Hyvää päivää, täällä jälleen Radio Jore Vaan, Absurdistan.

Ehdottoman stalinistisen luotettava lähteenne –  joka yleensä vastaa kysymyksillä ja aniharvoin  vastaa kysymyksiinne, mutta siirtää aina ja ehdottomasti vastuun kaikesta (jopa Bodomjärven murhista) kuulijalle.

Kysykää meiltä mitä te haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme.

Meiltä kysytään;  Miksi juuri Jan Vapaavuori on ensimmäisenä heittelemässä kiviä Halla-ahon sakkotuomion vuoksi, vaikka hänellä on itsellään takana kolme tuomiota sekä omaisuus-, väkivalta- että rattijuopumusrikoksista?

Me vastaamme; Duoda, duoda… (kuten Nikke Pärmi sanoisi) – juuri  ammattilaistahan tällaisessa hommassa tarvitaankin.

Radio Jore Vaan vaikenee tältä illalta – hyvää ötyä, muistakaa kansalaiset, että kansanvalta on pötyä…

Site Meter

Täälläkin kommentoitu Jussi Halla-ahon oikeusmurha alkaa saamaan entistä omituisempia piirteitä. Tai eivät ne oikeastaan omituisia ole, niitä käytetään hallituksen naamiointina, jolla peitellään Espanjan tilannetta ja Suomen konkurssiin ajavan hallituksen toimillaan vielä aikaansaamaa   EVM-fiaskoa.

Samalla saadaan lakaistua maton alle esimerkiksi nuorison pahoinvointi, köyhtyminen, terveydenhuollon täydellinen toimimattomuus, poliittinen korruptio ja vaikkapa kiusalliseksi viime aikoina käynyt puolustusvoimien alasajo ja sen mukana pöydälle purjehtinut Nato-kysymys.

Tärkein yhteiskunnallinen ongelma juuri tällä hetkellä näyttäisi olevan Jussi Halla-ahon sakkotuomio. Siitä muuan kokoomuslainen poliitikko, Jan Vapaavuori, muokkaa hyvää vauhtia soihtua, jolla pääsee sytyttämään Halla-aholle varatun noitarovion.

Vapaavuori melskaa julkisuudessa, että hän  pitävää Halla-ahon eilisistä kommenteista (joissa Halla-aho ilmoitti tyytymättömyytensä tuomioon) syntynyttä tilannetta vakavana. Hänestä vastuu on nyt ensi sijassa perussuomalaisilla. Hän vetosi vahvasti perussuomalaisiin, että he ymmärtäisivät ison asian olevan kyseessä. Vapaavuori totesi, että kyseessä on nyt Suomen ja eduskunnan arvovalta.

Vapaavuori on siis sitä mieltä, että 400 euron sakkotuomion saaneen henkilön, jonka tuomion pohjana oleva (tahallaan väärin ymmärretty) teksti, joka on kirjoitettu  ennen kuin tätä on edes valittu Helsingin kaupunginvaltuustoon vuonna 2008, tulisi erottaa hallintovaliokunnasta tämän kyseenalaisen sakkotuomion takia?

Ilmeisesti Vapaavuoren mielestä kirjoitetusta lauseesta annettu 400 euron sakkotuomio on  niin raskas, että sen kirjoittajan tulee erota?

Jostain syystä Vapaavuori jättää mainitsematta sen, että hänen omassa poliittisessa viiteryhmässään toimii eduskuntaryhmän puheenjohtajana (ja edellisen hallituksen ministerinä) muuan väkivalta- ja omaisuusrikoksista kolmeen otteeseen  tuomittu henkilö.

Sieltä löytyy myös (esimerkiksi)  toinen kokoomuspoliitikko Tämä ajoi  viattoman ihmisen autoaan välineenä käyttäen hengiltä  ja istuu silti  Halla-ahonkin (sic!) tapauksessa (kyseenalaisen ja ristiriitaisen) lainsäädännön ja tuomioiden perustuslain kanssa yhteensopivuutta valvovan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana.

Arvatkaapa huviksenne keitä nämä kaksi suurta herraa ovat? Aivan oikein herra numero yksi on Vapaavuori itse ja herra numero kaksi on Kimmo Sasi.

Kun tuollainen häiskä on tuollaisen taustansa kanssa ja tuossa asemassa,  on aika surullisenhupaisaa, että  juuri hän on heittämässä ensimmäistä kiveä.

No toisaalta, eipä tuo juuri sinänsä yllätäkään.  Hänellähän on tunnettu tausta väkivaltarikokseen aikaisemmin syyllistyneenä ja tuomittuna henkilönä.

* * *

Lisää poliittista sosiaalipornoa löytyy täältä. Sieltä löytyy aika kattava lista niistä kansanedustajista, jotka on tuomittu rikoksesta. Luulisi Erkki Tuomiojan ja SDP:nkin pitävän hieman pienempää mölinää…

Lähteet: HS, IL, IS, UM, US, YLE, VM

Jk. Tällaista kommunistia minä kunnioitan.

Site Meter

KK

Paavo ”Anarkopaavo” Arhinmäen johtama vasemmistoliitto on syönyt sanansa ja osoittautunut samanlaiseksi valtaa keinolla millä tahansa haluavaksi poliittisten pyrkyreiden joukkioksi kuin esimerkiksi vihreät ovat.

Eilinen päivä osoitti Paavon olevan jo ilman takkia – ja paitaakin. Kosmeettisen Portugali-kysymyksen jälkeen, Arhinmäki ilmoitti (täysin päinvastoin kuin ennen vaaleja), että vasemmistoliiton näkemyksen mukaan (vaalien jälkeen)  EU:n väliaikaisessa lainoitusvälineessä (ERVV) ja pysyvässä vakausvälineessä (EVM) on Arhinmäen mukaan neuvotteluvaraa.

Niissä on mukana sijoittavavastuuta. Selvitämme nyt asiaa, ja niistä olemme valmiita neuvottelemaan hallitusneuvotteluissa, jos sinne asti pääsemme.

Arhinmäki sanoi Kataisen tapaamisen jälkeen. Aikaisemmin (siis edelleen ennen vaaleja)puolue on vastustanut ERVV:n takauksien kasvattamista nykyisestä sekä pysyvän vakausvälineen perustamista.

Otetaan esimerkiksi Paavo Arhinmäen parin viikon takainen vappupuhe.

Hyvät ystävät ja toverit,

Vaaleissa kansalaiset uskoivat erityisesti perussuomalaisiin muutoksentekijöinä. Timo Soinin puheissa perussuomalaiset tarjosivat vaihtoehdon ”vanhoille puolueille”. Vajaassa kahdessa viikossa ääni kellossa on muuttunut.

Napit vain lentelevät, kun Timo Soini kääntää takkiaan. Hän on todennut hallitusneuvotteluista: ”Ei semmoinen ole mahdollista, että otetaan asento, mikä oli ennen vaaleja.” Euro-kriittisyys on myös karissut Soinin puheista ja nyt ehdoton ei Portugalin tukemiselle onkin muuttunut neuvottelukysymykseksi.

Sosiaalidemokraateilla ja perussuomalaisilla on todellinen näytönpaikka kokoomuksen Jyrki Kataisen johtamissa hallitusneuvotteluissa. Kokoomuksen euro-, talous- ja veropolitiikka ajettiin nurkkaan vaaleissa, Katainen on syytä pitää myös hallitusneuvotteluissa köysissä. Esimerkiksi hallitustunnustelukysymyksissä esitetty valtiotalouden tervehdyttämisvauhti merkitsisi rajuja leikkauslistoja.

Niin? Kukahan se käänsikään takkiaan?


Kaksinaamaisuus ja falskius ovat ne sanat jotka tulevat mieleen ensimmäiseksi, kun tarkastelee Vasemmistoliittoa puolueena. Ainoa todellinen saavutus tässä kansalaisia ja kansanvaltaa pilkkaavassa vasemmistosirkuksessa on se, että vasemmistoliiton poliittinen muisti on vihreääkin poliittista muistia lyhyempi.  Tuossa samassa vappuhuheessaan Arhinmäki sanoi myös näin:

Kahden viikon takaisissa vaaleissa oli kaksi voittajaa: demokratia ja perussuomalaiset. Seitsemän muuta eduskuntapuoluetta hävisivät.

Kansa halusi vaaleissa protestoida harjoitettua politiikkaa ja poliitikkoja vastaan. Mahtavasta vaalityöstä huolimatta emme voittaneet vaaleja.

Demokratian voitto oli äänestysaktiivisuuden kasvu ja uudenlaisen poliittisen kiinnostuksen herääminen. Politiikasta keskusteltiin kaikkialla: joukkoliikennevälineissä, työpaikkojen kahvipöydissä ja ostarien baareissa.

Tätähän kansa ei sitten vaalien jälkeen ilmeisesti tule saamaan – ainakaan aluksi. Jos Jyrki Kataisen tekeilläoleva hätäkakka/ripulihallitus kasataan, sille tuskin voi ennustaa edes kolmen promillen humalatilassa kovin pitkää tulevaisuutta. Olennaista on kuitenkin se, että tällainen hallituspuuhastelu lyö pitkin korvia kansalaisten vaaleissa ilmoittamaa tahtoa poliittisesta suunnanmuutoksesta.

Jos tässä touhussa käy niin, että kansa lopettaa äänestämisen uurnilla ja siirtyy muunlaisiin keinoihin, syylliset ovat ainakin helposti löydettävissä. Tämä vaalien jälkeinen farssi osoittaa varsin selvästi sen, että nykyinen edustuksellinen demokratia on demokratian irvikuva.

