Yhteiskunnan yleinen etu?

Päivän Pravdan mukaan sisäministeri Päivi Räsänen(kd) antaisi poliisille oikeuden käyttää passeja varten kerättyjä sormenjälkiä vakavien rikosten selvittelyssä.Hänen mukaansa tämä olisi tarpeen yhteiskunnan yleisen edun vuoksi.

Ja kuka se tässä tapauksessa määrittelee yhteiskunnan yleisen edun?

Koko uutinen haisee sille, että  yhteiskunnan yleisen edun määrittelijä on sisäministeriössä lorviva (ja jatkuvasti tarkoituksella budjettinsa ylittävä)  poliisin ylijohto – Räsänen (kuten Anne Holmlundkin ennen häntä) on vain marionetti.

Suurin ongelma tässä on siinä, että valtiovalta lupasi tuota rekisteriä kerätessään omille kansalaisilleen, ettei rekisteriä käytetä muuhun kuin matkustaja-asiakirjojen varmentamiseen.

Jos nyt käy niin, että (ilmeisesti koko hankkeen takana luimisteleva ja kyyhöttävä) poliisiylijohto saa tämän laajennuksen aikaan (vastoin valtiovallan auktoriteetilla annettua ja perustuslakivaliokunnan siunaamaa lupausta), niin se on aito askel kohti poliisivaltiota.

Muistaen myös edelleen sen tosiasian, että poliisiin kohdistuvia rikosepäilyjä Suomessa tutkii toinen poliisi – ei mikään luotettava ulkopuolinen instanssi.

Jk. Pitää muistaa myös, että mikään sisäministeriössä ei tapahdu ilman kansliapäällikkönä häärivän Ritva Viljasen suostumusta. Viljanen on ollut viime aikoina muutenkin tapetilla – hänen kannaltaan  hieman epäedullisissa ympyröissä ja yhteyksissä.

HP

Advertisement

 

Eduskunta valtiopetoksen tiellä

Huomenna 13.9.2011 tuodaan nykyisen eduskunnan käsiteltäväksi edellisten valtiopäivien kiirellä läpi runnoma ja täydessä hiljaisuudessa (ilman kansalaiskeskustelua) valmisteltu perustuslainmuutos.

Edellinen eduskunta hyväksyi (tämän lähinnä valtiopetokseksi luokiteltavan) lainmuutoksen  yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Perustuslakimuutos tulee  siis nykyisen eduskunnan käsittelyyn 13.9. Asiasta käydään yleinen keskustelu ja päätettäväksi se tulee muutama päivä (jo nyt turhalta näyttävän) keskustelun jälkeen.
Nykyinen eduskunta ei voi tehdä tekstiin enää muutoksia, vaan ainoastaan joko hyväksyä tai hylätä sen. Hyväksymiseen tarvitaan  kahden kolmasosan enemmistö.Käytännössä 67 kansanedustajaa pystyy estämään perustuslakimuutoksen voimaan tulon.

Valtiopetokseen lähinnä rinnastettavat muutokset on kirjattu ensimmäiseen eli Valtiosääntöpykälään  sekä  95 §:än.

Ensimmäinen pykälä kuulu nykyisessä muodossaan  näin:

”Suomi on täysivaltainen tasavalta”

Tähän muotoon on tulossa lisäys

”Suomi on Euroopan Unionin jäsen”.

95  §:än on tulossa vieläkin suurempi ja kansanvaltaa murentava muutos:

…eduskunta voi kahden kolmasosan enemmistöllä siirtää Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävän toimivallan Euroopan Unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle.

Tästä itsenäisyyden kannalta elämän ja kuoleman kysymyksestä  on keskusteltu ja muistuteltu tässäkin blogissa aikaisemmin. Kirjoitukset löytyvät täältä, täältä, täältä ja täältä.

Jokainen teistä joka äänesti kokoomusta, demareita, vasemmistoliittoa, vihreitä, RKP:ta ja keskustaa on välillisesti mukana tässä valtiopetoksessa.  Sellainen ihminen joka äänestää isänmaallisesti, ei äänestä keskustaa, kokoomusta eikä demareita (eikä – herra paratkoon – missään nimessä vihreitä tai vasemmistoliittoa).

Vaalien jälkeenkin näyttää siltä, että poliittinen kähmintä ja kansan mielipiteen halveksiminen on ja  pysyy korruptoituneen parlamentarismin räikeimpänä piirteenä. Tätä asiaa on valmisteltu hämärissä kabineteissa ja viinanhuuruisissa saunoissa, jolloin väite siitä, että Suomi on täysvaltainen tasavalta, jossa valta kuuluu kansalle on groteskia pilkkaa äänestäjiä (ja heidän ymmärrystään) kohtaan.

(Tämä osoittaa myös todeksi sen, että suora kansanvalta on aitoa demokratiaa – suorassa kansanvallassa tällaista ei pääse tapahtumaan…)

Valta näyttäisi todellisuudessa Suomessa kuuluvan ylikansallisille yhtiöille ja näiden kotimaisille juoksupojille ja -tytöille – sekä sille hirviölle, jota EU:ksi kutsutaan.

Se mitä voit vielä tehdä, on ottaa yhteyttä kansanedustajaasi ja ilmoittaa, että hänen työsuhteensa seuraavien vaalien jälkeen on purettu – jos tämä äänestää perustuslainmuutoksen puolesta.

Päätös on Sinun – vielä pienen hetken ajan.

KK

 

Kuka kusettikaan kansaa Portugaliäänestyksessä?

Eduskunta on tänään hyväksynyt Suomen  EU-kuvernöörin Jyrki Kataisen ajaman Portugalin velkapiikin avaamisen ennakko-odotusten mukaisesti. Se mikä tekee asiasta mielenkiintoisen, on kysymys siitä kuka kusettikaan kansaa?

Ennen vaaleja kansanedustajat ilmoittivat kannastaan näin:

Kyllä: 56                 Ei: 135

Puolueet

Kyllä: 0    Ei: 6

Kyllä: 11    Ei: 23

Kyllä: 23    Ei: 20

Kyllä: 0       Ei: 36

Kyllä: 7       Ei: 2

Kyllä: 9       Ei: 30

Kyllä: 0       Ei: 14

Kyllä: 6       Ei: 4

Edustajat puolesta

		Kiviranta Esko	●
		Komi Katri	●
		Korhonen Timo V.	●
		Lehtomäki Paula	●
		Lintilä Mika	●
		Maijala Eeva Maria	●
		Pekkarinen Mauri	●
		Pirttilahti Arto	●
		Rossi Markku	●
		Tiilikainen Kimmo	●
		Vehviläinen Anu	●
		Grahn-Laasonen Sanni	●
		Heinonen Timo	●
		Jaskari Harri	●
		Jokinen Kalle	●
		Katainen Jyrki	●
		Kataja Sampsa	●
		Kopra Jukka	●
		Kurvinen Esko	●
		Mäkelä Outi	●
		Mäkinen Tapani	●
		Mäntymaa Markku	●
		Pelkonen Jaana	●
		Risikko Paula	●
		Sankelo Janne	●
		Sarkomaa Sari	●
		Sasi Kimmo	●
		Stubb Alexander	●
		Suutari Eero	●
		Tolvanen Kari	●
		Vahasalo Raija	●
		Vapaavuori Jan	●
		Virolainen Anne-Mari	●
		Wallinheimo Sinuhe	●
		Blomqvist Thomas	●
		Gestrin Christina	●
		Nauclér Elisabeth	●
		Nylund Mats	●
		Thors Astrid	●
		Wallin Stefan	●
		Wideroos Ulla-Maj	●
		Kantola Ilkka	●
		Kari Mika	●
		Kumpula-Natri Miapetra	●
		Lipponen Päivi	●
		Mäkisalo-Ropponen Merja	●
		Paasio Heli	●
		Taimela Katja	●
		Tainio Hanna	●
		Tuppurainen Tytti	●
		Brax Tuija	●
		Niinistö Ville	●
		Sinnemäki Anni	●
		Soininvaara Osmo	●
		Toivola Jani	●
		Tynkkynen Oras	●

Edustajat vastaan

		Ahvenjärvi Sauli	●
		Jääskeläinen Jouko	●
		Palm Sari	●
		Rauhala Leena	●
		Räsänen Päivi	●
		Östman Peter	●
		Alatalo Mikko	●
		Anttila Sirkka-Liisa	●
		Hautala Lasse	●
		Kaikkonen Antti	●
		Kalmari Anne	●
		Katainen Elsi	●
		Kerola Inkeri	●
		Kiviniemi Mari	●
		Kääriäinen Seppo	●
		Leppä Jari	●
		Lohi Markus	●
		Paloniemi Aila	●
		Puumala Tuomo	●
		Rantakangas Antti	●
		Rehula Juha	●
		Reijonen Eero	●
		Rundgren Simo	●
		Saarikko Annika	●
		Savola Mikko	●
		Sipilä Juha	●
		Torniainen Ari	●
		Tölli Tapani	●
		Vehkaperä Mirja	●
		Autto Heikki	●
		Eestilä Markku	●
		Harkimo Leena	●
		Hemmilä Pertti	●
		Häkämies Jyri	●
		Kanerva Ilkka	●
		Kauma Pia	●
		Kiuru Pauli	●
		Lauslahti Sanna	●
		Lehti Eero	●
		Matikainen-Kallström Marjo	●
		Männistö Lasse	●
		Orpo Petteri	●
		Ravi Pekka	●
		Salolainen Pertti	●
		Satonen Arto	●
		Toivakka Lenita	●
		Vikman Sofia	●
		Virkkunen Henna	●
		Zyskowicz Ben	●
		Eerola Juho	●
		Elomaa Ritva	●
		Hakkarainen Teuvo	●
		Halla-aho Jussi	●
		Heikkilä Lauri	●
		Hirvisaari James	●
		Hongisto Reijo	●
		Immonen Olli	●
		Jalonen Ari	●
		Joutsenlahti Anssi	●
		Juvonen Arja	●
		Jääskeläinen Pietari	●
		Kivelä Kimmo	●
		Kokko Osmo	●
		Koskela Laila	●
		Lindström Jari	●
		Lohela Maria	●
		Louhelainen Anne	●
		Mattila Pirkko	●
		Mäkipää Lea	●
		Mäntylä Hanna	●
		Mölsä Martti	●
		Niikko Mika	●
		Niinistö Jussi	●
		Packalén Tom	●
		Ruohonen-Lerner Pirkko	●
		Saarakkala Vesa-Matti	●
		Soini Timo	●
		Soukola Ismo	●
		Tolppanen Maria	●
		Tossavainen Reijo	●
		Turunen Kaj	●
		Tuupainen Kauko	●
		Virtanen Pertti	●
		Vähämäki Ville	●
		Väätäinen Juha	●
		Henriksson Anna-Maja	●
		Nylander Mikaela	●
		Backman Jouni	●
		Eloranta Eeva-Johanna	●
		Feldt-Ranta Maarit	●
		Filatov Tarja	●
		Gustafsson Jukka	●
		Guzenina-Richardson Maria	●
		Hiltunen Rakel	●
		Huovinen Susanna	●
		Ihalainen Lauri	●
		Jungner Mikael	●
		Karhu Saara	●
		Kiljunen Anneli	●
		Kiuru Krista	●
		Koskinen Johannes	●
		Kuusisto Merja	●
		Kymäläinen Suna	●
		Lindtman Antti	●
		Myller Riitta	●
		Ojala-Niemelä Johanna	●
		Paatero Sirpa	●
		Peltonen Tuula	●
		Piirainen Raimo	●
		Rajamäki Kari	●
		Saarinen Matti	●
		Salonen Kristiina	●
		Skinnari Jouko	●
		Urpilainen Jutta	●
		Viitamies Pauliina	●
		Viitanen Pia	●
		Väätäinen Tuula	●
		Arhinmäki Paavo	●
		Kalliorinne Risto	●
		Kontula Anna	●
		Korhonen Martti	●
		Kyllönen Merja	●
		Lapintie Annika	●
		Modig Silvia	●
		Mustajärvi Markus	●
		Myllykoski Jari	●
		Pekonen Aino-Kaisa	●
		Tiainen Eila	●
		Uotila Kari	●
		Virtanen Erkki	●
		Yrttiaho Jyrki	●
		Alanko-Kahiluoto Outi	●
		Haapanen Satu	●
		Haavisto Pekka	●
		Karimäki Johanna	●

*   *   *

Näin lupasivat siis kansanedustajat kansalle ennen vaaleja.  Tänään he kuitenkin äänestivät  näin:

