(Emma) Kari kannattaa pysyvän, kaupungin ylläpitämän leirin perustamista romaneille esimerkiksi Rastilan leirintäalueen yhteyteen, mutta myöntää, ettei romanien ihmisoikeuskysymyksiä ratkaista Suomessa vaan lähtömaissa Romaniassa ja Bulgariassa.

 

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Emma Kari (vihr) Vihreän Langan mukaan 15.10.2010.

Site Meter

(Toimituksen huomautus; pyrimme syyskiireiden jälkeen olemaan aktiivisempia ja päivittämään myös tämän aihealueen lähitulevaisuudessa)

Suomen terhakkain vihervasemmistolehti Vihreä Lanka ei taas tänäänkään yllätä.

Otsikolla Helsinki ahdistelee romaneja julkaistussa (Lasse Leipolan kirjoittamassa) anarkouutisessa väitetään( aika luovasti), että Helsingin kaupunki on ajanut itsensä umpikujaan romaniasiassa Leipolan mukaan näin varoittaa sosiaalikeskus Sataman romanityöryhmä.

Kyseisen vallankumoustaan työmarkkinatuella puuhastelevan marginaaliryhmän mukaan kaupungin päättäjät yrittävät demonisoida kokonaisen kansanryhmän, koska heillä ei ole muuta ratkaisua.

Työelämän ja yhteiskunnallisen vastuun ulkopuolelle jättäytynyt Dan Koivulaakso on käytellyt yhteiskunnalta saamiaan subventioita aikaisemminkin yhteiskunnan vastaisiin puuhasteluihinsa. Viime aikoina Dan on ollut mukana järjestämässä majoitusta romanikerjäläisille – kaupunkilaisten  verovaroilla.

Komealta kalskahtavaa työryhmä nimitystä itsestään käyttävä tuttipulloterroristien joukko viittaa muun muassa poliisin romaneita kohtaan heinäkuussa kohdistamaan tehokampanjaan. Tämä työryhmä valittelee, ettei romanikiertolaisten tilanteesta synny asiallista keskustelua missään kaupungin elimessä.

Se, mikä nyt sitten on asiallista ja mikä ei, määrittyy tuskin pienen kaupunkia ja yhteiskuntaa raunioittamaan pyrkivän marginaaliryhmän mielipiteiden mukaan. Asiallisesti ottaen, tästä asiasta on käyty asiallista kansalaiskeskustelua, jonka tuloksena on todettu, että kerjääminen ja kerjäläiset eivät kuulu Suomeen – eikä myöskään se rikollisuus  joka heidän mukanaan on tullut.

Kuluneen kesän aikana romaneja on majoitettu kaupungin näille outonomisteille tarjoaman päivähoitopaikan – ns.sosiaalikeskuksen – alueella. He ovat pystyneet näin käyttämään nuorisotoimen varoilla tuettua tilaaa päivittäisten puuhiensa tukikohtana. Tämä on hyvä muistaa – etenkin niiden helsinkiläisten, joiden lapset eivät päässeet kaupungin tarjoamien kesäisten nuorisopalvelujen piiriin.

”Valvonnan ja hierarkioiden sijaan se on tarjonnut vastavuoroiseen avunantoon, solidaarisuuteen ja tasa-arvoon pohjaavan yhteisön, jossa miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, suomalaiset ja ulkomaalaiset jakavat vastuun yhdessä”,

sanoo Koivulaakso.

Vastuunjakaminen kuulostaa outonomien yhteydessä aika erikoiselta, etenkin kun puhutaan tällaisesta sakista, joka viis veisaa yhteiskunnallisesta vastuusta. Jakaminen näissä piireissä tapahtuu niin, että nämä outonomit jakavat yhteiskunnalta saatuja varoja keskenään – ja käyttävät puuhiensa verhoamiseen esimerkiksi näitä kerjäläisiä keppihevosinaan.

Samainen outonomien ryhmä ihmettelee, miten sosiaalikeskuksen väki on kyennyt muutamassa kuukaudessa luomaan olosuhteet, joissa kymmenet romanit ovat pystyneet elämään arkeaan jopa mukavasti, kun samaan aikaan viralliset tahot rämpivät byrokratian ja hierarkioiden ikuisessa suossa.

”Kuinka resuiset ”autonomit”, joiden käytössä on 360 neliömetrin tila, pystyvät tarjoamaan jotakin, mihin EU-maiden hallitukset eivät kykene?”,

Koivulaakso kysyy.

Niinpä niin.

Ehkä se johtuu siitä, että yhteiskunnan resurssit ovat rajalliset – sähkö ei tule seinästä eikä raha pankkiautomaatista. Yhteiskunta joutuu miettimään, miten ja kenelle se rahansa jakaa (kuten olemme nähneet, nämäkin varat ovat pois muualta, missä niitä olisi tarvittu kipeämmin ja oikeudenmukaisemmin).

