii myös eräiden tahojen käsitystä sananvapaudesta.

Muuan ”tutkimuksissaan” varsin kyseenalaisia keinoja käyttänyt Dean Steacy on nimittäin sitä mieltä, että sananvapaus on amerikkalainen käsite, joten en anna sille mitään arvoa.

Tehdäänpä asian suhteen arvostuskysymys.


Site Meter

Minusta tämä on erittäin mielenkiintoinen näkemys nykyiseen politiikkaan sekä sen kytkyihin mediaan ja sitä kautta sananvapauteen:

Euroopan Unionin ytimeen pyrkivää Suomea johtavat nyt valtaosin poliitikot, jotka neljännesvuosisata sitten pitivät ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimusta Neuvostoliiton kanssa maailman napana, johon Suomen oli turvauduttavana ainoana auttajana kaikissa olosuhteissa.

Valtakunnan ylin johtajisto on saanut vahtikoirakseen arvoisensa median. Suomen nykyisen lehdistön suuri osa piilottelee vanhaa taistolaisuuttaan, stalinismin ihailuaan ja EEC-vastaisuuttaan.

Tällainen lehdistö pitää mielellään kynänsä kurissa. Hiljaisuus on ollut pitkään käsin kosketeltavaa.

Lehdistöä riivaava nostalgia stalinismiin kävi hetkiseksi ilmi helmikuussa 2000, jolloin TV1:n MOT-toimitus heitti journalistisen pommin esittäessään dokumenttiohjelman Neuvostoliiton vaikutuskeinoista suomalaisiin toimittajiin. Se oli tutkivan journalismin helmiä. Se avasi ovet keskustelulle stalinistisen uskon roolista tiedotusvälineissä.

MOT:n dokumenttiohjelma oli vähällä aloittaa suomettumisen ajan purkamisen median kentällä. Suomi oli jäänyt jälkeen koko itäisestä Keski-Euroopasta ja useimmista hajonneen Neuvostoliiton raunioilta nousseista valtioista lähihistorian käsittelyssä. Suomen poliittinen eliitti ja lehdistö olivat valtaosin jatkaneet elämäänsä aivan kuin Neuvostoliitto olisi yhä ollut valvomassa etujaan ja estämässä neuvostoperiodin vääristymien selvitystä.

Ohjelma sai kiinnostuneen vastaanoton, mutta se osoittautui tuota pikaa suutariksi. Keskustelua yrittäneet jäivät suut auki seuraamaan miten kiukustuneet stalinistiset eli taistolaiset toimittajat pystyivät vaientamaan kommentit kohta lähtökuoppiinsa.

Niinpä MOT:n avaus purkautui tyhjöön, koska lehdistö ei ollutkaan valmis avoimeen keskusteluun. Suomettumisen synkkien vuosikymmenien salaisuuksien käsittelyn sijaan lehdistö kokonaisuutena antoi taistolaisten hallita julkista sanaa.

Tapahtumaketjussa oli tiettyä äärimmäisen periferian ironiaa. Siinä yritettiin tutkiskella Neuvostoliiton vaikutuskeinoja suomalaisiin toimittajiin, mutta tutkimisen esti juuri samainen ryhmä stalinistisia toimittajia, jotka olivat selvittelyn kohteena ja joilla ei vuoden 2000 Suomessa olisi pitänyt enää olla minkäänlaista valtaa eikä edes vaikutusvaltaa.

Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi.

MOT oli julkaissut ohjelman taustatietoina internetissä kotisivuillaan Toimittajaliiton vuosien 1979-81 jäsenluettelon, jossa oli kolmisen sataa nimeä. Useat liiton jäsenet vaativat Yleä poistamaan jäsenluettelon ja valittivat erilaisiin instansseihin luettelon julkaisemisesta ja jäsenistön henkilöllisyyden paljastamisesta. Pelästynyt Yle taipui nopeasti vaatimuksiin ja poisti luettelon internetistä.

Ohjelman tehnyt toimittaja Jouni Tervo luonnehti poistoa hätäiseksi. Se tehtiin toimittajan tietämättä hänen ollessaan matkalla. Ylen taholta poistoa selitettiin työrauhan antamisena tietosuojavaltuutetulle, joka otti asian käsittelyyn.

Minusta tämä on erittäin uskottavaa – sekä omien kokemusten, että ympäristöstä välittyneiden havaintojen perusteella. Tuo paniikkia aiheuttanut lista muuten löytyy samasta lähteestä. Samoin kuin paljon muutakin vähemmän hauskaa ja varsin mielenkiintoista.

Mitä Sinulle ei ole kerrottu Tarja Halosesta?

Tämä samainen mediassa vaikuttava ryhmä on jotenkin onnistunut syöttämään myös Tarja Halosen persoonan maltillisena – ja äidillisenä – sosialidemokraattina Suomen kansalle – ja etenkin suomalaisille naisille. Muumimammana.

Todellisuudessa Halosen takaa löytyy marxilaiseksi 1970-luvun alussa julkisesti tunnustautunut äärivasemmistolainen. Ottamatta kantaa kenenkään poliittisiin mielipiteisiin, mietin tässä yhteydessä sitä, että kuinkahan moni niistä Halosen taakse huijatuista porvarillista, sitoutumattomista ja jopa sosialidemokraattisista naisista (ja miehistä) olisi todellisuudessa äänestänyt Halosta, jos olisi tiennyt tai muistanut tämän poliitisen uran ja todellisen poliittisen kannan.