Jaa:	137
Ei:	49
Tyhjiä:	7
Poissa:	6
Yhteensä:	199

Äänestys kansanedustajittain

Ahvenjärvi Sauli /kd	Jaa		Mustajärvi Markus /vas	Ei
Alanko-Kahiluoto Outi /vihr	Jaa		Myller Riitta /sd	Jaa
Alatalo Mikko /kesk	Jaa		Myllykoski Jari /vas	Ei
Anttila Sirkka-Liisa /kesk	Jaa		Mäkelä Outi /kok	Jaa
Arhinmäki Paavo /vas	Ei		Mäkinen Tapani /kok	Jaa
Autto Heikki /kok	Jaa		Mäkipää Lea /ps	Ei
Backman Jouni /sd	Jaa		Mäkisalo-Ropponen Merja /sd	Jaa
Blomqvist Thomas /r	Jaa		Männistö Lasse /kok	Jaa
Brax Tuija /vihr	Jaa		Mäntylä Hanna /ps	Ei
Eerola Juho /ps	Ei		Mäntymaa Markku /kok	Jaa
Eestilä Markku /kok	Jaa		Mölsä Martti /ps	Ei
Elomaa Ritva /ps	Ei		Nauclér Elisabeth /r	Jaa
Eloranta Eeva-Johanna /sd	Jaa		Niikko Mika /ps	Ei
Feldt-Ranta Maarit /sd	Jaa		Niinistö Jussi /ps	Ei
Filatov Tarja /sd	Jaa		Niinistö Ville /vihr	Jaa
Gestrin Christina /r	Jaa		Nylander Mikaela /r	Jaa
Grahn-Laasonen Sanni /kok	Jaa		Nylund Mats /r	Jaa
Gustafsson Jukka /sd	Jaa		Oinonen Pentti /ps	Ei
Guzenina-Richardson Maria /sd	Jaa		Ojala-Niemelä Johanna /sd	Jaa
Gästgivars Lars Erik /r	Jaa		Orpo Petteri /kok	Jaa
Haapanen Satu /vihr	Jaa		Paasio Heli /sd	Jaa
Haavisto Pekka /vihr	Jaa		Paatero Sirpa /sd	Jaa
Hakkarainen Teuvo /ps	Ei		Packalén Tom /ps	Ei
Halla-aho Jussi /ps	Ei		Palm Sari /kd	Poissa
Harkimo Leena /kok	Jaa		Paloniemi Aila /kesk	Jaa
Hautala Lasse /kesk	Tyhjää		Pekkarinen Mauri /kesk	Poissa
Heikkilä Lauri /ps	Ei		Pekonen Aino-Kaisa /vas	Ei
Heinonen Timo /kok	Jaa		Pelkonen Jaana /kok	Jaa
Heinäluoma Eero /sd	Jaa		Peltonen Tuula /sd	Jaa
Hemmilä Pertti /kok	Jaa		Piirainen Raimo /sd	Jaa
Henriksson Anna-Maja /r	Jaa		Pirttilahti Arto /kesk	Tyhjää
Hiltunen Rakel /sd	Poissa		Puumala Tuomo /kesk	Jaa
Hirvisaari James /ps	Ei		Rajamäki Kari /sd	Jaa
Holmlund Anne /kok	Jaa		Rantakangas Antti /kesk	Tyhjää
Hongisto Reijo /ps	Ei		Rauhala Leena /kd	Poissa
Huovinen Susanna /sd	Jaa		Ravi Pekka /kok	Jaa
Häkämies Jyri /kok	Jaa		Rehula Juha /kesk	Jaa
Ihalainen Lauri /sd	Jaa		Reijonen Eero /kesk	Jaa
Immonen Olli /ps	Ei		Risikko Paula /kok	Jaa
Jalonen Ari /ps	Ei		Rossi Markku /kesk	Jaa
Jaskari Harri /kok	Jaa		Rundgren Simo /kesk	Jaa
Jokinen Kalle /kok	Jaa		Ruohonen-Lerner Pirkko /ps	Ei
Joutsenlahti Anssi /ps	Ei		Räsänen Päivi /kd	Jaa
Jungner Mikael /sd	Jaa		Saarakkala Vesa-Matti /ps	Ei
Jurva Johanna /ps	Ei		Saarikko Annika /kesk	Jaa
Juvonen Arja /ps	Ei		Saarinen Matti /sd	Jaa
Jääskeläinen Jouko /kd	Jaa		Salolainen Pertti /kok	Jaa
Jääskeläinen Pietari /ps	Ei		Salonen Kristiina /sd	Jaa
Kaikkonen Antti /kesk	Jaa		Sankelo Janne /kok	Jaa
Kalli Timo /kesk	Jaa		Sarkomaa Sari /kok	Jaa
Kalliorinne Risto /vas	Ei		Sasi Kimmo /kok	Jaa
Kalmari Anne /kesk	Poissa		Satonen Arto /kok	Jaa
Kanerva Ilkka /kok	Jaa		Savola Mikko /kesk	Jaa
Kantola Ilkka /sd	Jaa		Sinnemäki Anni /vihr	Jaa
Karhu Saara /sd	Jaa		Sipilä Juha /kesk	Jaa
Kari Mika /sd	Jaa		Skinnari Jouko /sd	Jaa
Karimäki Johanna /vihr	Jaa		Soini Timo /ps	Ei
Katainen Elsi /kesk	Jaa		Soininvaara Osmo /vihr	Jaa
Katainen Jyrki /kok	Jaa		Soukola Ismo /ps	Ei
Kataja Sampsa /kok	Jaa		Stubb Alexander /kok	Jaa
Kauma Pia /kok	Jaa		Suutari Eero /kok	Jaa
Kerola Inkeri /kesk	Jaa		Taimela Katja /sd	Jaa
Kettunen Pentti /ps	Ei		Tainio Hanna /sd	Jaa
Kiljunen Anneli /sd	Jaa		Thors Astrid /r	Jaa
Kiuru Krista /sd	Jaa		Tiainen Eila /vas	Ei
Kiuru Pauli /kok	Jaa		Tiilikainen Kimmo /kesk	Jaa
Kivelä Kimmo /ps	Tyhjää		Toivakka Lenita /kok	Jaa
Kiviniemi Mari /kesk	Jaa		Toivola Jani /vihr	Jaa
Kiviranta Esko /kesk	Jaa		Tolppanen Maria /ps	Ei
Kokko Osmo /ps	Ei		Tolvanen Kari /kok	Jaa
Komi Katri /kesk	Jaa		Torniainen Ari /kesk	Jaa
Kontula Anna /vas	Ei		Tossavainen Reijo /ps	Ei
Kopra Jukka /kok	Jaa		Tuomioja Erkki /sd	Jaa
Korhonen Martti /vas	Ei		Tuppurainen Tytti /sd	Jaa
Korhonen Timo V. /kesk	Jaa		Turunen Kaj /ps	Tyhjää
Koskela Laila /ps	Ei		Tuupainen Kauko /ps	Ei
Koskinen Johannes /sd	Jaa		Tynkkynen Oras /vihr	Jaa
Kumpula-Natri Miapetra /sd	Jaa		Tölli Tapani /kesk	Jaa
Kurvinen Esko /kok	Jaa		Uotila Kari /vas	Ei
Kuusisto Merja /sd	Jaa		Urpilainen Jutta /sd	Jaa
Kyllönen Merja /vas	Ei		Vahasalo Raija /kok	Jaa
Kymäläinen Suna /sd	Jaa		Wallin Stefan /r	Jaa
Kärnä Jukka /sd	Jaa		Wallinheimo Sinuhe /kok	Jaa
Kääriäinen Seppo /kesk	Jaa		Vapaavuori Jan /kok	Jaa
Lapintie Annika /vas	Ei		Vehkaperä Mirja /kesk	Jaa
Lauslahti Sanna /kok	Jaa		Vehviläinen Anu /kesk	Jaa
Lehti Eero /kok	Jaa		Wideroos Ulla-Maj /r	Jaa
Lehtomäki Paula /kesk	Jaa		Viitamies Pauliina /sd	Jaa
Leppä Jari /kesk	Jaa		Viitanen Pia /sd	Jaa
Lindström Jari /ps	Tyhjää		Vikman Sofia /kok	Jaa
Lindtman Antti /sd	Jaa		Virkkunen Henna /kok	Jaa
Lintilä Mika /kesk	Jaa		Virolainen Anne-Mari /kok	Jaa
Lipponen Päivi /sd	Jaa		Virtanen Erkki /vas	Ei
Lohela Maria /ps	Ei		Virtanen Pertti /ps	Ei
Lohi Markus /kesk	Jaa		Vähämäki Ville /ps	Ei
Louhelainen Anne /ps	Tyhjää		Väätäinen Juha /ps	Ei
Maijala Eeva Maria /kesk	Jaa		Väätäinen Tuula /sd	Jaa
Matikainen-Kallström Marjo /kok	Poissa		Yrttiaho Jyrki /vas	Ei
Mattila Pirkko /ps	Ei		Östman Peter /kd	Jaa
Modig Silvia /vas	Ei

* * *

Kusettajien määrä ei kuitenkaan tässä uudessa(kaan) eduskunnassa ole vakio. Se tulee vielä lisääntymään – ainakin vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kohdalla.  Tulevat hallituspuolueet ovat sitoutumassa siihen, että Suomen kuuluu jatkossakin tukea taloudellisesti ahdinkoon joutuneita EU-maita.

Onneksi olkoon suomalaiset. Parlamentarismi on osoittanut jälleen kerran voimansa – kähminnän ja antidemokratian pesänä.

Parlamentarismi on käytännössä kansanvallan irvikuva.

Lähteet: Eduskunta, Kansan Muisti

 

Kokoomuksen ongelma

Kokoomuksen ongelma on helppo määritellä. Jotta kokoomuslaisetkin ymmärtäisivät sen, se on syytä kertoa nykyisen kokoomuksen kielellä.

Kokoomus muistuttaa keskikokoiseksi liian nopeasti kasvanutta yritystä. Johdon on vaikea nähdä mitä tuotannossa ja myynnissä tapahtuu kasvun katkottua näppituntuman markkinoihin – eikä kukaan siellä toimijapuolella (oman työpaikan menettämisen pelossa)  uskalla sanoa mistä on kyse.

Tähän saakka Kokoomus Oy on seurannut sitä, että markkinoille on tullut uusi toimija – sellainen, joka on vaikuttanut kilpailijoiden markkinoihin niitä pienentäen. Johdossa on oltu tästä tyytyväisiä, mutta ei ole ymmärretty oman kasvupömpöösin ja jees-miesten vakuuttelun keskellä sitä, että omakin tuotteisto on jo aikansa elänyt.

Omassa erinomaisuudessaan pyörivä johto on kuitannut oman firman  puutteet  sillä, että kyl se vanha kokoomusputkiradio menee kaupaksi, justhan se uusittiin. Ja toi persu HDTV menee kohta muodista, ei sitä kukaan halua.

Pahinta (kokoomuksen ja siihen uskovien kannalta katsoen)  on se, että  Kokoomus Inc. on luopunut omista arvoistaan ja hinkuu kansainväliseksi toimijaksi – ymmärtämättä sitä, että sen tuote on liian erikoinen, tuotanto liian pieni ja arvo markkinoilla marginaalinen.

Kokoomus on erinomainen esimerkki nykyisestä arvomaailmasta ja maailman menosta.

 

Jk. Tämä oli muuten Kullervoblogin tuhannes kirjoitus. Jokin merkkipaalu sekin sinänsä. Toimitus onnittelee itseään ja kiittää lukijoita.  – kumpaakin sitkeydestä, jolla tajunnanvirtaa on suollettu ja luettu.

 

Miksi kokoomus ajaa Suomea Natoon vastoin enemmistön tahtoa?

Wikileaks paljastuksissa on edetty uuteen vaiheeseen. Kaikkien öykkärien isoisä Paavo Lipponen levittelee meriselityksiä (joita tuskin kukaan enää uskoo) jäätyään rysän päältä kiinni. Tämä on tavallaan ihan hauskaa sirkushuvia kansalle, mutta yhtä kaikki sirkushuvia, jolla pyritään viemään kansalaisten mielenkiinto pois oikeista ja akuuteista ongelmista.

Huomattavasti olennaisempaa on nykyhetki ja tulevaisuus verrattuna siihen, että  kumpi kusetti pahemmin vuonna 2003, Lipponen vai Anneli Jäätteenmäki. Aika puistattavaa on se, että näistä paljastuksista alkaa muodostua aika kalsea kuva isänmaan asioista  päättävistä tahoista.

Muutaman viime viikon aikana on Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin luotsaama kokoomus osoittautunut jo kaikkea muuta kuin kansalliseksi ja isänmaalliseksi järjestöksi, Wikileaks kertoo, että enemmistön mielipiteen halveksiminen ja salaperäinen kähmintä on maan tavan lisäksi myös kokoomuksen toimintakäsikirjan punainen lanka.

Tämän päivän tärkein Wikileaks-paljastus ( jonka media on suostunut julkaisemaan) koskee Hyysärin julkaisemaa tietoa siitä, että Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö pitää realistisena sitä, että Suomi hakee lähivuosina puolustusliitto Naton jäsenyyttä huolimatta kansalaisten vastustuksesta.

Lähetystö raportoi kuitenkin, että Nato-myönteisen kokoomuksen pitäisi kuitenkin ensin voittaa kevään eduskuntavaalit. Sen jälkeenkin kokoomuksen natoilijoiden  olisi vielä odotettava presidentti Tarja Halosen virkakauden päättymistä vuonna 2012 . Lähetystön käsityksen mukaan  kun Suomi ei mene Natoon Halosen presidenttikauden aikana .

Vuodettujen lähetystöraporttien mukaan ulkoministeri Alexander Stubbin (sek) erityisavustaja Jori Arvonen kävi suorastaan lupailemassa lähetystön edustajille, että seuraava kokoomusvetoinen hallitus vie Suomen Natoon.

Yhdysvaltain tuolloinen asiainhoitaja Michael A. Butler raportoi Washingtoniin 2. maaliskuuta 2009 (Sekoomus oli raportin laatimisen aikaan kannatuskyselyjen kärjessä.):

”Arvonen myönsi, että suuri osa suomalaisista vastustaa tällä hetkellä Nato-jäsenyyttä.”

”Arvonen kuitenkin huomautti poliittisen osaston päällikölle, että yleisö tietää hyvin kokoomuksen tuen Nato-jäsenyydelle ja että puolueen suosio kasvaa siitä huolimatta.”

”Arvonen kertoi poliittisen osaston päällikölle, että kokoomuksen johto näkee puolueensa nousevan seuraavan hallituksen johtoon ja vievän Suomen Natoon.”

Butler kertoo kuulleensa monilta suomalaisilta arvion siitä, että presidentti Halosen jyrkkä Nato-vastaisuus olisi lieventynyt hieman, kun Barack Obama valittiin Yhdysvaltain presidentiksi 2008.

Vaikka Halosta ei hyvällä tahdolla (eikä edes päihtyneen) voi kutsua koko kansan presidentiksi, niin joissain asioissa hän on enemmistön kanssa  samaa mieltä. Jos Halosen Nato-into on ollut laimeaa, niin on sitä ollut myös Suomen kansan halu päästä mukaan Naton etulinjaksi ja viivytystaistelualueeksi.

Butlerin arvion mukaan kansan mielipide voidaan kuitenkin voittaa Naton taakse, eikä jäsenyydestä tarvittaisi kansanäänestystä.

”Suomessa kansalaisten tuen puute ei estä hallitusta toimimasta. Yleisön tuki seuraa usein hallituksen linjanvedon perässä. Tämä nähtiin silloin, kun Suomen hallitus ajoi menestyksekkäästi maan EU-jäsenyyttä, vaikka sen kannatus pysyi matalana.”