Ehkä se johtuu siitä, että toisin kuin nämä outonomit, yhteiskunta (eli kansalaisten enemmistö) ei katso tällaista kerjäystoimintaa eikä siihen liittyviä lieveilmiöitä tavoittelemisen ja tukemisen arvoiseksi yhteiskunnalliseksi toiminnaksi Suomessa.

Ehkä se johtuu myös siitä, että Koivulaakso kumppaneineen on tottunut olemaan käsi ojossa ja vaatimaan muilta taloudellista vastuuta omasta elämästään? Kun kaikki tulee ilmaiseksi ja ilman rehkimistä, on ilmeisen vaikeaa arvostaa yhtään mitään saamaansa.

Lähde: VL

Site Meter

Päivän Hyysäri palaa rakkaaseen romanialaiskerjäläisiin liittyvään ikiteemaansa.

Helsingin kaupungin ja Helsingin Diakonissalaitoksen Rom po drom – Romanit tiellä -projektissa työskentelevä työpari – Tuomo Leinonen ja Marjatta Vesalainen – on haastatellut liki kahtasataa Helsingissä majailevaa kiertolaista.

Työryhmä tutkii

Se mitä on tähän mennessä tuolle työryhmälle (kerjäläisten itsensä kertomana) on selvinnyt:

* Nämä kerjäläiset oleskelevat Suomessa kerrallaan keskimäärin kuusi kuukautta.
* Suurin osa heistä kerjää Helsingin keskustassa joka päivä yhdeksästä viiteen.
* Päivän tuotto vaihtelee kymmenen ja viidentoista euron välillä.
* Valtaosa Helsingin keskustan kerjäläisistä on romanialaisia, muutamat ovat Bulgariasta.
* Suomessa pisimpään viipyvät ovat yleensä kotoisin Bacaun, Gorjin tai Alban lääneistä Romaniasta.
* Nuorin tavattu kiertolainen oli kaksivuotias, vanhin jo vanhus. Suurin osa kiertolaisista on miehiä.
* Kiertolaisryhmät – tai mustalaiset, kuten he itseään kutsuvat – olivat tulleet Suomeen leveämmän leivän perässä.
* Suomesta ei tiedetä etukäteen muuta kuin se, että se sijaitsee ”ulkomailla”.
* Osa romanialaisista luuli tai luulee Suomea kuningaskunnaksi.
* Työryhmä ei havainnut merkkejä laajemmin johdetusta toiminnasta.
* Myöskään pakotettua kerjäämistä ei havaittu, vaikka naiset ovatkin tiukasti miesten käskynalaisia.
* Romanikulttuuri ei salli prostituutiota.

Uskokoon kuka haluaa ja mitä haluaa – olen osittain aika skeptinen kerrotun todellisuuspohjan kanssa. Ei sovi unohtaa, että poliisi kertoi auton keräilevän kolehteja ja huoltavan kerjäläisiä. Eikä sitä, että – edelleen poliisin kertomana – Katajanokalta löytyi näiden kerjäläisten käyttämä rekvisiittavarasto.

Kerjääminen ja lapsen etu

Työryhmä ilmaisee myös huolensa kiertolaislasten kohtalosta. Kerjäläisten ja katusoittajien lasten koulunkäynti kärsii vanhempien jatkuvan poissaolon tai muuttamisen takia.

Tässä on varmaan oikea huolen paikka. Mutta mitä tehdä?

Kerjäläiskulttuuriin paikoilleen asettuminen ei oikein – tämänkään tutkimuksen mukaan – kuulu. Vaeltaminen maasta toiseen ei taida oikein antaa pohjaa koulunkäynnille tai edes yhden kielen kunnolliselle oppimiselle.

Ja kun lapsella ei ole edes mahdollisuutta hannkia ja saada kunnollista luku- ja kirjoitustaitoa, hänen on vaikea oppia edes ammattia. Ja jos oma kulttuuri pohjautuu kiertämiseen ja jo lapsena tapahtuvaan kerjäämiseen, lasten kokonaisetu on pahasti vinoutunut.

Minusta asiaa olisi syytä tarkastella myös tästä suunnasta – onko tällainen ns. alkuperäiskulttuuri sovitettavissa eurooppalaiseen ihmioikeuskäsitykseen?

Kerjäläisten tukeminen

Leinosen ja Vesalaisen mielestä kerjäläisille pitäisi antaa materiaalista tukea vain harkiten.

Tästä olen samaa mieltä. Jos jokin kulttuuri perustuu elannon hankkimiseen ilman työntekoa, se pyrkii myös hyödyntämään kaikki saamansa subventiot – jotka puolestaan vähentävät (yleistäen) halua minkäänlaiseen työntekoon.

Näin oravanpyörä on valmis.

