Vihreää pakkopolitiikkaa – Päijät-Hämeen kuvernööri Osmo Soininvaara

Vihreiden periaateohjelmassa kerrotaan, että parempi maailma ei synny ylhäältä päin annettuna, vaan ihmisten vapaaehtoisesta toiminnasta. Ihmisten on voitava vaikuttaa laajasti ja eri tavoin yhteisiin asioihin niin paikallisesti, kansallisesti kuin globaalistikin.

Se kuka sitten on vihreiden mielestä sellainen ihminen, jonka on voitava vaikuttaa laajasti ja eri tavoin yhteisiin asioihin, onkin taas aivan toinen kysymys.

Tästä on nähty aikaisemminkin lukuisia esimerkkejä.  Viimeisin näistä määrittelyistä koski Itä-Lapissa asuvia ihmisiä ja heidän oikeuksiaan. Tuolloin vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki kertoi selvästi, että hän ja muut vihreiden jäsenkirjan saaneet ovat se instanssi, joka tietää aina paikallisia ihmisiä paremmin ja on oikeutettu päättämään heitä koskevista asioista heidän puolestaan.

Eräs kansanvallan halventamiseen liittyvä käynnissä oleva viherepisodi on jostain syystä jäänyt hieman piiloon valtamediassa.Vihreiden Havukka-ahon ajattelijana tunnettu helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara on myös määritellyt omalla toiminnallaan jälleen uusia rajoja kansanvallan käsitteelle – ja antanut siinä sivussa aika vakuuttavan kuvan oman poliittisen toimintansa todellisesta kivijalasta (ei, tämä ei tarkoita liberalismia tai kansanvaltaisuutta).

Hallituksemme on nimittänyt suuressa viisaudessaan tämän vihreitä edustavan helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Päijät-Hämeen kuvernööriksi. No, jos nyt ei ihan kuvernööriksi, niin kuitenkin vain yhden ihmisen (helsinkiläisen vihreän) mielipidettä edustavaksi selvitysmieheksi.

Tämän touhun jatkuessa on tullut varsin hyvin selväksi se, että Soininvaara ajaa häikäilemättömästi vihreiden edustamaa ideologiaa ja on ilmeisen humaltunut yksinvaltiudestaan. Näin hän toimii vastoin paikallisten ihmisten mielipiteitä ja estäen heitä päättämästä itseään koskevissa asioissa.

Soininvaara on yksinvaltaisesta asemastaan käsin (alueen ulkopuolisena, niin poliittisesti kuin kunnallisestikin) ilmoittanut, että hän ei aio ehdottaa ns. Oiva-kuntien keskinäistä kuntaliitosta. Oivan peruspalvelukeskuksen alueeseen kuuluvat Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki. Soininvaaran mukaan näiden kuntien liitos ei vähentäisi Päijät-Hämeen kuntien välistä kilpailua, vaan todennäköisesti kärjistäisi sitä edelleen.

Vaikka kaksikymmentäneljä hollolalaista valtuutettua teki Hollolan kunnanhallitukselle välikysymyksen, miksi tässä – yhden helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun tekemässä – kuntaliitosselvityksessä ei ole tarkasteltu myös vaihtoehtoisia liitosmalleja, niin mikään ei hetkauta Soininvaaraa valta-asemassaan.

Soininvaaran mukaan kysymyksen osoite on väärä:

Se olisi pitänyt esittää kuntajakoselvittäjälle, siis minulle.

… näin silti, vaikka Hollolan valtuusto teki aikoinaan toivomusponnen eri vaihtoehtojen selvittämisestä.

Soininvaara väittää tarkastelleensa vaihtoehtoisia malleja, mutta näiden tarkastelujen jälkeen hän on päättänyt keskittyä suureen, lähes koko Päijät-Hämeen kattavaan kuntaliitokseen.

Selvitysraportissa (minä) tulen käymään läpi nuo vaihtoehtoiset mallit ja syyt niiden hylkäämiseen.

Oiva-kuntien liitos ei toisi (minun mielestäni) mainittavia toiminnallisia hyötyjä, koska yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen alalla toimii jo nyt.