Unohtaa ei kannata myöskään sitä, että Halosen hakiessa töihin ulkoministeriöön varatuomari Jussi Lumme (hänen entisen työnantajansa Luotonvalvonta Oy:n edustajana) sanoi lausunnossaan, että Halonen oli itsepäinen väittelijä. Ulkoministeriössä ministerinä toimiessaan Halosta luonnehdittiin ehkä tämän vuoksi toimintatyyliltään ja – tavoiltaan lammiomaiseksi johtajaksi.

Tai sitä, että Halosen entinen avopuoliso, Sdp:n eduskuntaryhmän sihteeri Kari Pekkonen, toimi KGB-kontaktina.

Tai sitä, että Halonen on – jostain julkisuudelle tuntemattomasta syystä – kieltänyt Suojelupoliisia antamasta julkisuuteen ns. Rosenholz-dokumentteihin perustuvaa Stasi-listaa – listaa DDR:n kommunistisen tiedustelupalvelun korkeinta poliittista johtoa edustaneista suomalaisista yhteistyökumppaneista (joissain kulttuureissa käytettäisiin tällaisesta toiminnasta kenties nimiä maanpetos tai vakoilu vieraan vallan hyväksi).

Niin? Monikohan olisi äänestänyt Halosta nämä asiat tietäessään?
Mikä on teidän mielestänne journalismi.infon esittelemän taistolaismedian vaikutus tämän päivän Suomessa?

Lähteet: journalismi.info, VA, STT, Uuden Suomen arkisto, Jukka Seppinen; Neuvostotiedustelu Suomessa 1917-1991


Site Meter

Vanha sananlasku sanoo, että ensimmäinen sukupolvi kerää omaisuuden ja luo hyvinvoinnin, toinen ylläpitää niitä ja kolmas hävittää ne.

En usko.

Minusta nimittäin näyttää siltä, että nykyisessä Suomessa ensimmäinen sukupolvi (omat isovanhempani) toki loivat (ja saivat) mutta vaikeuksien kautta. Sota ja jälleenrakennus – muistatteko prekaeetut ja soosipäät yhtään mitään tästä, edes historiasta?

Toinen sukupolvi (vanhempani) ylläpitivät ja jopa kasvattivat niitä.


Kolmas sukupolvi
(eli me nykyiset keski-ikäiset), me yritämme kynsin ja hampain taistella noiden asioiden puolesta. Samaan aikaan, kun välisukupolvet – eli suuret ikäluokat ja heidän lapsensa – pyrkivät hävittämään omaisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin lisäksi myös kansallisvaltiomme ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskuntajärjestyksemme.

Ja samaan aikaan meidän lapsemme (kolmannen sukupolven) näyttävät omaksuneen terveellä tavalla vanhempiensa arvomaailman.

Eli sen ainoan pysyvän ankkurin, mihin nuo kaksi elämän perusasiaa ovat kiinnittyneet – muuttuvan maailman valtameren takana, kaukaisessa Pohjolassa sijaitsevaan suojaisaan poukamaan.

Akuliina Saarikoski on päästellyt taas hassunhauskoja mielipiteitään julkisuuteen. Olen kirjoittanut tästä – kovin militantista ja naiivista sekä elitististä – ns.työväenluokkaa edustavasta hahmosta aikaisemminkin. Kirjoitukseni löytyvät täältä ja täältä. Bon appetit!

Anarkotyttelimme areenana on tällä kerralla vuorossa journalismin mielikuvitukseton perässähiihtäjä – Hyysärin NJET-liite.

Akuliina toteaa kyseisen ns.julkaisun haastattelussa muun muassa näin:

Ei ole relevanttia, onko teko laillinen vai laiton, kunhan se on perusteltu.

Murtautuminen ja omaisuuden rikkominen on OK, jos siihen on hyvä syy.

Tarvitaan konfliktia, jotta voidaan neuvotella kysymyksistä.

Ei pidä katsoa sitä mikä on yleisesti hyväksyttyä, vaan sitä mikä on henkilökohtaisesti oikein.

Ihmiset joutuvat elämään yhdenmukaisessa maailmassa. Se tuottaa hirveän määrän väkivaltaa.

(Yhteiskunnan tuottamaa) väkivaltaa on myös se, että joutuu mukautumaan normeihin (noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä).

”Vyötärölläni roikkuvat mersun merkit ovat peräisin sun faijas autosta.”

Hohhoijaa…

Miten mahtaa käydä, jos kaikki saavat tehdä niin, että se on jokaisen omasta mielestä oikein? Kaaoshan siitä syntyy.

Kaaos-> Anarkia-> Kurin palautuminen->Feodalismi ja anarkistien orjuus.

Epäilen myös kovasti, että vaikka Akuliina on käynyt naisten itsepuolustuskurssin ja uskaltaa esiintyä naamioituna Gay-mielenosoituksessa, niin huonosti käy Akuliinalle satakiloisen suomalaiskörilään kanssa – silloin kun mielipide ja käsitys oikeasta kolahtavat ristiin.

Näillä Akuliinan niin kovin halveksimilla säännöillä ja laeilla yhteiskunta pyrkii suojelemaan Akuliinan kaltaisia tytteleitä suurempien jäsenten mieli- ja väkivallalta.

Akuliina on muuten tällä hetkellä kovin kyllästynyt avoimen yliopiston tarjoamiin oikeustieteen peruskursseihin. Hän onkin päättänyt, että (tällä kerralla) hänestä tuleekin isona merimies.

Akuliina kertoo opiskelevansa ruotsinkielisessä Novia-ammattikoulussa ja aikovansa merelle. Tulevaisuuden tavoitteena hänellä on saada vaaleanpunaiseksi maalattu ”Sea Shepherd”-merirosvoalus komentoonsa. Sen komentosillallla hän voisi tehdä huisia seikkailuja, ryöstellä rikkaita ja suojella valaita.