Toisaalta, minulle tulee hieman epätodellinen olo, kun sama parivaljakko toteaa seuraavaksi:

Työlle on asetettava tavoitteeksi kerjäävien ja suomalaisten välisen yhdentymisen tukeminen sekä sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen.

Jos he eivät pärjää kotimaassaan ja lähempänä omaa kulttuuriaan olevassa ympäristössä, miten he voivat pärjätä aivan toisella planeetalla sijaitsevassa Suomessa? Etenkin kun heidän kulttuurinsa perustuu kiertämiseen ja kerjäämiseen ja suomalainen kulttuuri vahvasti paikallaanolemiseen ja luterilaiseen työmoraaliin.

Eiköhän näitä ihmisiä pystytä parhaiten auttamaan heidän omassa kotimaassaan? Minun nähdäkseni ongelmien ratkominen niiden synty-ympäristössä on huomattavasti tehokkaampaa, kuin niiden levittäminen pitkin Eurooppaa.

Asiassa nousee vastakkain kaksi keskenään kovin ristiriidassa olevaa tavoitetta – sallitaanko kerjäämiseen ja kiertämiseen perustuva kulttuuri nykyisessä Euroopassa vai olisiko (jo pelkästään lasten tulevaisuuden ja kokonaisedunkin vuoksi) syytä rajoittaa tämän tyyppistä ( tämä ei siis ole luonteeltaan työvoiman vapaata liikkumista ) toimintaa rajojen yli.

Olisiko todellakin parempi auttaa näitä kiertolaisia omassa maassaan? Auttaa heitä sivistymään, juurtumaan ja hankkimaan itselleen todellisen, oikean elinkeinon ammatin kautta? Onko tällaisen toiminnan salliminen – jopa tukeminen – lopulta kenenkään etujen mukaista?

Huutava työvoimapula ja valtion runsaskätiset avustukset

Työryhmän mukaan moni saapuu Suomeen, koska on kuullut tuttaviltaan rikkaasta valtiosta ja anteliaista asukkaista. Harhatietoa levitetään muun muassa internetissä. Siellä on romaniankielisiä sivustoja, joissa kerrotaan tietoa Suomen huutavasta työvoimapulasta ja valtion runsaskätisistä avustuksista.

Samaan aikaan, eräät piirit hyysäävät asiaa ja muutamat vihervasemmistolaiset poliitikot ovat valmiita ottamaan nämä kiertolaiset suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Puhumattakaan ministereistä, jotka laman saavuttua huutavan työvoimapula(kupla)a julkisuudessa.

Sanoisin, että aika edesvastuutonta menoa – jopa kukkahattuväeltä.

Edelleen – samaan aikaan, tämä kukkahattuväki on unohtanut näköjään todellisuuden.

Suomessa on 650000 köyhyysrajan alapuolella elävää kantasuomalaista. Lisäksi – virallisesta humppukista huolimatta – maassamme on edelleen yli 200 000 työtöntä. Näitä (eläviä ja tuntevia ihmisiä) on piiloteltu tilastoihin, höpö-höpökursseille, sairauslomille, työkyvyttömyyseläkkeille ja ties mihin muuhun tilastoihin. Asunnottomuus on pääkaupunkiseudulla arkipäivää tuhansille ihmisille. Julkinen terveydenhoito on konkurssikypsä ja tehoton. Mielenterveydenhoidosta eivoida kai edes käytännössä puhua. Lapset, yksinhuoltajat, vanhukset, köyhät – jopa varakkaat, mutta ylityöllistetyt ja yksinäiset ihmiset – voivat pahoin.

Poliitikkojen lisäksi myös ammattiyhdistysliike ja vasemmisto kokonaisuudessaan on unohtanut työttömät ja keskittyy duunariammateissa säilyneen ylemmän keskiluokan hyvinvoinnin lisäämiseen – pätkätyökin kuuluu muille kuin tovereille. Vuoden 2008 alussa Asiakastiedon rekisterissä oli 309 000 maksuhäiriömerkinnän saanutta, eikä luvussa vielä näkynyt tuore pikavippibuumi.

Toimeentulotuki, kansaneläke ja työttömän perusturva ovat pysyneet pitkään samalla – noin 500 euroa kuukaudessa – tasolla. Toimeentulotuen perusosa vaatisi 35 prosentin korotuksen, jotta sen ostovoima saataisiin samalle tasolle kuin vuonna 1994.

Kuitenkin – jälleen samaan aikaan – vuonna 2008 pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kulut olivat 60 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 nämä samat kulut kasvavat 92 miljoonaan euroon.(Kiitos lukijalle vinkistä)

Näihin kyllä riittää Suomessa nykyään rahaa ja mielenkiintoa.

Lähteet: Tilastokeskus, HS, Ylioppilaslehti, STT

Jk. Lisää suomalaisesta todellisuudesta – ajoittain paljonkin parjaamani – Ylioppilaslehden julkaisemassa ja Antti Järven kirjoittamassa ansiokkaassa jutussa.


