Eräs maahanmuuton vapauttamista koskeva perusteema on ollut ikääntyvä väestömme ja sen myötä maahamme saapuva työvoimapula. Todellisuus on kuitenkin toinen – toistan tässä hieman itseäni.

Suomen väestön ikääntyminen on käsitteenä kupla. Kyse on sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien aiheuttamasta tilastollisesta kummajaisesta. Tämä ongelma kuitenkin katoaa näiden suurten ikäluokkien mukana hautaan noin 10-20 vuoden sisällä. Tämän jälkeen Suomen väestö putoaa (ilman keinotekoista väestönkasvua) noin neljään miljoonaan suomalaiseen ja väestöpyramidi (kuin myös elinkeinoelämä) normalisoituu.

Jos tätä – ominkin voimin hoidettavissa olevaa parinkymmenen vuoden mittaista – ongelmaa varten tuodaan maahamme massoittain halpatyövoimaa, tulemme rakentamaan tuleville sukupolville todellisen monikulttuurisen ongelman. Sellaisen, jonka vaikutukset saattavat kestää satoja vuosia ja pahimmillaan ne tuhoavat suomalaisen kulttuurin, suomalaisen kansallisvaltion ja suomalaisuuden.

Sen sijaan, että nämä vanhuksista ja huoltosuhteesta huolissaan olevat ihmiset tekevät nykyistä monikulttuuripropagandaansa, suosittelen laskeutumista todellisuuteen ja tekemään jotain todellista asioiden eteen.

Päivän uutisvuo kertoo, että uusi ikäihmisille tarkoitettu toimintapuisto Helsingin Pikku Huopalahdessa sai yksimielisen innostuneen vastaanoton keskiviikkona, kun joukko vireitä eläkeläisiä tutustui siihen.

Taavetinpuistoon on tuotu monia välineitä, jotka uutisen mukaan vaikuttavat lasten leikkipuiston telineiltä. Ensihavainto ei olekaan kovinväärä, sillä laitteet on suunnitellut ja valmistanut rovaniemeläinen Lappset-yritys, joka tekee leikkipuistojen välineitä. Suurin ero leikkipuiston telineisiin on se, että ikäihmisten puistossa ne ovat matalammalla. Kehittämiseen on osallistunut ikäihmisiä ja lapsia. Puistossa on käytetty myös urheilukentiltä tuttua pinnoitetta, jolloin kaatuminen on pehmeämpää kuin hiekalle.

Näillä ikäihmisille suunnitelluilla aitteilla voi pitää yllä lihaskuntoa ja tasapainoa. laitteiden suunnittelussa on otettu huomioon ikääntyvien kansalaisten arkielämän taitojen ylläpitäminen. Näin ollen myös pyörätuolin ja rollaattorin avulla liikkuvat on otettu huomioon. Puiston yhteydessä on myös puolen kilometrin pituinen kävelyreitti, jonka varrella on penkkejä.

Tämä toimintapuisto on syntynyt Miina Sillanpään säätiön aloitteesta. Helsingin kaupunki vastasi rakentamisesta ja huolehtii ylläpidosta.

Tämä on hieno ajatus, jota voisi laajentaa Pikku-Huopalahden ulkopuolellekin. Tällaiseen toimintaan olisi helppo yhdistää kahvilatoimintaa, retkiä, harrastuspiirejä – jopa päivätansseja seniorikansalaisille. Kun vielä jossain päin käytössä olevaa vanhusten ja lasten yhteisen ajan viettoa saataisiin tähän mukaan, voitaisiin puhua ikäpolvien kohtaamisesta ja yleishyödyllisestä toiminnasta.

Parhaimmillaan näin saataisiin ikääntyvää väestöä aktivoitua ja kuntoutettua niin, että nykyistä paljon pienempi osa päätyisi  myöskin nykyistä lyhyemmäksi ajaksi kroonikko-osastoille. Olen taipuvainen uskomaan siihen, että terve sielu asuu terveessä ruumiissa. Uskoisin ahdistuksen, yksinäisyyden ja masennuksenkin saavan näin ainakin ensiapua ikääntyvässä väestönosassamme.

Vastaavasti kaikki väestön ikääntymisestä huolissaan olevat monikulttuuristit voisivat käyttää edes osan vapaa-ajastaan vapaaehtoistyöhön ja seurusteluun ikäihmisten kanssa. Ehkä sieltä löytyisi viimein järkeä myös tähän nykyiseen monikulttuuriuskontoon.

Joku sanoi joskus, että viisas yhteiskunta kunnioittaa ja kuuntelee vanhuksiaan.

Lähde: HS

Site Meter

Suuri vihreä filosofi Jarkko Tontti on jälleen kerran osoittanut ymmärryksensä laajuutta Vihreän Langan julkaiemassa blogissaan.

Tai sitten nationalismia tai muuta yhteisöllisyyttä korostavaa oppisuuntaa, jonka mukaan ihmistä ei kohdella yksilönä, ainutkertaisena ja erilaisena, vaan vain kansakunnan ja kulttuurin jäsenenä.

Metsään meni, taas. Kolina kuuluu vieläkin.

Toisin kuin virheiden ajama vasemmistolainen ns.yhteisöllisyys,, joka perustuu siihen, että yksilö on yhteisöä varten, nationalismi perustuu siihen, että yhteisö on yksilöä varten.

Nationalimissa yhteisen kulttuurin ja kielen omaavat ihmiset muodostavat keskenään – ykslöistä sukujen ja heimojen kautta koostuvan – kansankokonaisuuden, joka on tarkoitettu omien yksilöidensä suojaksi ja hyväksi.