Tässä sekoilussa on kassillinen syitä harkita aidosti suoraan kansanvaltaan siirtymistä.

Lähteet: Arhinmäki, HS, US

Site Meter

… monet näistä (rakennusalalla toimivista) yrityksistä, jotka eivät noudata pelisääntöjä ovat nimen omaan suomalaisia yrityksiä.

Työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) YLE:n A-Talkissa 29.4.2010.

Site Meter

Tämän blogin toimitus sanoutuu täten julkisesti irti tästä – ja kaikesta muustakin laittomuuksiin yllyttävistä julkilausumista.

Kiitos, jättäkää meidät rauhaan. Väkivalta ei kuulu sananvapauden piiriin.

Site Meter

Lukija vinkkasi tämän blogin  ylläpidolle eräästä varsin mielenkiintoisesta sivustosta. Kyseessä on Eettinen Kuluttaja -sivusto.

Eettinenkuluttaja.net on wiki-pohjainen sivusto (kuten Wikipedia), jonka sisällöstä vastaavat käyttäjät itse. Sivusto toimii vastuullista kuluttajuutta koskevan, lähdemerkityn ja sovellettavan tiedon välityskanavana. Samoin kuin Wikipedia, tämä sivusto perustuu hyväntekeväisyyteen ja sen ovat avanneet ostovaihtoehtojen eettisyydestä kiinnostuneet kuluttajat itse. Eettinenkuluttaja.net on siis täysin riippumaton yhdistyksistä ja yrityksistä.

Varsin mielenkiintoisten tuotteisiin ja palveluihin liittyvien kuluttajavertailuiden lisäksi tuolla sivustolla rankataan myös hyväntekeväisyysjärjestöjä – ja etenkin niiden luotettavuutta.

Sivustolla on julkaistu myös yhteenveto. Tämän yhteenvedon asteikko kuvaa hyväntekeväisyysjärjestön julkaiseman tiedon luotettavuutta sekä järjestön poliittista, uskonnollista ja taloudellista riippumattomuutta.

flower

Amnesty
Animalia
Zimbabwen AIDS-orvot
WWF
UNICEF
Punainen Risti
Plan
HelsinkiMissio
Greenpeace
World Vision

Etenkin näin Joulun alla (ja miksei muutenkin) on syytä miettiä antaako rahaa tai lahjoituksia jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle. Omaa kuvaani eräistä järjestöistä ( Amnesty International, Animalia, WWF,  UNICEF, Punainen Risti, Plan, HelsinkiMissio, Greenpeace, World Vision) ja niiden epäluotettavuudesta sekä todellisesta funktiosta (rahan kerääminen hämärämiehille ja – naisille) tämä sivusto vahvisti.

Tuosta joukosta puuttuu muuten yksi Suuri Kusettaja – UFF. Tuota rahanhankintaan, ihmisten hyväksikäyttöön ja veronkiertoon perustuvaa  järjestöä on syytä kaikkien karttaa.

Toisaalta pitäisihän tässä varmaan antaa kuva jostain positiivisestakin hyväntekeväisyysjärjestöstäkin. Hyvät kanssakansalaiset, jos tunnette tarvetta auttaa, niin suuunnatkaa lahjoituksenne Pelastusarmeijan Joulupatoihin.

Ne varat ja lahjat menevät oikeaan osoitteeseen – vähävaraisille suomalaisille lapsiperheille.

Lähde: eettinenkuluttaja.net

Site Meter


”Hankkeet on toteutettu sillä taidolla, joka on sillä hetkellä ollut”, entisen hallituksen puheenjohtajan asianajaja Joonia Streng sanoi.


”Voi olla, että joitakin tuen myöntämisehtoja on rikottu, mutta se ei ole rikos. Jos tukia olisi käytetty kokonaan toiseen tarkoitukseen kuin ne on myönnetty, se olisi rikos”, entisen toiminnanjohtajan asianajaja Markku  Fredman totesi.

Maahanmuuttajien tuki ry:n entisen hallituksen puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan  asianajajat meneillään olevassa oikeudenkäynnissä, jossa tutkitaan miksi paljon mainostettu ja suomalaisen yhteiskunnan rahoilla tuettu Synergian silta sitten romahti.

Lähde: HS

Site Meter

Tämä muutaman viikon loma ja aivan tietoisesti tehty irtiotto maailmasta ja sen todellisuudesta alkaa ilmeisesti tuottamaan tuloksia.

Kun katselin tänään Hyysärin uutisia, niin käsitykseni siitä, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tapahtunut kiehunta ja muutos maailmassa ei ole vielä saavuttanut kliimaksiaan – muutos kehittyy edelleen.

Otan tässä muutaman esimerkin.

Kahdessa eri uutisessa kerrottiin radikalismin jatkavan kulkuaan – vaikka sen olisi pitänyt loppua äärivasemmiston kohdalta jo tuohon kuuluisaan kommunismin konkurssiin – ja äärioikeiston kohdalla Nurnbergin oikeudenkäyntiin ja sitä seuranneeseen amerikaanisaatioon.

Jostain syystä – kivuliaassa maanosassamme – sekä äärivasemmisto että äärioikeisto on päässyt jälleen kerran yli uutiskynnyksen. Uutiset kertovat äärivasemmiston aloittaneen mellakat Italiassa G8-kokouksen vastustamisen tiimoilta ja samaan aikaan poliisi on joutunut taiteluun äärioikeistoa edustavien ryhmien kanssa Unkarissa.

Kun samalla uutissivulla – ja samaan aikaan – paheksutaan sitä, että Formula 1:n ehdottoman itsevaltiaan – Bernie Eccklestonen – kehuneen Adolf Hitlerin kykyä ”saada asiat hoidetuiksi”.

Asia muuttuukin tässä uutisvuossa – nykymaailman kaikkien pinnalla olevien ilmiöiden tavoin – varsin paradoksaaliseksi.

Eccklestone ylistää samassa haastattelussa vahvoja johtajia ja moittii nykyisiä poliitikkoja heikoiksi. Ecclestone kehuu Hitlerin kykyä johtaa suuria ihmisjoukkoja. Samalla hän sanoo kallistuvansa enemmän totalitarismiin demokratian sijaan.

Ecclestone puhuu haastattelussa myös esimerkiksi Saddam Husseinista.

Teimme pahan virheen, kun kannatimme ajatusta päästä Saddam Husseinista eroon. Hän oli ainut, joka pystyi kontrolloimaan tuota maata [Irakia]

Tämä samainen Ecclestone on herättänyt hämmennystä kommenteillaan myös aiemmin. Viime kuussa hän sanoi F1-sarjan tarvitsevan tummaihoisen juutalaisnaisen, joka voittaisi muutaman kisan.

Mistä sitten on kyse?

Vaikka kaiken tämän sekavuuden keskellä näyttäisi siltä, että äijä on menettänyt järkensä, niin kyse ei ole siitä. Kyse on siitä, että vaikka Eccklestonekin vaalii lompakkoaan ja omaisuuttaan, hän hakee myös muutosta nykyiseen järjestelmään. Hän on nimittäin lukenut läksynsä, ymmärtää muutosta ja tietää myös sen, että se kenellä on todellista valtaa (mammonaa ja suhteita), pärjäilee sekä äärioikeistolaisten että äärivasemmistolaisten kanssa.

Kuten Kruppin suku pärjäsi kansallissosialistien tai Fordin suku kommunistien kanssa – loistavasti jo pelkästään rahallisesti.

Kyse on kuitenkin siitä miten valjastetaan ideologioita rahan ja kansainvälisen kapitalismin vankkureita vetämään.

Vaikka juuri ja nyt näyttäisi siltä, että äärioikeisto saattaisi viedä pidemmän korren, todellisuus voi olla jotain aivan muuta. Äärivasemmisto kansainvälisyyteen ja valtiottomuuteen perustuvine ideologioineen on juuri sitä mitä globaali kapitalismi tarvitsee.

Nimittäin kaikkien orjien näennäiseen yhdenvertaisuuteen perustuvan ja ahkerien työläismuurahaisten muodostaman paariakastin. Siinä ei ihmisen ihonvärillä, uskonnolla tai mielipiteellä ole mitään merkitystä.

Samaan aikaan nationalistien ajattettelemattomin osa haluaa lähteä mukaan pelkän Formula 1 kilpailuissa soitettavan kansallishymnin tai – pahimmassa tapauksessa – sokean markkinataloususkonnon vuoksi.

Circus et panem – sanoisivat roomalaiset.

Tai kuten Joseph Göbbels sanoi, tulemme pääsemään valtaan laillisin keinoin, miten me valtaa sen jälkeen käytämme on oma asiamme.

Tai kuten Vladimir Iljitsh Lenin sanoi, vallankumous tarvitsee hyödyllisiä idiootteja.

Häviäjiä tässä kilpailussa ovat kaikki kansat, kulttuurit, diversiteetti – ja loppupelissä orjiksi viihteen ehdoilla antautuvat yksilöt.


Ultrakapitalismi takaa sinulle paikan katuojassa. Ultrakommunismi takaa Sinulle paikan pakkotyöleirissä. Onneksi on kolmaskin tie.

Valinta on Sinun – on muutoksen aika, halusit tai et.

Halusit tai et.

Lähde: HS


Site Meter

Tapasin hiihtolomani aikana pohjoisessa erään ihmisen. Hän antoi luvan kertoa tarinansa, kun kuulin sen ja pyysin siihen lupaa.