Site Meter

    Kari Suomalaisen perikunta

Suomi on tasavalta jossa valta kuuluu kansalle. Näin alkaa Suomen perustuslaki. Laki on laki ja perustuslaki on superlaki – niinhän sitä tyhmempi voisi luulla.

Valta näyttäisi todellisuudessa kuitenkin – ainakin täältä katsoen tarkasteltuna – siirtyneen muutaman ministerin ja virkamiehen sekä erilaisten yhteiskunnalle haitallisten vähemmistöryhmien käsiin. Näillä vähemmistöryhmillä tarkoitan pienen soosipäiden joukon pyörittämiä työmarkkinavallankumousta puuhastelevia tuttipulloterroristeja.

Kansalaiset ovat kertoneet mielipiteensä.

Vaikka gallupit alkavat voittamaan- joissain tapauksissa – jo tilaston aseman emävalhetta pahempana valheena, ne ovat kuitenkin suuntaa antavia ja tarpeeksi suurella otoksella tehtyinä kohtuullisen luotettaviakin.

Kun kansalaisilta kysyttiin tammikuussa heidän mielipidettään Romaniasta Suomeen ilmaantuneista kerjäläisistä, pääkaupunkiseudun asukkaat halusivat varsin selvästi kieltää kerjäämisen:

Pitäisikö kerjääminen kieltää?
Kyllä 76% Ei 24%

Sami Kero/HS

Pääkaupunkiseudun kuntien eli Helsingin, Espoon ja Vantaan välillä ei ole suuria eroja suhtautumisessa kerjäläisiin. Sen sijaan sukupuoli, ikä, puoluekanta ja ammatti vaikuttavat heihin suhtautumiseen.

Naiset suhtautuvat kerjäämiseen nuivemmin kuin miehet. Mitä iäkkäämpi vastaaja on, sitä kielteisemmin hän kokee kerjäämisen. Hanakimmin kerjäämisen kieltäisivät kokoomuksen ja Sdp:n kannattajat. Kokoomusta tukevista 73 prosenttia ja demarimielisistä 63 prosenttia ovat kiellon kannalla.

Vasemmistoliiton, vihreiden, Rkp:n ja keskustan kannattajien keskuudessa on keskimääräistä enemmän tukijoita ja myötämielisiä kerjääjille. Vasemmistoliiton kannattajista lähes puolet on sitä mieltä, että kerjäämistä ei tule kieltää. Vihreiden kannattajista kerjäämiskieltoa vastustaa kaksi viidestä.

Mielenkiintoiseksi asia meneekin näin jatkossa.

Nämä yhteiskuntaamme nakertavat marginaaliryhmät ovat tehneet muiden karhunpalvelustensa jatkoksi – ihan keskenään – päätöksiä, ikioman suljetun työryhmänsä sisällä.

Muutaman marginaalinäkökantaa edustavan – ja pikaisesti työryhmään kasatun – ns. asiantuntijan mielestä kerjäämistä ei haluta kieltää lailla. Tämän työryhmän mukaan kerjäläiset ovat vielä pieni ongelma Suomessa

    JENNIINA NUMMELA / HS

Asiaa pohtineen työryhmän mukaan lainmuutos ei estäisi köyhien EU-kansalaisten tuloa Suomeen. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r) mukaan kerjäläisilmiö on tullut Suomeen jäädäkseen.

Niin kauan kuin elintasoerot ovat suuria ja romaneita syrjitään eri maissa, meillä tulee olemaan etnisiä ryhmiä, jotka liikkuvat ympäri Eurooppaa.

Thors uskoo, että kerjäämisen kieltäminen lailla voisi johtaa muuhun rikolliseen toimintaan.

Vai niin?

Jos kerjäämisestä tehdään rikos, niin eikö ole suhteellisen selvää, että rikokseen syyllistynyt on harjoittanut rikollista toimintaa? Uskomaton logiikka Astridilla ainakin on.

Ja miten niin se on tullut jäädäkseen? Onko Astrid kenties se ihminen, joka päättää meidän muiden – enemmistön – puolesta tällaisista asioista?

Haluaako Astrid muuttaa tasa-arvoisen suomalaisen yhteiskunnan takaisin kahden kerroksen väkeä sisällään pitäväksi herra- ja piikayhteiskunnaksi? Minusta kerjäämisen palaaminen virallisesti hyväksytyksi ilmiöksi on myös henkinen paluu 1800-luvulle. Suuri kansallinen häpeä hyvinvointiyhteiskunnalle.

Tai sitten kyseessä on täysin tarkoitushakuinen valtapolitiikka….

