Suomi on ja tulee olemaan monikulttuurinen maa. Nyt voimme pohtia sitä, miten tätä monikulttuurista yhteiskuntaa kehitetään järkevästi kaikkien täällä asuvien kannalta.
Ana María Gutiérrez Sorainen (SDP, Stjälar Dina Pengar) US-blogissaan 11.7.2009
Ottamatta tässä enää uudelleen kantaa siihen, mikä on kohteliasta käytöstä vieraalta tai siihen, että kenelle suomalainen kansallisvaltio on ensisijassa rakennettu ja keiden uhrauksin ja työllä, niin tällainen propagandistinen ja suomalaisia halveksiva huuhaa pitää ampua välittömästi alas.
Jokainen voi päätellä kuinka monikulttuurinen on sellainen maa, jossa yli 90 prosenttia väestöstä jakaa saman etnisyyden, perimän, kielen ja kulttuurin – sellaista on tavattu yleensä kutsua yksikulttuuriseksi kansallisvaltioksi.
Jokaisella on toki oikeus mielipiteisiinsä ja sananvapauden tulee olla varsin rajoittamatonta kansanvaltaisessa yhteiskunnassa (olen joskus todennut, että sananvapauden raja kulkee siinä kun joku haluaa rajoittaa toisen kanssakansalaisensa sananvapautta). Tällaiset siäsllöltään täyttä potaskaa ovat valheet ovat tätäkin vasten aivan erinomainen asia.
Sananvapaus takaa sen, että tällaiset ihmiset pääsevät ihan itse viemään omilla jutuillaan uskottavuutensa – niin itseltään kuin ajamaltaan asialtaankin.
Ikävintä taas tällaisessa asiassa on se, että sellaiset vieraat jotka eivät ymmärrä normaaleja isäntäväen ja vieraiden välistä suhdetta määritteleviä (yleismaailmallisia) käytöstapoja ja pahimmassa tapauksessa ovat valmiita haukkumaan ja opastamaan isäntäväkeä, aiheuttavat itse negatiivista suhtautumista (pahimmillaan jopa rasismia) itseään kohtaan.
Ikävä kyllä kaikki eivät ole vieläkään oppineet vanhaa (yleismaailmallista) totuutta; maassa maan tavalla tai maasta pois.
Kullervo Kalervonpoika 