Tämä – aikoinaan varsin aktiivinen kansalainen – ryhtyi edellisen laman aikana oman ammattinsa yrittäjäksi. Pakkotilanteessa, muuta vaihtoehtoa kun ei ollut. Yritystoiminta käynnistyi kitisten ja jatkui tämän vuosikymmenen puoleenväliin – eli hieman yli kymmenen vuotta.

Ei – hän ei tehnyt konkurssia yrityksineen – hän joutui masennuksen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tänään hän elää puolisonsa tuloilla. Eläkettä tulee KELA:n ja työeläkkeen kautta noin 600 euroa kuukaudessa – verojen jälkeen käteen.

Miten sitten yrittäjän oman eläketurvan kanssa kävi?

Puoli vuotta ennen sairastumistaan, yrittäjämme sai YEL-yhtiöltään (Fennia) kirjeen, jossa kerrottiin hänen eläketurvansa. Tuon kirjeen mukaan eläketurva olisi ollut noin 900 euroa kuukaudessa – hän oli kuitenkin tehnyt töitä yrittäjänä melkein viisitoista vuotta ja maksanut lakisääteiset maksunsa vakuutusyhtiölle.

Kun hän sairastui, liiketoiminta lakkasi ymmärrettävistä syistä ja hän joutui – yhdeksän viikon karenssin jälkeen – peruspäivärahalla sairauslomalle. Onneksi kilpailija oli tuossa vaiheessa kiinnostunut ostamaan laitteet, koneet ja varastot – yrityksestä ja asiakaskunnasta kilpailija ei ollut kiinnostunut. Tästä hyvästä verottaja muisti yrittäjäämme mätkyillä ja KELA katkaisi hetkeksi sairaspäivärahan maksamisen ihmiselle, joka hädin tuskin pystyi poistumaan kotoaan ulos.

Muutaman vuoden valitus- ja hakemuskierteen jälkeen yrittäjämme pääsi viimeinkin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Uusi yllätys seurasi toistaan. Tässä vaiheessa yrittäjämme oli jo ymmärtänyt sen, että vakuutusyhtiön palkkaama yleislääkäri (terveyskeskusapina) omaa potilasta näkemättä paremman ammattitaidon potilaan tilanteen arvioimiseen, kuin kolme erikoislääkäriä, joiden kanssa yrittäjämme oli potilaana asioinut jatkuvasti.

Mutta pahempaa oli vielä tiedossa…

Miten eläke lasketaan vakuutusyhtiön mielestä?

Kun kitinän ja natinan sekä yrittäjäneläkkeen myöntäneen vakuutusyhtiön toimesta käydyn ihmisarvoa alentavan viivytystaistelun jälkeen yrittäjällemme myönnettiin sitten lopultakin eläke se oli suuruudeltaan 29 euroa kuukaudessa – ei siis tuo aikaisemmin Fennian ilmoittama 900 euroa kuukaudessa.

Eikä summa muuttunut valituskierroksenkaan jälkeen. Tosin Fennia maksoi ensimmäisen vuoden tuota eläkettä kuukausittain ja täräytti sen jälkeen yrittäjämme tilille kertakorvauksen eliajanodotteen mukaan ja indeksillä tarkistettuna.

Elinajanodote oli 68 vuotta (-6 vuotta eläkeikään) ja yrittäjämme oli tuolloin 37-vuotias. Tämä tekee (ilman indeksikorotusta) jokseenkiin näin:

– 68 vuotta – 6 vuotta = 62 vuotta ->
– 62 vuotta – 37 vuotta = 25 vuotta ->
– 25 vuotta x 12 kuukautta = 300 kuukautta ->
– 300 kuukautta x 29 euroa = 8700 euroa.

Siis 8700 euroa kertakorvauksena ilman indeksikorosta.

Mutta vakuutusyhtiö laski tämänkin toisin. Yrittäjämme sai (muutosverokortin pyynnöstä toimitettuaan) kertakorvauksena 2596 euroa – josta vähennettiin vielä veroja 30 %:a, jolloin käteen jäänyt summa putosi vielä 1817,20 euroon.

Eli Fennia päätti ihan itsekseen maksaa – vain ja ainoastaan – lupaamastaan (ilman indeksikorotusta) 270 000:sta eurosta 2596 euroa.

… reilukerhosta päivää… 😦

Mitä me sitten tästä opimme?

No ainakin sen, että yrittäjä on lainsuojaton ja vakuutusyhtiö on rahastuslaitos – jopa keskinäinen vakuutusyhtiö on sellainen.

Lisäksi minä opin sen, että yrittäminen on kova laji ja siihen ryhtymistä on syytä harkita vakavasti. Ehkä eräs oppi, minkä tämä tapaus näyttää todeksi myös on se, että pankit ja vakuutusyhtiöt pitäisi pitää erossa eläkesäästöistä – ja jos niillä menee huonosti, pitää unohtaa pankkituet ja kansallistaa koko paska.

Terveisiä vaan sinne Kepun toiselle ihmepojalle – Esko Aholle ja kokkareiden supertalousmiehelle Iiro Viinaselle

Eikö tässä maan poliitikkojen joukoissa opita koskaan eikä yhtään mitään?


Site Meter

Jk. Yrittäjällemme ja hänen perheelleen toivon kaikkea hyvää. Kyllä se aurinko joskus paistaa – kuten koko viime viikon pohjoisessa. Soitellaan ja tavataan uudelleen. Tsemppiä. 😀 😉

Muistatte varmaan sellaisen asian, että muutaman viimeisen vuoden ajan meille (omaa parastamme ymmärtämättömille) suomalaisille on rummutettu työvoimapulan tulevan ja kurjistavan meidän elämämme – ilman ulkomailta saapuvia moniosaajia, jotka tulevat ja pelastavat hyvinvointimme.

Niinkö?

Halvan työvoiman vaatijat

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kertoi meille aivan hetki sitten oman visionsa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta. Jyrki sanoi,jotta vanhushuoltosuhde pysyisi nykyisellään, pitäisi Suomeen muuttaa vuosittain noin 140 000 työikäistä ihmistä. Vuoteen 2020 mennessä työikäisiä maahanmuuttajia pitäisi olla 1,8 miljoonaa.

Niinkö?

Eikä tästä ole kovinkaan kauan siitä, kun esimerkiksi EK olisi sitä mieltä, että yritysten työvoimapula pahenee. EK:n asiantuntija Satu Ågren pelkäsi tuolloin sitä, että on ennakoitavissa, että osaavan työvoiman hankinta vaikeutuu entisestään lähivuosina.

Niinkö?

Myös Matti Vanhanen on kantanut kortensa tähän kekoon. Viimeisten – kansanvallalle varsin vieraiden kommenttiensa lisäksi Matti on aikaisemminkin loistanut tällä saralla:

Vanhanen nimittäin harmitteli taannoin sitä, että Suomesta puuttuu lähes kokonaan työperäinen maahanmuutto. Hänen mielestään nyt nähtävillä olevan ikärakenteen muutoksen takia tulemme siihen tilanteeseen, jossa monet teollistuneet maat ovat olleet jo aiemmin. Oma väki ei välttämättä riitä kaikkiin niihin tehtäviin, joita yhteiskunnassa olisi tarjolla.

Niinkö?

Eikä toimeton ole ollut demarikaan. Paavo Lipponen on osallistunut visiointiin. Hän on kertonut meille, että työvoiman maahanmuutto on maamme hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja palvelujen kehittämisen kannalta tärkeätä tulevaisuudellemme.

Niinkö?

Virheelliset johtopäätökset

Vihreän liiton taannoinen puoluesihteeri Ari Heikkinen uskoi puolestaan (ja taitaa uskoa edelleen) , että Suomella on lähitulevaisuudessa todella suuri pula työvoimasta. Hänen mielestään suomalaisten on yksinkertaisesti nöyrryttävä:

Suomen etu olisi, jos se pystyisi muuttumaan monikulttuuriseksi kansakunnaksi hyvin nopealla aikataululla

Niinkö?

Heidi Hautala puolestaan väljentäisi vauhdilla Suomen ulkomaalaispolitiikkaa, koska hänen mielestään me tarvitsemme tulijoita väestön ikääntymisen takia.

Hän on myös esittänyt työpaikoille maahanmuuttajakiintiöitä ja nipun muita uusia, osin radikaalejakin ehdotuksia työntekijöiden saamiseksi Suomeen ulkomailta.

Kiintiöt olisivat tapa tehdä maahanmuuttajat näkyväksi samalla tavalla kuin naiset on tehty näkyväksi julkisen sektorin työpaikoissa. Julkiselta sektorilta voisi aloittaa

Niinkö?

Sama puolue on ehdottanut muutakin.

Vihreät haluavat perustaa Afrikkaan EU:n työvoiman rekrytointipisteitä. Muita keinoja Suomen nykyisen tilanteen korjaamiseen ovat virheiden mukaan määräaikainen siirtolaisuus ja EU:ssa asuvan kuuden miljoonan paperittoman siirtolaisen laillistaminen. Näillä keinoilla unioniin joka tapauksessa tulevat siirtolaiset eivät Anni Sinnemäen mukaan joutuisi turvautumaan laittomaan työnvälitykseen.

Niinkö?

RKP:n jousenlaulu

Hiljalleen puoluekartalta menneisyyteen katoava RKP yrittää pitää kynsin hampain kiinni vallastaan ja sen joutsenlaulu on suunnattu enemmistössä olevaa suomenkielistä väestöä vastaan.

