Mitä yhteistä on Mäki-Ketelällä, Mäntylahdella ja Hakkaraisella?

Tämän tekstin kirjoittajan  takaraivossa on jyskyttänyt jo hetken ajan sellainen kysymys, että mitä yhteistä on poliitikoilla Juha Mäki-Ketelä, Ossi Mäntylahti ja Teuvo Hakkarainen?

Näennäisesti ei mitään, mutta pinnan alta saattaa (mahdollisesti ja ehkä)  löytyä jotain aivan muuta kuin mitä se pinta antaa ymmärtää. Vähän siten kuin vesimeloninkin kohdalla – pinta on vihreä, mutta sisus tulipunainen.

Palataan asiaan…

JK

Advertisement

 

Rasismi keppihevosena

Rasismi on Suomessa pelottavan voimakasta ja estotonta, kun ministeri saa sontaa niskaansa pelkästään siksi, että vastaa maahanmuuttoasioista, ja kun maahanmuuttoasioihin perehtyneet tutkijat saavat viharyöpyn vastaansa aina julkisuudessa esiinnyttyään.

Entinen stalinisti ja nykyinen vihreä MEP Satu Hassi US-blogissaan 23.3.2010.

Tuo kirjoitus kannattaa lukea kokonaisuudessaan läpi. Se valaisee hyvin viime viikolla mediassa pinnalle paukahtanutta rasismi-sitä-rasismi-tätä-teemaa.  Ainakin tämän pienen huomion  kirjoittajalle jäi sellainen kuva, että Hassi on sisäistänyt syvällisesti stalinismin ajatusmaailman.

Erilaisilla keppihevosilla (mukana tämä tutkijoihin liittyvä väite) ympyrää noitarovionsa ympärillä ratsastava Hassi pyrkii (rasismiksi leimaamalla) kieltämään kaiken maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvan keskustelun.

Jo tuo lause  kun ministeri saa sontaa niskaansa pelkästään siksi, että vastaa maahanmuuttoasioista, kertoo pelkästään kaiken tarvittajan kirjoittajastaan. Hassin maailmassa ministeri on ilmeisesti hallitsija kansa alamaisia. Hallitsija on arvostelun ulkopuolella ja kansa pitäköön suunsa kiinni?

Tässä rasismiin liittyvän käsitteen  iloisessa inflaatiossa on Hassin poliittisessa viiteryhmässä tosin edetty jo harppoen (ja mielikuvitusta käyttäen) vieläkin kauemmas – jopa ilmastonmuutoskritiikki niputetaan hallituksen (itsensä julistaneen) ilmastoasiantuntijan puheenvuorossa iloisesti samaan nippuun rasismin kanssa.

Surkuhupaisinta koko farssissa on  akateemisten tutkijoiden vetäminen mukaan tähän sanavapaudenvastaisen viikon agendaan. Joukko tutkijoitahan esiintyi mediassa ja oli huolissaan siitä, että heitä uhkaillaan ja painostetaan kuin Stalinin ajan Neuvostoliitossa.

Kannanottona uhkailuun ja painostamiseen haluan kertoa varsin selväsanaisesti sen, että tämän kirjoituksen kirjoittaja (ja koko blogin toimitus) tuomitsee uhkailun, häiriköinnin ja painostuksen – kohdistuu se sitten keneen keskustelun osapuoleen tahansa.

Se mikä tekee asian (sen vakavuudesta huolimatta) nurinkuriseksi, on asioiden kääntäminen päälaelleen.

Jos tutkija asettautuu jonkun tutkimuksensa kohteena olevan eturyhmän intressien taakse, hän on menettänyt samalla hetkellä uskottavuutensa. Sen voi tosin tehdä myös tuon tutkimuksen ulkopuolellakin – leimautumalla julkisuudessa jonkin osapuolen jäseneksi.

Osaan tutkijoista kohdistuu näihin asioihin liittyviä (aivan oikeutettuja) epäilyksiä ja keskustelun tukehduttaminen kuuluu aika huonosti akateemiseenkin maailmaan.

Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto väitti siis viime viikon sananvapaudenvastaisen kampanjan yhteydessä HS:ssa, että:

“Sitä voi verrata sellaisiin historiallisiin tilanteisiin kuin Stalinin ajan Neuvostoliitto tai se, kun Galileo Galilei joutui katolisen kirkon inkvisition uhriksi”

MTV3:n toimittaja Timo Haapala lohkaisi  asian ytimeen varsin osuvasti blogissaan:

Voi herrajumala.

Stalinin ajan Neuvostoliitossa oli kyse valtioterrorismista omia kansalaisia kohtaan. Filosofian tohtorin itkunparahdukset ymmärtäisi, jos tieteenharjoittaja haettaisiin kotoaan sisäministeriön mustalla umpiautoautolla aamuyöstä ja vietäisiiin valtioelimen toimesta kylmään selliin odottamaan aamuista pikaoikeudenkäyntiä, johon ei olisi valitusoikeutta, mutta luodin hinta perittäisiin omaisilta. Sellaista se oli Stalinin ajan Neuvostoliitossa. Toinen vaihtoehto saattoi jollekin filosofian tohtorille tai matemaatikolle olla, että reilut parikymmentä vuotta kului Gulagissa Siperian takana metsätöitä harjoittaessa.