Soininvaara toimii siis näin – vaikka Suomen perustuslain 2 § kertoo, että kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Samaisessa pykälässä todetaan myös, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Vihreään tapaan logiikka ontuu ja samat säännöt eivät koske kaikkia – eikä oikeus päättää omista asioistaan koske tietenkään (poliittisesti vihreistä poikkeavalla tavalla ajattelevia) paikallisia ihmisiä.

Tässäkin näkyy se perinteinen viherperiaate, että kyllä vihreät tietävät Sinua paremmin mikä on Sinulle parhaaksi – ja Sinähän teet sen mitä vihreät puolestasi päättävät, vaikka sitten väkisin…

Kuntaliitokset ovat joissain tapauksissa hyödyllisiä ja joissain tapauksissa jopa välttämättömiä. Ne ovat hyödyllisiä silloin, kun liian pienet kuntayksiköt yhdistetään toimivammaksi suurkunnaksi ja välttämättömiä silloin, kun vältetään jonkun kunnan ajautuminen vararikkoon.

Tässä tapauksessa on kyse siitä, että joukko vauraita pikkukuntia (kuten Asikkala) yhdistetään (paikallisella yksimielisyydellä) toimivammaksi, mutta kooltaan kuntalaisten hallittavissa olevaksi ja omavaraiseksi kunnalliseksi  yksiköksi.

Jos Soininvaaran malli toteutuisi, näistä maalaiskunnista tulisi parhaimmassa tapauksessa  joukko Lahden lähiöitä – huonoimmassa tapauksessa hallinnon mahtikäskystä syntynyt nippu slummeja tai entisiä ja väestöstä tyhjennettyjä maalaiskyliä.

Kun tutkii vihreiden puheenvuoroja, niin tällainen maaseudun tyhjentäminen ja väestön kerääminen betonisiin kaupunkeihin on suorastaan yhteiskuntapoliittinen uskonto tuolle ryhmälle.

Jokainen omilla aivoillaan ajatteleva kansalainen ymmärtänee myös sen, että mitä isompi kunnallinen yksikkö on kyseessä, sitä vähemmän tavallisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja sitä enemmän ns.valtapuolueet junailevat keskenään asioita – tavalla, jossa on ollut viime aikoina jopa suora korruptio mukana.

Tässä voi aika aiheellisesti osoittaa Soininvaaraa (ja hänen vihreää sidosryhmäänsä) sekä hänet nimittänyttä hallitusta sormella ja vaatia selityksiä tällaiselle kansalaisoikeuksia maahan polkevalle hankkeelle.

Vihreistä on muuten syytä muistaa se, että koko puolue on aikoinaan syntynyt ns. kansalaistottelemattomuudeksi naamioidun lakien rikkomisen, omaisuudensuojan loukkaamisen ja pakottamisen ympärille. Puolue istuu edelleen useammalla eri pallilla; laillisena puolueena, valituksia tehtailevana ja enemmistöpäätöksiä murentavana demokratian häirikkönä ja jopa laittomaan toimintaan (vähintään) suopeasti suhtautuvana erilaisten anarkististen ryhmien sateenvarjona.

Kun tähän ynnää nimimerkki Valkean sanoiksi pukeman määritelmän siitä, että Vihreitä perustettaessa puolet sen jäsenistä oli entisiä taistolaisia eli stalinisteja, nykyään heitä on jonkin verran alle kolmasosa. Siten kulttuurimarxismi on olennainen osa vihreiden poliittisia menetelmiä, niin vihreän todellisuuden kivijalka hahmottuu jo hyvin selvästi kaiken sumutuksen keskeltä.

Sen kivijalan päälle rakennetaan muutamaa slummiutuvaa suurkaupunkia ja autioitetaan suomalaista maaseutua. Miten hyvin se sitten sopii vihreiden julistukseen siitä, että parempi maailma ei synny ylhäältä päin annettuna, vaan ihmisten vapaaehtoisesta toiminnasta. Ihmisten on voitava vaikuttaa laajasti ja eri tavoin yhteisiin asioihin niin paikallisesti, kansallisesti kuin globaalistikin, sen voi itse kukin päätellä itse.

Lähteet: Vihreät De Gröna, VL, ESS, Finlex

Advertisement

 

Nykyinen hallintomme vaarantaa yhteiskuntarauhan – osa 1.