Thors vastaanotti kerjäämistä pohtineen työryhmän raportin torstaina. Selvityksessä muistutetaan, että poliisi voi jo nykyisen järjestyslain puitteissa puuttua häiritsevään kerjäämiseen. Lastensuojelulain nojalla viranomaiset voivat estää kerjäämisen alaikäisiltä.

Miksi sitten apulaisvaltakunnansyyttäjä ohjeistaa toisella tavalla?

Työryhmä haluaisi koko maan viranomaisille yhtenäisen ohjeistuksen kerjäämisestä. Ongelmiin pitäisi lisäksi kiinnittää enemmän huomiota kerjäläisten kotimaissa ja EU-tasolla, raportti huomauttaa.
Suurin osa Suomeen saapuneista kerjäläisistä on selvityksen mukaan Romanian romaneita. Heidän elinolosuhteensa kotimaassa ovat heikot.

Tilanne Romaniassa pakotti meidät lähtemään. Osa meistä halusi tulla Suomeen etsimään töitä, mutta se on aika mahdotonta. Haluamme kuitenkin ansaita rahaa rehellisesti, kuten soittamalla kaduilla.

Näin kertoi kertoi Romanian romani Ionel Oprea torstaina järjestetyssä Rajasaaren romanien häätämistä vastustavassa mielenosoituksessa Helsingin Kauppatorilla.

Saisiko tässä taas kysyä välikysymyksen?

Miten on mahdollista, että keppikerjäläiset pystyvät kuitenkin matkustamaan aivan toiselle puolelle Eurooppaa – ilman rahaa?

Oprea kuuluu 20:een romaniin, jotka Vapaa liikkuminen -verkosto kaksi viikkoa sitten majoitti Helsingin Rajasaaren sosiaalikeskuksen varastoon. Tiistaina rakennusta hallinnoiva Helsingin liikuntavirasto pyysi poliisia häätämään romanit rakennuksesta paloturvallisuussyihin vedoten. Nyt romanit asuvat teltoissa sosiaalikeskuksen pihalla.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin mukaan Helsingin sosiaalivirasto on valmis auttamaan häädettyjä romaneja, jos nämä ottavat yhteyttä.

Tästä varmaan kaikki helsinkiläiset vähävaraiset ovat todella otettuja …

Lisää suita jakamaan ehtyviä varoja. Elintarvikkeiden hinnat ovat kasvaneet viimeisen puolen vuoden aikana todella rajusti. Tämä koskee kipeimmin juuri vähävaraisiin – niihin suomalaisperheisiin, joilla ei ole mahdollisuutta taloudellisen tilanteensa ja työnteon vuoksi matkustaa ulkomaille kerjäämään – ja vastaanottamaan samaan aikaan paikallisia sosiaalisia subventioita.

Palotarkastaja kielsi kyseisen tilan käytön majoitukseen. Tätä kieltoa ei kaupunki voi ohittaa

Vapaa liikkuminen – verkoston järjestämällä mielenosoituksella haluttiin estää Helsingin kaupunkia häätämästä romaneita teltoista.

Niinpä niin…

Höpö, höpö – läpinäkyvää takkuilua… Anarkomarkot käyttävät näitä ihmisiä keppihevosina suuressa taistelussaan Systeemiä vastaan – todellisesta humanismista ei näiden keskenkasvuisten egoilijoiden kohdalla ole todellakaan kyse.

Ja itse asiassa lainsäädäntö kieltää kaupunkialueella teltoissa nukkumisen.

Mitään ei ole taaskaan opittu mistään.

Surkeinta koko tilanteessa on se, että – puupäisyydessään maailmanmestariluokkaa edustavat – marginaalipäättäjämme eivät usko mitään, eivätkä ole ottaneet opikseen muualta saaduista kokemuksista.

Viime vuoden syyskuussa Norjassa keskusteltiin samasta aiheesta. Monet ulkomaisista kerjäläisistä viipyvät Norjassa vain muutaman viikon, sillä lyhyessäkin ajassa he pystyvät ansaitsemaan suhteellisen suuria summia.

Norjalainen Dagsavisen -lehti kertoi parikymppisestä romanialaismiehestä, joka kerjäsi Oslossa parisen viikkoa viime vuoden loppukesällä. Nuorukainen tarvitsi rahaa opiskeluun. Kotimaassaan hän ei välttämättä olisi saanut työtä, eikä siitä olisi maksettu läheskään yhtä paljon kuin kerjäämisestä öljyvauraan Norjan kaduilla.

Oslossa romanialaismies ylsi jopa tuhannen Norjan kruunun (noin 126 euron) päivätuloon.

Kerjääminen oli vielä vuoden 2005 loppuun asti kiellettyä Norjassa. Lakimuutoksen jälkeen ulkomaisia kerjäläisiä on virrannut Norjaan suuria määriä, ja avustusjärjestöjen mukaan heitä on parhaimmillaan jopa sata Oslon kaduilla.