Ihan miten vaan… siis siellä mielikuvitusmaailmassa… 😉

Hyvä, että lapsella on vielä mielikuvitusta ja unelmia. Aikuistumiseen kun Akuliinan iskäksi tunnustautuneen (YLE:n punaeliittiä edustavan) Jyrki Saarikosken varoilla ja kasvatusmetodeilla ei näytä olevan kiire.

Niin – Akuliinahan ei myöskään pelkää mitään.

Pelottomuus on yleensä merkki joko täydestä vastuuttomuudesta tai kovin ohuesta empiirisestä kokemuspohjasta. Normaali aikuinen ihminen ymmärtää pelon (ja kivun) olevan terve varoitus vaarasta.

Hiiohoi! Kuuleeko sukellusvene – maa kutsuu? Hoi, kapteeni Akuliina – älä satuta itseäsi leikeissäsi…

Lähde: HS


Site Meter

    n palvelusta

Stop töhryille -projektia ja graffitien nollatoleranssia vastustava soosipäiden järjestämä mielenosoitus osoittautui jälleen peitetoimeksi anarkistiselle hulinoinnille ja ilkivallalle eilen Helsingissä. Tiistaina iltayhdeksään mennessä poliisi oli ottanut kiinni 27 kulkueeseen osallistunutta.

Mielenosoituksen virallisena teemana oli Finlandia-talolla pidettyjen Stop töhryille -projektin 10-vuotissynttäreiden vastustus.

Onnistunut projekti

Onnistuneen töhryjen estämiseen liittyvän projektin juhlatilaisuus oli rajattu kutsuvieraille. Näin ollen Helsingin nuorisoasiainkeskuksen nuorisorikollisuuden ymmärtäjät eivät saaneet luonnollisestikaan kutsua paikalle.

Kampanja esitteli tuoreimmat tilastot: vuonna 1998 Helsingissä oli runsaat 67 000 töhryä tai graffitia, viime vuonna enää 5 771. Samalla kerrottiin, että erillinen kampanja loppuu vuodenvaihteessa ja graffitintorjunnasta tulee osa viraston toimintaa.

Graffitien osalta Helsingin kaupungissa on ollut nollatoleranssi. Graffitit ja tägit on puhdistettu heti. Myös entiset lailliset tilaustyöt on maalattu yli.

Myös juhlatilaisuuteen väkisin ilman kutsua yrittäneet Paavo Arhinmäki ja Kimmo Helistö heitettiin pihalle. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri paheksui sitä, että kaupunki ei päästänyt rajattuun kutsuvierastilaisuuteen Arhinmäen ja Helistön kaltaisia kuokkavieraita pilaamaan juhlia.

Tämä on hyvä osoitus – jälleen kerran – siitä vanhastaan tunnetusta totuudesta, että vasemmistopuolueet ja niiden kärjessä Vihreät ja Vasemmistoliitto, tukevat rikollisuutta ja huliganismia.

Miettikää ketä äänestätte vaaleissa. Jokainen ääni näille tahoille edistää hyvinvointiyhteiskunnan, laillisuuden ja kansanvaltaisuuden tuhoamista ja alistamista kaiken maailman rikollisten ja haitallisten vähemmistöjen tahdon alle.

Töhryfest mellakoinnin viittana

Ennen mellakointia seinän töhrijät kokoontuivat Kiasmalle Töhryfest-vastajuhliin.

Porvoolainen Mikko Silventoinen toivoi, että Finlandia-talon väki tulisi ulos ja kohtaisi vastajuhlijat kasvoista kasvoihin.

Silloin he näkisivät, ettemme ole naamioituneita huppupäitä vaan ihan tavallisia.

Tavallisia ihmisiä?

Näiden soosipäiden käsitys tavallisuudesta eroaa varsin voimakkaasti siitä miten kaltaiseni normivirtaset tavallisuuden ymmärtävät.

Kulkueen aikana laillisuuden ja mielenosoituksen suojakaapu heitettiin tunkiolle ja koko puuhan todellisuus paljastui.

Poliiseja kohti heiteltiin pulloja ja maalipanoksia.
Siellä on vahingontekoa, ilkivaltaa ja poliisin väkivaltaista vastustamista.

ylikomisario Jussi-Pekka Lämsä kertoi.

    MTV3 linkitettynä

Väkijoukosta lentäneiden pullojen kerrottiin osuneen kahteen poliisiin, joista toinen sai lievän vamman
päähänsä. Lisäksi poliisiautoja sotkettiin maalilla ja niistä rikottiin ikkunoita. Myös reitin varrella olevien rakennusten seiniä ja liikkeiden ikkunoita sotkettiin.

Soosipäiden eteneminen jumiutti noin puoleksitoista tunniksi Mannerheimintien kaupungista pois menevien kaistojen liikenteen Kiasman ja Helsinginkadun risteyksen välillä.

Opetus

Kun tavallinen merkitsee rikollisuutta, toisten omaisuuden tuhoamista, paikkojen sotkemista, poliisin heittelemistä pulloilla ja mellakointia, ollaan kaukana sellaisesta suomalaisten enemmistön haluamasta tavallisuudesta.

Vaikka vanhan totuuden mukaan suurimmat ääliöt näkyvät parhaimmin ja että enemmistö mielenosoittajista käyttäytyi rauhallisesti, pitää muistaa että se asia jonka puolesta tämä soosipäiden lauma marssi on rikos.

Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että näiden yleiselle järjestykselle, ihmisten turvallisuudelle sekä omaisuudelle vaaraksi olevien ns. mielenosoitusten takana on muutaman sosiaaliturvalla elelevän työmarkkinavallankumouksellisen ydinjoukko. He käyttävät tarvittaessa mitä tahansa humaania tai liberaalia liikettä savuverhona rikolliselle toiminnalleen.