Voiko tuota enää paremmin muotoilla? Demokratia ja laillisuusperiaate ovat suomalaisille päättäjille vessapaperia (sic!).

Wikileaks-dokumentit paljastavat varsin selvästi, että Yhdysvaltain lähetystö on lukuisten kontaktiensa avulla päässyt pohjamutia myöten perille suomalaisesta Nato-keskustelusta.

Yhden suorasukaisimmista Nato-arvioista lähetystö sai ulkoministeriön alivaltiosihteeriltä Markus Lyralta huhtikuun alussa 2009.

Lyran mukaan Suomen painavin syy liittyä Natoon on se taakka, jonka Suomi joutuu kantamaan 250 000–350 000 sotilaan asevoimien ylläpitämisestä aluepuolustusta varten.

Ulkoministeri  Stubb ei  (jostain kieroutuneesta syystä?) halunnut perjantaina kommentoida millään tavalla yksittäisiä Wikileaks-tietoja.

Sama asenne koski myös tietoja kokoomusjohdon mahdollisista lupauksista vauhdittaa Suomen suunnitelmia Naton jäsenyydestä siinä tilanteessa, että puolue nousee valta-asemiin vaalien jälkeen.

Hän sanoi kuitenkin, ettei jäsenyydelle ole tilausta Suomessa juuri nyt. Näin olleen kokoomus ei ole hänen mukaansa ajamassa jäsenyyttä kuin käärmettä pyssyyn.

Niin, päivän kysymys kuuluukin, että miksi kokoomus ajaa Suomea Natoon vastoin enemmistön tahtoa? Näinhän asia on kaikista meriselityksistä huolimatta, tällä keralla kokoomuksen johto on jäänyt kiinni kuitenkin housut kintuissa ja selitykset ovat kohtuullisen onttoja ja epäuskottavia.

Onko kyse siitä, että kokoomus on aidosti hajottamassa vanhasuomalaisten perintöä ja luopumassa jokaisella sektorilla kansallisuudesta ja viemässä suomalaisilta mahdollisuuden puolustaa itseään?

Vai onko kyse kylmästi härskistä  oman edun tavoittelusta? Ovatko nykyiset poliitikot saaneet lupauksen mahdollisista kuvernöörinvioista EU:n tulevassa provinssissa nimeltään Suomi? Vai onko tässä kusetuksessa menty jo niin pitkälle, että vallan lisäksi nämä isänmaan kauppiaat saavat jo Suomen(kin) ulkopuolelta selvää lahjusrahaa?

Niin tai näin, politiikka alkaa Suomessa olla vinksahtamisen sijaan kääntynyt väärin päin. Kun pohditte näitä asioita, niin etenkin  NATO-jäsenyyttä tarkasteltaessa kannattaa miettiä myös seuraavia asioita:

1. Miksi pääosa nykyisestä upseerikunnasta on Nato-myönteisiä mutta varusmiehet ja reserviläiset  eivät ole?
2. Miksi kaaderijärjestelmään perutuvat kansallisarmeijat on käytännössä hävitetty koko EU:n alueelta?
3. Miksi näiden tilalle on perustettu  värvättyjen palkkamurhaajien kaarteja?
4. Miksi monikulttuuriagenda on tärkeää (EU:n liittovaltiopuuhastelijoiden lisäksi ja myös )  NATO-fanaatikoille?

Lähteet: HS, IL, Wikileaks

 

Isänmaan kauppiaat

Eduskunta on hyväksynyt 11.2.2011 pidetyssä täysistunnossa EU-jäsenyyden kirjaamisen perustuslakiin. Ohessa äänestystulos kansanedustajittain esitettynä.

Ahde Matti /sd	Jaa		Matikainen-Kallström Marjo /kok	Jaa
Ahonen Esko /kesk	Jaa		Mieto Juha /kesk	Jaa
Akaan-Penttilä Eero /kok	Jaa		Mustajärvi Markus /vas	Poissa
Alanko-Kahiluoto Outi /vihr	Poissa		Mäkelä Outi /kok	Jaa
Alatalo Mikko /kesk	Jaa		Mäkinen Tapani /kok	Jaa
Andersson Janina /vihr	Jaa		Nauclér Elisabeth /r	Jaa
Anttila Sirkka-Liisa /kesk	Poissa		Nepponen Olli /kok	Jaa
Arhinmäki Paavo /vas	Jaa		Niinistö Ville /vihr	Jaa
Asell Marko /sd	Jaa		Nordman Håkan /r	Jaa
Asko-Seljavaara Sirpa /kok	Jaa		Nurmi Tuija /kok	Jaa
Autio Risto /kesk	Poissa		Nylander Mikaela /r	Poissa
Blomqvist Thomas /r	Jaa		Nylund Mats /r	Jaa
Brax Tuija /vihr	Jaa		Oinonen Lauri /kesk	Jaa
Feldt-Ranta Maarit /sd	Jaa		Oinonen Pentti /ps	Ei
Filatov Tarja /sd	Jaa		Ojala-Niemelä Johanna /sd	Jaa
Forsius Merikukka /kok	Jaa		Ojansuu Kirsi /vihr	Jaa
Gestrin Christina /r	Jaa		Ollila Heikki A. /kok	Jaa
Gustafsson Jukka /sd	Jaa		Orpo Petteri /kok	Jaa
Guzenina-Richardson Maria /sd	Poissa		Paajanen Reijo /kok	Poissa
Haavisto Pekka /vihr	Jaa		Paasio Heli /sd	Poissa
Hakola Juha /kok	Poissa		Paatero Sirpa /sd	Jaa
Harkimo Leena /kok	Jaa		Pakkanen Markku /kesk	Jaa
Hautala Lasse /kesk	Poissa		Palm Sari /kd	Ei
Heikkinen Hannakaisa /kesk	Poissa		Paloniemi Aila /kesk	Jaa
Heinonen Timo /kok	Jaa		Pekkarinen Mauri /kesk	Jaa
Heinäluoma Eero /sd	Jaa		Peltonen Tuula /sd	Poissa
Hemmilä Pertti /kok	Jaa		Pentti Klaus /kesk	Jaa
Hemming Hanna-Leena /kok	Jaa		Perkiö Sanna /kok	Poissa
Henriksson Anna-Maja /r	Jaa		Pihlajaniemi Petri /kok	Jaa
Hiltunen Rakel /sd	Jaa		Piirainen Raimo /sd	Jaa
Holmlund Anne /kok	Poissa		Puhjo Veijo /vas	Jaa
Hoskonen Hannu /kesk	Jaa		Pulliainen Erkki /vihr	Jaa
Huovinen Susanna /sd	Poissa		Puumala Tuomo /kesk	Jaa
Hurskainen Sinikka /sd	Jaa		Rajala Lyly /kok	Jaa
Häkämies Jyri /kok	Jaa		Rajamäki Kari /sd	Jaa
Hänninen Tuomo /kesk	Jaa		Rantakangas Antti /kesk	Jaa
Jaskari Harri /kok	Jaa		Rauhala Leena /kd	Ei
Jokinen Kalle /kok	Jaa		Ravi Pekka /kok	Poissa
Juurikkala Timo /vihr	Jaa		Rehula Juha /kesk	Jaa
Järvinen Heli /vihr	Jaa		Reijonen Eero /kesk	Jaa
Jääskeläinen Pietari /ps	Ei		Risikko Paula /kok	Poissa
Kaikkonen Antti /kesk	Jaa		Rossi Markku /kesk	Jaa
Kalli Timo /kesk	Jaa		Ruohonen-Lerner Pirkko /ps	Ei
Kallio Reijo /sd	Jaa		Räsänen Päivi /kd	Ei
Kalliomäki Antti /sd	Jaa		Rönni Tero /sd	Jaa
Kallis Bjarne /kd	Ei		Saarinen Matti /sd	Jaa
Kalmari Anne /kesk	Jaa		Salo Mauri /kesk	Jaa
Kaltiokumpu Oiva /kesk	Jaa		Salo Petri /kok	Jaa
Kanerva Ilkka /kok	Jaa		Salolainen Pertti /kok	Jaa
Kangas Matti /vas	Ei		Salovaara Pertti /kesk	Poissa
Kankaanniemi Toimi /kd	Ei		Sarkomaa Sari /kok	Jaa
Kantola Ilkka /sd	Jaa		Sasi Kimmo /kok	Poissa
Karhu Saara /sd	Jaa		Satonen Arto /kok	Jaa
Karhuvaara Arja /kok	Poissa		Seurujärvi Janne /kesk	Poissa
Karimäki Johanna /vihr	Jaa		Sihto Paula /kesk	Jaa
Karjula Kyösti /kesk	Jaa		Sinnemäki Anni /vihr	Jaa
Karpela Tanja /kesk	Jaa		Sirnö Minna /vas	Jaa
Karvo Ulla /kok	Poissa		Skinnari Jouko /sd	Jaa
Kasvi Jyrki /vihr	Jaa		Sumuvuori Johanna /vihr	Jaa
Katainen Elsi /kesk	Poissa		Särkiniemi Seppo /kesk	Jaa
Katainen Jyrki /kok	Jaa		Söderman Jacob /sd	Jaa
Kataja Sampsa /kok	Jaa		Taimela Katja /sd	Jaa
Kaunisto Timo /kesk	Jaa		Taiveaho Satu /sd	Jaa
Kauppila Matti /vas	Jaa		Tallqvist Tarja /kd	Ei
Kerola Inkeri /kesk	Jaa		Tennilä Esko-Juhani /vas	Ei
Kiljunen Anneli /sd	Poissa		Thors Astrid /r	Jaa
Kiljunen Kimmo /sd	Jaa		Tiilikainen Kimmo /kesk	Jaa
Kiuru Krista /sd	Poissa		Tiura Marja /kok	Jaa
Kiviniemi Mari /kesk	Jaa		Tiusanen Pentti /vas	Jaa
Kiviranta Esko /kesk	Jaa		Toivakka Lenita /kok	Jaa
Komi Katri /kesk	Jaa		Tuomioja Erkki /sd	Jaa
Korhonen Martti /vas	Poissa		Tynkkynen Oras /vihr	Jaa
Korhonen Timo V. /kesk	Jaa		Tölli Tapani /kesk	Poissa
Korkeaoja Juha /kesk	Jaa		Ukkola Tuulikki /kok	Jaa
Koski Valto /sd	Poissa		Uotila Kari /vas	Jaa
Koskinen Johannes /sd	Jaa		Urpilainen Jutta /sd	Jaa
Koskinen Marjaana /sd	Poissa		Uusipaavalniemi Markku /ps	Ei
Kuisma Risto /sd	Jaa		Vahasalo Raija /kok	Jaa
Kumpula-Natri Miapetra /sd	Jaa		Wallin Stefan /r	Poissa
Kuoppa Mikko /vas	Ei		Valpas Unto /vas	Ei
Kuusisto Merja /sd	Jaa		Vapaavuori Jan /kok	Jaa
Kyllönen Merja /vas	Ei		Vehkaperä Mirja /kesk	Jaa
Kähkönen Lauri /sd	Jaa		Vehviläinen Anu /kesk	Jaa
Kärkkäinen Kari /kd	Ei		Wideroos Ulla-Maj /r	Poissa
Kääriäinen Seppo /kesk	Jaa		Viitamies Pauliina /sd	Jaa
Laakso Jaakko /vas	Ei		Viitanen Pia /sd	Jaa
Lahtela Esa /sd	Jaa		Viljanen Ilkka /kok	Jaa
Laitinen Reijo /sd	Jaa		Vilkuna Pekka /kesk	Ei
Lapintie Annika /vas	Jaa		Virén Lasse /kok	Jaa
Larikka Jari /kok	Jaa		Virkkunen Henna /kok	Jaa
Laukkanen Markku /kesk	Jaa		Virolainen Anne-Mari /kok	Jaa
Lauslahti Sanna /kok	Jaa		Virtanen Erkki /vas	Poissa
Laxell Jouko /kok	Jaa		Virtanen Pertti /ps	Ei
Lehti Eero /kok	Jaa		Vistbacka Raimo /ps	Ei
Lehtomäki Paula /kesk	Jaa		Vuolanne Antti /sd	Poissa
Leppä Jari /kesk	Poissa		Väyrynen Paavo /kesk	Jaa
Lindén Suvi /kok	Jaa		Väätäinen Tuula /sd	Jaa
Lintilä Mika /kesk	Jaa		Yrttiaho Jyrki /vas	Ei
Lipponen Päivi /sd	Jaa		Zyskowicz Ben /kok	Jaa
Manninen Hannes /kesk	Jaa

Mitä tästä äänetystuloksesta voi tulkita?  Ainakin sen, että nämä Jaa-äänen antaneet kansanedustajat ovat valmiita siirtämään Suomen kansalle kuuluvan päätösvallan EU:lle, eikä heitä kiinnosta kansan mielipide tässä asiassa. Toisaalta tästä voi päätellä sen, että suurissa puolueissa kansanedustaja on muutaman oligarkin käyttämä tahdoton kumileimasin – säälittävä kansanedustajan palkkaa nostava sätkynukke.

Toimitus näkee asian niin, että kansallismielisesti tai edes isänmaallisesti ajatteleva suomalainen ei voi hyvällä omallatunnolla äänestää ketään näistä isänmaan kauppiaista – eikä myöskään heidän edustamiaan puolueita.

Hävettää jakaa kansallisuus tällaisen joukkion kanssa…

Lähde: Eduskunta

 

Näin perustuslakivaliokunta käänsi takkinsa

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut perustuslain muuttamiseen yleisesti liittyviä periaatteita käsitellessään ensimmäistä kokonaisuudistuksen jälkeen annettua perustuslain muutosesitystä. Valiokunta totesi asiasta näin:

”Perustuslain muuttamiseen tulee suhtautua pidättyvästi. Perustuslain muutoshankkeisiin ei pidä ryhtyä päivänpoliittisten tilannenäkymien perusteella eikä muutoinkaan niin, että hankkeet olisivat omiaan heikentämään valtiosäännön perusratkaisujen vakautta tai perustuslain asemaa valtio- ja oikeusjärjestyksen perustana. On toisaalta pidettävä huolta siitä, että perustuslaki antaa oikean kuvan valtiollisen vallankäytön järjestelmästä ja yksilön oikeusaseman perusteista. Perustuslain mahdollisia muutostarpeita tulee arvioida huolellisesti ja välttämättömiksi arvioidut muutokset tehdä perusteellisen valmistelun sekä siihen liittyvän laajapohjaisen keskustelun ja yhteisymmärryksen pohjalta.” (PeVM 5/2005 vp, s. 2)

Tässä on siis lisää pohdittavaa jokaiselle meistä – onko näin tapahtunut vai onko valiokunta takinkääntäjien ja kansankusettajien sirkus?

