Päivän uutisvuo on tuonut mukanaan kiihtyvään käänteisrasismiin liittyvän uutisen. Tästä samasta aihepiiristä kirjoitettiin myös tässä blogissa pari päivää siten. Kyse on siis ns. positiivisesta syrjinnästä. Tai oikeastaan tämä uuden ajan apartheidin siistimmästä kieliasusta, positiivisesta erityiskohtelusta.

Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander haluaa lisätä maahanmuuttajien määrää kaupungin työvoimassa. Helsinki harjoittaa työhönotossa niin sanottua positiivista erityiskohtelua. Forsander ilmoittaa kaupungin  pyrkivän palkkaamaan maahanmuuttajia työntekijöiksi samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukasmäärässä.

Helsingillä on maahanmuuttajien palkkaamisesta ohjeet. Ne mahdollistavat aliedustettuina olevien ryhmien hakijoiden lievän suosimisen rekrytoinnissa.


Noin elävässä elämässä ja käytännössä, tämä on alkuperäisväestöä etnisin perustein syrjivää kohtelua – eli rasismia. Syrjintä on aina syrjintää – perustellaan sitä miten tahansa. Tämä positiivinen syrjintä erityiskohtelu on yksi ristiriitaisimmista käsitteistä mitä EU:ssa on koskaan keksitty. Kieliasultaan se muistuttaa pelottavan paljon orwellilaista uuskieltä: sota on rauhaa -> positiivinen syrjintä
erityiskohtelu ->rakkausmurha -> nopea raiskaus ->hymyilevä ryöstö…

Tässä asiassa on erityisen rumaa se, että syrjintä kohdistuu juuri alkuperäisväestöön –  tavallisten ihmisten kotiseudulla ja kotikaupungissa. Kun ohjeet puhuvat lievästä suosimisesta, niin on aika vaikea nähdä miten määritelmä samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukasmäärässä täyttää tällaisen lievän suosimisen millään mittakaavalla mitattuna.

Kun tuota tarkastelee lähempää, niin eräs päällimmäinen huomio on se, että maahanmuuttajien kohdalla käsitellään heidän koko ryhmänsä prosentuaalista kokoa – kantaväestön kohdalla työvoiman ulkopuolella oleva väestö on hylätty aivan kokonaan.

Minusta sellainen tulevaisuus, jossa esimerkiksi oma lapseni syrjäytetään työnhaussa etnisyytensä (syntyperäinen suomalainen) vuoksi, ei voi olla tasa-arvoinen tulevaisuus. Tuollainen tulevaisuus tulee mukanaan kyvykkyyttä ja ihmisen persoonaa kunnioittamattoman tulevaisuuden apartheidin.

Kun ennen sanottiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen, niin tällaisten uutisten ja nykyisen kehityksen polulla asiat ja ajat ovat muuttuneet niin, että on lottovoitto tulla maahanmuuttajana Suomeen – tai syntyä maahanmuuttajataustaiseksi.

Lähde:STT

Site Meter

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen osallistui ensimmäisenä poliittisena päättäjänä huolestuneiden kansalaisten jo pitkän ajan varrella käymään keskusteluun maahanmuutosta.

Pajunen kirjoitti virallisessa blogissaan olevansa huolissaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta. Pajusen kirjoituksen idea oli selvä; meidän suomalaisten on palattava sisäänheittäjistä portinvartijoiksi.

Hyysäri on (vastauksena tähän avaukseen) kiihdyttänyt monikulttuuriin liittyvää vyörytystään. Tänään, itsenäisyyspäivän jälkeisenä sunnuntaina lehden julkaisemassa suomalaisuuden häpäisyyn liittyvien kirjoitusten sarjassa vuorossa on penaali Anna-Stina Nykänen.

Tämä kirjoitelma on selvä hätähuuto. Hätähuuto, monikulttuuripropagandaa tekevien ja yhteiskuntaa järkyttämään pyrkivien tahojen suunnalta – nyt kun tuulen suunta on Suomessa muuttunut.

Puuttumatta yhtään enemmän tuohon oksennukseen, lainaan siitä tässä erästä kohtaa:

Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Annika Forsander ei halua kommentoida Pajusen blogia eikä asettua tämän kanssa vastakkain. Mutta fakta on, ettei turvapaikanhakijoiden määrää voi noin vain vähentää.

”Mistä sitä vähennettäisiin? Mehän olemme turvapaikanhakijoiden määrissä nytkin hännillä. Millä keinoilla hakijoiden määrää edes voisi vähentää? Sehän merkitsisi irtautumista esimerkiksi Geneven sopimuksesta ja koko ihmisoikeuspolitiikkamme muuttamista”, Forsander sanoo.

Forsander ei puhu totta.

Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat ovat valtioiden välisiä kansainvälisiä sopimuksia. Näiden sopimusten osapuolia ovat lähes kaikki maailman valtiot. Hyväksymällä Geneven sopimukset ja sitoutumalla kohtelemaan vihollisiaan inhimillisesti valtio pyrkii takaamaan vastaavan kohtelun sotatoimien uhriksi joutuville omille kansalaisilleen.

Maahanmuutto ei liity näihin sopimuksiin millään tavalla. Näin ollen, Forsanderin väite siitä, että kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaamme irtautuisimme Geneven sopimuksesta ei pidä paikkaansa.

Vapaa ja rajoittamaton maahanmuutto ei ole subjektiivinen ihmisoikeus. Jokaisella suvereenilla valtiolla on oikeus päättää siitä, miten ja ketä se päästää rajojensa sisään. Se, että olemme EU:n jäsenvaltio, ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi päästää vapaasti maahamme kaikki EU:n ulkopuolelta (Käytännössä Schengenin sopimuksella määritellyn alueen ulkopuolelta) tänne hakeutuvat ihmiset.

Jokainen valtio alkaa verotusoikeudesta. Sellainen ihminen, joka saapuu vieraaseen maahan ilman realistista mahdollisuutta tehdä töitä ja maksaa veroja, ei ole valtion kannalta edes hallintoalamainen.

Lisäksi – toiston vuoksi – jokainen yhteiskunta on rakennettu ensisijaisesti omia jäseniään varten. Sillä on myös oikeus päättää siitä hylkääkö se vai hyväksyykö se tulijat.

Tästä ns. uutisesta näemme ainakin sen, kuinka alas on mennyt Helsingin Sanomien journalistinen taso – puolitotuuksista ja propagandasta on siirrytty suoraan valehteluun.

Lähteet: HS, Geneven sopimuskokoelma, SPR

Jk. Ai niin – melkein unohdin:

fakta on, ettei turvapaikanhakijoiden määrää voi noin vain vähentää.

Ei pidä tuokaan paikkaansa. Se on fiktioon perustuva mielipide, jonka todellisuusarvo on samaa luokaa sen väitteen kanssa, että aurinko kiertää maata.


(Mutta eikö se ole totta, kun näin kerrotaan Pyhässä kirjassa? )

… huoh…

Site Meter