Herää kysymys olisiko yhteiskunnan syytä suojautua näitä haitallisia ääriryhmiä vastaan?

Se tapahtuisi EU:nkin puitteissa varsin helposti. Hallinnollisin toimin tapahtuva äärivasemmiston luokittelu rikollisjärjestöksi antaisi yhteiselle yhteiskunnallemme mahdollisuuden puuttua tällaiseen yhteiskunnallisesti vahingolliseen ja ei-toivottuun toimintaan.

Yksi asia joka muodostui kristallinkirkkaaksi tässä mellakassa ja sen jälkipuinnissa on totuus siitä, että nämä anarkomarkot eivät todellakaan ole tavallisia.

Kaukana siitä.

Kun seuraavan kerran joku Greenpeacen, Amnestyn tai Unicefin tyrkky hyökkää kimppuusi Asema-aukiolla, kannattaa muistaa, että hän saattaa olla henkilönä yksi näistä vasemmistohuligaaneista.

Tai vieläkin pahempaa – mahdollisesti jopa heidän johtajansa.

Eipä juhlita paskaa – ei.

Lähteet: HS, IS, IL


Site Meter

Tämän päivän Totuuden Vieraskynässä julkaistu Tuija Braxin kirjoitus osoittaa sen, kuinka kauas hänkin on ilmeisesti valunut suomalaisen elämän todellisuudesta – ja lainsäädäntöämme säätelevästä yhdenvertaisuusperiaatteesta.

Sananvapauden rajoittamispyrkimyksissä on aikaisemmin käytetty keppihevosina pedofiliaa ja etnisiä kansanryhmiä (tässä herää taas kysymys; miten esimerkiksi polynesialainen turisti voi muuten edustaa Suomessa suomalaista kansanryhmää?).

Brax on avannut uuden sivun taistelussa sananvapautta ja kansalaisoikeuksia vastaan. Hän käyttää – varsin odotetusti – homoseksuaaleja keppihevosenaan vetämään monikulttuurisen agendansa nelikulmaisin pyörin varustettuja rattaita.

Hän kirjoittaa otsikolla EU:n on tartuttava kovin ottein suvaitsemattomuuden kasvuun. Olen henkilökohtaisesti myös huolestunut tästä asiasta – tosin hieman toisin perustein kuin Brax.

Ns. viharikos – tekosyy mielipidevainolle ja sensuurille

Brax liittyy – kuten muutama virkamieskin aikaisemmin – ristiretkeen sananvapautta vastaan määrittelemällä ihan itsekseen Suomen laissa tuntemattoman viharikoksen. Oikeusministeri Braxin mukaan viharikoksiksi kutsutaan rikoksia, joiden motiivina on viha tietynlaisia ihmisiä tai tiettyä väestönosaa kohtaan. Brax varmaan tietää -ministerinä, kansanedustajana ja juristina – että Suomessa lainsäädäntö tehdään eduskunnassa. Yksinkertainen ratkaisu tähänkin ongelmaan, olisi viedä käsite viharikos eduskunnan käsiteltäväksi lainsäätämisjärjestyksessä. Henkilökohtaisesti minua tökkii se, että yksi sun toinen tuntuu nykyään omaavansa tarpeeksi valtaa kävelyyn eduskunnan ylitse näissä lainsäätämiseen sekä sen tulkintaan liittyvissä kysymyksissä.

Yrittäkää säätää laki lainsäätämisjärjestyksessä ja lopettakaa kaikki muu omankäden oikeus ja mutuilu lainsäädäntöasioissa – kiitos.

Vasemmistojuristit matkalla kohti Eurostoliittoa.

Koko touhun perimmäisenä tarkoituksena näyttää entistä vahvemmin olevan pyrkimys lakkauttaa eurooppalaiset kansallisvaltiot ja luoda kasvoton, imperialistinen sekä hyvin rajatun oligarkkien joukon hallitsema monikulttuurinen Euroopan Yhdysvallat.

Ja mikä pelottavinta, tämä kansalaisyhteiskunnalle vieras oikeuslaitoksen muokkaaminen vihervasemmiston yksisilmäiseksi käsikassaraksi, mielipidesensuuriksi ja poikkeavien ajatusten esittäjien rangaistusautomaatiksi, näyttää olevan hyvin vakaasti vasemmistolaisten juristien käsissä. Puumalainen, Illman, Suurpää, Thors ja nyt sitten rintamavastuuseen juuri siirtynyt Brax.

Braxin mukaan nämä ns. viharikokset näyttävät lisääntyvän Euroopassa huolestuttavasti. Tämä ei ole sattumaa vaan johtuu erilaisten, esimerkiksi uskonnollisten tai rasististen, ääriryhmien vaikutusvallan kasvusta.

Tässä päättelyketjussa on ristiriita. Rasismi ei ole sisäsyntyistä eikä geneettisesti periytyvää. Rasismia tavataan kaikkialla missä kulttuurit kohtaavat toisiaan. Kulttuurien kohtaamisesta syntyy kitkaa, kitkasta syntyy kilvoittelua, kilvoittelusta syntyy riitaa ja riita johtaa pahimmillaan avoimeen väkivaltaan.

Ei tarvitse olla kovinkaan suuri ajattelija, pystyäkseen näkemään esimerkiksi Eurooppaan julistaen, vaatien, leviten ja laajenevan islamin sekä spontaanin eurooppalaisen islamkielteisen liikehdinnän keskinäisen yhteyden. Uskallan myös väittää, että joutilas maahanmuuttajaväestön osa aiheuttaa katkeruutta ja sen kautta asenteiden kovenemista veroja maksavassa ja veloissaan kituuttavassa alkuperäisväestöä edustavassa veronmaksajassa.