Emme auta ketään pönkittämällä ulkomaalaisten kerjäämistä. Jo nyt näemme, että toiminta on osittain organisoitua

sanoi Oslon kaupunginhallituksen puheenjohtaja, konservatiivista Høyre-puoluetta edustava Erling Lae, Dagsavisen-lehdelle. Lae pelkäsi, että vauraasta ja anteliaasta Norjasta on kehittymässä kansainvälisen kerjäämisen turvapaikka.

Eikä tuo ole tosiaan mikään ihme.

Yhdenvertaisuus lain edessä?

EU näyttää – jälleen kerran – sen rakenteellisen vääryyden, tekopyhyyden ja näennäisdemokratian , jonka pohjalle se on rakennettu.

EU:n juhlapuheissa vakuutetaan kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisoikeuksia, todellisuudessa tämä liitto vie kansalta vallan ja polkee alkuperäisväestöjen oikeuksia. Kansallinen päätöksentekovalta on annettu kyvyttömien päättäjien toimesta EU:lle ja Suomikin on enää irvikuva kansanvaltaisesta kansallisvaltiosta.

Ikävintä on se, että se edellisten sukupolvien työllä ja uhrauksilla rakennettu hyvinvointiyhteiskuntamme on annettu kiihtyvää vauhtia ulkopuolisten onnenonkijoiden ja saalistajien jaettavaksi – ja samaan aikaan omat syrjäytyneet on unohdettu oman onnensa nojaan.

Jokainen yhteiskunta on ensisijaisesti rakennettu omia kansalaisiaan varten.

Minusta olisi varsin mukavaa, jos hyvinvointiyhteiskuntamme terävin kärki suuntaisi toimintatarmonsa ja aktiivisuutensa todellisiin, ympäristössämme ja keskuudessamme oleviin ongelmiin – kaiken tyhjänpäiväisen maailmanparantamisen ja vallankumoushaikailun sijaan.

    Iltalehti

heitäkään unohtamatta:

Kuten jo totesin, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri lupasi, Helsingin sosiaalivirasto on valmis auttamaan häädettyjä romaneja, jos nämä ottavat yhteyttä.

Tästähän muodostuu hyvä diili jollekin – kerjäläiset saavat sosiaaliturvan ja sen lisäksi voita leipänsä päälle kerjäystuloistaan.

Onkohan kukaan tosissaan tutkinut sitä, kuinka organisoitua tämä toiminta on?

Voivatko esimerkiksi Sauri tai Thors luvata, että suomalaisen yhteiskunnan jakamat toimeentuloavustukset ja muut sosiaaliset subventiot eivät ajaudu – tässä tai joissain muissa tapauksissa – järjestäytyneen rikollisuuden käsiin?

Esimerkkejä epäilyksistä toimeentuloon tarkoitettujen yhteiskunnallisten avustusten käyttämisestä johonkin muuhun kuin toimeentuloon on ollut olemassa jo jonkin aikaa. Ulkomaanmatkailua siihen maahan, josta on jouduttu turvattomuuden vuoksi poistumaan ja rahansiirtoja – Suomen rajojen ulkopuolelle.

Joskus sanottiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Nyt näyttää – kärjistetysti siltä – että on lottovoitto saapua Suomeen – mihinkään ryhmään, kulttuuriin, kansallisuuteen, uskontoon tai muuhunkaan etnisyyteen mitenkään viittaamatta.

Minua on jäänyt vaivaamaan tässä tilanteessa eräs varsin konkreettinen asia. Miten tämä asia peilautuu minimipalkalla tai toimeentulotuen varassa elävään suomalaiseen köyhään? Tuleeko hänelle eteen se hetki, että suomalaisenkin köyhän pitää siirtyä kerjäämään pärjätäkseen? Vai tullaanko hänelle suosittelemaan esimerkiksi prostituutiota hengenpitimikseen?

Tulevaisuus ei näytä kenenkään – edes tavallisen veronmaksajan – kannalta mitenkään valoisalta. Itse asiassa nykyinen kehitys avaa varsin ikäviä visioita yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja sen myötä levottomuuden, turvattomuuden, todellisen rasismin ja jopa suoranaisen väkivallan synnystä ja kiihtymisestä.

Kansanvallan irvikuva

Koko vihervasemmistomme – johon lasken nykyään myös Astrid Thorsinkin – on menettänyt suhteellisuudentajunsa. He eivät ymmärrä sitä, että kerjäläisten, pakolaisten ja muun kieli- ja ammattitaidottoman väen haaliminen Suomeen on oman oksan sahaamista kaikkein pahimmassa mielessä.