1. Onko perustuslain  muuttamiseen suhtauduttu pidättyvästi?
2. Onko perustuslain muutoshankkeisiin ryhdytty päivänpoliittisten tilannenäkymien perusteella (tai jopa kenties oman edun tavoittelun vuoksi)?
3. Onko tämä hanke omiaan heikentämään valtiosäännön perusratkaisujen vakautta tai perustuslain asemaa valtio- ja oikeusjärjestyksen perustana?
4. Onko niin, että uusi perustuslaki antaa oikean kuvan valtiollisen vallankäytön järjestelmästä ja yksilön oikeusaseman perusteista?
5. Onko perustuslain mahdollisia muutostarpeita arvioitu huolellisesti?
6. Ovatko välttämättömiksi arvioidut muutokset tehty perusteellisen valmistelun sekä siihen liittyvän laajapohjaisen keskustelun ja yhteisymmärryksen pohjalta?

Perustuslakimme on vuodelta 1999. Sen salassa tapahtuva sörkkiminen tuntuu entistäkin tarkoitushakuisemmalta kun tarkastelee sitä siinä valossa, että Rikoslaki on edelleen (osittain muutettuna) vuodelta 1889 ja alkaa sanoilla:

Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armosta vahvistaa seuraavan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan…

Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yleisen oikeusturvan(kin) vuoksi eduskunnan olisi syytä unohtaa valtiopetoksen valmistelu ja viedä loppuun mitä pikimmiten rikoslainsäädännön uusiminen.

Nykyinen lainsäädäntömme on laadinnaltaan sellaista (keskenäänkin ristiriitaista) sillisalaattia, että siitä ei ota kukaan normivirtanen selvää. Toisaalta Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa jokaisen pitäisi ymmärtää lainsäädännöstä ainakin kriminalisoidut (ja myöskin ei-suotavat) asiat.

Peräänkuulutamme entistä kovemmalla äänellä perustuslakituomioistuinta, valtiosta aidosti irti olevaa poliisin (ja muidenkin virkamiesten) sekä päättäjien asioita tutkivaa esitutkintaelintä ja tuomioistuinta (perustuslakituomioistuin käy) sekä osallistuvan kansanvallan (l. suora demokratia) päättäjiä sitovaa käyttämistä.

Tähän tuoreeseen perustuslainmuutospuuhasteluun on lisätty  myös kansalaisaloitteen mahdollisuus.  Tuo ns. mahdollisuus on puhdasta kosmetiikkaa ja äänestäjien älykkyyden aliarvioimista. Ei yhtään  mitään muuta.

Suoran demokratian kanssa tuolla lisäyksellä on yhtä vähän tekemistä kuin demokratialla on kansandemokratian kanssa tai sanalla ”kansallinen” kokoomuksen nimessä on kansallisvaltion kanssa.

Kokoomuksesta puheen ollen. Nämä kokoomuslaiset Toivon Toverit levittävät nyt hädissään kahta sanaa pitkin foorumeja ; valtiosäännön täydellisyysperiaate ja  johdonmukainen laintulkinta.

Vastoin tuota epätoivokampanjan ympäripyöreää umpahpahia, kummankin asian määrittämistä varten  tarvittaisiin oikeasti (tässä ristiriitaisessa lakiviidakossa)  perustuslakituomioistuin, ei asianosaisten pyörittämä perustuslakivaliokunta – jota muuten johtaa ihmishengen menetyksen toimillaan aiheuttanut tamperelainen juristi.

Nykyisen rikoslain ollessa se mikä se on,  jätämme jokaiselle lukijalle itselleen arviotavaksi sen, kuinka kiireellinen perustuslain muutos kansankunnan (ja kansalaisten)  etujen ajamiseksi todellisuudessa on. Miettikää myös sitä,  kuinka tämä (pimein valoin ajettu) kähmintä täyttää valtiosäännön täydennysperiaatteen tai johdonmukaisen laintulkinnan määritelmät.

Toimituksen mielipiteen tästä asiasta varmaankin tiedätte…

Lähde

 

Eduskunnan perustuslakivaliokunta valehtelee

Olemme käsitelleet täälläkin puun takaa tullutta ja pimennetyin valoin ajettua perustuslain muutoshanketta. Uusin vaihe tässä itsenäisyyden ja oman päätösvallan siirtämisessä EU:lle on se, että päättäjille tuli kiire saada tämä lakialoite vielä ennen vaaleja eduskuntaa.

Kiireellä (ja uutispimennossa) valmisteltu veretön vallankaappaus jatkuuu seuraavaksi keskivikkona Eduskunnan täysistunnossa.

Ja niin jatkuu suoranainen valehtelu ja kansan kusettaminenkin

Kun asia pullahti vahingossa julkisuuteen, se on hermostuttanut koko oligarkkisen poliittisen eliittimme. En tiedä kuinka tyhmänä perustuslakivaliokunta Suomen kansaa pitää, mutta täytyy todeta, että viimeisin kommentti loukkaa sekä älykkyyttä että oikeudentajua.

Perustuslakivaliokunta näkee perustuslakiin kirjattavan EU-jäsenyyden siten,  ettei jäsenyyden mainitsemisella kuitenkaan ole suurta merkitystä, ja esimerkiksi unionista eroaminen voisi tapahtua eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä.

Näinhän se ei kuitenkaan voi (laillisesti) olla.

Kun EU-jäsenyys on kirjattu perustuslakiin, sen poistaminen vaatii perustuslain muuttamista – perustuslain säätämisjärjestyksestä valtiosääntö sanoo näin:

73 §

Perustuslain säätämisjärjestys

Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Tätä on siis suomalainen politiikan avoimuus ja läpinäkyvyys – valheita valheiden perään.

Päivän kysymys kuuluu:

Päivän toinen  kysymys kuuluu:

Päivän kolmas kysymys kuuluu:

Ja vihoviimeisenä:

Lähteet: US, YLE, Finlex

 

Viikon mokutus 05/11

Pidän todella tärkeänä Suomenkin kannalta sitä, että Euroopan kilpailukykyä parannetaan. Länsimaisten arvojen kannattajien on yhdistettävä voimansa, jos haluamme säilyttää arvojemme mukaisen yhteiskunnan.

Helsingin Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Elisa Siekkinen Hommafoorumilla 4.12. puolustaessaan pimein lyhdyin tehtyä kansallisen päätösvallan siirtämistä Suomen kansalta markkinavoimille ja EU:lle.

Kokoomukselle kilpailukyky merkitsee ilmeisesti enemmän kuin isänmaa. Näihin arvoihin sisältyy ilmeisesti halvan työvoiman maahan rahtaaminen ja monikulttuurisuuden ajaminen itsenäisyyden myymisen lisäksi.

Mikä on tällaisen kilpailukyvyn ja näiden arvojen merkitys tavalliselle suomalaiselle? Maahanmuuton lisääntyminen, työolojen huonontuminen, turvattomuuden lisääntyminen ja vapauden menettäminen.

Päinvastoin kuin Siekkinen selittää, tämä avaa portin täysin hallitsemattomalle maahanmuutolle ja sen kautta islamisaatiolle. Tattis vaan, Stadin kokkarikakarat.

Kun maahan saadaan tarpeeksi halpaa ulkomaalaista työvoimaa, voidaan myös kantaväestön työoloja ja -ehtoja heikentää – tai jopa romuttaa kokonaan.

Seuraavana kokoomuksen  listalla ovat terveys- ja hyvinvointipalvelut – ja lisää kohteitahan löytyy.

Minusta on outoa, että kokoomusnuorten agendassa puhutaan ainoastaan humanitaarisesta maahanmuutosta. Se on sosiaalituristeineen kasvava ongelma, mutta se on myös vastaus ahneen katteenkasvattajan pyyntöihin saada (yhteiskunnan vielä osittain tai jopa kokonaan maksamaa) nöyrää työvoimaa.

Tuosta huolimatta puolalaiset ja virolaiset vitosen miehet ja IT-alalle tunkeva Bombay-menien  joukko on tällä hetkellä akuutein suomalaista työympäristöä uhkaava ongelma. Puhumattakaan korkeakouluja miehittävästä EU:n ulkopuolelta tulevasta teollisuusvakoilijoiden joukosta.

Veteraanit kääntyvät sairasvuoteissaan ja haudoissaan, kun kokoomus myy edellisten sukupolvien arvot, uhraukset ja työn kilpailukyvyn nimissä vähiten tarjoavalle. Itsenäisyys menee saman kylpyveden mukana.

Hävettääkö edes? Ei näköjään.

Jk. Muistakaa, että isänmaallinen ihminen ei äänestä nykyistä kokoomusta.

 

Onko kassa jo nyt tyhjä?

Jokainen meistä on varmaan ymmärtänyt sen, että Suomi elää nykyisten EU-kuvernöörien (Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen, Alexander Stubb, Tuija Brax,  Anni Sinnemäki, Astrid Thors, Anne Holmlund,  Paavo Väyrynen, Jyri Häkämies, Tapani Tölli, Henna Virkkunen, Stefan Wallin, Sirkka-Liisa Anttila,  Anu Vehviläinen, Suvi Lindén,  Mauri Pekkarinen, Juha Rehula, Paula Risikko,  Paula Lehtomäki, Jan Vapaavuori)  myöntyväisyyssenaatin johtamana tällä hetkellä täysin edesvastuuttomasti yli varojensa ja syö velaksi.

Kassan täytyy jossain vaiheessa tällä menolla tyhjentyä ja kun likvideetti loppuu niin luottokin loppuu – tai siitä tulee huomattavasti kalliimpaa. Tämän asian luulisi olevan ymmärrettävissä ihan normaalin tietämyksen, ymmärryksen ja sivistyksen pohjaltakin. En ryhdy tässä sen enempää tonkimaan kansantalouden teoriaa tai nykytilanteen seurauksia. Kanssasyyllinenblogisti Octavius tekee sen paremmin ja ymmärrettävämmin kuin tämän blogin toimitus, joten tutustukaapa todellisuuteen täällä.

Otsikkokysymys kuului siis, onko kassa jo nyt tyhjä?

Ikävä kyllä siltä alkaa vaikuttamaan – ja vahvasti.

Uutiset ovat parin viime viikon aikana kertoneet toistuvasti OP-Pohjolan ja  eräiden pienten kotimaisten pankkien (Säästöpankit, paikallisosuuspankit ja Aktia)  tietoliikennevaikeuksista ja siitä, että rahat eivät siirry asiakkaiden tileille – tai jos siirtyvät, asiakas ei pysty käyttämään omia varojaan.

Suomen kaltaisessa korkean teknologian ja syvän luottamuksen maassa on totuttu siihen, että sekä yksilöt että yhteisöt pitävät kiinni velvoitteistaan sekä siihen, että omaisuudensuoja on lähestulkoon pyhä asia. Esimerkkinä sen pyhyydestä voitaisiin käyttää 1990-luvun alun pankkikriisiä. Tuolloin veronmaksajat maksoivat pankkien holtittoman rahankäytön seuraukset (itse laman alla kärvistellessään) ja mahdollistivat kuntoon pumpattujen pankkien (siis kansallisomaisuuden) myynnin pilkkahintaan ulkomaille.

Mikään ei tosiaan näytä muuttuvan tässä piilokorruption ja häikäilemättömän saalistuksen maassa. Hälyttävintä tällä kerralla ei ole rahan kylväminen konkurssikypsiin liikelaitoksiin. Hälyttävintä tässä ja nyt  on  se, että itse (aikoinaan omalla työllään) tekemänsä eläkkeen varassa elävät vanhukset eivät ole saaneet eläkettään siten kun se on luvattu. Kaikista kauniista puheista ja lupauksista huolimatta, nyt näyttää tosiaan siltä, että ongelma näyttäisi vain laajenevan ja leviävän.

Eräs eläkkeellä oleva (elämäntyönsä tehnyt, eläkkeensä ansainnut ja kohtuullisen korkean iän saavuttanut) lähisukulaiseni soitti tänään hädissään ja sanoi, että hänen eläkkeensä ei ollut tullut Ilmarisesta hänen Nordeassa sijaitsevalle tililleen.

Läheiselläni on rahaa ja varallisuutta, joten hänellä ei sinänsä ole hätää, mutta tulipa mieleen siivoojana elämänsä töitä tehnyt (kuvitteellinen) Hilja tai Hilma. Hän on joutunut tinkimään pienestä eläkkeestään ja kituuttamaan tämän kuukauden alkuun. Hänellä ei olekaan rahaa nyt ostaa ruokaa eikä mahdollisesti lääkkeitäkään. Puhumattakaan siitä, että minkälaisena häpeänä hän kokee sen, ettei pysty maksamaan vuokraansa /tai yhtiövastikettaan) ajoissa.

Kävin ruokatunnillani sitten selvittelemässä läheiseni  tilannetta ja näin oli tosiaan tapahtunut. Ilmarisen asiakaspalvelunumeroon soitettaessa nauha kertoo selitellen pankkiyhteyshäiriöstä ja Ilmarisen pyrkimyksestä maksaa eläkkeet tämän päivän aikana eläkkeensaajille.

Arvatkaa miltä tämä minusta katsoen näyttää? En ole ollenkaan vakuuttunut näistä selvityksistä. Nämä kuulostavat aivan hätävalheilta, sellaisilta joita yleensä on totuttu kuulemaan taloudellisissa vaikeuksissa (kassakriisissä)  olevien pienyrittäjien suusta; asiakas ei ole maksanut laskujaan, maksoin laskun vahingossa väärälle tilille, pankin tietoliikenneohjelma ei toiminut…

Olisikohan todellisuus se, että eläkeyhtiöiden ja tiettyjen pankkien kassavaranto on huvennut ja näillä on ajoittain todellisia kassakriisejä – eli rahat ovat aidosti lopussa.? Jos näin on käynyt, tekevätkö nämä (tällaisessa tilassa olevat) lisää velkaa korkealla korolla?