Kun tähän lisätään alkuperäisväestölle – omien hyysäreiden taholta – esitetyt tiukkenevat vaatimukset taloudellisesta tuesta ja alistumisesta vähemmistön tahtoon sekä muuttajien alkuperäisväestöön – joissain tilanteissa, paikoissa ja olosuhteissa, ei yleistäen – kohdistama ylimielisyys, käänteisrasismi, rikollisuus ja halveksunta, on varsin turha ihmetellä enää mistä johtuu viha, väkivalta ja rasismi.

Syy ja seuraus sekaisin

Brax on sotkenut vahvasti syyn ja seurauksen. Hänen mielestään suvaitsemattomuuden lisääntyminen Euroopassa näkyy muun muassa uhkailevana ja väkivaltaan vähemmistöjä kohtaan yllyttävänä propagandana. Hän väittää, että liian monet joutuvat elämään sen pelossa, että heidän kimppuunsa hyökätään ihonvärin, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi.

Kuten jo totesin kulttuurien kohtaaminen aiheuttaa rasismia – rasismi ei aiheuta kulttuurien kohtaamista. Lisäksi on syytä muistaa, että rasismi ei todellakaan ole valkoisen heteromiehen yksityisomaisuutta. Siihen pystyvät – ja sitä harjoittavat – kaikki rodut, kulttuurit ja kansat. Ja – kuten tuli jo todettua – tehokkain tapa luoda rasimia on kerätä mahdollisimman eri kulttuureista tulevia ihmisiä yhteen paikkaan ja alistaa – alkuperäisväestöä edustavaa – enemmistöä ns. positiivisen syrjinnän kautta – muualta tulleen – vähemmistön hyväksi.

…ja tulihan se homofobiakin sieltä…


Uusi Uljas Keppihevonen

Braxin omin sanoin:

Pidän tänään Tukholmassa Europride-tapahtuman yhteydessä järjestettävässä kansainvälisessä konferenssissa viharikosten vastaisen alustuspuheenvuoron. Ruotsin ympäristöpuolueen järjestämä konferenssi avaa keskustelua uskontojen edustajien, asiantuntijoiden ja aktivistien kesken eri menetelmistä viharikoksien ehkäisemiseksi.

Kuinka tärkeä ja vaikutusvaltainen sitten on Ruotsin ympäristöpuolueen järjestämä sateenkaarikonferenssi on tietysti henkilökohtainen arvostuskysymys. Henkilökohtaisesti pidän tuota Ruotsin ympäristöpuoluetta samanlaisena joukkona kuin sen suomalaista vastinetta Virheet De Rodaa.

Toki on varsin mielenkiintoista huomata mihin tuota viherhihhulijoukkoa edustava ja koko kansan puolesta verorahoja käyttävä oikeusministerimme priorisoi aikansa, kirjoittelunsa ja työnsä.

Tällä viikolla Tukholmaan on kokoontunut kaikkialta Euroopasta homo-, bi- ja transseksuaaleja. Braxin mukaan useat heistä joutuvat päivittäisessä elämässään kätkeytymään ja elämään jatkuvassa fyysisen ja psyykkisen väkivallan pelossa.

Tästä päästääkin keppihevosella hilpeästi laukaten yli aasinsillan.

”Arvostelu on sallittua, jos sitä ei sanota ääneen”

Brax kirjoittaa, että monissa maissa perustavanlaatuinen suoja viharikoksia vastaan puuttuu, ja etenkin itäisessä Keski-Euroopassa homofobiaa käytetään jopa sisäpoliittisena aseena. Esimerkiksi Puolan presidentti on useissa yhteyksissä esittänyt homovastaisia mielipiteitä, ja Liettuan pääkaupunki Vilna kielsi EU:n Moninaisuuden puolesta syrjintää vastaan -kampanjan pääsyn kaupunkiin.

Mikä tuossa on nyt omituista? Ilmeisesti se, että Brax & Co ajavat tosissaan ihmis- ja kansalaisoikeuksien kaventamista. Mitä pidemmälle tämä ristiretki etene, sitä painokkaammin vihervasemmistossa vaaditaan ns. väärien mielipiteiden kieltämistä – tai ainakin turvan kiinni pitämistä niitä esitettäessä.

Muistattehan mitä Mika Illman sanoi:

Demokraattisessa maassa hallitusta ja sen harjoittamaa politiikkaa tulee voida arvostella voimakkaastikin ja ulkomaalaispolitiikka on yksi sen osa. Jos siihen sisältyy samalla ulkomaalaisten arvostelu, sekin on hyväksyttävä, jos sitä ei ääneen lausuta.

Hyvin ovat Lenin-sedän opit pureutuneet otolliseen maaperään…

Ihan hypoteettisesti – jos nämä vasemmistoänkyrät pääsevät valtaan, kaukana ei ole se helvetti mitä todellisuudessa Itä-Eurooppa oli kommunismin kynsissä. Macchiavelliläisyyttä näissä jutuissa edustaa demokratian tynnyrin kovaääninen kolistelu – silloin kun se halutaan nimen omaan hävittää ja siirtyä Oikeiden Ajatusten Järjestelmään (viivaa tarvittaessa tarpeeton yli; homofobisesti/uskonnollisesti/kansanryhmää vastaan motivoitu viharikos. Puhumattakaan porvarillisesta ajatusrikoksesta… ).