Astrid Thors voidaan jättää tässä yhteydessä käsittelemättä – niin paljon hän on ollut mielipiteineen julkisuudessa, että hänestä on varmaan muodostunut suomalaiselle kansanmiehelle varsin kirkas ja totuudenmuotoinen kuva.

Puolueen nykyinen puheenjohtaja Stefan Wallin on osoittanut sinnikkyyttään monella eri tavalla. Kun kansa kyllästyi Thorsin ja RKP:n ajamaan edesvastuuttomaan maahanmuuttopolitiikkaan, niin Wallin ei ollut moksiskaan:

Adressit tai nettikeskustelut eivät minun ajatteluuni vaikuta mitenkään. Näitä virtuaalisia kansantuomioistuimia on lukuisia ja niitä voi nimimerkkien takaa manipuloida. Keskustelijat näyttävä olevan myös samoja, jotka vastustavat suomenruotsalaisia ja ylipäänsä ulkomaalaisia

Niinkö?

Työvoimapula todellisuudessa

No minkälainen on se kuuluisa työvoimapula todellisuudessa?

Sehän kuuluu olevan sellainen, että viimeisen kuukauden aikana on noin 100 000 suomalaista joutunut YT-toimien kohteeksi. Sen uusin episodi on tänään ja eilen uutisoitu rakennustyömaita koskeva työvoimapulauutinen. Tuon uutisen mukaan, työvoimapula on jo niin huutava, että Uudenmaan rakennuksilta jää työttömäksi tuhat ihmistä viikossa – jopa 15 000 rakentajaa voi olla maaliskuun lopussa kortistossa.

Niinkö?

Hyysärin haastattelema Eretuotannon toimitusjohtaja Jari Rantamäki pelkää, että vähistä urakoista alkaa kova kamppailu virolaisten ja venäläisten firmojen kanssa (kiitos EU:n). Sekin saattaa iskeä suomalaisia kortistoon ja viedä yrityksiä konkurssiin.

Niinkö?

Ulkomailta viime vuosina tulleista yli 10 000 rakennusmiehestä moni on jo joutunut lähtemään, koska työmaat ovat loppuneet.

Ja samaan aikaan

Samaan aikaan maahanmuuttajia opastetaan työnhakuun Kampissa. Maahanmuuttajille avataan tänään maanantaina Polku-neuvontapalvelu Helsingin Kampissa. Polku tukee pääkaupunkiseudun maahanmuuttajia pääsemään alueen työelämään.

Niinkö?

Polku neuvoo Suomessa työskentelyssä, elämisessä ja asumisessa. Palvelua voivat käyttää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien palvelukseen tai Seure-henkilöstöpalveluihin tulevat työntekijät ja heidän perheensä.

Niinkö?

Jatkan toisessa kirjoituksessa tätä samaa aihetta vielä lisäksi varsinaisen perinteisen vasemmiston osalta.

Jokaisen kannattaa kuitenkin tässä miettiä sitä, millaisia visionäärejä olemme valinneet edustajiksemme ja minkälaiset ihmiset päättävät Suomen asioista ja suomalaisten tulevaisuudesta.

Tekin voisitte kysyä heiltä niinkö?

Lähteet: linkitetty tekstin yhteydessä sekä STT ja HS

Päivitys 03022009 1509: Octavius vastailee omalla tavallaan osaan esittämistäni kysymyksistä.


Site Meter

Uusi Suomi uutisoi Suomen väestönkasvusta otsikolla ,Meitä on 5 322 041 – maahanmuuttajien ansiosta.

Tuon uutisen mukaan tilastokeskuksen ennakkotietoihin perustuen, Suomen väkiluku oli lokakuun lopussa 5 322 041. Suomen väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 21 550 henkilöllä, mikä on 1 650 enemmän kuin vastaavan ajanjakson mukaan vuosi sitten. Suurin syy väestönlisäykseen oli Tilastokeskuksen mukaan se, että maahanmuuttoja oli 12 000 enemmän kuin maastamuuttoja.

Tammi-lokakuun aikana Suomeen muutti ulkomailta 23 750 henkilöä ja Suomesta muutti pois 11 750 henkilöä. Maahanmuutot lisääntyivät 1 600 henkilöllä ja maastamuutot 900 henkilöllä.

Tämä uutinen pitää tilastotieteellisesti paikkaansa, mutta se sisältää tilastoharhan, jota yritetään ylläpitää toisella harhalla.

Juttuhan nyt on kuitenkin näin:

1. Suomen väkiluku on normaalissa tilanteessa noin neljä miljoonaa.
2. Nykyinen väestö on sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien aiheuttama tialstollinen harha. Se häviää itsestään suurten ikäluokkien mukana – ellei sitä käytetä puujalkana halvan ulkomaisen paarialuokan Suomeen haalimiseen.
3. Jatkuvasti kasvava maahanmuuttoperustuen työvoimapulalla uhkailuun, on huuhaata. Teollisuus muuttaa Suomesta pois ja työpaikat vähenevät tja muuttavat samassa kehityksessä muotoaan.
4. Tulevaisuuden teknologia-, palvelu- ja innovaatiokeskeisessä Suomessa ei ole töitä tuolle väkimäärälle.

Lähde: US

Tarvitseeko Suomi paluumuuttajia?

Näin kysyy paluumuuttaja Eeva Liinaharja päivän Hyysärin yleisönosastolla. Hän kertoo kokemuksistaan suomalaisen työvoimahallinnon byrokratian ja tehottomuuden rattaissa.

Tarvitseeko Suomi paluumuuttajia?

Suomalaiset vanhenevat, ja uusia keinoja työvoimapulaan yritetään löytää kotouttamalla ja kouluttamalla maahanmuuttajia. Yksinkertaisimpiinkin töihin vaaditaan kielitaitoa, joten ulkomaalaiset istuvat koulun penkillä.

Hallituksen toivomus on lisäksi, että suomalaiset pysyisivät työelämässä entistä kauemmin. Karu totuus on, että alle 60-vuotiaita yhä sanotaan irti vakavaraisista yrityksistä tekaistuin perustein.

Poliitikkojen ja elinkeinoelämän oletuksena näyttää olevan, että raskaista irtisanomisprosesseista putkahtaa ilmoille intoa puhkuvia 57-vuotiaita, jotka heti syöksyvät lähihoitajakoulutukseen ja valmistuvat 59-vuotiaina.

Tähän Suomeen laskeutuu ikääntynyt paluumuuttaja ja ilmoittautuu työnhakijaksi.

Työuraa ulkomailla on 25 vuotta pankissa ja sieltä ulkoistamisen seurauksena kymmenen vuotta kodinhoitajana. Hän puhuu täydellistä suomea ja on valmis mihin tahansa työhön. Työvoimatoimisto suosittelee kurssia ”Kuinka työllistän itseni”.

Kurssista luvataan jopa maksaa pientä päivärahaa. Sillä rahalla ei kuitenkaan elä kuin nuori, joka saa asua vanhempiensa kotona.

Kaikki paluumuuttajat eivät ole onnistuneet keräämään miljoonia maailmalta vaan ovat tavallisia ihmisiä, jotka tarvitsevat säännölliset ja kohtuulliset tulot selviytyäkseen elämästä.

Siispä selaamaan työvoimatoimiston avoimia työpaikkoja. Päivästä toiseen paluumuuttaja ajaa bussilla, junalla tai metrolla ympäriinsä esittäytymässä hoitolaitoksissa, palveluyrityksissä, kodeissa, siivousfirmoissa, rekrytointitapahtumissa laihoin tuloksin. Yritteliäisyydessä ei ole vikaa.

Sitten tärppää. Yksityinen palveluyritys antaa hänelle seitsemän avainta ja osoitteet: pitäisi käydä iltakierroksella mummojen ja vaarien luona.

Seuraavana päivänä on työvuoro vanhainkodissa vanhuksia syöttämässä vakituisemman työntekijän sairastuttua. Tähän työt loppuvat viikoiksi, eikä rahaa tule mistään. Kelalta ei tipu ropoakaan. Ei ole pakolaisstatusta eikä työmarkkinatukeakaan saa.

Kolmen kuukauden etsimisen jälkeen löytyy sopiva työ henkilökohtaisena avustajana. Työ on säännöllinen, kolmena päivänä viikossa yhteensä 18 tuntia, josta kertyy kuukaudessa 600 euroa. Jos tällä summalla ei elä, pitää löytää lisätyö.

Henkilökohtaisia avustajia tarvitaan, mutta pätkittäisen työn luonteeseen kuuluu, että sekä avun tarvitsijat että työn tekijät joutuvat pätkätyökierteeseen työntekijöiden vaihtuvuuden ja vähäisyyden takia. Jokapäiväinen työnhaku on todella haastavaa, suomeksi vaikeaa, uuvuttavaa.

1990-luvun suurtyöttömyyden vuosina puhuttiin työn puolittamisen tarpeellisuudesta, kun joillakin oli liikaa työtä ja toisilla liian vähän. Asia on nyt ratkaistu. Kunnat, jotka monessa tapauksessa maksavat henkilökohtaisen avustajan palkan, ovat puolittaneet työt. Käytännössä kaksi entistä pienipalkkaista jakaa nyt työnsä ja palkkansa, ja työllisyystilastot kaunistuvat.

Paluumuuttaja harkitsee muuttamista takaisin sinne, mistä keväällä tuli. Ei Suomi häntä tarvitse. Vanhat ja vaivaiset tarvitsevat mutta ei Suomi. Suomi on kalsea maa eikä anna anteeksi sille, joka sen nuorena hylkäsi.