Ja odottavatko nämä potentiaaliset kriisipesäkkeet (jotka ovat mahdollisesti tuhlanneet oman ja asiakkaidensa omaisuuden lisäksi  koko säästetyn eläkekassan),  että valtio tulee taas kerran pelastamaan ne?

Ja veronmaksaja maksaa – taas kerran.

Lähteet: Valtioneuvosto, Wikipedia, TS, US, ESS, YLE

 

EU-jäsenyyden kirjaaminen perustuslakiin – uusi vaihe valtiopetoksessa

On mahdotonta nähdä, ettei seuraavan hallituksen ohjelmassa kannatettaisi (perustuslain) muutosta

Näin kommentoi toiminnassaan  lähinnä korruptioon  keskittyneen Keskusta rp:n puoluesihteeri Timo Laaninen Iltalehden uutisoinnin mukaan.

Normaalin demokratiakäsityksen omaavan suomalaisen on puolestaan mahdotonta nähdä, että nykyinen hallitus pakottaa seuraavan hallituksen (äänestystuloksesta riippumatta) jatkamaan sen käynnistämää valtiopetoksen valmistelua ja Suomen itsenäisyyden antamista ilmaiseksi EU nimiselle liittovaltiolle

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti perjantaina kynnyskysymykseksi puolueensa hallitukseen menolle EU-jäsenyyden kirjaamisen Suomen perustuslakiin – ja tämä etukäteen rehellisesti äänestäjille annettu ilmoitus aiheutti ns. kolmessa suuressa puolueessa paniikin.

EU-jäsenyyden kirjaaminen perustuslakiin on osa nykyisen (ja maamme kaikkien aikojen tuhoisimman)  hallituksen antamaa perustuslain muutosesitystä – ja aivan uusi vaihe näiden puolueiden valmistelemassa maanpetoksessa.

Laaninen nikottelee, eikä ilmeisesti oikein ymmärrä Soinin suomeksi ennen vaaleja äänestäjille  antamaa lupausta. Hän haluaisi kuulla, mitä Soini tarkoittaa kynnyskysymyksellä.

Haluaako Soini varata vain oikeuden ryhmälleen äänestää vastaan, kuten vihreät ydinvoiman suhteen vuoden 2007 hallitusneuvotteluissa? Jos hän tarkoittaa kynnyskysymyksellä kieltäytymistä hallituksesta, joka hyväksyisi perustuslain muutoksen, Soini ilmoittautui käytännössä oppositioon.

Laaninen muistuttaa (hyvä niin, tulevaisuudessa on helpompi löytää syylliset) siitä, että keskusta on hallituksessa ollut antamassa esitystä perustuslain muutoksesta.

On mahdotonta nähdä, ettei seuraavan hallituksen ohjelmassa kannatettaisi muutosta, Laaninen sanoo.

Tämä on siis keskustan käsitys demokratiasta Suomessa – keskustan  rehellisyyskäsityksestä ja moraalista on varmaan viime aikoina syntynyt (muille kuin keskustalaisille)  myös varsin selvä kuva.

Tämä keskustaksi itseään kutsuva kopla on ollut syvällä mukana myös siinä kähminnässä, jossa Suomen itsenäisyys ja suomalaisten tulevaisuus on ollut maksuvälineenä poiliittisen elittin henkilökohtaisten etujen haalimisessa.

Mutta ei keskusta ole tässä hämäräbisneksessä suinkaan yksin mukana. Myös kokoomus ja demarit ovat sitoutuneet uuden perustuslain hyväksymiseen

Olimme mukana sopimassa asiasta hallituksessa. Sen päätöksen takana olemme edelleen

Näin kertoo kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen Iltalehdelle. Myöskään Tujusta ei kiinnosta vaalien tulos eikä kansan mielipide – hän on tuudittautunut siihen, että olipa tulos mikä tahansa, päätös on tehty eikä sitä voida muuttaa.

Kansanvaltaisessa Suomen tasavallassa.

Nyt muistutuksena jokaiselle sellaiselle äänioikeutetulle, joka vielä on jäänyt lapsuutensa ja nuoruutensa kokoomuskuvaan (kansallinen ja isänmaallinen porvaripuolue? …  joo oli joskus)  kiinni, niin tutustukaapa oikeasti siihen, mitä nykyinen kokoomus edustaa:

Virkamiehet kaivavat itselleen kuoppaa siirtämällä kokoomuslaisen Eurooppa-politiikan kautta päätösvaltaa (ja myöhemmin myös virkoja) pois Suomesta. PK-yrittäjät hirttävät puolestaan  itseään hitaasti (mutta varmasti) äänestämällä Kokoomusta – ja sen myötä PK-yritykset tuhoavia ylikansallisia suuryhtiöitä.

Duunari joka äänestää Kokoomusta saa satavarmasti tässä pelissä käteensä Musta Pekan. Kokoomusta äänestämällä hän pitää huolta harmaan ja alipalkatun ulkomaalaisen työvoiman osuuden kasvusta suomalaisilla työmarkkinoilla – ja sen toimimisesta hänen työpanoksensa syrjäyttäjänä.

Jotenkin vähemmän yllättävää on myös se, että auringonlaskun puolueeksi vajonnut ja oppositiota suurimpana ryhmänä edustava SDP on mukana tässä hankkeessa.

Tämä kuvastaa erinomaisesti sitä metodia, jolla ns. maan tapaa on ylläpidetty Suomessa – ja kansalle kuuluva valta on luisunut käytännössä kolmen suurimman puolueen (joista yksi on ollut aina sopimuksen mukaan vuorollaan oppositiossa) muutaman päättävän oligarkin haltuun.

Se mikä on puolestaan  yllättävää, on avoimuus mikä yllättäen kuuluu puoluesihteerien kommenteissa. Joko vaalit ovat todella lähellä (ja tulos hirvittää) tai sitten tässä on tapahtunut kömmähdys median hallinnan kanssa. Veikkaan ensimmäistä, koska nyt näyttää siltä, että historian siivet havisevat ja tässä maassa saadaan ensimmäistä kertaa (kovin, kovin pitkään) aikaan ravistuttavia muutoksia eduskunnan voimarakenteisiin.

Ja vaikka tässä kävisi nyt niin, että perussuomalaiset jäisivät hallituksen ulkopuolelle ja kepuleiden torniolaisen edustajan Hannes Mannisen hätärykäisy kolmen suuren hallituksesta päätyisi lopulta kolmen suuren housuihin, niin sekin olisi voitto.

Jos perussuomalaiset saavat otaksutun äänimäärän (ja sen mukaisen määrän paikkoja), tuolla joukolla pystytään torppaamaan (perustuslain säätämisjärjestyksessä) tämä hanke seuraavien vaalien yli. Ja siihen mennessä kolmen suuren hätä on kasvanut todennäköisesti niin suureksi, että pieni lapsikin voi todeta, ettei keisarilla ole vaatteita ollenkaan.

Tämä touhuilu on taas erinomainen osoitus siitä, että Suomessa tulisi siirtyä mahdollisimman pikaisesti sitoviin kansanäänestyksiin ja suoraan kansanvaltaan – ja siinä oikeassa perustuslain muuttamisäänestyksessä muuttaa lakia siten, että maahan muodostettaisiin perustuslakituomioistuin.

Perustuslain muutos on nyt eduskunnan käsittelyssä. Lopullisesti sen hyväksymisestä päättää uusi eduskunta. Sinulla ja minulla on vielä mahdollisuus pistää stoppi tälle valtiopetoksen valmistelulle – äänestämällä oikein vaaleissa.

Sellainen joka äänestää isänmaallisesti, ei äänestä keskustaa, kokoomusta eikä demareita (eikä – herra paratkoon – missään nimessä vihreitä tai vasemmistoliittoa).

Vaikka tätä asiaa on valmisteltu hämärissä kabineteissa ja viinanhuuruisissa saunoissa, on syytä muistaa sekin, että Suomi on täysvaltainen tasavalta, jossa valta kuuluu kansalle.

Ei ylikansallisille yhtiöille ja näiden kotimaisille juoksupojille ja -tytöille – eikä etenkään sille hirviölle, jota EU:ksi kutsutaan.

Päätös on Sinun.

Lähteet: AL, IL, YLE

Päivitys 310111 0933: Myös Riikka Söyring käsittelee samaa aihetta.

 

Sopiiko Mikko Paatero poliisiylijohtajan virkaansa?

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on avannut jälleen kerran sanaisen arkkunsa hieman viralleen sopimattomassa yhteydessä. Hän on unohtanut asemansa kansalaisvaltioon olennaisesti kuuluvan vallan  kolmijako-opin osana ja virkamiehenä.

Hän on tänään (varsin kaukana omasta toimenkuvastaan)  paheksunut vuolaasti syyttämättä jättämiseen liittyvässä päätöksessä erään kiukustuneen ja turhautuneen kansalaisen höyrynpurkauksesta ja vaatii sen perusteella sensuurin laajentamista ihan uusiin mittasuhteisiin yhteisessä  kansalaisvaltio Suomessamme.

Puuttumatta  tässä siihen (se on oikeuden tehtävä), minkälainen kirjoittelu täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkistön, jokaisen (jopa poliisiylijohtajan) toivoisi käyttävän maalais/kaupunkilaisjärkeä tällaisia asioita kommentoidessaan. Tuskin tällainen kirjoittelu muodostaa kenellekään todellista uhkaa, enemmänkin se pitäisi nähdä turhautuneen kansalaisen kiukutteluna huonoksi katsomiaan vallanpitäjiä vastaan.

Monet rivikansalaiset (syrjäytyneistä nyt puhumattakaan) törmäävät jokapäiväisessä elämässään siihen, että poliisilla ei ole resursseja (tai halua) huolehtia heidän kohtaamistaan todellisista turvallisuusuhkista.

(Moralisoimatta tätäkään, tekisi mieli kysyä kumpi on tärkeämpää;  meidän  jokaisen yksityisen kansalaisen ja hänen omaisuutensa  turvallisuus ja suoja, vai asioiden ajaminen niin pitkälle, että poliittisella eliitillä ei ole muuta mahdollisuutta, kuin  linnoittautua sensuurin ja poliisivallan muurien taakse?)

Toimitus irtisanoutuu täten viimeisen kerran kaikesta uhkailusta (kas, meillä kun  on huumorin sulkakynä nyrkissämme. Se, jonka mahti on vielä vahvempi kuin miekan), mutta vinkkinä tällaisten asioiden kommentoinnissa, haluamme  väläyttää mahtavalle polliisipiällikölle ei pystynyt mieltään malttamaan-klausuulin palauttamista rikoslakiin – sensuurin kiristämisen sijaan.

Ihan senkin vuoksi, ettei lastenlastenlasten muodostama  sukupolvi hirnuisi historiantunnilla nykyistä poliittista tyhmyyttä (tältäkin osin)  kuunnellessaan…

Päivän kysymys kuuluukin, sopiiko poliittisella virkanimityksellä virkansa saanut Paatero sopiva  poliisiylijohtajaksi? Onko hän henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan virkaansa sopiva (tämä on sitten taas  toinen tärkeä samaan asiaan liittyvä  kysymys) tai hallitseeko hän johtamansa hallinnonalan tarpeeksi hyvin?

Puhumattakaan nuhteettomuusvaatimuksesta. Pitää muistaa, että Paatero ei ole oikea poliisi – hän on kokoomuslainen juristi.

Tämä samainen poliisiylijohtaja Mikko Paatero haluaa nimittäin  pakollisen alkolukon ja nopeusrajoittimet kaikkiin autoihin. Hän haluaa myös laskea promillerajan 0.2:een maantie- ja 0.5:een meriliikenteessä. Tämän lisäksi hän vaatii nollatoleranssia ylinopeusvalvontaan.

Näin silti, vaikka hän Länsi-Suomen lääninpoliisijohtajana toimiessaan  ajoi 78 km/h tietyömaa-alueella, jossa nopeusrajoitus oli 30 km/h. Paatero ei saanut (jostain syystä?) poliisilta tien päällä sakkoja, mutta myöhemmin syyttäjä määräsi hänelle 30 päiväsakkoa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Mikko Paateron poika, oikeustieteiden kandidaatti Sami Paatero, on entinen Anne Holmlundin erityisavustaja (2007–2009), viestintäministeri Suvi Lindenin erityisavustaja (2009), ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän nykyinen pääsihteeri (elokuu 2009–).

Onnea (tällä kertaa muissakin kuin Suomen kansallisomaisuuden hukkaamisessa ja Suomen monikulttuuristamiseen liittyvissä kokoomuslaisissa agendoissa) kaikille Teille, jotka äänestitte viime eduskuntavaaleissa kokoomusta tai ajattelette äänestävänne sitä seuraavissa.

Täältä päin tarkasteltuna, Paateron tulisi välttää lainvalvontakoneistonkorkeimpana johtajana (vallan kolmijako-opinkin mukaisesti) neuvomasta lainsäätäjiämme näiden työssään. Henkilökohtaisten tyräysten lisäksi näyttäisi siltä, että poliisiylijohtajalla on jäänyt virkaansa liittyvä alaistensa valvonta varsin  vähäiselle huomiolle.
Puhumattakaan niistä virheistä, joita Paateron alaiset tekivät aselupaviranomaisina Jokelan ja Kauhajoen surullisenkuuluisissa tapauksissa. Ehkä (puoluepoliittisesti sidonnaisen)  juristin pitäisi palata omiin hommiinsa ja jättää poliisin työt oikeille poliiseille?

Sillä, juttu menee nyt näin … mitä virkaa on tällaisella virkavallalla?

*   *   *

Korruptio? Eihän sitä Suomessa ole…

Eihän?

Lähteet: HS, US, Wikipedia

 

Sattuiko sopivasti? Osa 1.

Sisäministeri Anne Holmlundin työryhmän ehdotukset kerjäämisen kieltämisestä vesittyivät hallituksen iltakoulussa keskiviikkona lähes täydellisesti. Jostain syystä kerjäämisen kiellon sijasta hallitus päätti täsmentää luvattoman leiriytymisen kieltoa järjestyslaissa.