Ja toisaalta – Suomi ihmisoikeuksineen ja kansalaisyhteiskuntineen on – vielä toistaiseksi -eri asia kuin itäinen Keski-Eurooppa. Ministeritasolla olisi muutenkin hyvä muistaa se, ettei Suomen kokoisen valtion edustajien ole syytä ryhtyä mestaroimaan muiden asioita – omissakin on vielä kaikesta ulkokultaisesta hyvinvoinnista huolimatta paljon tekemistä. Se tuntuu jotenkin hassulta, että hymäänisyydestään pullistuva vihervasemmistolainen poliitikko on – noin yleisestikin ottaen – kiinnostuneempi Romanian romaneista, itäisen Keski-Euroopan homoseksuaaleista sekä EU:n ilmastopäästöistä, kuin suomalaisista asunnottomista ja syrjäytyneistä, suomalaisen sananvapauden tilasta ja ilmastomuutoksen ja väestöräjähdyksen kiihdyttämisestä siirtämällä teollisuus ja kylvämällä kehitysapurahaa kehitysmaihin.

Juokse sinä humma….

Tehdäänpä tässä nyt ja saman tien selväksi eräs perusasia – minulle on aivan herttaisen yhdentekevää mitä aikuiset ihmiset puuhastelevat vapaaehtoisesti keskenään – niin kauan, kuin siitä ei aiheudu häiriötä, vaivaa, tuhoa tai kuluja minulle – tai edustamilleni tahoille.

Tämä koskee kaikkia ryhmiä – myös homoseksuaaleja.

Aikuiset saavat toki mielestäni tehdä vapaaehtoisesti keskenään lähes mitä tahansa – niin kauan kuin se on vapaaehtoista eikä koske lapsia tai sellaisia, jotka haluavat pysytellä moisten touhujen ulkopuolella.
Yleensä kun – Suomessa – homoseksuaalit joutuvat ongelmiin, kyse on siitä, että he aiheuttavat – ainakin osan – näistä ongelmistaan ihan itse .

Näin on tapahtunut esimerkiksi silloin, kun äänekäs homovähemmistö on levittänyt heteroihin kohdistuvaa vihaa ja vihapropagandaa.

Jotenkin tämän ajan perverssiyttä kuvaa myös se, että biologisesti luonnoton nostetaan luonnollisen yläpuolelle. Minua ei häiritse – edelleen henkilökohtaisesti – homoseksuaalinen avoliitto tai edes rekisteröity parisuhde. Se mikä minua häiritsee – ja tämä on edelleen henkilökohtainen mielipiteeni – ovat yhteisillä rahoilla lesbopareille annettavat hedelmällisyyshoidot (l.keinohedelmöitys), homopariskuntien laillistettu lapsenryöstö biologisilta vanhemmilta (l. homoparien adoptointi) ja röyhkeä nuoriin kohdistuva homoseksuaalinen kiihotus (l.feminismi-lesbo-eläinsuojelu-anarkismi-aktivismi).

Tehkää mitä haluatte, mutta jättäkää edes lapset ja nuoret rauhaan.

Homoparien häät ja avioliiton siunaus kansankirkkomme tiloissa loukkaavat kaltaiseni luterilaisen traditionalistin lisäksi varmaan muidenkin ns. kristinuskoisten ihmisten vakaumusta. Edelleen – tehkää mitä haluatte omissa nurkissanne, mutta älkää tuoko niitä perversioitanne kirkkoon. Raamatussa puhutaan miehestä ja naisesta – ei naisesta ja naisesta, eikä miehestä ja miehestä.

Tai tulkaa pois – sen jälkeen, kun pystytte näyttämään, miten täytätte kehotuksen täyttäkää maa – ilman adoptiota ja keinohedelmöitystä.

Kuten jo totesin – minulla ei ole sinänsä mitään homoseksuaaleja vastaan eikä mielestäni keneenkään saa kohdistaa väkivaltaa seksuaalisen suuntautumisen vuoksi – ei myöskään kansan, kielen, kulttuurin, poliittisen mielipiteen ja niin edelleen…

Silloin kun julistaa Jihadia heteroita kohtaan, saattaa olla, että kyseistä viestiä ei oteta kovinkaan positiivisesti vastaan heteroleirissä.

Kun Brax puhuu lämpimästi suvaitsevaisuuden puolesta, hänen kannattaa muistaa, että eräissä Euroopan ulkopuolelta ekspansiivisesti Eurooppaan suuntautuvissa uskonnoissa, kulttuureissa ja filosofioissa pyritään naisen alisteiseen asemaan, ei-eurooppalaiset normit täyttävään oikeudenkäyttöön torturatiivisine fyysisine rangaistuksineen sekä ruumiin mutilointeineen ja lopullisine eksekutiointeineen.

Nämä samat ismit ja opit suhtautuvat myös erittäin kielteisesti homoseksuaalisuuteen. Homoseksualismi kuuluu eräiden Eurooppaan levittäytyvien uskontojen pyhien kirjojen mukaan kuolemantuomiolla rangaistaviin tekoihin. Jo olisin oikeusministeri Brax, olisi erittäin huolestunut tällaisesta kehityksestä – pohjaltaan juutalais-kristillisille moraalille yhteiskunnallisesti rakennetussa – Euroopassa.

Miettikää muuten sitä, jos tuon alussa olevan flyerin tekstin muuttaisi homofobiseksi… Sitä ei – mitä suurimmalla todennäköisyydellä – otettaisi myötämielisesti vastaan tai pidettäisi vaarattomana tai joihin suhtauduttaisi välinpitämättömästi.

Minusta vaikuttaa siltä, että myös Brax on unohtanut suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvan yhdenvertaisuusperiaatteen. Positiivinen syrjintä on myös syrjintää, kaikki kiintiöt ovat isku lahjakkuutta ja kyvykkyyttä keskelle otsaa ja vähemmistön nostaminen enemmistön yläpuolelle on vastoin kansalaisyhteiskunnan periaatteita.