Huoltosuhde heikkenee kun ainoastaan väestönkasvu sekä monikulttuurinen utopia ovat jääneet mantraksi tähän ajattelumalliin. Antamalla väestön laskea normaaliin – ennen sotia olleeseen status quohon, pystymme hoitamaan sekä itsemme, että läheisemme. Kuten olen joskus aikaisemminkin todennut, suuret ikäluokat ovat sodan seurauksena syntynyt tilastollinen harha. Tämä ongelma poistuu luonnollisella tavalla eikä sen tilalle ole mitenkään järkevää hankkia uusia ongelmia – monikulttuurisuutta, rasismia, levottomuutta, rikollisuutta ja lopulta yhteiskuntamme tukehtumista vääristyneen huoltosuhteen alle.

Ja nämä kommentit – ne osoittavat suoranaista halveksintaa omaa kansaa ja kansanvaltaista yhteiskuntaamme kohtaan.

Jos Astrid Thors päättää yksin siitä mikä on pysyvää, toivottua tai ei-toivottua, haluaisin varsin mielelläni tietää koska, missä ja kenen toimesta Astridille on myönnetty tällainen diktatuuri?

Lähteet: HS, STT, Dagsavisen, City, Iltalehti


Site Meter

Kohu kerjääjien ympärillä jatkuu. Turun poliisi ilmoitti eilen, ettei se aio sakottaa kerjäläisiä vastoin aikaisempaa ilmoitustaan. Syyksi ilmoitettiin apulaisvaltakunnansyyttäjän ohje.

Tänään apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske korjaa lausuntoaan ja kertoo, ettei hän ole tarkoittanut Helsingin ulkomaalaispoliisille antamaansa lausuntoa kerjäämisen sakottamisen lainmukaisuudesta valtakunnalliseksi ohjeeksi.

Kun huhtikuussa kirjoitimme lausuntoa, ajattelimme tilannetta, jossa yksityinen ihminen kerjää passiivisena itselleen.

Hänen mukaansa rahankeräyslakia ei voi tässä tilanteessa soveltaa.

Yksittäisen ihmisen omaan hädänalaiseen tarpeeseensa kerjääminen ei ole rahankeräyslaissa tarkoitettua rahankeräyksen toimeenpanemista.

Oikeassahan Kalske tässä on. Ilman seurantaa ja esitutkintaa erittäin vaikeaa osoittaa todeksi se, että yksittäinen kerjäläinen suorittaa organisoitua rahankeräystä jonkin joukon jäsenenä. Puhumattakaan siitä, että hän toimisi järjestäytyneen rikollisuuden käsikassarana.

Siis – ilman seurantaa ja esitutkintaa.

Kalske muotoilee asian myös toisella tavalla. Hänen mukaansa tilanne on sama kuin ennen vanhaan, kun spurgut pyysivät markkaa:

Ei silloin kukaan ajatellut, että se olisi ollut jotain organisoitua rahankeräyslain tarkoittamaa rahankeräystä.

Ei tietenkään – mutta tilanne on joka suhteessa erilainen omien rantojemme ja metsiemme miesten sekä näiden ulkomailta saapuneiden ammattikerjäläisten – ja sosiaalituristien – suhteen.

Eilinen Ilta-Pravda kertoi nimittäin, että jo arviolta 50 Helsingissä oleskelevaa Romanian ja Bulgarian romanikerjäläistä on jättänyt kevään ja kesän aikana turvapaikkahakemuksen.

STT:n mukaan poliisiviranomaiset eivät ole innoissaan hakemusten määrästä.

Helsingin ulkomaalaispoliisin tutkimusyksiköstä kuitenkin todetaan, että romanien mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta on pieni. Tämä johtuu siitä, että EU-maiden mukaan Romania ja Bulgaria ovat turvallisia maita.

Turvapaikkahakemuksen käsittely kestää yleensä vähintään kuukauden, jonka aikana hakija asuu vastaanottokeskuksessa. Tällöin turvapaikanhakija voi elää vapaasti ja esimerkiksi jatkaa kadulla kerjäämistä.

Ja palata maahan karkotuksen jälkeen – mahdollisesti – toisen henkilöllisyyden turvin…

Nämä omat spussemme ovat häpeäpilkku koko nykyiselle hyvinvointiyhteiskunnallemme. Aika on tosin hoitanut sen vieläkin suuremman epäoikeudenmukaisuuden ilmentymän, joka seurasi viime sodista. Suuri joukko tavallisia miehiä putosi sodan jälkeen henkisesti haavoittuneina suoraan kovaan arkeen ja takaisin haavojaan parantelevaan yhteiskuntaamme. He eivät kestäneet – he syrjäytyivät.

Jokainen ikäiseni – ja ainakin minua vanhempi – helsinkiläinen muistaa toreilla, Lepakon nurkilla ja sen viereisellä joutomaalla majailleet syrjäytyneet sotaveteraanit. Minua puistattaa vieläkin se, miten Suomi suhtautui näihin poikiinsa – heihin, jotka se raastoi suoraan Suomi-äidin nisiltä puolustamaan häntä.