Vaikka luvaton leiriytyminen on nykyisinkin kiellettyä ilman maanomistajan tai vuokralaisen lupaa,niin järjestyslain muutoksella pykäliä pyritään selkeyttämään.

Sattuiko tämä sopivasti tähän aikaan, kun Metsähallitusta ollaan yhtiöittämässä ja suomalaisten ikimuistoisia nautintaoikeuksia – ns. jokamiehenoikeuksia – kaventamassa ja mahdollisesti lopettamassa?

Vai olisiko taustalla vieläkin suurempi liiketoimi? Sellainen, jossa Suomesta tehdään hissukseen raaka-aineita maailmalle toimittava kolonialisoitu uuden ajan siirtomaa?

Niin tai näin, suosittelemme tutustumista  Metsähallituksen pohjavesien ryöstöprojektin lisäksi ainakin tähän yhtiöön ja sen puuhiin Pohjois-Suomessa.

Tämän yhtiön luulisi kiinnostavan myös vihreitä, koska sen toimet ovat  tuomassa pohjoiseen massiivisen rekkarallin, mutta kovin hiljaista on vihertehtaalla.

Northland Resources on päättänyt laivata rautarikasteen Kiinaan ja muihin Aasian maihin Norjan Narvikista. Yhtiö hylkäsi lähes varmana pidetyn Kemin Ajoksen sataman, jolloin malmi olisi kulkenut sähköistettävää malmirataa myöten Kolarista.

Tämä tarkoittaa käytännössä raskaalla rekkaliikenteellä Lapin herkässä luonnossa Narvikiin hoidettavaa syöttöliikennettä  – 7 dollaria tonnilta halvempaan satamaan.

Vaikka nyt jostain lukijasta saattaisi tuntua siltä, että nämä asiat liittyvät huonosti toisiinsa, niin elävässä elämässä ne saattavat kuitenkin liittyä varsin tukevasti toinen toisiinsa.

… palaamme asiaan…

Lähteet: HS, STT, Wikipedia, Metsähallitus, MMM

 

Vuoden mokutus 2009

Vuoden mokutus 2009 äänestys on päättynyt. Suurkiitokset kaikille osallistujille.

Kilpailuun osallistui normaalia Poll Daddy-vaihtoehtoäänestystä vähemmän vastaajia. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska äänestyksessä jokainen joutui kirjoittamaan nimellään tai nimimerkillään ja perustelemaan miksi äänesti kyseistä mokutusta.

Vastauksia tuli hieman toistastaa ja kävijöitä sivulla oli viikon kestäneen äänestyksen aikana hieman yli seitsemäntuhatta. Koska kysely oli kiinnitetty Kullervoblogin etusivulle, kyselyn näki myös jokainen joka tuli tämän blogin etusivulle – tämä määrä  on yli kymmenkertainen.

Palataanpa takaisin varsinaiseen asiaan. On aika julkistaa Vuoden mokutus 2009.

* * *

Vuoden mokutukseksi – Te hyvät lukijat –  olette valinneet seuraavan:

Sallittaneen tässä ensin vähän
filosofisempi huomio. Mitä tarkoittaa käsite
laiton maahanmuutto? Linnut lentävät rajojen
ylitse, laittomasti vai laillisesti? Mistä syntyy käsite
laittomuus, jos ihminen etsii paikkaa maapallollamme,
missä toteuttaa itseänsä, missä elää?

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (SDP), eduskunnan ulkomaalaislakia koskevassa keskustelussa.

Seuraaviksi – kakkos- ja kolmossijoille – äänestyksessä tulivat nämä mokutukset. Sijalle kaksi nousi tiukan kamppailun jälkeen viikon mokutus 10/09:

Minusta Suomea on autettu. Onkse 60 vuotta sitten, Afrikasta käsin, kun Suomessa oli hätää ja ongelmia. Silloin on Afrikasta lähetetty rahaa Suomeen. Oliko se silloin, pitikö silloin miettiä, että se on meidän verorahaa ei sais lähettää Suomeen.

Helsingin keskustanuorien puheenjohtaja Abdirahim Hussein YLE:n A-zoomissa 27.2.2009

Vain yhden äänen erolla kakkoseen tuli viikon mokutus 49/09 kolmanneksi:

Minulle itsenäisyys ja suomalaisuus ovat kaksi eri asiaa, eikä jälkimmäisessä ole juuri mitään juhlittavaa. Suomalaisuus kun on lähinnä sitä, että sattuu syntymään kultalusikka suussa. Sitä tuskin kannattaa kovin verisesti puolustaa.

Vihreän Langan toimittaja Lasse Leipola itsenäisyyspäivänä 6.12.2009.

Tässä äänestyksessä hajaääniä keräsivät myös Khodr Chehab, Astrid Thors, Ritva Viljanen, Tarja Halonen, Anne Holmlund, Ville Komsi, Anni Sinnemäki, Päivi Lipponen, Paavo Lipponen, Dan Koivulaakso ja Jaakko Hämeen-Anttila – sekä monet muut.

Onneksi olkoon voittajalle myös Kullervoblogin puolesta!

 

Kuka on syyllinen Sellon tapahtumiin?

Edes lomaileva suomalainen ei ole voinut välttyä vuodenvaihteen ikäviltä uutisilta.  Suomessa oleskellut kosovolainen albaani Ibrahim Shkupolli tappoi Espoossa viisi suomalaista, jonka jälkeen hän riisti hengen itseltään.

Surmatyöt hän aloitti kiduttaen viiltelemällä entisen naisystävänä hengiltä tämän asunnossa Leppävaarassa. Hän jatkoi verityötään tappamalla luvattomalla 9 mm:n pistoolilla naisen neljä työtoveria Prisman myymälässä, Sellon kauppakeskuksessa. Tämän jälkeen hän ajoi kotiinsa Suvelaan, jossa hän pakeni maallista tuomiota itsemurhan kautta.

Kullervoblogin toimitus välittää syvimmän osanottonsa kaikille niille, joita tämä tragedia on koskenut. Samaan hengenvetoon täytyy myö todeta, että tämän kirjoituksen julkaiseminen on ollut vaikeimpia asioita Jokelan ja Kauhajoen lisäksi koko blogin historian aikana.

Lopputulos pitkän harkinnan jälkeen oli kuitenkin se, että vaikka tapauksesta on kirjoitettu paljon, jotain on jäänyt vielä kommentoimatta.

Asiasta on uutisoitu laajasti, joten lienee turha toistaa muualla kerrottuja faktoja muuten kuin lyhyesti lainaten.

Tässä kirjoituksessa ei kaivata Lahtista ja konekivääriä, vaan syyllisiä Sellon tapahtumiin.

Ibrahim Shkupolli on  pääsyyllinen näihin tapahtumiin – täysin ja henkilökohtaisesti, tietenkin.  Hän tappoi yhden ihmisen erityistä julmuutta osoittaen ja tämän tekonsa jälkeen hän murhasi kylmäverisesti neljä muuta ihmistä.

Shkupollilla oli hyvin viranomaisten tuntema aikaisempi rikostausta.

Hänet oli tuomittu 1990-luvulla Mikkelin käräjäoikeudessa  ampuma-aserikoksesta ja pahoinpitelystä. Tämän lisäksi Shkupolli oli samaisella 1990-luvulla useita kertoja tekemisessä poliisin kanssa.

Tuomiot jatkuivat 2000-luvulle tultaessa.

* Espoo 2003, käräjäoikeuden tuomio ampuma-aserikoksesta
* Espoo 2004, käräjäoikeuden tuomio pahoinpitelystä
* Vantaa 2006, käräjäoikeuden tuomio asuntoyhtiön oven lukon murtamisesta
* Helsinki 2007, käräjäoikeuden tuomio ampuma-aserikoksesta ja pahoinpitelystä
* 2008 Poliisin antama lähestymiskielto
* Huhtikuu 2009 Laajennettu lähestymiskielto Selloon ja Prismaan.
* Syksy 2009 Lähestymiskiellon rikkominen useita kertoja.

Kuollessaan Shkupollia epäiltiin myös uudemmista rikoksista
* Espoossa syyteharkinnassa kaksi eri petosta
* Espoossa syyteharkinnassa laiton uhkaus
* Espoossa syyteharkinnassa laitoman maahantulon järjestäminen.

Viimeisestä käytetään myös nimeä ihmiskauppa.

Näistäkään tapahtumista huolimatta Shkupollia ei saatu karkoitettua Suomesta – tosin hänelle ei myöskään annettu Suomen kansalaisuutta. Se tästä vielä oikeudenmukaisuuden irvikuvasta olisikin puuttunut

Maahanmuuttoviraston mukaan poliisi ei missään vaiheessa esittänyt Shkupollia karkotettavaksi. Viraston mukaan tämä olisi tosin ollut turhaa, koska oleskeluluvalla Suomessa asunutta miestä ei olisi voitu hänen tekemiensä aiempien pikkurikosten perusteella karkottaa. Maastakarkotus onnistuu maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan vasta törkeiden rikosten perusteella.

Suomen lainsäädännön ja voimassaolevan tuomioistuinkäytännön mukaan karkottamisen edellytykset tuskin olisivat täyttyneet

Kyseisen viraston maahanmuuttoyksikön johtaja Heikki Taskinen kertoo ja jatkaa:

Karkottamiseen joutuu törkeisiin rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä, joilla on ehdottomia vankeusrangaistuksia

Taskinen kertoo, että mikäli ulkomaalainen henkilö syyllistyy vakaviin rikoksiin Suomessa, tekee poliisi karkottamisesityksen maahanmuuttovirastolle. Tämän jälkeen maahanmuuttovirasto arvioi karkotetaanko henkilö vai ei.

Poliisi puolestaan sanoo, että se ei halua tehdä (resurssipulaansa vedoten) turhaa työtä. Poliisin mukaan kyseinen maahanmuuttovirasto hylkää 90 % poliisin tekemistä karkotusesityksistä.

Suomessa asuu tällä hetkellä noin 150 000 ulkomaalaista ja maasta karkoitetaan alle sata ulkomaalaista vuodessa.

Mitä laki siten sanoo? Millainen on sitten se kuuluisa törkeä rikos, jonka jälkeen maahanmuuttoviraston mielestä rikollinen maassaoleskelija voidaan karkottaa Suomesta?

Ulkomaalaislaki (jota tässäkin tapauksessa olisi pitänyt käyttää virantoimituksen pohjana ja perusteena) kertoo asiasta näin:

149 §

Maasta karkottamisen perusteet

Maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen:

1) joka oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa;

2) jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin;

3) joka on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle; taikka

4) joka on ryhtynyt taikka jonka voidaan aikaisemman toimintansa perusteella tai muutoin perustellusta syystä epäillä ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta tai Suomen suhteita vieraaseen valtioon vaarantavaan toimintaan.

Maasta voidaan 1 momentin 2 kohdassa säädetyllä perusteella karkottaa myös ulkomaalainen, joka on jätetty syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta rikoslain 3 luvun 4 §:n nojalla.

Pakolaisen saa karkottaa 1 momentin 2―4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa. Pakolaista ei saa karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Pakolaisen saa karkottaa vain valtioon, joka suostuu ottamaan hänet vastaan.

Eli – ulkomaalainen,  jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin, voidaan karkottaa Suomesta.

Kun katsoo Shkupollin rikossaldoa, niin ensimmäinen johtopäätös on se, että hän oli syyllistynyt toistuvasti rikoksiin.

Täten karkottamisen edellytykset olisivat täyttyneet – vastoin Taskisen kantaa – varsin selvästi hänen kohdallaan.

Kannattaa huomata myös sellainen seikka, että ulkomaalaislain 36 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan henkilö lakkaa olemasta pakolainen, jos hän ei ilmeisesti enää ole suojelun tarpeessa, koska olosuhteet, joiden vallitessa hänestä tuli pakolainen, ovat lakanneet olemasta.

Käytännössä tämä tarkoittaa Shkupollin kohdalla sitä, että Kosovon itsenäistyessä vuonna 2008, viranhaltijoilla olisi viimeistään ollut (virkavelvollisuuden lisäksi) mahdollisuus lähettää Shkupolli takaisin Kosovoon.

Tätä kaikkea vasten tarkasteltaessa on aika selvää, että maahanmuuttovirasto (ja etenkin sen ajama edesvastuuton maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikka) on yksi tärkeimmistä osasyyllisistä näihin tapahtumiin.

Eikä oikeusministeri Tuija Braxin johtama tuomioistuinlaitoskaan ole täysin syytön.

Vaikka oikeudessa tulee epäselvissä asioissa tulkita vastaajan edun mukaisesti, niin Shkupollin kohdalla ei voida puhua mistään epäselvästä tapauksesta.

Ovatko oikeuslaitos ja maahanmuuttovirasto syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen vai on kyseessä työtapaturma, lienee makuasia. Tässä (ja ilmeisesti monessa muussakin tapauksessa) lakia on mitä todennäköisimmin tulkittu väärin – tuhoisin seurauksin.

Shkupollin tapauksessa hänen pitkäaikainen oleskelunsa ja henkilökohtaiset siteet Suomeen olisivat maahanmuuttoviraston mielestä painaneet kupissa.

Tärkeimpänä siteenä maahanmuuttovirasto on pitänyt Shkupollin murhaamaa tyttöystävää. Toisena siteenä kyseinen virasto on pitänyt Shkupolin Kosovosta Suomeen tuomaa alistettua vaimoa ja perhettä.

(Löytääkö kukaan tästä minkäänlaista logiikkaa?)

Eräs Kainuun Sanomien haastattelema kajaanilaisnainen muistaa Shkupollin röyhkeänä. Koska mies osasi ruotsia, hänen ajatuksensa eivät jääneet epäselviksi.

Hänen vaimonsa oli alistettu, ja hän oli usein täysin rahaton. Autoin häntä ja lapsia, joilla ei ollut ruokaa.

Shkupollin vaimo odotti Kajaanissa kolmatta lastaan.Hän ei osannut lukea eikä kirjoittaa millään kielellä. Mies jätti Kajaanissa suomen kielen kurssin kesken ja ilmoitti lähtevänsä Kosovon vapautusarmeijaan.