Lähde: HS


Site Meter

Aina ajoittain tulee aika pistää asioita ns. nippuun ja nivaskaan. Saamastani kiihkeästä fanipostista päätellen, nyt alkaa taas olla se aika käsillä. 😉

    Soosipäitä
    Joukko soosipäitä suosikkipuuhassaan

Minua on jo hetken häirinnyt ns.eläinaktivismi – ja muukin anarkomarkojen ja prekaeetujen kouhkaus. Olen kritisoinut sekä sitä, että siihen sotkeutuneita henkilöitä. Nämä todellisuudesta ja luonnosta kovin kauas vieraantuneet viher-puna-anarko–cityhörhöt – eli soosipäät -yrittävät nostaa eläimet ihmisen rinnalle – ja jopa ihmisen yli. Tähän samaan ymmärtämättömyyteen toisella tavalla liittyvästä liittyvästä apinoinnista on kirjoittanut hetki sitten myös reino.

Samat soosipäät, jotka huutavat kuolemaa heteroille – ja lähes tulkoon kaikelle sellaisille, joka ei mahdu heidän suvaitsevaisuuteensa – ovat valmiita tarvittaessa väkivaltaan myös oletettujen eläinten oikeuksien vuoksi.

Eläinten tätä pyytämättä tai edes ymmärtämättä miksi.

Onhan se mukavaa tietysti käyttää valtaa…

Esimerkiksi nimittelemällä kuorohuudon voimin (naamioituneina) turkiksia laillisesti myyvän tavaratalon johtajaa hänen kotiovellaan murhaajaksi – hänen lastensa joutuessa kuuntelemaan pelokkaina vieressä.

”Pekka Halonen häpeä – kätesi ovat veressä!”
”Liisa Halonen häpeä – kätesi ovat veressä!”
”Turkismyyjä, kätesi ovat veressä”
”Turkis on murha – murhaaja, murhaaja!”

Ja kun tämä(kään) rikollinen kiristys- ja pakotusyritys ei tuottanut tulosta, Pekka Halosen omakotitalon seinä ja aita töhrittiin punaisella maalilla. Isku tapahtui valvontakameran tallentaman kuvan mukaan perjantaina 28.10.2005 kello 0449. Kamera otti kuvat kahdesta nuoresta miehestä ja yhdestä naisesta.

Aidan ja talon töhrijät lukitsivat lisäksi Halosen portin useilla lukoilla niin, ettei talon pihasta voinut ajaa autolla kadulle. Soosipäät kävivät muuten tähän samaan pogromiinsa liittyen häiriköimässä myös Anttila Oy:n toimitusjohtajan kotirauhaa.

Miltähän soosipäistä tuntuisi, jos joku tekisi heille vastaavia temppuja? Itku ja parkuhan siitä syntyisi. Veikkaan vahvasti, että kotikasvatuksen puute on syynä tällaiselle vakavalle moraalin vääristymiselle. Vasemmistolaisen vapaan kasvatuksen hedelmiähän näistä soosipäistä suurin osa on. 1970-luvun stalinistisen kehityksen jälkeensä pukkaamaa yhteiskunnallista ongelmajätettä.

Kuinkahan kaukana me Suomessa olemme tästä näystä:

Ja kun nämä soosipäät palauttaa sinne minne he kuuluvat ja kritisoi heidän tekemisiään, niin välittömästi alkaa itkuvirsi ja valitus siitä, kuinka heidän herkkiä ja herttaisia persoonallisuuksiaan on loukattu.

My ass…

Soosipäät tekevät vallankumoustaan tukevasti hyvinvointiyhteiskunnan napanuorassa roikkuvana painolastina. Työmarkkinavallankumous taitaa kärsiä viimeisen pakkastalvensa, jos laman tullessa soosipäille lyötäisiin lappu luukulle ja kehotettaisiin tekemään samaa kuin heidän utopiansa rahoittajatkin – töitä ja maksamaan veronsa.

Tai sitten ei – ainahan maailmassa on ollut keskenkasvuisia ja turhan joutilaita tyhjänvouhkaajia – enemmän ja vähemmän

Koko touhun uskottavuus menee tosin pakkasasteille viimeistään silloin kun miettii, mitä esimerkiksi nämä urheat eläinoikeustaistelijat ovat tehneet halal-teurastuksen kieltämiseksi tai yleensäkään tainnuttamatta teurastettavien eläinten oikeuksien eteen?

Niinpä niin…

Eläimillä on oikeutensa – mutta eivät ne ole silti ihmisen kanssa samalla tasolla tai yhdenvertaisia. Olen muuten henkilökohtaisesti varsin jyrkästi eläinkokeita vastaan – ihan yleisellä tasolla. Ja etenkin silloin, kun ne liittyvät turhuuksien markkinoihin – kuten kosmetiikan kehittämiseen. Monet näistä testeistä ovat puhtaan eläinrääkkäyksen lisäksi myös turhia. Ihmisen fysiologiaa ei pystytä aina testaamaan muuta kuin ihmisillä.

Mutta kuitenkin…

Soosipäiden suurimmat ongelmat ovat ymmärtämättömyys ja vieraantuneisuus todellisuudesta. Mitä pyörii sellaisessa päässä, joka laskee lintujen pesintäkauden aikana – eläinsuojelu näennäisenä motiivina – maastoon satoja tarhaminkkejä? Aluksi ne tuhoavat juuri luonnossa elävien lintujen poikaset ja sen jälkeen kun tämä ravinnonlähde ehtyy, häkkipedot kuolevat joko nälkään tai kylmyyteen.

Vain soosipää pystyy tällaiseen epäloogiseen ajatteluun ja itsepetokseen.