Aloitan kaksiosaisen kirjoitussarjan teemalla, kuinka nykyinen hallintomme vaarantaa suomalaisen yhteiskuntarauhan. Tässä ensimäisessä osassa keskitytään muutamiin yleisluontoisiin havaintoihin ja toisessa osassa esitetään esimerkkejä siitä, miten rappeutunut ja kansanvallasta vieraantunut nykyinen hallintomme on.

Nykyinen hallintomme on itsepäisyydessään ja ylimielisyydessään suurin uhka suomalaiselle yhteiskuntarauhalle. Sen yleisestä mielipiteestä ja kansanvallasta lähes piittaamaton politiikka saattaa aiheuttaa keskinäiseen sopimukseen perustuvan kansalaisyhteiskuntamme muuttumisen eri ryhmien välisiksi kilpailu- ja taistelutantereiksi – hyvinkin nopeasti näkyvissä olevissa lähitulevaisuudessa.

Tässä nykyhallinnon puuhastelussa näkyy kaksi kaikesta muusta toilailusta erikseen selvästi erottuvaa piirrettä.

Ensimmäinen on nöyristely EU:n suuntaan – asiassa kuin asiassa. Muut EU:n jäsenvaltiot toteuttavat kansallisen edun ja harkinnan kautta unionin määräämiä direktiivejä – tai jättävät noudattamatta niitä. Meidän hallintomme puolestaan pyrkii mallioppilaan tavoin viemään (vaikka väkivallan ja toisinajattelijoiden vankilaan sulkemisen uhalla) kaikkein päättömimmätkin euroeliitin läpijyräämät ideat ja pakot läpi Suomessa.

Suomalaisella kansanvallalla ja kansan mielipiteellä ei ole mitään merkitystä silloin, kun poliitikkomme etsivät vihreämpää oksaa ja osa korkeista virkamiehistämme käyttää tilannetta härskisti hyväkseen ajaessaan Suomessa vallankumouksen kaltaista muutosta.

Tämä juontaa virkamiehistön kohdalla juurensa sellaiseen paradoksiin, että vaikka kommunismi ja Neuvostoliitto luhistuivat, niin ne piirit (lähinnä Demla ry:n ympärille linnoittautuneet vallankumoukselliset) onnistuivat jostain syystä soluttautumaan läpi koko korkeimman valtionhallinnon ja pääsivät näistä asemista jatkamaan yhteiskuntamme murentamis- ja vallankaappauspyrkimyksiään.

Sosialismi, proletariaatti ja kansojen välinen veljeys tosin korvattiin uddella propagandatermillä – monikulttuurisuudella.

Monikulttuurisuuden taakse piiloteltu nöyristely (kaikkien jalkansa Suomeen pistävien) ulkomaalaisten ja vähemmistöjen edessä on toinen näistä erityisesti näkyvissä olevista ikävistä erityispiirteistä.

Nykyinen hallinto on unohtanut täysin sen, kenen palveluksessa ja renkinä sen pitäisi olla – nimittäin suomalaisten kansaa edustavan enemmistön. Nyt tilanne on kuitenkin kulkenut siihen suuntaan, että suomalaiseen yhteiskuntaan on syntynyt kaksoisstandardi. Tässä apatheidpolitiikassa syrjittyjä ovat enemmistön edustajat  ja etuoikeutettuja kaikkien vähemmistöjen edustajat.

Tätä syrjintää  jopa) kutsutaan nimellä positiivinen syrjintä. Positiivista tai ei, kaikki syrjintä on syrjintää ja kaikki kiintiöt ovat nyrkinisku lahjakkuuden ja kyvykkyden kasvoihin.

Koko hallintoamme koskeva ikävä ongelma kulminoituu siihen, että lähestulkoon kaikki mitä nykyinen hallinto esittää, ehdottaa ja toteuttaa, on vastoin kansan enemmistön näkemyksiä ja varsin usein ns. yleistä oikeustajua loukkaavaa.

Kun siihen yhdistetään kansanvallan halveksunta, ollaankin siinä pisteessä, jossa sisäministeri Anne Holmlund päästää yhtään edes häpeämättä suustaan tällaisia lausuntoja:

”Järjestöjen kuuleminen on suoritettu aivan normaalin käytännön mukaisesti. Toinen kysymys tietysti on se, että silloin, jos ne poikkeavat täysin hallituksen yksimielisestä pääministeri Matti Vanhasen johdolla tehdystä iltakoululinjauksesta, niitä voidaan ottaa huomioon erittäin rajallisesti.”