Olisi mielenkiintoista nähdä, kuka valtion edustaja on tieteenharjoittajaa uhkaillut niin reippaasti, että tulee Stalinin Neuvostoliitto mieleen… Nytkin toisen päähallituspuolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri oikein toivoo keskustelua aiheesta…

Niinpä niin…

Koko kupletin juoni on varsin selvä – maahanmuuttokritiikin vaimentaminen ja virallisen linjan kanssa eri mieltä olevien toisinajattelijoiden uhkailu, painostus ja loppupelissä suora rankaiseminenkin.

Tällainen ei kuulu kansanvaltaiseen demokratiaan ja se sotii ihmisoikeuksien perustana olevaa sanan- ja mielipiteenvapautta vastaan. Rasimin käsitettä laajentamalla ja sananvapauden olemuksen  (kansalaisen suoja hallitsijan mielivaltaa vastaan) päinvastaiseksi hallitsijoiden toimesta kääntämällä astummekin sitten aimo askeleen kohti poliisivaltiota – ja orwellilaista dystopiaa 1984.

Se mihin se kuuluu on esimerkiksi juuri Hassin nuoruudessaan aktiivisesti ja avoimesti kannattamaan stalinismiin.

Kysymys kuuluukin – pääseekö koira koskaan karvoistaan?

Lähteet: US, HS, STT, MTV3, VL

 

Sano ”ei” uudelle kansalaisuuslaille!

Sisäasiainministeriössä valmistellaan parhaillaan merkittäviä muutoksia voimassa olevaan kansalaisuuslakiin. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2009. Uusi kansalaisuuslaki tulee voimaan vuonna 2010.

Lain yksi tarkoitus on lyhentää kansalaisuuden saamiseen vaadittavaa Suomessa asumisen vähimmäisaikaa kuudesta vuodesta neljään tai viiteen vuoteen. Samalla aiotaan laskea kansalaisuuteen vaadittavaa kielitaitovaatimusta erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomien ulkomaalaisten kohdalla. Nykyisin kansalaisuuden saaminen edellyttää yleensä vain tyydyttävää kotimaisen kielen taitoa. Tätä vaatimusta aiotaan laskea. Suunnitellut muutokset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne heikentävät automaattisesti maahanmuuttajien sopeutumista ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Lisäksi Sisäasiainministeriö aikoo selvittää ”muut kansalaisuuslain keskeiset muutostarpeet”. Näitä muutostarpeita ei ole mitenkään eritelty, yksilöity ja tiedotettu julkisuudessa. Missään ei ole esitetty perusteita sille, miten kansalaisuuslain muutos ajaisi Suomen ja Suomen kansalaisten etuja tai miksi se olisi ylipäätään tarpeellinen.

Asioiden käsittelytapa ei vastaa kansalaisten käsitystä avoimuudesta ja osallistavasta demokratiasta. Tällainen salamyhkäisyys aiheuttaa kansalaisissa helposti tuntemuksia asioiden tarkoituksellisesta salaamisesta.

Kansalaisuuslain muuttaminen helpottaa Suomen kansalaisuuden saamista merkittävästi. Lakimuutos synnyttää taas uuden, suomalaisten veronmaksajien kannalta negatiivisen vetovoimatekijän, jonka johdosta maahamme pyrkivien sosiaaliturvapaikanhakijoiden määrä tulee vääjäämättömästi kasvamaan entisestään.

Kansalaisten yleisen oikeustajun mukaan maahanmuuttajan tulee ymmärtää Suomen kansalaisuus etuoikeutena, ei automaationa. Suomen kansalaisuutta ei tule missään tapauksessa myöntää henkilölle, joka on syyllistynyt rangaistavaan tekoon tai määrätty lähestymiskieltoon. Myös rikoksen, josta ei ole tuomittu rangaistusta lieventävien seikkojen vuoksi, pitää olla este kansalaistamiselle. Kansalaisuuden hakijan tulee pystyä luotettavasti selvittämään, miten saa toimeentulonsa. Erilaiset sosiaalietuudet eivät saa olla merkittävin toimeentulon lähde.

Suomen hallituksen tulee välittömästi järjestää kattava, avoin ja puolueeton tiedotuskampanja uudesta kansalaisuuslaista sekä sen taloudellisista, kulttuurisista, turvallisuuspoliittisista ja sosiaalipoliittisista vaikutuksista.

Vaadimme Suomen valtiota järjestämään päättäjiä sitovan kansanäänestyksen uudesta kansalaisuuslaista ennen lain lopullista hyväksymistä

Toimi heti ja allekirjoita adressi. Lähetä siitä tietoa myös sukulaisille, ystäville, kavereille jne. Adressi luovutetaan eduskunnalle ennen lakiesityksestä äänestämistä.

Allekirjoita adressi täällä.

Adressin on laatinut ja siitä vastaa Muutos 2011 ry, Förändring 2011 rf

Juha Mäki-Ketelä
jmakiketela@gmail.com