Lainauksia: ”Huivin alta”, Seura 5/10

”Huivitetut suomalaisnaiset ovat minulle outo asia. Ihmettelen, miksi vapaat naiset vapaassa Suomessa pukeutuvat 1400-vuotta sitten säädetyn lain mukaan. Vai onko heillä liian vahva ulkomaalaistaustainen mies?”

Iranilaistaustainen nainen nimeltään Azaden Seura lehden kuluvan vuoden numerossa 5 (s.8-9).

Advertisement

 

Mikään ei muutu…

Helsingin Sanomat ei yllätä. Jos uutisaiheissa tai toimittajakunnan ns.kommenteista ei sattuisi löytymään vahvaa suomalaisvihaa, niin sitä löytyy aivan varmasti lehden paperiversion yleisönosastolta.

Tyyli on sama – ainoastaan agendaa kuvaava propagandasanasto muuttuu vuosien mittaan. Sanoma kuitenkin pysyy hämmästyttävän samana. Otetaan eräs esimerkki vuodelta 1970:

Neuvostovastaisuus selittyy nationalismilla

Jukka Paaso

Helsingin Sanomien mielipidesivulla on ihmetelty sitä, miksi suomalaisilla on Neuvostoliittoa kohtaan usein hyvin negatiivinen asenne. Tärkein syy neuvostovastaisuuteen on suomalaiskansallinen nationalismi. Meidät on kasvatettu yksisilmäisiksi, sinivalkoisiksi ihmisiksi.

Suomalaisuusvalaan kuuluu ensimmäiseksi iskulause ”yksi mieli, kieli ja kansa”. Siinä kootaan kasaan omia joukkoja ja ajetaan ”sivullisia” ulos kehästä. Koulussa tämä on päntätty jokaisen kalloon itsestäänselvyydeksi.

Suomalaisten urheiluhulluuskin saa voimansa samanlaisesta nationalismista. Tärkeintä on, että suomalainen voittaa. Suomi–Ruotsi-maaotteluissa koetellaan eniten heikon suomalaisen itsetunnon rajoja.

Tällaisesta kuviosta on pitkä matka uuteen, suvaitsevaan ja sosialistiseen valtiokehitykseen.

Turku

Jos nyt pysytään asiassa, niin kyse oli hieman kieli poskessa väännetystä versiosta tänään Hyysärissä julkaistusta Paason kirjoittamasta mielipidekirjoituksesta. Alkuperäinen näyttää tältä:

Maahanmuuttajavastaisuus selittyy nationalismilla

Jukka Paaso

Helsingin Sanomien mielipidesivulla on ihmetelty sitä, miksi suomalaisilla on maahanmuuttajia kohtaan usein hyvin negatiivinen asenne. Tärkein syy maahanmuuttajavastaisuuteen on suomalaiskansallinen nationalismi. Meidät on kasvatettu yksisilmäisiksi, sinivalkoisiksi ihmisiksi.

Suomalaisuusvalaan kuuluu ensimmäiseksi iskulause ”yksi mieli, kieli ja kansa”. Siinä kootaan kasaan omia joukkoja ja ajetaan ”sivullisia” ulos kehästä. Koulussa tämä on päntätty jokaisen kalloon itsestäänselvyydeksi.

Suomalaisten urheiluhulluuskin saa voimansa samanlaisesta nationalismista. Tärkeintä on, että suomalainen voittaa. Suomi–Ruotsi-maaotteluissa koetellaan eniten heikon suomalaisen itsetunnon rajoja.

Tällaisesta kuviosta on pitkä matka uuteen, suvaitsevaan ja monikulttuuriseen valtiokehitykseen.

Turku

Juu… mikään ei muutu…

Lähde: HS

 

Viikon mokutus 48/09

Toivotan Sinut tervetulleeksi rakennusfoorumiimme, joka pidetään tiistaina 1.12.2009 klo 16.00–18.00

Joulukuun rakennusfoorumin järjestämme yhteistyössä YTK:n URBA-hankkeen kanssa ja sen aiheena on Maahanmuuttajat ja rakennettu ympäristö. Miksi vanhat mallit eivät kelpaa? Mitä tulisi tehdä toisin? Miten?