Se miten hyvää hallintotapaa, lainvalmistelua tai suhdetta kansanedustuslaitokseen ja kansalaisiin Holmlund kannanottoineen edustaa, jääköön jokaisen itsensä pohdittavaksi.

Perustuslain 14 § toteaa muuten asiasta näin:

”Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.”

Jos hallinto ei kunnioita kansaa, ennemmin tai myöhemmin tulee myös se tilanne jossa kansa ei kunnioita enää hallintoa.

Ja silloin tulee – kaikkien historiallistenkin esimerkkien valossa katsoen – suuria ongelmia.

Kun lainsäädäntö on huonosti valmisteltua ja kansan oikeustajun vastaista, se on omiaan alentamaan lainrikkomiskynnystä. Ja kun se lairikkomiskynnys alentuu jossain, sillä on tapana alentua muuallakin – se mikä ei ole oikeus, ei voi olla myöskään laki.

Kun virkamiehet keskittyvät pilkkuvirheiden etsimiseen ja vastaansanojien hiljentämiseen, ollaan kaukana kansanvallasta ja kansanvaltaisesta kansalaisyhteiskunnasta. Olemme lähestyneet vuoden 1995 jälkeen askel askeleelta byrokraattien pyörittämää tyranniaa.

Teitä on varoitettu – päättäjät ja virkamiehet.

(Sarja jatkuu osalla numero 2)

 

Kuka vastaa Halla-ahojen turvallisuudesta?

Olemme olleet mukana todistamassa itsenäisen Suomen historian räikeintä ja edesvastuuttominta poliittista ajojahtia ja mustamaalauskampanjaa.

Tämä ajojahti on kohdistunut PerusSuomalaisten listoilta Helsingin kaupunginvaltuustoon sitoutumattomana valittuun Jussi Halla-ahoon – ja hänen perheeseensä.

Jussi Halla-aho oli jo edellisten eduskuntavaalien alla tiettyjen ryhmien hampaissa. Sen jälkeen kun hänet valittiin melkein 3000 äänestäjän äänillä valtuustoon (tällä äänimäärällä olisi päässyt heilahtaen myös eduskuntan), tähän operaatioon on liittynyt – hämmästyttävää sinänsä – valtakunnan tason poliitikkoja, poliittisia järjestöjä, eräitä yliopistomiehiä sekä lauma poliittisesti värittyneitä toimittajia.

Uhkauksia

Jussi Halla-aho on ottanut varsin rauhallisesti itseensä kohdistuneet uhkailut ja asiattomuudet. Tämän kampanjan aikana on kaivettu esiin sellaisia – usean vuoden takaisia – kirjoituksia, jotka Halla-aho on kirjoittanut silloin, kun ei hän ollut vielä poliitikko. Hänen tekstejään on reposteltu ja niistä on lainattu yksittäisiä lauseita – irrallaan kontekstista.

Sitkeä rakyttäjien, pirjojen ja ciclistojen joukko on pyörinyt ympärillä huutaen, kiroillen ja melskaten, mutta vasta nyt julkisuuteen on tullut varsin huolestuttavia sävyjä.

Jussi Halla-ahon vaimo – Hilla – oli saanut sähköpostiinsa seuraavanlaisen viestin:

From: soppamies1966@netti.fi
Originating IP: 91.153.166.142

Oli ehkä hulluutta valita mieheksesi moinen hullu.

Eihän tuollaista hullua jaksa kukaan katella.

No hän kun ei tule raiskauksessakaan väliin , niin olemme porukalla suunnitelleet palkata isomunaisen tumman miehen raiskaamaan tyttärenne ja sinut.

Isäntä vaan sit siinä seurailee…

Mutta Musta tuntuu kehuvat tytöt…

Tämä sairas uhkaus on kohdistettu aikuisen naisen lisäksi varsin pieniin tyttöihin.

Sen enemmän puuttumatta niihin muihin uhkauksiin (jotka voi käydä todentamassa esimerkiksi Jussi halla-ahon vieraskirjassa) liitän tähän vielä yhden. Touhu on sitten tänään mennyt tälle tasolle:

Jorma Isokikkeli

Viesti :
Vetäkää paskanaama rasistia turpaan aina kun se rotta luikkii asuntoonsa. Finderistä saatte osoitteen. Ja mamut myös hakkaamaan tätä sikaa aina asematunnelissa!