Elämiseen tarvitaan hiukan rahaa, ja moni haluaisi ansaita rahansa itse.

Rahapyramidin (HS 4. 11.) puoli lanttia riittäisi, mutta edes neljänneksestä ei ole takeita. Ehkä paluumuuttaja ei ole osannut pyytää apua oikealla tavalla oikeasta paikasta.

Ketään ei kuitenkaan saa jättää epätietoisuuteen, onko hänen hyväkseen tehty kaikki voitava vaan täytyy perustaa se oikea palveluyritys näitä kysymyksiä varten.

Yrityksen toimenkuvaan on liityttävä jonkinlainen takuu palvelun laadusta ja asiakkaan tyytyväisyydestä.

EEVA LIINAHARJA

Helsinki

Edelleenkin muutama asia on ja pysyy.

Ns. työvoimapula on sodan ja sen jälkeisten suurten ikäluokkien aiheuttama tilastollinen harha. Tämä ongelma poistuu seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana luonnollisella tavalla. Suomen väestö putoaa sen seutrauksena luonnollisella tavalla luonnolliseen noin neljään miljoonaan suomalaiseen.

Tätä totuutta vasten ns. työperäisellä maahanmuutolla on kolme perustarkoitusta.

Ensimmäinen on hankkia entistä halvempaa työvoimaa ja samalla nöyryyyttää myös suomalaista työntekijää. Kyse on uudenaikaisesta ihmiskaupasta ja kehitysmaiden uuskolonialisaatiosta.Ssamalla saadaan aikaan näppärästi eri etnisten ryhmien välistä kitkaa ja konflikeja, joita hallitsija voi puolestaan käyttää tekosyynä kansalaisoikeuksien rajoittamiseen.

Toinen tarkoitus on pitää – jostain minulle käsittämättömästä syystä – Suomen väkiluku yli viidessä miljoonassa ja jopa kasvattaa sitä. Näin silti vaikka vaikka väestöräjähdys on ehdottomasti tärkein ilmastonmuutosta kiihdyttävä syy. Ja näin silti, vaikka työvoimavaltainen teollisuus muuttaa Suomesta halvempien työvoimakustannusten ja olemattoman ympäristönsuojelun maihin – kuten Kiinaan ja Intiaan.

Kolmantena perustarkoituksena näen vihervasemmiston ikiaikaisen unelman rajattomasta maailmasta ja monikulttuurisesta yhteiskunnassta. Sellaisesta, joista kansat on tuhottu, eri etniset ryhmät kilpailevat ja taistelevat keskenään vähentyvistä elinmahdollisuuksista ja ainoastaan voimakkaimmat pärjäävät.

Kun vertaa totuutta Liinaharjan kokemuksiin työvoimahallinnon tehottomuudesta, mieleeni tulee vahvasti sellainen mielikuva, että vika on jossain muualla kuin riittämättömässä suomalaisessa työvoimassa.

Olisiko johdon lisäksi syytä vaihtaa koko jakojärjestelmä ja korvata se täysin uudella, huomattavasti pienemmällä ja paljon tehokkaammalla systeemillä?

Lähde: HS

Vauva-lehden keskustelufoorumilta löytyy kaikenlaista. Esimerkiksi tämä tarina:

camonhei1 – 21.5.2008 06:46 (ID 132511) 3/17

Meillä tehtiin näin.

Tavattiin miehen kanssa keväällä 05. Mies oli siis suomessa mut viisumit umpeutunu. Omilla papereillaan ei olis voinu mennä mun kans naimisiin. Mies käytti kaverin papereita kun mentiin kuukauden kuluttua naimisiin. Haettiin miehelle oleskelulupaa sellasella tarinalla et mies olis Espanjassa ilman viisumia tietenkin, mies muutti samantien mun luo.
Tulin raskaaks, syksyllä ja siinä samalla ulkomaalaispoliisi huomas et niillä papereilla joilla me oltiiin menty naimisiin oli yks toinenkin mies menny naimisiin pari kuukautta myöhemmin. Eli viisumihaksemus piti peruuttaa.
Poika synty kesällä 06 ja kun poika oli 3 kk ulkomaalaispoliisi sai miehen kiinni kun oli kaverin kyydissä, auto täynnä afrikkalaisia niin tietenkin kaikkien paperit tarkistetaan. No säilöönhän mies otettiin samantien ja 6 vikkoa kesti kun otettiin DNA-testit ja selvitettiin asioita. Kun mies pääsi vapaaks haettiin hänelle ulkomaalaispassi mikä saatiin puolen vuoden viiveella ja oman maan passia odotellaan vieläkin. Nyt on tilapäinen oleskelulupa ja työlupa ja isyyden kumoamis oikeudenkäyntiä odotellaan että saadaan toi meidän ens viikolla 2v. täyttävä poika rekisteröityä oikealle isälle, ei olla siis vieläkään rekisterötiy häntä ollenkaan koska ei haluta tätä väärän avioliiton kautta isäks merkityn nimeä papereihin.

Parin päivän päästä ollan oltu yhdessä kolme vuotta ja kun saadaan poika rekisteröityä isän sukunimelle niin mennään oikeasti naimisiin. Nyt saatte vapaasti kommentoida että ollaan tehty väärin. Ja väärin ollaan tehty mut tällä tavalla ollaan saatu asua koko ajan yhdessä. Jos miestä olis karkotettu kotimaahan ei hänellä olis ollu mitään mahdollisuuksia päästä tänne takaisin muuta kun samaa reittiä mitä on jo kerran tullu…

Mun käsityksen mukaan miehellä ei ole mitään mahdollisuuksia avioliitonkaan kautta päästä Suomeen, mut tarkista asia UVI:lta, mikä Maahanmuutovirasto se nykyään on.

Meillä oli täällä Helsingissä aivan ihana ulkomaalaisasioihin erikoistunu lakimies jos tarviit nimiä.

Onhan se ihqua, kun voi päättää ihan itse mitä sääntöjä (ja lakeja) voi noudattaa ja mitä jättää noudattamatta. Ihan ulkomaalaisasioihin erikoistuneen lakimiehen ohjaamana…

Kiitokset Jokerille likistä

Aarno ”Loka” Laitinen on ottanut kantaa Iltalehdessä julkaistussa kolumnissaan yleiseen jeesusteluun, hyvän omantunnon ostamiseen, hyödyllisiin idiootteihin ja ihmisen globaaliin typeryyteen. Hän käsittelee kolumnissaan myös nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ja sitä organisoivan maanmuuttoministeri Astrid Thorsin puuhasteluja.

clearwisdom.net

Lainaan kirjoituksen tähän kokonaisuudessaan. Tämä taas johtuu tekemästäni havainnosta, että tämäntyyppisillä kirjoituksilla on tapana kadota nettiavaruudesta.

Moderni anekauppa

Katuojien pyhimys Agnes Gonxha Bojaxhin eli äiti Teresa keräsi diktaattoreilta, rikollisilta ja hyväntahtoisilta hölmöiltä miljardeja dollareita, joista hän käytti vaatimattoman osan Kalkutan köyhien hoitoon.

Diktaattorit ja rikolliset ostivat hyvää omaatuntoa tällaisen anekaupan avulla ja media teki äiti Teresasta pyhimyksen. Hän sai joukoittain palkintoja ja arvonimiä sekä Nobelin rauhanpalkinnon.

Äiti Teresalle lahjoitetuilla ambulansseilla kuljetettiin Kalkutan nunnia shoppailuretkillä. Hänen laitokseensa lahjoitetut koneet myytiin, sillä käytännössä ei mitään sairaalaa ollutkaan. Sairaita pistettiin samoilla likaisilla piikeillä.

Vatikaani harkitsi hänen julistamistaan pyhimykseksi.

Englantilainen seurapiirineiti Florence Nightingale lähti Krimin sotaan hoitamaan haavoittuneita. Hänen potilaansa kuolivat ammattitaidottomaan hoitoon, mutta Florence Nightingale jäi ihmiskunnan muistoon hyväntekijänä.

Suomessakin käydään kilpailua siitä, kuka saa edes osan siitä kunniasta, johon aikaisempien sukupolvien ”hyväntekijät” ovat yltäneet.

Etenkin naispoliitikot kilpailevat, kuka osoittaa eniten huomiota sairaille, vanhuksille, lapsille tai asunnottomille. Jo 20-luvulla Mannerheimin lastensuojeluliitto sai pahansuovia kilpailijoita.

Mannerheimin lastensuojeluliitossa kilpailu äiti Teresan asemasta oli niin kovaa, että se johti nyrkkitappeluun naisten kesken.

Köyhien auttaminen on taloudellisesti tuottavaa ja arvostusta antavaa toimintaa. Moderni anekauppa myy syntien anteeksiantoa ja tuo korkeampia asemia harjoittajilleen. Moni kotoinen äiti Teresa on noussut eduskuntaan.

Omatekoiset äiti Teresat voivat nolata televisiossa yritysjohtajia, jotka eivät ole antaneet rahaa Lastenklinikalle. Äiti Teresan roolissa moni muukin toimittaja kuin Mirja Pyykkö ovat saaneet lehtimiespalkintoja ja muita kunnianosoituksia. Tarja Tallqvist nousi eduskuntaan räyhätessään vanhusten puolesta.