Nämäkö sitten ovat kiinteitä siteitä Suomeen. Sellaisia siteitä, joiden vuoksi Shkupollia ei olisi voitu karkottaa Suomesta?

Seuraavaksi epäiltyjen listalla tuleekin sitten eräs toinen viranomainen. Tämän viranomaisen ylipäällikkö syyllistyi rikokseen aikaisemman uransa aikana ja silti hänet potkittiin yhteiskunnan lainvalvonta- ja väkivaltakoneiston johtoon.

Kun katsoo seuraavaa videota ja tietää, että (sinänsä asiallista) moraalisaarnaa nuorisolle pitävä poliisiylijohtaja on itsekin tuomittu liikenteen vaarantamisesta, niin tulee sellainen tunne, ettei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa – etenkin tämän Sellon tragediaan liittyvän  uutisen yhteydessä:

Suurin ongelma poliisia koskevassa asiassa on (suomalaisen hallintoalamaisen kannalta katsoen) se, että toki kansalainen voi valittaa hallintoviranomaisen päätöksestä hallinto-oikeuteen, mutta poliisi on luonut itsestään varsin varsin itsenäisen ja vallastaan pöhöttyneen mastodontin. Tämä taas on eräänä osasyynä viime aikojen ikäviin ampuma-aseisiin liittyviin ikäviin uutisiin.

Poliisi juoksee nyt (itsensä jälleen kerran täysin munattuaan) poliitikkojen helmoihin ja hakee apua sieltä. Normaalissa kansanvaltaisessa yhteisössä ei tulisi kuuloonkaan, että poliisi kaataa omat virheensä erittäin suuren lainkuuliaisen kansanosan niskaan.

Eli suomeksi – poliisin tekemät käsittämättömät lupa- ja operaatiovirheet yritetään hukuttaa laillisten aseenomistajien syyksi – ja samaan aikaan poliisi ihmettelee sitä, että sen  toimet tuottivatkin täysin halutusta poikkeavan lopputuloksen.

Jotenkin enemmän tai vähemmän skitsofreenista ajattelua edustaa poliisin (ja sisäministeriön) näkemys siitä, että laittomat aseet vähentyisivät kieltämällä laillinen aseenomistus. Ja se,että tämä tapaus liittyisi jotenkin lailliseen aseenomistukseen ja laillseen aseharrastukseen.

Todellisuudessa tuollaisessa tilanteessa kävisi niin, ettän huomattava määrä aseita katoaisi – ja muuttuisi samalla laittomiksi. On typerää kuvitella aseiden kuitenkaan todellisuudessa katoavan Suomen kaltaisesta maasta hallitsijan mahtikäskyllä – se ei ole onnistunut aikaisemminkaan eikä se onnistu nyt eikä tulevaisuudessakaan.

Samoin poliisin huolena oleva salametsästys saattaisi laajentua nykyisestä huomattavasti. Kun ase on laiton, niin voiko silloin metsästää enää laillisesti?

Kun luodaan yleistä oikeustajua vastaan olevaa lainsäädäntöä, pudotetaan myös lainrikkomiskynnystä.

(Toisaalta kun tietää, että yksityisaseiden holhoukseensaattaminen tai sosialisointi on eräs vasemmistön keppihevosista, niin ihmetyttää suuresti etteikö porvarienemmistöinen eduskunta saa näitä pula-ajan sosialisteja kuriin? Kaikki omaisuus on kuitenkin varmimmin hoidossa ja tallessa yksityisomistuksessa.)

Palataanpa kuitenkin takaisin  poliisiin – ja sen paniikkireaktioon. Poliisin komentoketju kaikissa viimeisten vuosikymmenten aikana sattuneissa kriiseissä (alkaen Mikkelin panttivankidraamasta 1986)on kerta kerran jälkeen osoittautunut heikoksi, olemattomaksi ja jopa täysin vastuuttomaksi.

Jokelan ja Kauhajoen verilöylyissä käsiaseen hallusapitoon oikeuttavan luvan (vastoin ohjeita tai varoituksia) myöntäneet poliisit eivät ole mitenkään (ainakaan moraalisesti) syyttömiä noihin tapahtumiin. Myös selkeät sekoilut toiminnassa, vastuuhenkilöiden puuttuminen ja rinnakkaisten järjestelmien (jotka hidastivat toimintaa, lamautuivat tai tekivät ristiriitaisia päätöksiä) keskinäinen toiminta eivät olleet varsinainen kukkanen poliisiorganisaation ja sen luotettavuuden hattuun.

Sellon verilöylyssä poliisi ei pystynyt eristämään aluetta, suorittamaan evakuointia, tiedottamaan asiallisesti, estämään kahta jälkimmäistä murhaa (Shkupolli pääsi ilman esteitä uudestaan Prismaan poistuttuaan sieltä jo kerran) eikä estämään tekijän liikkumista Suvelaan ja tämän itsemurhaa.

Jos miettii tämän vastuunpakoilun lisäksi myös poliisihallinnon tapaa syödä budjettiin kirjatut määrärahat jo vuoden kolmannella kvartaalilla loppuun – ja kerjätä sen jälkeen lisärahaa eduskunnalta – tuota tapaa liike-elämässä käyttäen johto saattaisi olla alle aikayksikön epäiltynä petoksesta.

Ongelman yksinkertaisin ratkaisu olisi se, että poliisin toimia tutkisi aidosti poliisin  ulkopuolinen (poliisivaltuuksin varustettu) erillinen viranomainen – sellainen jolla olisi munaa myös viedä poliisi käräjille saakka tarvittaessa.

Yksi ratkaisu olisi myös se, että tärkeimmät paikalliset (ja valtakunnalliset) siviiliviranhaltijanimitykset (poliisikin on siviili) alistettaisiin hakijoiden  koulutus- ja soveltuvuus- ja taustaselvityksen  jälkeen sitovan kansanäänestyksen alaisiksi ja näistä viroista tehtäisiin määräaikaisia.

Mutta epäiltyjen listalta löytyy vielä virkamiehiäkin suuremmista munauksista epäiltyjä tahoja. Virkamiehet noudattavat (tai heidän piäisi noudatta) lakeja ja asetuksia – tosin nykyään tulee vahva tunne siitä, että poliittinen ohjauskaan ei ole täysin olematonta.

Syyttävä sormi osoittaa myös poliitikkoja – yksin ja kokonaisena oligarkkisena ryhmänä. Poliitikot esittävät aloitteita lainsäädäntöön ja säätävät lakeja. Osa heistä johtaa ministereinä lakien toteuttamista – jokaisen meistä näkemin tuloksin.

Kun tämä monikulttuurihulluus aikanaan laantuu ja krapula iskee, siinä vaiheessa olisi syytä perustaa Suomeen totuuskomissio. Syyttömiä eivät ole nykyinen hallitus ja eduskunta eivätkä niiden edeltäjätkään.

Astrid Thors, Matti Vanhanen, Paavo Lipponen, Jyrki Katainen, Anne Holmlund, Erkki Tuomioja, Sinikka Mönkäre, Liisa Hyssälä, Jan-Erik Enestam – ja monet muut. Suomen kansalla olisi oikeus kuulla puolueettoman tutkinnan jälkeen, ovatko poliitikkomme (ja poliittiset vrkamiehet)  hoitaneet yhteisiä asioitamme parhaalla mahdollisella tavalla.

Unohtamatta demokratian ylikävellyttä Tarja Halosta ja hänen nimittämäänsä Ritva Viljasta.

Jokaisen itsenäiseen ajatteluun pystyvän kansalaisen nähtävissä on se, että maamme on matkalla kohti (monikulttuurista) helvettiä, jos poliittinen kulttuuri ei muutu pikaisesti eikä saalistajien konsensukseen perustuvalle jakopolitikalle ja poliittiselle sekoilulle  saada loppua aikaiseksi.

Aika suuret kertoimet voi kukin asettaa sille, että vaikka kaikki lailliset aseet maassa takavarikoitaisiin, tulemme sitä suuremmalla todennäköisyydellä näkemään tämän (laittomalla aseella) tehdyn verityön jatkumoita ja uusintoja.

Tämä nykyinen poliittinen johtomme ei pysty takaamaan yhteiskuntarauhaa eikä kansalaisten turvallisuutta. Kohta se ei pysty takaamaan enää edes hyvinvointivaltion rippeitäkään – eikä maksamaan koko ajan kasvavaa valtionvelkaa.

Lähteet: Valtioneuvosto, Eduskunta, HS, TS, KS, KSML, SS, IL, IS, MTV3, YLE, HBL, Finlex, Edilex, YouTube, poliisi

 

Viikon mokutus 44/09

Turvapaikanhakijoiden määrä on viime vuosina noussut voimakkaasti ja turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat pidentyneet. Turvallisuusviranomaisten kannalta keskeinen haaste on maahanmuuttovastaisuuden vähentäminen ja rasismirikosten ennaltaehkäisy. Esimerkiksi poliisi edistää hyvän maahanmuuttopolitiikan toteutumista parantamalla maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuspalveluja sekä luo yhteyksiä maahanmuuttajayhteisöihin hyödyntämällä muun muassa koulupoliisitoimintaa, verkostotyötä sekä kohdennettua viestintää.

Sisäministeriön  kansliapäällikkö Ritva Viljasen (demla) talutushihnassa kiltisti kulkeva hyödyllinen idiootti ministeri Anne Holmlund (Epäkansallinen sekoomus) Etelä-Suomen poliisipäällystöpäivillä.

Se, että Holmlundin osoittamilla taidoilla, ymmärryksellä ja järjenjuoksulla varustettu ministerinreppana ei ymmärrä poliisin lakisääteisiä tehtäviä ei yllätä – ja on tavallaan ihan ymmärrettävääkin. Tässä maassa on harvoin heitetty ministereitä vankilaan edes tahallisen virkavirheen vuoksi, joten väärinkäytöksista tai tyhmyydestä ei ole juurikaan vaaraa joutua ministerivastuuseen.

Se, että konservatiivipuoluetta edustava ministeri laulaa vasemmistolaisen alaisensa lauluja on taas puolestaan osoitus joko moraalisesta selkärangattomuudesta tai ymmärryskyvyn puutteesta.

Poliisin tehtävät on määritelty lainsäädännössä. Siellä – eikä missään muuallakaan voimassaolevassa Suomen lainsäädännössä – ei tunneta rasistista rikosta.

Myöskään kansalaisten mielipiteiden muokkaaminen tai niiden estäminen ei ole poliisin tehtävä avoimessa kansalaisyhteiskunnassa. Sisäministerin käskyttämä maahanmuuttovastaisuuden vähentäminen ei kuulu todellakaan Suomen kaltaiseen yhteiskuntaan.

Lainsäädännössä poliisin tehtävät on määritelty Poliisilain 1 §:ssä.
Poliisin lakisääteisenä tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.

Tuolla (oikeassa lainsäädännössä) ei siis edes tunneta käsitettä rasismirikos – eikä se näin ollen kuulu edes poliisin tehtäviin.

Vieläkin huolestuttavaampaa on se, että Holmlundia vakavampiakin lainsäädäntövallan anastamista (ainakin mahdollisesti) yrittäneitä virkamiehiä ja poliitikkoja on näkynyt julkisuudessa yhä kasvavissa määrin.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkkaakaan ei tunnu huolestuttavan yhtään tällainen lainsäädäntövaltaan puuttuminen. Hän näyttäisi olevan lähinnä kiinnostunut peittelemään (demlakaverinsa)  presidentti Tarja Halosen ymmärtämättömyyttä ja kyvyttömyyttä hoitaa virkatehtäviään.

Pyydän tässä ja nyt – anonyymisti, kuten laki sen minulle sallii – joko Oikeuskanslerinvirastoa tai vaihtoehtoisesti Eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan sen, onko sisäministeri Holmlund syyllistynyt virkavirheeseen tai rikokseen.

Kansanvalta ei näytä olevan kunniassaan nykypäivän Suomessa. Jos ette halua herätä sensuroidussa painajaisessa,miettikää ihan oikeasti ketä äänestätte seuraavissa vaaleissa.

Oikeasti.

Lähteet: SM, US, Finlex, Homma (kiitos Roope)

Päivitys 281009 2127: Tutustukaa Holmludin taloudellisiin sidonnaisuuksiin Octaviuksen ja Jiri Kerosen blogeissa.

 

Nykyinen hallintomme vaarantaa yhteiskuntarauhan – osa 1.

Aloitan kaksiosaisen kirjoitussarjan teemalla, kuinka nykyinen hallintomme vaarantaa suomalaisen yhteiskuntarauhan. Tässä ensimäisessä osassa keskitytään muutamiin yleisluontoisiin havaintoihin ja toisessa osassa esitetään esimerkkejä siitä, miten rappeutunut ja kansanvallasta vieraantunut nykyinen hallintomme on.

Nykyinen hallintomme on itsepäisyydessään ja ylimielisyydessään suurin uhka suomalaiselle yhteiskuntarauhalle. Sen yleisestä mielipiteestä ja kansanvallasta lähes piittaamaton politiikka saattaa aiheuttaa keskinäiseen sopimukseen perustuvan kansalaisyhteiskuntamme muuttumisen eri ryhmien välisiksi kilpailu- ja taistelutantereiksi – hyvinkin nopeasti näkyvissä olevissa lähitulevaisuudessa.

Tässä nykyhallinnon puuhastelussa näkyy kaksi kaikesta muusta toilailusta erikseen selvästi erottuvaa piirrettä.

Ensimmäinen on nöyristely EU:n suuntaan – asiassa kuin asiassa. Muut EU:n jäsenvaltiot toteuttavat kansallisen edun ja harkinnan kautta unionin määräämiä direktiivejä – tai jättävät noudattamatta niitä. Meidän hallintomme puolestaan pyrkii mallioppilaan tavoin viemään (vaikka väkivallan ja toisinajattelijoiden vankilaan sulkemisen uhalla) kaikkein päättömimmätkin euroeliitin läpijyräämät ideat ja pakot läpi Suomessa.

Suomalaisella kansanvallalla ja kansan mielipiteellä ei ole mitään merkitystä silloin, kun poliitikkomme etsivät vihreämpää oksaa ja osa korkeista virkamiehistämme käyttää tilannetta härskisti hyväkseen ajaessaan Suomessa vallankumouksen kaltaista muutosta.