29. marraskuuta 2008 11:34:01

Todellinen uhka

Heittäytymättä apokalyptiseksi tai paisuttelematta asioita mitenkään, on varsin selvää, että Halla-ahon perhe on joutunut todellisen turvallisuusuhkan kohteeksi.

Toivon kaikkea hyvää Halla-ahoille ja haluan että asiaan puututaan. Ja että siihen puututaan, ennen kuin olemme tilanteessa, että Heikki Ritavuoren kohtalo toistuu. (Varoittelin tästä muuten jo jokin aika sitten.) Ritavuori on toistaiseksi ainoa poliittisen murhan kohteeksi joutunut ihminen itsenäisyytemme aikana. Hänet ammuttiin kotiovelleen Helsingin Museokadulla.

Kun katsoo näitä vihaviestejä, uhka hahmottuu todelliseksi. Ei kukaan uskonut sitäkään , että liberaalissa ja monikulttuurisessa Hollannissa tapetaan ihmisiä poliittisen tai uskonnollisen mielipiteen vuoksi. Niin vain kävi Pim Fortuyinille.

Kun Timo Soini muistutti julkisuudessa Fortuynin kohtalosta, oikeusministerimme Tuija Brax naureskeli, että hei, tämähän on Suomi. Samalla tavoin naureskeltiin Fortuynin ennakkovaroituksille. ”Hei, c´mon tää on Hollanti.”

Heidät – jotka tätä haluavat- sekä he – jotka tämän mahdollistavat asemastaan käsin – tulisi ensisijassa laittaa edesvastuuseen. Mutta keitä he sitten ovat?

Kuka vastaa Halla-ahojen turvallisuudesta?

Minä vieritän vastuun Halla-ahon perheen turvallisuudesta niille ihmisille, jotka ovat käynnistäneet tämän poliittisen ajojahdin ja tavalla tai toisella ruokkineet sitä.

Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen Halla-ahon pitkäaikaiset julkiset vihamiehet: Panu Höglund ja Jussi K. Niemelä. He ovat jo useita vuosia mustamaalanneet Jussi Halla-ahoa erilaisissa yhteyksissä. Kaiken tämän vakavuuden keskellä media osoitti irvokkuuteensa haastattelemalla ja siteeramalla tällaisia ajatuksia aikaisemmin esittänyttä Höglundia raiskauskohun keskellä. Niemelän tuoreimpia älynväläyksiä oli taas suoltaa vihapropagandaansa A-talkissa 30.10.2008.

Samassa ohjelmassa kunnostautui mustamaalauksen taidossa myös ”toimittaja” Minna Knus-Galan, joka esitti erään kontekstista irti repäistyn lauseen tyyliin keltainen lehdistö.

Ja kun puhutaan ”toimittajista”, ei ole syytä unohtaa Ilta-Sanomien Sanna ”rasisteille minun ei tarvitse perustella yhtään mitään.” Ukkolaa. Jos jotain ikävää tapahtuu, hänen amerikkalaismallinen törkykirjoittelunsa on syytä tarkastaa pilkku pilkulta. Muistakaa tämä…

Myös kollektiiviset seurueet nimeltään Vihreät Naiset ja Vasemmistonaiset ovat syyllistyneet mustamaalaukseen. ViNa uhkaili – ja joutui naurunalaiseksi tultuaan, kasvojen menettämisen pelossa – tekemään ilmeisen turhan ja leimaavan tutkintapyynnön Jussi Halla-ahosta itse käynnistämänsä propagandaa ja kuukautiskipuja tihkuvan raiskauskohun tiimoilta. ViNan sisarjärjestö Vasemmistonaiset lähti torvet soiden ja tahdissa marssien mukaan poliittiseen PMS-uhoon.

Vihreiden naisten puheenjohtajana toimii Heli Järvinen. Vasemmistonaisten puuhatäteinä puuhastelevat puolestaan Minna Sirnö ja Leena Paju.

Vihreistä pitää muistaa myös Ville Komsi ja Osmo Soininvaara – hekään eivät ole aivan pulmusia tässä projektissa.

Unohtaa ei pidä myöskään professori Jeja-Pekka Roosia (vas.). Hänen henkilökohtainen vihakampanjansa Jussi Halla-ahoa vastaan on herättänyt ihmetystä ja syvää myötähäpeää tuon professorin virassa toimivan ja vihaansa tukehtuvan ihmisen puolesta.