Tosin kuin vihervasemmistolainen monikulttuurinen yhteiskunta, joka on tarkoitettu puolestaan kaikille muille paitsi sen rakentaneille ihmisille ja heidän jälkeläisilleen.

Lähde: VL

Site Meter

Päivän uutisvuo on tuonut tiedon uusien yksityiskoulujen hakijoista ja odotettavissa olevista luvista perustaa näitä Suomeen. Torstaina käsiteltävistä 16 hakemuksesta osa koskee jo luvan ja valtionavun omaavien koulujen laajennusta esimerkiksi peruskoulun yläluokille tai määräaikaisen luvan muuttamista pysyväksi.

Opetusministeriö aikoo esittää 2–4 täysin uutta toimilupaa yksityiskouluille. Lisäksi viisi jo toimivaa koulua on saamassa tavoittelemansa vakituisen luvan määräaikaisen sijaan.

Osa hakemuksista koskee kouluja, jotka jo toimivat niin sanottuna kotikouluna eli ilman valtionapua. Osa koskee kouluja, jotka eivät vielä toimi lainkaan.

Yleisenä periaatteena maassamme on yleinen ja yhtäläinen kunnallinen peruskoulujärjestelmä. Se rinnalla toimii kuitenkin jonkin verran yksityisessä omistuksessa olevia – lähinnä kannatusyhdistysten ja säätiöiden omistamina – eräitä yksityiskouluja. Suomessa on nykyään noin 70 perusopetusta antavaa yksityistä koulua, joita käy alle kolme prosenttia kaikista oppilaista.

Sivuhuomautuksena on toki mainittava, että näiden kunnallisten ja yksityiskoulujen lisäksi maassamme toimii 13 valtion omistamaa normaalikoulua. Niiden tehtävänä on perusopetuksen jakamisen lisäksi toimia opettajankoulutuksen harjoitteluareenoina. Ei normaali- vaan normikouluina.

Nämä yksityiskoulut toimivat yhteiskunnallisen tarveharkinnan pohjalta. Valtioneuvosto voi myöntää esimerkiksi yhdistykselle luvan järjestää perusopetusta. Lupa tuo valtionavun ja oikeuden myöntää todistuksia. Edellytyksenä on, että opetukselle on tarvetta ja kunnan kanssa on sovittu asiasta.

Kunnan kanssa tehtävää sopimusta ei tarvita, mikäli kyseessä on esimerkiksi vieraskielinen tai erityinen maailmankatsomuksellinen tai kasvatusopillinen opetus.

Yksityiskoulun tulee omata myös tarvittavat ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulun pitoon.

Tämänhetkiset hakijat ovat Espoon kristillinen koulu, Keravan kristillinen koulu, Lahden seudun kristillinen koulu, Kuopion kristillinen koulu, Confido – Pohjanmaan kristillinen kasvatus, Jyväskylän kristillinen koulu, Helsingin kansainvälinen kristillinen koulu, Vihdin steinerkoulu, Oriveden steinerpedagoginen Joonas-koulu, Joensuun steinerkoulu, Porvoon steinerkoulu, Kymenlaakson steinerkoulu, Rauman freinetkoulu, Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu, suomen- ja espanjankielinen Mi Casita -koulu ja Sipilän varakoti.

Huomattavaa tässä hakukierroksessa on se, ettei yksikään islamilainen säätiö, yhdistys tai yhteisö ole hakenut lupaa omalle yksityiskoululleen – kuten niin usein aikaisemmin on käynyt.

Miksi muslimit ovat sitten luopuneet tästä hankkeesta – tai pistäneet sen ainakin hetkeksi jäihin?

Kun katsoo Risto Tammen puuhasteluja, mieleen ei hiivi pienintäkään epäilystä siitä, etteikö taloudellinen pohja olisi – ainakin saudeittain järjestettynä – kunnossa. kyse täytyy olla jostain muusta.

Edellisten kierrosten aikana on valtioneuvoston taholta vedottu myös siihen, ettei tarvetta ole. Toinen syy – joka on ajoittain mainittu ja ajoittain jätetty mainitsematta – on se todellisuus, ettei tällaisessa koulussa annettava opetus ole välttämättä sopusoinnussa maamme lainsäädännön ja sopimiemme kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.

Jos islaminuskoiset oppilaat eristetään omaan yhteisöönsä – niin kodin kuin koulunkin kautta – on turha toivoa heidän sopeutuvan mitenkään paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Päin vastoin – tällainen koulu loisi pahimmassa tapauksessa yhteiskuntamme sisälle – yhteiskuntamme varoilla toimivan – erillisen islamilaisen yhteiskunnan. Sellaisen, joka ei jaa samoja arvoja yhteiskuntamme enemmistön – siis demokraattisen päätösvallan – kanssa.

Sitähän meistä tuskin kukaan toivoo tosissaan?

Lähteet: HS, Opetushallitus, Wikipedia, STT

Jk. Oppositio on muuten epäillyt, että sinivihreä hallitus alkaa myöntää lupia kasapäin nyt, kun sille ei ole enää vastaavia ideologisia esteitä kuin esimerkiksi sosiaalidemokraateilla on ollut. Yksityisten peruskoulujen määrä ei kuitenkaan ole räjähtämässä käsiin ainakaan ensimmäisen jaon seurauksena.

Ja hyvä näin.

Tarveharkinta on hyväksi kaikkialla siellä missä vaaditaan erityiskohtelua ja -oikeuksia. Peruskoulujärjestelmämme on osoittautunut PISA-tutkimusten perusteella erittäin laadukkaaksi ja tätä samaa järjestelmää noudatetaan myös näissä yksityiskouluissakin.

Yhteiskunnan kannalta homogeenisuus on hyve.