Kotoiset äiti Teresat ovat median avulla onnistuneet luomaan valheellisen kuvan, että lapset, sairaat ja vanhukset on jätetty heitteille Suomessa. Televisio on pyörittänyt heidän anekauppaansa, josta saaduilla tuloilla ei ole ratkaistu mitään ongelmia.

Äiti Teresa -kilpaan on nyt heittäytynyt maahanmuuttoministeri Astrid Thors, joka on avannut Suomen rajat pakolaisille. Samaan aikaan kun Ruotsi on tiukentanut pakolaispolitiikkaa, ministeri Thors ryhtyy jakamaan oleskelu- ja työlupia pakolaisille, jotka ovat tulleet laittomasti Eurooppaan ja vaeltavat esimerkiksi Italiasta Suomeen ilman henkilöpapereita.

Ruotsi on vuoden aikana tehnyt 9 000 kielteistä oleskelulupapäätöstä, mutta ennen karkotustaan moni pakolainen tulee Suomeen. Kun Ruotsi toimii YK:n pakolaisjärjestön ohjeiden mukaan, Suomi noudattaa äiti Astridin päätöksiä. Lisäbudjetissa annettiin jo kahdeksan miljoonaa euroa paisuvien pakolaisvirtojen hoitoon tälle vuodelle. Ensi vuonna tarvitaan jo 80 miljoonaa.

Yksi pakolainen vetää pian perheensä mukanaan Suomeen. Pakolaisjärjestöt, seurakunnat ja eduskunnan sosiaalitantat ovat kilvan tukemassa avointen ovien politiikkaa.

Turvapaikkashoppailijat tulevat Suomeen useitakin kertoja, ja kun heitä ei enää palauteta kotiin, he jäävät eläteiksi Suomeen.

Perhesidonnaisuuksilla keinotellaan monin tavoin. Solmitaan lumeavioliitto jonkun hölmön suomalaistyttösen kanssa, järjestetään tekaistun työpaikan avulla työlupa, pariskunnat eroavat ja solmivat lumeavioliiton, joiden avulla saadaan sukulaiset Suomeen jne. jne.

Äiti Astrid katsoo kaikkea tätä läpi sormien. Hänen esi-isänsä eivät suostuneet ottamaan kotikuntaansa karjalaisia evakoita, eikä hänen heimonsa tänä päivänäkään suostu myymään maata suomalaisille.

Minulla ei ole tuohon juurikaan lisäämistä – totuus on usein yksinkertainen ja epämiellyttävä.

Olen muutaman kerran aikaisemminkin käsitellyt touhutäti Astridin edesottamuksia ja puuhastelua. Näitä kirjoituksia löytyy esimerkiksi täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.

Laitisen mainio analyysi herättää minussa taas saman kysymyksen:
Miksi Astrid toimii siten kuin toimii?

Karjuvasta työvoimapulasta kun ei todellisuudessa ole kuitenkaan kyse – tuo termi on eräs aikamme suurimpia huijauksia. Ja jos se ei olisikaan, niin Astridin ratkaisu on – sanalla sanoen – järjetön:

Ei pitäisi olla niin suurta väliä sillä, millä perusteilla ihminen on Suomeen tullut. Perheen käsitettä laajentamalla houkuttelemme helpommin uusia maahanmuuttajia.

Miten sitten käykään Helmille ja Hilmalle tässä leikissä?

Jos kyse olisi todellisesta halusta saada Suomeen lisää vähemmistöjä ja jakaa niille erioikeuksia, niin siinä tapauksessa Astrid – ja koko RKP – sahaa oksaa poikki oman kansanryhmänsä alta. Joudumme nimittäin pelkästään Venäjältä suuntautuvan maahanmuuton vuoksi pian tarkastelemaan uudestaan kansalliskieli- ja vähemmistökysymyksiä. Kun venäjänkielisen väestö kasvaa yhtä suureksi tai suuremmaksi kuin ruotsia äidinkielenään puhuva väestönosa, joudutaan päättämään onko Suomessa kolme kansalliskieltä vai yksi kansalliskieli ja muutama vähemmistöaseman saanutta kieltä. Kuten Ruotsissa jo nykyään.

Eli en usko myöskään tuohon selitykseen.

Todennäköisin motiivi on myös yksinkertaisin – raha.

Koko tämän Astridin ajaman Uuden Uljaan Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena näyttäisi olevan haalia Suomeen halpatyövoimaa tekemään ns. paskaduuneja. Tällä tavoin saadaan tuotantokulut pudotettua nykyistä alemmalle tasolle ja varmistettua se, ettei alkuperäisväestöä edustava kansanryhmä voi enää tehdä näitä töitä – niiden muuttuessa sellaisiksi, ettei niistä saa riittävää tuloa elämiseen. Samalla voidaan ns. positiivista syrjintää tehden subventoida verorahoista julkista tukea ulkomailta saapuneelle paarialuokalle. Eräs sivupiirre saattaa olla – ainakin eräiden piirien haaveissa – myös suomenkielisen väestön nöyryyttäminen ja painaminen takaisin bättrefolkin alapuolelle.

Nyt tulee se miljoonan ruplan kysymys:
Onko Astrid Thors antanut riittävät ja todenmukaiset selitykset taloudellisista sidosryhmistään ja kytköksistään liike-elämään ja ulkoparlamentaarisiin painostusryhmiin?

Tämä olisi varsin mielenkiintoista tietää – näinä Kehittyvien maakuntien Suomen aikoina.

Lähde


Site Meter

Suomalainen – Sinua kusetetaan.

Pitkään jatkunut – rajoitettu ja suljettu – keskustelu ns. karjuvasta työvoimapulasta on huijausta.

Taloussanomat kirjoitti tästä aiheesta viimeksi eilen otsikolla Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa.

Tämä väite ei ole totta. Riittää kun katsoo erästä kohtaa kyseisessä humpuukissa:

Työikäisten väheneminen näkyy suoraan talouskasvussa. Sen lisäksi ikäpyramidin muuttuminen aiheuttaa huikean haasteen sosiaalipalveluille.

Yli 65-vuotiaiden määrä ylittää nuorten määrän tänä vuonna ensimmäistä kertaa historiassa. Nyt Suomessa on yhtä seniori-ikäistä kohti neljä työikäistä. Vuonna 2025 enää 2,5.

Jotta vanhushuoltosuhde pysyisi nykyisellään, pitäisi Suomeen muuttaa vuosittain noin 140 000 työikäistä ihmistä. Vuoteen 2020 mennessä työikäisiä maahanmuuttajia pitäisi olla 1,8 miljoonaa.

Tämä väite perustuu nykyisen talous- ja väestönkasvun jatkumiseen Siinä ei huomioida ollenkaan sitä tosiasiaa, että nykyinen eläkekupla on sotien jälkeen syntyneiden suurien ikäluokkien muodostama tilastollinen harha. Ei todellisuus.

Todellisuudessa Suomen väestö voi – ja sen pitäisi – pudota ennen sotia olleeseen noin 4 miljoonan suomalaisen kansaan. Ja sen pitäisi elinkeinoelämässä olevan teollisuuden rakennemuutoksen jyllätessä pudota vielä tuostakin alas päin. Jos haluamme kehittyä Jyrki Kataisen haaveilemaksi innovatiiviseksi osaamisyhteiskunnaksi, emme voi ottaa samaan aikaan ulkomaalaista halpatyövoima rakennusteollisuuteen, perusteollisuuteen emmekä – missään nimessä jo nyt kurjistuviin – palveluihimme.

Kun savupiipputeollisuus muuttaa pois, tuntuu täysin järjenvastaiselta kasvattaa yhä pienenevän veronmaksajajoukon kustannuksella palvelusektoria – ja työllistää sinne tuppuraisia työllistämään tappuraisia.

Kieli- ja ammattitaidottomien ihmisten raahaaminen maahan palvelemaan kielitaidottomia alkuperäisväestöä edustavia vanhuksia on aivan yhtä järjetöntä, kuin raahata samoja ihmisiä ulkomailta Suomeen palvelemaan toisiaan. Ja tuoda perheet myös mukana palveltavaksi Suomeen – palveluyhteiskuntaan.

Tulee jotenkin mieleen isävainaani tokaisu yhdestä hieman epäonnistuneesta kasvattikoirastaan. Isäni totesi, että tämä Susse se vasta palveluskoira onkin – se nimittäin vaatii jatkuvasti palveluksia.

Tämä ns.työvoimapulailu on myös sitä kuuluisaa hölmöläisten hommaa.

Heitin joskus puolileikilläni ilmaan idean koko ikäluokan kutsumisesta palvelukseen. Nyttemmin olen lämmennyt ajatukselle enemmän ja enemmän. Tällä yhteiskunnalle suoritettavana kansalaispalveluksella saataisiin tämä noin kahdenkymmenen vuoden tilastollinen kupla hoidettua varsin kivuttomasti. Samalla pystyttäisiin ottamaan myös suuri askel kohti tasa-arvoa. Kaiken muun mannan lisäksi nuoriso oppisi myös sosiaalisia ja kansalaistaitoja. Asiasta puhui hiljaisella liekillä myös puolustusvoimien komentaja amiraali Juhani Kaskeala viime viikonloppuna.

Miksi sitten maahanmuuttoa halutaan lisätä?

Se miksi tietyt tahot haluavat lisätä maahanmuuttoa on tavallaan kaksijakoista. Osa puolestapuhujista haluaa lisätä sitä henkilökohtaisen ahneuden vuoksi. He haluavat jatkuvaa talouskasvua ja lisätä voittomarginaalia halvemmalla – ulkomaalaisella – työvoimalla.