Soosipäät ylihumanisoivat eläimiä – puuttumatta kuitenkaan samaan aikaan varsinaiseen eläinrääkkäykseen ja kidutukseen. Aikamoinen paradoksi – eikö totta?

Poikkitieteellisesti ja laajasti arvostettu National Geographic on tuottanut jo muutaman kauden sarjaa nimeltään Koirakuiskaaja.

    National Geographic

Tämä Reality-sarjaan kuuluva TV-ohjelma esittelee Cesar Millanin tapaa käsitellä ongelmakoiria – ja etenkin koirien ongelmaomistajia.

Millanilla on – mielestäni – muutama loistava slogan ja varsin maanläheinen tapa tehdä töitä koirien ja heidän laumansa (l.perheen) kanssa. Hänen tyylinsä ei poikkea juurikaan siitä, mitä vanhempani minulle lapsuudessani opettivat ja mitä itsekin noudatan omien koirieni kanssa – kuri ennen rakkautta.

Haluankin kiinnittää soosipäiden huomion tähän. Nämä ovat varsin toimivia ohjeita lemmikkien, kotieläinten – ja miksei vähän muidenkin kanssa… 😉

* Koirat – kuten muutkin sosiaalisuuteen kykenevät eläimet – ovat laumansa jäseniä. Ne seuraavat laumansa johtajaa. Jos ihminen ei ota – eläinten keskellä toimiessaan – johtajaroolia, eläin yrittää hakea sitä.

* Koirat – eivätkä muutkaan eläimet – ole ihmisiä. Joillain ihmisryhmillä ja – tyypeillä on erittäin ikävä tapa kuvitella, että eläimet käyttäytyvät, ajattelevat ja toimivat kuten ihmiset.

* Älä taistele luontoäitiä vastaan. Jos metodi tai toiminnan peruste on luonnonjärjestyksen vastainen, se ei voi toimia – koskaan.

* Koira elää tässä hetkessä. Eläin ei suunnittele, eikä paljon myöskään muistele. Äidilläni oli myös tapana sanoa, että koira ei tunne moraalia – se erottaa sallitun kielletystä ja siinä kaikki.

* Ei ole ongelmarotuja – mutta on ongelmaomistajia. Koirien käyttäytymisongelmat ovat ensisijaisesti lähtöisin koirien omistajista ja heidän kyvyttömyydestään johtaa laumaansa.

* Hyvä laumanjohtaja ei hermostu. Laumanjohtajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat rauhallinen ja vakuuttava olemus. Johtaja ei näytä paniikin, hermostumisen tai jännittyneisyyden merkkejä.

* Kuri ennen rakkautta. Hyvä laumanjohtaja asettaa laumalleen rajoituksia ja sääntöjä ja pitää niistä johdonmukaisesti kiinni.

* Koirat tarvitsevat ensimmäiseksi liikuntaa purkamaan paineita ja poistamaan tylsistymistä, toiseksi johdonmukaista kuria ja vasta kolmanneksi hellyyttä. Liian monet koiranomistajat antavat lemmikeilleen ensisijaisesti hellyyttä, aivan liian vähän liikuntaa eivätkä pidä lemmikkejään kurissa.

* Kävelytä koiraasi päivittäin (heti aamuisin noin 45 minuutin lenkkejä). Kävelyretket, joilla lauma seuraa johtajaa ovat koirille luontaisia ja mieluisia aktiviteetteja. Pidä huolta siitä, että koirasi seuraa vierelläsi tai perässäsi. Jos annat koiran ryntäillä edelläsi, se uskoo kävelyttävänsä sinua – eikä päinvastoin.

* Odotuttaminen on hyvä tapa osoittaa koiralle paikka laumassa. Edellytä koiralta odottamista hetken aikaa, ennen kuin annat sille luvan syödä. Koira ei mene rikki tästä.

* Helli koiraasi vain silloin kun se on tehnyt asian oikein sekä käyttäytyy rauhallisesti ja tottelee Sinua. Vaatimista ja haukkumista ei saa rauhoittaa lahjonnalla.

Vähemmän yllättäen – amerikkalaiset puunhalaajat ja soosipäät ovat arvostelleet Millanin metodeja metodeja on epäinhimillisinä. Millan mm. korjaa ja jopa – tarvittaessa – hapettaa koiraa kuristuskaulapannalla. Näin emo toimii pentuaan kohtaan ja lauman vahvemmat jäsenet itseään heikompia jäseniä kohtaan koiralaumassakin – luonnollisesti.

Tässä humpuukikritiikissäkin on siis kyse juuri tästä soosipäiden perussynnistä – eläimen inhimillistämisestä. Kaikki muukin näiden soosipäiden puuhastelu – talonvaltauksista, vallankumouksellisuuteen ja sitä kautta, ns. työväenluokkaisuuteen ja ns. suvaitsevaisuuteen ja ties mihin – näyttää jotenkin kaukaa tutulta.

Se on yhtä todellista kuin Salvador Dalin La persistencia de la memoria.

Wikicommons

Minä toivon, että teidän todellisuutenne ei muutu samanlaiseksi.

Ai niin… Tässä vaiheessa kannattaa myös muistaa se, että kun puhutaan kuiskaamisesta, puhutaan myös salaamisesta. Päivän miljoonan ruplan kysymys kuuluukin seuraavasti:

Mitä eroa on Sanlalla ja Demlalla?

Radio Jore Vaan vastaa:

Ei mitään. Kumpaankin työnnetään selkokielistä tekstiä ja ne muuttavat sen käsittämättömäksi siansaksaksi.

Lähteet: National Geographic, Demla, Wikipedia, STT, HS, Takku, EVR


Site Meter