Jos nyt jotain sattuu, niin Braxin lisäksi on syytä tutkia myös erään kansliapäällikön toimet – ja katsoa samalla kuinka korkealle tämä vihakampanja ylettyy.

Mikä on sitten poliisimiehen vastuu?

Tuorein episodi tässä tapauksessa on sitten nähty poliisin astuessa sisäpolitiikan käsikassarana esiin – aivan kuin ennen vanhaan sosialismissa U.K. Kekkosen hallintokaudella. Eikä minkä tahansa poliisi.

Esiin astui komisario Vesa Hietala – raudankova tiukkojen tilanteiden mies ja Karhu-ryhmän voimankäyttäjä. Tokihan tämäntasoinen poliittinen rikos vaatii tutkijaksi komisariotason miehen ja raudanlujan poliisiin.

(Radio Jore vaan: Todellisuudessa on kuitenkin kyse hallintomenettelystä – johon yritetään vielä väkisin ympätä kiihottaminen kansanryhmää vastaan… Johtavatko jäljet halos… eh, halkolaiturille? Radio Jore Vaan tutkii ja hutkii)

Vastoin yleistä oikeustajua, käytäntöä, sääntöjä ja ohjeita Hietala ilmoitti eilen Ilta-Sanomille, että Jussi Halla-ahon aseiden hallussapitoluvat ovat ns. s-menettelyssä. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisi tutkii onko tapahtuneessa tai muussa viitteitä sellaiseen , että on syytä epäillä rikosta.

Jos Hietala on toiminnut omasta harkitsemattoman päätöksensä perusteella, kyse on ainoastaan varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä. Jos Hietala on noudattanut ylempää saatua käskyä, tilanne onkin paljon vakavampi.

Se on sellainen, että valtakunnansyyttäjänviraston pitäisi tuossa tilanteessa tutkia koko komentoketju.

Jos tilanne osoittautuukin – jostain kumman syystä – sellaiseksi, että jäljet johtavat oikeusministeriöön tai valtakunnansyyttäjänvirastoon, asia pitäisi antaa suosiolla Eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavaksi.

Tätä vaativat yleinen oikeustaju, laillisuusperiaate, moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus – näitä ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Jos näin on käynyt, Hietala on moraalisesti samassa tilanteessa kuin keskitysleirien SS-vartijat toisen maailmansodan jälkeen. Hekin nimittäin tottelivat vain käskyjä…

Yhtä kaikki, minusta poliisin olisi syytä taata Halla-ahon perheen koskemattomuus – eikä heittää lisää bensiiniä poliittisen polttorovion liekkeihin.

Päättäjät ja virkamiehet – nyt teillä on käsissänne omien toimienne seurauksena niin kuuma peruna, että sen vaikutuksia hallitsemattomana voi verrata napalmilla täytettyyn korttelipommiin naistenhuoneessa.

Älkää sitten sanoko, ettei Teitä varoitettu.

 

Episodi apteekissa

Helsinkiläisessä apteekissa eilen nähty episodi:

O: Minä tarvii nittä lääkeitä sata.
M: Tämä resepti on kylläkin kirjoitettu kolmellekymmenelle kappaleelle. En voi myydä Teille sataa kappaletta.
O: Lääkäri kirjotta väärin. Lääkäri teke virhe. Korjaa!
M: En minä voi muuttaa lääkärin määräämää reseptiä. Teidän pitää ottaa yhteyttä tähän reseptin kirjoittaneeseen lääkäriin.
O: Sinä ei muutta?
M: En minä saa muuttaa reseptiä.
O: Minä näki kun sä muutti tän vanha naisen respeti ennen mua. Muuta mun resepti kanssa.
M: En minä muuttanut reseptiä. Toimitin edelliselle asiakkaalle vain osan hänelle määrätyistä lääkkeistä.
O: Mut jos mä muuta tää resepti ulkopuolella sata, sä myy sit Okei?
M: En minä voi myydä kuin sen määrän, jonka lääkäri on reseptissä määrännyt.
O: Vitu rasistihuara!

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö peräänkuuluttaa maahanmuuttajien valistamisen tehostamista koskien suomalaisen oikeusjärjestelmän perusteita, olisi ehkä hyvä opettaa myös suomalaista tapakulttuuria ja hallintomenettelyä.