Toinen osa näistä ihmisistä on taas monikulttuurisuususkovaisia. Näistä antoi nimimerkki tapio varsin hyvä kuvauksen Jussi Halla-ahon vieraskirjassa:

Juttelin takavuosina väestötieteen professorin, nyt jo emeritus, Tapani Valkosen kanssa. Hän juuri sanoi, että monikulttuuri on ideologia. Ei sillä välttämättä ole mitään tekemistä järjen kanssa.

Valkonen vielä lisäsi, että sitten kun monikulttuuri on toteutunut, suomalaiset voivatkin sanoa: Hei, emme me tällaista monikulttuuria halunneet.

Mutta sittenhän se on jo liian myöhäistä.

Olen valmis allekirjoittamaan tämän täysin. Se on ainoa selitys sille miksi feministit tukevat islamisteja ja vihreät haluavat kiihdyttää kulutusta, maahanmuuttoa ja talouskasvua.

Ongelma näyttäisi tässä olevan se ikivanha – uskovaisten kanssa ei voi keskustella järkevästi heidän uskostaan. Ja toisaalta näyttää siltä, että joku kokeilee sitä vanhaa keinoa, että kun valehtelet – kerro tarpeeksi suuri vale.

Se uskotaan paremmin.

Lähde: Taloussanomat


Site Meter

Julkinen keskustelu työvoimapolitiikasta ja ns. työvoimapulasta on varsin huteralla ja jopa ristiriitaisella pohjalla. Päivä päivältä ns. työvoimapula tuntuu enemmän ja enemmän tarkoitushakuiselta kansalaisten kusettamiselta.

Eräät poliitikot vaativat viimeistenkin esteiden poistamista ulkomailta Suomeen kohdistuvan maahanmuuton hallitsemisessa ja hillitsemissä. Kuitenkin samaan aikaan jopa Hyysäri (mahdollisesti vahingossa? 😉 ) kertoo mistä nyt on oikeastaan kyse.

Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä on vähentynyt. Työ- ja elinkeinoministeriön tammikuun tiedoista käy ilmi, että yli vuoden jatkuneet yritysten rekrytointiongelmat ovat hellittäneet.

Teolliseen työhön, palveluihin ja terveydenhuolto- ja sosiaalialalle on edelleen vaikeaa löytää työntekijöitä. Yksittäisistä ammateista eniten ongelmia oli sairaanhoitajien paikkojen täytössä.

Myös tarjoilijan, koneistajan, siivoojan ja kokin paikat ovat olleet vaikeasti täytettävissä. Kymmenen ongelmallisimman ammatin joukkoon on noussut linja-autonkuljettaja.

Nyt tarkkana:

Rekrytointiongelmia oli tammikuussa 2008 yhteensä 2 700 työpaikan täytössä, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 2 850.

Suhteutetaanpa tämä sitten kokonaisuuteen.

Tilastokeskus kertoo nimittäin äskettäin julkaistussa raportissaan, että työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni helmikuussa 2008.

Työllisiä oli helmikuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 465 000, mikä oli 45 000 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisten määrän kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 55 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Yksityisellä työnantajasektorilla työllisyys kasvoi 47 000 henkilöllä. Palkansaajia oli 59 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisten määrä lisääntyi Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä.

Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli helmikuussa 68,9 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisyysaste nousi 1,5 prosenttiyksikköä ja oli 70,5 prosenttia. Naisten työllisyysaste nousi 0,2 prosenttiyksiköllä 67,3 prosenttiin. Työllisyysasteen trendi oli 70,6 prosenttia.

Työttömiä oli työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2008 helmikuussa 168 000, mikä oli 29 000 vähemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Työttömyysaste oli 6,4 prosenttia eli 1,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi oli helmikuussa 6,2 prosenttia.

Työttömyysaste oli matalin Etelä-Suomen läänissä, 5,7 prosenttia, ja korkein Lapin läänissä, 11,0 prosenttia. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli helmikuussa 16,5 prosenttia, mikä oli kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisen vuoden helmikuussa. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 15,3 prosenttia.

Jos 2700 vaikeasti työllistettävää työpaikkaa suhteutetaan tuohon kokonaistyövoiman määrään – 2 465 000 – minusta on jotenkin absurdia puhua mistään ja minkäänlaisesta työvoimapulasta.

Työttömyyskin näyttäisi tämän raportin mukaan vähentyneen – mutta tällä kolikolla on myös kääntöpuolensa. Kyse on osittain siitä, että tilastoja on siivottu vallanpitäjän kannalta mukavamman näköisiksi erilaisilla tempuilla. Kyse on siis tästä kuuluisasta ns. tempputyöllistämisestä.

Tempputyöllistämistä on esimerkiksi patistaa työttömiä kursseille.

Työttömät itse – asiaa läheltä seuranneina – pitävät pakollisia työllistämiskursseja tyhjänpäiväisinä ja pakkokurssitus koetaan ihmisarvoa alentavaksi.

Tämä hokkus-pokkukseen ja magiaan tehokkuudeltaan rinnastettavissa oleva työvoimakoulutus on työhallinnon rahoittamaa, opiskelijoille maksutonta koulutusta, joka sisältää – teoriassa – muun muassa ammatillisia kuntoutuspalveluita, työharjoittelua, palkkatuettua työtä ja kuntouttavaa työtoimintaa.

Virallisesti pitkäaikaistyöttömiä oli siis tämän vuoden helmikuussa 46 700. Hallituksen asettaman projektin tavoitteena on kuroa – virallinen – pitkäaikaistyöttömyys alle 30 000:een.

Hokkus Pokkus ja Simsalabim!

Työttömien mielestä työvoimatoimistojen pakolliset kurssitukset ovat lähinnä tyhjänpäiväisiä.

Hyysäri julkaisi toissa maanantaina maanantaina julkaistiin jutun useita työllistämiskursseja käyneestä hyvinkääläisestä Merja Ahlforsista.

HS/Merja Alhfors

Hänen mielestään työllistämiskursseissa olisi tehostamisen varaa – työtön jää helposti seilaamaan kursseille ja työllistämiskurssien edut ovat työttömän mielestä kokonaisuutena varsin kyseenalaiset

Viime vuosina Ahlfors, 55, on ehtinyt istuskella kotona. Työttömyysjaksoja on takana useita, ja pisimmillään ne ovat olleet yli 500 päivää. Elämää rytmittävät lyhyet työ- tai harjoittelujaksot sekä työvoimatoimiston työllistämiskurssit. Lukuisat erilaiset kurssit ja projektit eivät ole vaikuttaneet toivotusti työllistymiseen tai esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn.

Ahlforskaan ei ole vakuuttunut työvoimatoimistojen kurssien tehosta. Omissa kurssimäärissään hän on jo seonnut laskuissa.

Työllistämiskurssit ovat olleet ehkä enemmän mukavia kuin hyödyllisiä. Tuntuu, että työttömyystilastoja kaunistellaan lähettämällä ihmiset kurssilta toiselle.

Ahlfors valmistui lähihoitajaksi vuonna 1995. Sitä ennen hän oli ehtinyt työskennellä muun muassa hammashoitolan vastaanotolla, mielenterveystyössä, myyjänä sekä kotiavustajana. Omien lasten ollessa pieniä Ahlfors toimi perhepäivähoitajana, ja nuorimmaisen lähtiessä kouluun Ahlfors aloitti lähihoitajaopinnot.

Vanhainkodeissa oli erilaisia sijaisuuksia, mutta kahdeksan vuotta sitten petti selkä. Edessä oli pitkä sairausloma, eikä Ahlfors pystynyt enää palaamaan samaan työhön.

Silloin mietin, että taitaa olla aika huono yhtälö tämä ikä sekä lääkärin määräämä kevyt ja vaihteleva työ. Minulla on myös muita terveydellisiä rajoitteita, joiden vuoksi en esimerkiksi saa tehdä yötyötä.

Kursseilla on Ahlforsin mukaan paljon päällekkäisyyksiä ja turhaa täytettä varsinaisen ydinasian ympärillä.

Esimerkiksi vastikään käymäni hygieniapassikoulutuksen olisi voinut hoitaa yhdessä tai kahdessa päivässä, mutta kun se oli työttömille suunnattu, siinä vierähti kymmenen päivää.

Ahlfors toivoisi enemmän työharjoittelupainoisuutta sekä ”oikeaa tekemistä” kalvosulkeisten sijaan. Ahlfors itse toimii tällä haavaa vajaakuntoisen työllistämistuella kehitysvammaisten työkeskuksen käsityönohjaajana Hyvinkäällä. Pesti jatkuu kesäkuun loppuun asti, sen jälkeisestä ei tietoa ole.

Myös muiden työttömien – tämän jutun jälkeen – antaman palautteen mukaan kurssien arveltiin hyödyttävän lähinnä niitä järjestäviä yrityksiä. Työttömiä ihmetyttivät myös puheet työvoimapulasta ja ulkomailta tuotavasta työvoimasta.

Helsinkiläinen Seppo Salminen kertoi käyneensä työvoimatoimiston järjestämän vuoden kestäneen kurssin, jonka tavoitteena oli työllistyä vientimyyjäksi kansainvälisille markkinoille.

Koulutus sinänsä oli parikymmentä vuotta teknisellä alalla työskennelleen Salmisen mielestä pätevää ja toiveet korkealla. Koulutukseen kuuluneen työharjoittelun lähestyessä kävi kuitenkin ilmi, ettei harjoittelupaikoista ollut tietoakaan, eikä harjoittelu lopulta onnistunut.