Tämä juontaa virkamiehistön kohdalla juurensa sellaiseen paradoksiin, että vaikka kommunismi ja Neuvostoliitto luhistuivat, niin ne piirit (lähinnä Demla ry:n ympärille linnoittautuneet vallankumoukselliset) onnistuivat jostain syystä soluttautumaan läpi koko korkeimman valtionhallinnon ja pääsivät näistä asemista jatkamaan yhteiskuntamme murentamis- ja vallankaappauspyrkimyksiään.

Sosialismi, proletariaatti ja kansojen välinen veljeys tosin korvattiin uddella propagandatermillä – monikulttuurisuudella.

Monikulttuurisuuden taakse piiloteltu nöyristely (kaikkien jalkansa Suomeen pistävien) ulkomaalaisten ja vähemmistöjen edessä on toinen näistä erityisesti näkyvissä olevista ikävistä erityispiirteistä.

Nykyinen hallinto on unohtanut täysin sen, kenen palveluksessa ja renkinä sen pitäisi olla – nimittäin suomalaisten kansaa edustavan enemmistön. Nyt tilanne on kuitenkin kulkenut siihen suuntaan, että suomalaiseen yhteiskuntaan on syntynyt kaksoisstandardi. Tässä apatheidpolitiikassa syrjittyjä ovat enemmistön edustajat  ja etuoikeutettuja kaikkien vähemmistöjen edustajat.

Tätä syrjintää  jopa) kutsutaan nimellä positiivinen syrjintä. Positiivista tai ei, kaikki syrjintä on syrjintää ja kaikki kiintiöt ovat nyrkinisku lahjakkuuden ja kyvykkyden kasvoihin.

Koko hallintoamme koskeva ikävä ongelma kulminoituu siihen, että lähestulkoon kaikki mitä nykyinen hallinto esittää, ehdottaa ja toteuttaa, on vastoin kansan enemmistön näkemyksiä ja varsin usein ns. yleistä oikeustajua loukkaavaa.

Kun siihen yhdistetään kansanvallan halveksunta, ollaankin siinä pisteessä, jossa sisäministeri Anne Holmlund päästää yhtään edes häpeämättä suustaan tällaisia lausuntoja:

”Järjestöjen kuuleminen on suoritettu aivan normaalin käytännön mukaisesti. Toinen kysymys tietysti on se, että silloin, jos ne poikkeavat täysin hallituksen yksimielisestä pääministeri Matti Vanhasen johdolla tehdystä iltakoululinjauksesta, niitä voidaan ottaa huomioon erittäin rajallisesti.”

Se miten hyvää hallintotapaa, lainvalmistelua tai suhdetta kansanedustuslaitokseen ja kansalaisiin Holmlund kannanottoineen edustaa, jääköön jokaisen itsensä pohdittavaksi.

Perustuslain 14 § toteaa muuten asiasta näin:

”Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.”

Jos hallinto ei kunnioita kansaa, ennemmin tai myöhemmin tulee myös se tilanne jossa kansa ei kunnioita enää hallintoa.

Ja silloin tulee – kaikkien historiallistenkin esimerkkien valossa katsoen – suuria ongelmia.

Kun lainsäädäntö on huonosti valmisteltua ja kansan oikeustajun vastaista, se on omiaan alentamaan lainrikkomiskynnystä. Ja kun se lairikkomiskynnys alentuu jossain, sillä on tapana alentua muuallakin – se mikä ei ole oikeus, ei voi olla myöskään laki.

Kun virkamiehet keskittyvät pilkkuvirheiden etsimiseen ja vastaansanojien hiljentämiseen, ollaan kaukana kansanvallasta ja kansanvaltaisesta kansalaisyhteiskunnasta. Olemme lähestyneet vuoden 1995 jälkeen askel askeleelta byrokraattien pyörittämää tyranniaa.

Teitä on varoitettu – päättäjät ja virkamiehet.

(Sarja jatkuu osalla numero 2)

 

Viikon mokutus 30/90 bertta

”Minun tuntumani on, että rasistinen kirjoittelu on lisääntynyt selkeästi. Se on ilman muuta huolestuttavaa, koska se on helposti kasvupohja vakavammalle rikollisuudelle.”

Sisäministeri Anne Holmlund (epäkansallinen sekoomus) Hyysärissä 23.7.2009

Holmlundin kommentti on kuin suoraan Neuvostoliitosta.

Vai miten mielestänne mielipiteen ilmaiseminen voi olla kansalaisyhteiskunnassa pohja vakavammalle rikollisuudelle? Seuraavaksi ohjelmassa taitaa olla toisinajattelijoiden pakkohoito psykiatrisissa laitoksissa…

Tämä Holmlundin kommentointi – etenkään poliisiministerin asemassa –  ei sovi oikein kansanvaltaisen kansalaisyhteiskunnan kuvaan.

 

Sisäministeriö rahoittaa epämääräisiä liiketoimia

Eräs eilisestä uutisvuosta silmään pistäneistä uutisista koskee Salon Suomusjärvellä, Syväjärven entisen motellin tiloissa toimivaa turvapaikanhakijoiden tilapäismajoitustilaa.

Tuossa motellissa asuu tällä hetkellä 50 turvapaikanhakijaa ja Ylen uutisten mukaan he eivät ole tyytyväisiä.

Kiittämättömän kitinää

Nämä turvapaikanhakijat tuotiin tilapäismajoitukseen Helsingin alueelta, jossa he saivat päivisin liikkua vapaasti kaupungilla. Erityisesti mielipahaa näille poloisille aiheuttaa ruoka. Somalialaisille perinneruokien valmistus on tärkeää. He kaipaavat takaisin Helsingin vastaanottokeskuksiin, jossa heillä oli mahdollisuus ostaa ruokatarvikkeita kaupungilta ja valmistaa ruokansa itse.

Olemme eristyksissä kaupungeista ja ostospaikoista. Jos haluamme ostaa jotakin, meidän pitää matkustaa 20 kilometriä, eikä täällä ole säännöllisiä kulkuyhteyksiä

kertoo Abdulgadir Hassan.

Höpö, höpö…

Kyllä Suomusjärveltä pääsee aivan säännöllisesti bussilla Saloon – ja vähän muuallekin – takaisin. Tähän samaan ratkaisuun joutuu melko suuri joukko alkuperäisväestöä edustavia ja taajaman ulkopuolella asuvia ihmisiä turvautumaan varsin säännöllisesti (ja jos virheistä asia olisi kiinni, niin loputkin yksittyisautot kerättäisiin maaseudulta pois).

Toinen asia mikä aiheuttaa tyytymättömyyttä on TV:n puuttuminen:

Meillä ei ole huoneissamme televisioita tai muuta viihdettä, eikä paikkoja joihin mennä. Emme saa päättää mistään itse

sanoo Abdi Mohamed Abdi.

Noin yleensä ottaen…

… luulisi sellaisen ihmisen, joka on joutunut lähtemään kotimaastaan pakoon sotaa tai muita kauhuja ja pääseen sisään Suomen kaltaiseen turvalliseen paikkaan – ja Syväjärven kaltaiseen lintukotoon – olevan kiitollinen ja tyytyväinen suojasta, turvasta, rauhasta ja huolenpidosta? Luulisi tällaisella ihmisellä olevan suurempiakin huolia kuin mahdollisuus pyöriä vapaasti – nimen omaan – Helsingin kaduilla odottaessaan päätöstä turvapaikasta tai siitä , että turvapaikassa ei ole televisiota.

Näin ei kuitenkaan sitten ilmeisesti asian laita ole, koska tyytymättömyys ja kiittämättömyys näyttävät kukoistavan. Näitä mielipiteitä lukiessani, mieleeni tulevat näistä kahdesta nimenomaisesta yksilöstä ja heidän kommenteistaan sellaiset sanat kuin elintasopakolainen ja sosiaalituristi…

Tällaiset vaatimukset heikentävät kaikkien todellisten turvapaikanhakijoiden asemaa ja statusta tässä maassa. Kannattaa myös muistaa se, että tuhansiin ihmisiin nouseva joukko alkuperäisväestön surkeimpia syrjäytymistapauksia, elää vuodesta toiseen ilman kotia Suomen ilmasto-olosuhteissa.

Tätä totuutta vasten koko uutinen maistuu lähinnä irvokkaalta ja makaaberilta.

Eikä tässä vielä kaikki, tänään on nimittäin paljastunut aivan uusia ulottuvuuksia koko asiaan.

Sisäministeriö rahoittaa epämääräisiä liiketoimia.

Salon Seudun Sanomat on nimittäin julkaissut asiaan liittyvän uutisen. Uutisen mukaan pakolaiskeksuksen takana olevat tahot eivät ehkä olekaan luotettavuudeltaan sitä tasoa, jota veronmaksajan on lupa odottaa julksta rahoista maksettaessa.

Sisäasiainministeriö ostaa Suomusjärven tilapäismajoituspalvelut Family Dream– nimiseltä yritykseltä. Family Dreamiä tällä hetkellä pyörittävä irakilaistaustainene yrittäjä Hasan al-Wattar ei ole maksanut kiinteistön loppusummaa sovitusti vuoden 2008 loppuun mennessä, joten kauppa on nyt purkautunut. Näin toteaa motellin al-Wattarille hyvässä uskossa myyneen Primanova Oy:n omistaja Pauli Metsäranta

Itse asiassa noin puolen miljoonan euron kauppasummasta ei ole maksettu euroakaan, joten sopimus ei ole enää voimassa ja kohde on meidän

, Metsäranta sanoo.

Vuoden 2007 lopulla motellin al-Wattarille myynyt Metsäranta sanoo ryhtyvänsä toimiin välittömästi – al-Wattaria odottaa häätö ja ainakin kymmenien tuhansien eurojen suuruinen sopimussakko.

Suomusjärvellä sijaitsevaa motellia on kunnostettu pitkin viime vuotta. Metsärannan mukaan suurin osa kunnostustöistä on tehty Primanova Oy:n rahoilla. Metsäranta kertoo arvanneensa jo viime keväänä, ettei ostaja saa kauppasummaa maksettua määräaikaan mennessä.

Silti sitä ajatteli, että jos sitä rahaa kuitenkin siunaantuisi ostajalle jostain. Kauppakirjan ehtojen takia toimiin ei kuitenkaan voitu ryhtyä aikaisemmin.

Motelliin majoitetuista pakolaisista Metsäranta sai tietää vasta keskiviikkona kolmannelta osapuolelta.

al-Wattar mainitsi minulle asiasta jossain sivulauseessa, mutta periaatteessa tieto tuli minulle täytenä yllätyksenä. Oikein pelottaa, mitä motellista jälleen paljastuu

, Metsäranta huokaa.

Metsäranta ei ole vielä tehnyt lopullisia päätöksiä motellin tulevaisuuden suhteen. Joulukuusta asti myynnissä olleelle kiinteistölle on jo ilmaantunut ostajaehdokas.

Mitään ei kuitenkaan ole vielä lyöty lukkoon, joten on hyvin mahdollista, että turvapaikanhakijat saavat majoittua jatkossakin Suomusjärvelle

, Metsäranta sanoo.

Kymmenen vuotta motellin omistanut Metsäranta kertoo katuvansa sitä päivää, jona hän osti kiinteistön.

Se oli täydellinen vikaostos. Motellista ei ole ollut muuta kuin harmia

, myöntää Metsäranta.

Ja harmit näkyvät jatkuvan. Myötätuntoni on Metsärannan puolella.

Kuka on vastuussa?

Kuka on vastuussa, kas siinäpä kysymys. Tässä tapauksessa virkamiesvastuu on sisäministeriön kansliapäälliköllä Ritva Viljasella ja poliittinen vastuu sisäministeri Anne Holmlundilla.

Oma kantani on se, että asiassa tulee suorittaa esitutkinta ja Viljanen tulee siirtää tutkinnan ajaksi palkattomalle virkavapaalle ja päättää mahdollisesta virkasuhteen jatkamisesta tai päättämisestä vasta tutkinnan ja mahdollisen oikeudenkäynnin jälkeen.

Holmlundin kohdalla tämä on vain yksi kivi lisää erehdysten ja virheiden sarjassa. Hänen pitäisi tehdä suomalaisittain erikoinen teko ja kantaa poliittinen vastuu tästä – ja erota itse.

Ehdotin tuossa aikaisemmin sveitsiläistyyppistä kansanvaltaa otettavaksi käyttöön myös Suomessa. Nyt olen sitä mieltä, että sitovien kansanäänestysten ja kansalaisten lakialoiteoikeuden lisäksi tuohon pitäisi liittää myös kansalaisten oikeus erottaa epäpätevät poliitikot ja virkamiehet äänestyksellä.

Tällaiset uutiset eivät ole omiaan kasvattamaan kansalaisissa – jo entisestäänkin varsin vaatimattomana ilmenevää – luottamusta nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan, hallitukseen eikä etenkään eräisiin epädemokraattisesti nimitettyihin virkamiehiin tai heidän nimittäjiinsä.

Lähteet: YLE, SSS via Tapio Arjo (kiitos)

Päivitys 270109 1418: Myös Octavius on kirjoittanut samaa aihetta sivuten aikaisemmin.

 

Viikon mokutus 46/08

Jaan poliisiylijohtajan näkemyksen siitä, että ihmisten turvallisuuden edistämiseksi tietosuojan on väistyttävä ainakin jonkin verran.

Sisäministeri Anne Holmlundin mielestä viranomaisten tietojensaantioikeuksia tulisi nostaa, vaikka yksilön tietosuoja kärsisikin, Uusi Suomi 10.11.2008.

Puuttumatta siihen, miten syylliset jäävät rankaisematta ja uhrien oikeuksia poljetaan entisestäänkin, tulee mieleen näissäkin keskusteluissa nähty Benjamin Franklinin toteamus, Any society that would give up a little liberty to gain a little security will deserve neither and lose both.

Eli vapaasti suomennettuna, mikä tahansa yhteiskunta, joka on valmis luopumaan edes pienestä osasta vapauksistaan turvallisuuden vuoksi, ei ansaitse kumpaakaan ja menettää ne molemmat.