Matti Vanhanen – valehtelija, dementikko vai valtiomiesainesta?

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on jäänyt – jälleen kerran – ns. rysän päältä kiinni.

MTV3:n uutiset kertoivat tänään, että palkitun Puhdistus-kirjan tekijä Sofi Oksanen sanoneen pettyneensä ankarasti suomalaispoliitikkojen tukeen Viron vapautusliikkeelle 80-luvun puolivälissä.

Tukholmassa puhunut kirjailija nostaa esiin eritysesti nykyisen pääministerin Matti Vanhasen kommentit.

Oksanen viittasi vuonna 1985 Suomenmaassa julkaistuun kolumniin, jossa Vanhanen pitää Baltian maiden vapaustaistelua tukevaa mielenosoitusta provokatoorisena.

Pääministeri Matti Vanhanen ei muista tuon aikaista kommentointiaan ja vetoaa siihen, ettei ollut silloin kansanedustaja vaan toimittaja.

Jos Matti ei muista, kansan pitää epäillä Matin joko valehtelevan tai hänen dementoituneen – joka tapauksessa tällainen ei sovi edes itse itsensä valtiomiehen jalustalle nostaneelle poliitikolle.

Mutta eipä hätää Matti – apu löytyy lähempää kuin luulitkaan.

Kas, tässä Matti oma tekstisi – ihan muistin virkistykseksi.

Tuntuuko tutulta – Matti?

–  –  –

Annetaan Matin jatkaa tässä päivässä:

Silloin tietysti usemmat meistä ajattelivat, että Neuvostoliitto on sellainen, ettei se tule koskaan lakkaamaan. En ollut mikään neuvostoliiton erityinen ihailija, mutta ehkä tällainen reaalipoliitikko

Se, että Vanhanen toimi tuolloin toimittajana ei pese hänen käsiään – päin vastoin Keskustalaisina toimittajina YYA-ajan Suomessa toimineet ihmiset ovat ehkä kaikkein syyllisimpiä koko rähmälläolon ja suomettumisen syvyyteen.

Jos suomettuminen olisi jäänyt vasemmiston harteille, niin asian voisi ymmärtää jotenkin ideologiselta kannalta. Mutta  sehän ei jäänyt. Matti Vanhasen kaltaiset omaa etuaan ajaneet poliittiset pyrkyrit häpäisivät itsensä, perheensä, kansansa ja poliittisen viiteryhmänsä tuolla käytöksellään (ja totuuskomissiosta ei ole vielä puhettakaan).

Sofi Oksanen korostaa muuten samaa asiaa. Hän vaatii meiltä suomalaisilta vihdoin avointa keskustelua suomettumisen ajasta.

Aika monen vastaus on, että se oli ajan henki ja ilmapiiri. Jos se kerran oli niin normaali ajan henki, niin miksi siitä ei voisi puhua nyt avoimesti?

Ehkä sen vuoksi, että se aika on tulossa uudelleen takaisin monikulttuurina vähemmistövaltuutetun muodossa olevine ajatuspoliiseineen. Tai ehkä sen vuoksi, että nämä suomettumisen ajan irvokkaimmat poliittiset fossiilit pitävät kynsin ja tekohampain vallastaan kiinni.

Ikävää tässä on se, että mitä kauemmin tämä sakki roikkuu itselleen omimassaan vallassa kiinni, sitä kauemmaksi he kulkevat kansanvallasta.

Kuten Vanhanen.

Postiivista tässä on se, että mitä kauemmin tämä selittely, vitkuttelu, muistamattomuus, omaneduntavoittelu, kansanvallan halveksunta ja valehtelu jatkuu, sitä naurettavimmiksi nämä YYA-ajan poliittiset jätökset tekevät itsensä.

Ehkä meillä on sitten tämän mahalaskun jälkeen aito mahdollisuus muutokseen.
Lähde: MTV3

Advertisement

 

Eräs osatotuus maahanmuutosta

Vauva-lehden keskustelufoorumilta löytyy kaikenlaista. Esimerkiksi tämä tarina:

camonhei1 – 21.5.2008 06:46 (ID 132511) 3/17

Meillä tehtiin näin.

Tavattiin miehen kanssa keväällä 05. Mies oli siis suomessa mut viisumit umpeutunu. Omilla papereillaan ei olis voinu mennä mun kans naimisiin. Mies käytti kaverin papereita kun mentiin kuukauden kuluttua naimisiin. Haettiin miehelle oleskelulupaa sellasella tarinalla et mies olis Espanjassa ilman viisumia tietenkin, mies muutti samantien mun luo.
Tulin raskaaks, syksyllä ja siinä samalla ulkomaalaispoliisi huomas et niillä papereilla joilla me oltiiin menty naimisiin oli yks toinenkin mies menny naimisiin pari kuukautta myöhemmin. Eli viisumihaksemus piti peruuttaa.
Poika synty kesällä 06 ja kun poika oli 3 kk ulkomaalaispoliisi sai miehen kiinni kun oli kaverin kyydissä, auto täynnä afrikkalaisia niin tietenkin kaikkien paperit tarkistetaan. No säilöönhän mies otettiin samantien ja 6 vikkoa kesti kun otettiin DNA-testit ja selvitettiin asioita. Kun mies pääsi vapaaks haettiin hänelle ulkomaalaispassi mikä saatiin puolen vuoden viiveella ja oman maan passia odotellaan vieläkin. Nyt on tilapäinen oleskelulupa ja työlupa ja isyyden kumoamis oikeudenkäyntiä odotellaan että saadaan toi meidän ens viikolla 2v. täyttävä poika rekisteröityä oikealle isälle, ei olla siis vieläkään rekisterötiy häntä ollenkaan koska ei haluta tätä väärän avioliiton kautta isäks merkityn nimeä papereihin.

Parin päivän päästä ollan oltu yhdessä kolme vuotta ja kun saadaan poika rekisteröityä isän sukunimelle niin mennään oikeasti naimisiin. Nyt saatte vapaasti kommentoida että ollaan tehty väärin. Ja väärin ollaan tehty mut tällä tavalla ollaan saatu asua koko ajan yhdessä. Jos miestä olis karkotettu kotimaahan ei hänellä olis ollu mitään mahdollisuuksia päästä tänne takaisin muuta kun samaa reittiä mitä on jo kerran tullu…

Mun käsityksen mukaan miehellä ei ole mitään mahdollisuuksia avioliitonkaan kautta päästä Suomeen, mut tarkista asia UVI:lta, mikä Maahanmuutovirasto se nykyään on.

Meillä oli täällä Helsingissä aivan ihana ulkomaalaisasioihin erikoistunu lakimies jos tarviit nimiä.

Onhan se ihqua, kun voi päättää ihan itse mitä sääntöjä (ja lakeja) voi noudattaa ja mitä jättää noudattamatta. Ihan ulkomaalaisasioihin erikoistuneen lakimiehen ohjaamana…

Kiitokset Jokerille likistä