Ironisinta tässä on se, etten saanut itsekseni lähteä etsimään töitä ulkomailta, koska työvoimatoimiston säännöt kieltävät ulkomaille matkustamisen. En siis pääse hyödyntämään koulutusta, joka tuli yhteiskunnalle varmasti kalliiksi.

Monet palautetta antaneista kertoivat kiertävänsä kurssilta toiselle, koska niiltä pois jääminen tiputtaisi pois päivärahoilta. Helsingin työttömien yhdistyksen toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola kertoo kuulleensa työttömistä, jotka ovat käyneet jopa seitsemän kertaa saman kurssin.

Kursseille on määritelty vähimmäispituuksia, joiden seurauksena kurssit saattavat sisältää toistuvien työhakemusten harjoittelemisen lisäksi esimerkiksi viisi viikkoa avointa työnhakua.

Ikkunakonsultti Mauri Laaksonen kertoo järjestäneensä muutaman koulutuksen työvoimatoimistolle. Käytännönläheiset ikkuna-asiantuntijakurssit olivat kurssilaisten mieleen, ja töitäkin löytyi.

Työvoimatoimisto ei Laaksosen mukaan jatkanut kursseja, koska ne eivät täyttäneet heidän kriteerejään.

Kysymys kuuluukin – mikä tässä koko hölmöläisten puuhastelussa on todellisena tarkoituksena ja kuka tästä hyötyy? Nimittäin joku hyötyy – aina – siitä, kun rahaa levitellään harakoille ja vääristellään asioita.

Lähteet: Tilastokeskus, Mol, HS, STT

Jk. Loppukevennykseksi haluan lainata – jo toisen kerran – erästä älyttömyyden huipentumaa. Sellaista sanallista sammakkoa, jonka maanmuuttoministeri Astrid Thors pulautti suustaan YLE:n Areenalla 10.3.2008:

Vielä kun puhutaan näistä luvuista, niin yleiset luvut, mitä siis 100 000, 125 000 on Helsingin seudulla puhuttu, että se on se lisääntymistarve… lisätarve. Ja jos ajateltaisiin samalla tavalla kuin tota… Paavo niin ei ollenkaan kannattais suurin piirtein syntyä ja tai sä kyllähän nuori ihminenkin tarvitsee palveluja aina sehän on… Minä en ymmärrä tätä niinku sinun tota logiikkaasi. Mutta nyt meillä on meneillään, meillä on meneillään lupahallintohanke, jonka Riitta tuntee sen siinä valmisteluelimessä. Me olemme asettaneet työryhmän, joka yhdessä muiden ministeriöiden kanssa miettii yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, koska kun meillä on sellainen järjestelmä, että se on työmarkkinat, jotka ratkaisevat, niin ei välttämättä tarvita samoja pälisään.. päiväsääntöjä kuin ne, joilla on entisiä siirtomaita, mutta tällaista valmistelua on meneillään ja ihmiset myöskin tulevat.”

Hohhoijaa…

Ajoittain – ja aina silloin kun luulee nähneensä aika lailla elämää – jostain tärähtää jokin uusi pohjanoteeraus.

Tällä kerralla se tulee – yllätys, yllätys – päivän Pravdasta.

TNS Gallup on tehnyt Keskustan Verkkolehti Apilan tilauksesta – yleiseltä näkökulmasta -varsin tarpeettoman mielipidetutkimuksen. Tosin kepuleilla on tunnetusti aina naapurin lehmä suossa – vai kuinka se menikään…

Kyselyssä haastateltujen suomalaisten (?) mielestä Sdp:n kansanedustaja Erkki Tuomioja olisi sopivin henkilö puolueen seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi. Hän sai tässä kyselyssä 20 prosentin kannatuksen. Kyselyyn vastasi 12.–17. lokakuuta 1 282 henkilöä.

Toiseksi suosituimmaksi demariehdokkaaksi nousi eduskunnan ex-puhemies Paavo Lipponen. Häntä piti sopivimpana ehdokkaana 17 prosenttia vastaajista.

Kolmanneksi suosituin on Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Häntä kannatti 11 prosenttia kansalaisista. Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma sai kyselyssä neljän prosentin kannatuksen.

Olen aikaisemminkin ollut sitä mieltä, että nämä gallupit ovat vain osa disinformaatio- ja propagandakoneistoa. Kun otokset ovat noin 1000 ihmisen kokoisia, näillä voi oikeastaan pyyhkiä takapuolensa.

Tarkoitushakuista sontaa. Sellaista peliä, jonka suuret puolueet – ja etenkin Keskusta – hallitsevat suvereenisti.

Miettikääpä huviksenne muuten sitä tilannetta, että vastoin kaikkia oletuksia Erkki Tuomiojasta tulisi presidentti. Voitte valmistautua sen jälkeen ajatukseen, että USA:n seuraavan hyökkäyssodan kohteeksi joutuu arrogantin ja kapeakatseisen Tuomiojan ulkopoliittisesti päin helvettiä luotsaama Suomi.

Toisaalta olisi ehkä hyväkin, että SDP asettaisi – kepuleiden toiveiden mukaisesti – Tuomiojan ehdokkaakseen. Hyvin harva demarikaan kerää inhoa yli puoluerajojen niin paljon kuin Erkki – jopa omiensa joukosta.

Siis toveri Erkki – ylimielinen, herraskodin hemmoteltu kakara. Erkki, josta on kasvanut poliittinen broileri, joka ei ole tehnyt elämänsä aikana päivääkään oikeaa työtä.

Samainen TNS Gallup on tehnyt myös demareiden pyynnöstä asenteenmuokkaustyötään.

Kokoomus hermostui maanantaina Sdp:n pää-äänenkannattajan Uutispäivä Demarin uutisesta, jonka mukaan lähes puolet suomalaisista pitää kokoomusta pääsyyllisenä mahdolliseen hoitajien joukkoeroon. Uutinen perustui Demarin TNS-Gallupilla teettämään mielipidekyselyyn.

Kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista katsoo kokoomuksen myös antaneen hoitajille katteettomia palkkalupauksia, jotka se on pettänyt.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Pekka Ravin mukaan kysymykset olivat asenteellisia ja johdattelevia, joten tulos on epäpätevä.

”Tutkimus ei täytä minkäänlaisen luotettavan mielipidetutkimuksen kriteeristöä.”

Ryhmän varapuheenjohtaja Marja Tiura nimesi kyselyn ”propagandatutkimukseksi”, joka kielii Sdp:n kaunaisuudesta.

Tutkimuksessa esitettiin noin 1 300 suomalaiselle muun muassa seuraava väite: ”Kokoomus antoi eduskuntavaaleissa hoitajille katteettomia palkkalupauksia, jotka se on pettänyt”. Vastausvaihtoehtoja oli viisi: täysin tai jokseenkin samaa mieltä, täysin tai jokseenkin eri mieltä ja en osaa sanoa. Vastanneista 62 prosenttia oli vähintään samaa mieltä.Toimialajohtaja Juhani Pehkonen Suomen Gallupista kiistää kokoomuksen syytökset. Hänen mukaansa tutkimus on pätevä.

Tutkimusmetodina käytettiin asenneväittämiä, Pehkonen sanoo. Hänen mukaansa niillä testattiin kansan reaktiota ajankohtaisiin väitteisiin. Sama tulos olisi tullut Pehkosen mukaan, vaikka asiaa olisi kysytty eri tavalla.

Kokoomuksesta väitettiin myös, että Demari halusi salata kysymykset, koska lehti ei julkaissut niitä maanantaina lehdessä vaan vasta maanantaina kotisivuillaan. Lehdessä oli omituinen tyhjä aukko jutun yhteydessä.

Päätoimittaja Juha Peltosen mukaan kysymykset jäivät pois lehdestä teknisen vian takia, mutta ne julkaistaan tiistain lehdessä. Peltonen pitää kokoomuksen väitteitä ”pöhköinä”.

Peltonen käyttäytyy juuri siten, kuin poliittisen koulutuksen saanut poliittinen toimija tekeekin. Kun hän jää kiinni ns. rysän päältä, valehdellaan suoraan päin naamaa ja siiirretään vastuu ja syy omasta toiminnasta vastapuolelle ja alennutaan nimittelyyn.

Uskotteko oikeasti näihin gallupeihin? Älkää ihmiset menkö vipuun, vaan käyttäkää omaa järkeänne näissä asioissa.

Nämä ovat nimittäin niitä juttuja, joissa normivirtasta pyritään vedättämään – ja huolella.

Lähteet: Verkkolehti Apila, HS, STT

Jk. Presidentti Tarja Halonen on antanut myös turhia kommentteja. Hän on avannut tyypilliseen tapaansa suunsa sellaisessa asiassa, joka ei hänelle kuulu – oikeista asioistahan hän pitää suunsa visusti kiinni.

Presidentti Tarja Halonen pitää nelivuotista presidentin toimikautta liian lyhyenä.

Kanta kauden sopivaan pituuteen riippuu siitä, minkälaista politiikkaa halutaan. Hän kertoi olevansa suhteellisen rauhallisen kehityksen kannalla, ja siihen sopivat pidemmät toimikaudet.

Eduskunnan puhemies ja viime presidentinvaalien kakkonen Sauli Niinistö (kok) ehdotti äskettäin, että presidentin toimikausi lyhennettäisiin nykyisestä kuudesta vuodesta neljään vuoteen.

Niin että silleen taas tänään …