Keskusteluun johdattelevat alustuksellaan

– tutkija Hanna Dahlman, Helsingin yliopisto: Kaksi olohuonetta ja tilaa riisisäkille? – Asumisen suunnittelu maahanmuuttajien näkökulmasta.
– toimitusjohtaja Johannes Kangas, Forenom: Kansainvälistymisen vaatimukset asumisen suunnittelussa ja rakentamisessa.
– professori Kimmo Lapintie TKK Arkkitehtuurin laitos: Ihminen ei ole kaiken mitta. Biopoliittisesta suunnittelusta kulttuuriseen suunnitteluun.

Osallistumisesta pyydän ilmoittamaan viimeistään 27.11.2009 Merja Laitiselle, sähköposti: merja.laitinen@rakennustieto.fi, fax 0207 476 320, puh. 0207 476 301.
Tilaisuudessa on kevyt tarjoilu.

Tervetuloa!

Rakennustietosäätiö RTS
Matti Rautiola
yliasiamies

Rakennustietosalissa, Runeberginkatu 5, Helsinki, 2. kerros.

Rakennustietosäätiön yliasiamies Matti Rautiola kutsussaan RTS:n rakennusfoorumiiin teemalla : ”Maahanmuuttajat ja rakennettu ympäristö”.

Nyt täytyy sitten varmaan viimeistenkin skeptikkojen  jo  uskoa, että rakennusteollisuudessa on todella syvä laskusuhdanne ja siellä tartutaan jokaiseen eteen tulevaan oljenkorteen.

Vai miten muuten on selitettävissä, että yli 90 %:sti samaa väestöä edustavassa kansallisvaltiossa mennään jo liike-elämänkin toimesta syvälle rähmälleen muutaman prosentin kovaäänisen vierasperäisen vähemmistön edessä?

Minusta jo pelkkä kysymyksenasettelu on tässä asiassa suoraan sanoen päälaellaan. Ei pidä kysyä sitä mitä uusi kotimaasi voi tehdä Sinun hyväksesi, vaan maahanmuuttajilta pitää kysyä mitä Sinä voit voit tehdä uuden kotimaasi hyväksi?

Maahanmuuttajat ja rakennettu ympäristö. Miksi vanhat mallit eivät kelpaa? Mitä tulisi tehdä toisin? Miten?. Tällaiset kysymykset ja niiden takana oleva ajattelu eivät edistä maahanmuuttajien kotoutumista/sopeutumista/integraatiota mitenkään.

Päin vastoin – tällainen nuoleskelu ja huonoa itsetuontoa osoittava kumartelu ja brownnosing valtaväestön suunnalta, aiheuttavat, voimistavat ja lisäävät kaikkia niitä maahanmuuttosta aiheutuvia kielteisiä ilmiöitä – niitä joista on saatu jo muualta esimerkkiä.

White Flightia, maahanmuuttajalähiöitä, eriarvoisuutta, islamisaatiota, naisten aseman huonontumista, järjestäytynyttä etnistä rikollisuutta, ihmiskauppaa, monikulttuurista rasismia, väkivaltaa, turvattomuutta ja hyvinvointiyhteiskunnan luhistumisen loppupeleissä.

Nimimerkki imulippo  kiteytti erinomaisesti nykyisen kehityksen suunnan ja pahimmat uhkakuvat erään toisen kirjoituksen kommenttiosiossa:

Tuli mieleen tätä lukiessa, että ehkä konsensus oli kasvanut ennen väestönvaihdon aloittamista liiankin suureksi. Meistä tuli naivin luottavaisia siihen, että kaikki hoituu omalla painollaan. Emme enää ymmärtäneet suojella omaamme. Ei ymmärretty, että jokainen yhteiskunta on yhteisresurssi jonka olemassaolon mahdollistaa vain se, että ulkopuoliset voidaan sulkea ulos ja että omien puolta pidetään viimeiseen asti.

Surullista huomata nyt, miten painajainen on käymässä toteen…

Lähde: Homma/Kiitokset jälleen Roopelle.

 

Viikon mokutus 25/09

Tilanne on huolestuttava, sillä Suomessa on yleisesti todettu olevan puutetta lasten mielenterveyspalveluista. Tilastoja lukiessa heräsi mielessäni kysymys: ohjataanko heidät kantaväestöön kuuluvien lasten kanssa jakamaan niukkoja palveluita vai onko heille omat kotouttamiseen liittyvät palvelut?

Päivi Lipponen US-blogissaan 12.6.2009.