Epäonnistunut integraatio

KHO:n 90-vuotisjuhlassa puhunut Niinistö muistutti, että 10 prosenttia KHO:n ratkaisuista koskee ulkomaalaisasioita. Maahanmuuttajien valistaminen Suomen oikeusjärjestyksestä on eduskunnan puhemiehen Niinistön mielestä äärimmäisen tärkeä asia.

Ulkomaalaisväestön käsitys oikeasta ja väärästä voi olla erilainen kuin suomalaisten, koska he tulevat hyvin erilaisista kulttuureista. Samoin kuin luottamus oikeusjärjestelmäämme. Alkuperäisväestö eli suomalaiset luottavat tuomioistuimiin kolmanneksi eniten EU-kansalaisista.

Maahanmuuttajien tulisi ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan arvot, jotta he sopeutuisivat paremmin. Täkäläisen oikeusjärjestyksen ymmärtäminen on siinä äärimmäisen tärkeä asia. Kun he ymmärtävät niin se auttaa heitä hyväksymään oikeusjärjestyksen perusteet.

Oikeuslaitos vallanpitäjien kassarana?

Niinistö pohti juhlatilaisuudessa myös tuomarivallan kehitystä. Erityisesti 1980-luvulla tuomarien uskottiin käyttävän hallinto-oikeusvaltaa tavalla, joka suosi poliittista päätöksentekoa.

Tämä ei sinänsä ole mikään uutinen, kansalaisen kannalta on kuitenkin lohduttavaa, että asian toteaa juridisen koulutuksen saanut eduskunnan ykkösmies.

Urho Kekkosen hallintokauden aikana se oli tosin paljon läpinäkyvämpää ja härskimpää. Mauno Koiviston ajan konsensuksesta saakka poliittista peliä – myös tuomio- ja hallintovallan käyttöä – on sijoitettu enemmän politiikan kulisseihin, eikä se ole enää niin läpinäkyvää.

Uutena piirteenä tässä kehitykseen on ilmestynyt median työntämästä huuhaasta energiansa saava maskirovka.

Tuomarivallan tulevaisuus

Yhteiskunnalliset paineet kiirehtivät säätämään erilaisia lakeja. Lainsäätäjän on kuitenkin katsottava peiliin ja mietittävä, onko osa vallan siirtymästä sen omaa aikaansaannosta,

Tällä Niinistö viittasi Natura-, autovero- ja velkasaneerauslakeihin.

Tuomarivalta tulee Niinistön mukaan jatkumaan, koska kiihkeä lakien säätäminen jatkuu. Koko EY:n oikeudenala tulee herättämään tämänkaltaista keskustelua.

Meilläkin siihen törmätään lähivuosina viimeistään silloin, kun eteen tulee tiukka tulkintatilanne koskien Suomen perustuslakia ja EY-lakia. Toivon, että lainsäätäjä antaa eri valtioelinten toimivaltaa koskevassa työssä merkitystä kansalliselle mielipiteelle.

Punnittua tekstiä, mutta ei ilman sorasävyä.

Varsin toisin kuin normivirtanen asian näkee, Niinistön mielestä median näkyvä vaikutus oikeusasioissa ei ole kovin syvällistä. Kun jotakin oikeusjuttua koskeva kansalaisgallup iltapäivälehdessä menee äänissä tasan, niin tulos on hyvin tulkinnanvarainen.

Todellisuudessa oikeuslaitos on hallitsijoista, lainsäätäjistä ja kansan mielipiteestä irti oleva itsenäinen laitos. Toisaalta sen tulee edustaa kansaa ja yleistä oikeustajua. Kun tätä rajaa tietoisesti hämärretään tai pyritään vaikuttamaan roskajournalismin keinoin yleiseen mielipiteeseen, ollaan tiellä jonka päämäärä on selvä, mutta se kuka sinne pääsee, jää savuverhon peittoon.

Kun media muuttaa itse asemansa – poliitikkojen suostumuksella ja myötätoimilla – vallan vahtikoirasta vallankäyttäjäksi, ollaan kaukana oikeudenmukaisuuden ja kansanvallan periaatteista.

Ajan henki näyttää edelleenkin olevan Panem et Circus. Valitettavasti.

Lähde: TS