Poletit poikki kenttäpuvusta, sotilaspassi kouraan ja oman onnen nojan. Känni ja työn touhuun seuraavana päivänä. Kaikki eivät sitä kestäneet – ja tuolloinen Suomi hylkäsi heidät. Ja aika hoiti lopulta ongelman.

Vaikka kuulen jo vastakuoron huutavan, väitän että – ainakin osa – nykyisistä syrjäytyneistä on päätynyt tilaansa yhteiskunnallisen toiminnan kautta. 1990-luvun suuri lama, mielenterveyshuollon surkeus, yhteiskunnallinen itsekkyys ja tämä egosentrinen aika on – ainakin osaksi – ollut mukana tässä ongelmassa.

Tautofoniaa tai ei – olen kuitenkin sitä mieltä, että meillä on ensisijainen velvollisuus huolehtia omista kansalaisistamme, ennen kuin alamme koko maailman sairaalaksi, sosiaalipäivystykseksi ja vanhainkodiksi.

Sanoo Astrid sitten ihan mitä tahansa…

Jokainen meistä ymmärtää sen, että tämä ulkomailta Suomeen suuntautuva kerjäystoiminta on hyvin organisoitua ja se suuntautuu sekä suomalaista kansanluonnetta että yhteiskuntaamme vastaan. Se pyrkii hyödyntämään suomalaisten hyväntahtoisuutta ja yhteiskuntamme porsaanreikiä. EU on ollut tässäkin asiassa ongelmallinen sikäli, että se on hämärtänyt koko kauniin kansallisvaltiomme pohjaa ja perusajatusta. Sitä, että jokainen valtio on rakennettu ensisijaisesti sen omia kansalaisia varten.

Kyllähän nämä kerjäläiset ovat hyvinvointivaltion kauniilla kasvoilla rumentava elementti, johon haluttaisiin ratkaisu. Mutta ensin pitäisi selvittää, että onko heidät painostettu lähtemään tänne kerjäämään

Kalske toteaa.

Jos poliisi voi osoittaa toiminnan olevan organisoitua rahankeruuta, tilanne muuttuu kokonaan toiseksi. Ongelmalliseksi asian tekee se, että yhtään tapausta ei ole tutkittu, vaan kerjääjille on ajateltu antaa sakkolappu käteen.

Kalskeella on eräs neuvo poliisille asian suhteen:

Sanoin viimeksi eilen Turun poliisipäällikkö Tapio Huttuselle, että en ole kieltänyt nostamasta syytteitä. Pikemminkin jopa kehotin, että tutkikaa yksi tai kaksi kerjäläistä ja viekää ne syytteellä käräjille

Nimen omaan. Poliisi tutkii ja oikeus hutkii.

Jos samat ihmiset kiertävät eri paikkakunnilla kerjäämässä, niin miksi poliisi ei tutki asiaa järjestäytyneenä toimintana? Yksittäiset sakotustoimet olisivat pään pensaaseen panemista.

Kalskeen kohdalla toimin samoin kuin hän on nyt toiminut – vedän komennon ja sitä seuranneen kommenttini takaisin. Kaikesta huolimatta nimen omaan hän on edustanut valtakunnansyyttäjänvirastossa ns. terveen järjen ääntä.

Toisin kuin joku muu…

Lähteet: HS, IS


Site Meter

”Mutta totta kai ylempi esimiesviranomainen on aina oikeassa ja sitä kaikki noudattavat”

Turun poliisin ylikomisario Timo Malinen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen kannasta , jonka mukaan (Romaniasta saapuneiden kerjäläisten) passiivinen kerjääminen ei täytä lievän rahankeräyksen tunnusmerkistöä.

Tätä esimiesviranomainen on aina oikeassa periaatetta noudatettiin tunnetuin seurauksin Saksassa 1933-45 eikä siihen vetoaminen pelastanut rikoksiin syyllistyneitä virkamiehiä tuomioilta.

Muutenkin alkaa vaikuttamaan siltä, että juuri tämä valtakunnansyyttäjänvirasto on sellainen instanssi, joka ei ehkä ole ymmärtänyt aivan tarkasti omaa toimenkuvaansa ja valtuuksiaan.

Eduskunta on maamme lakeja säätävä elin ja oikeuslaitos niiden riippumaton tulkitsija. Lainsäädäntöä ja viranomaisten toimintaa Suomessa valvovat todellisuudessa – vastoin Mika Illmanin väitöskirjaan perustuvaa näkökantaa – eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri.

Lähde: HS


Site Meter

Päivän mielipide tulee Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton – ViNO:n piiristä.

    Lähde: ViNOutunut hörhönuoriso

Kyseinen järjestö on julkaissut Hyysärin uutiskynnyksen ylittäneen tiedotteen. 26.1.2008 päivätyssä julkilausumassaan ViNO vaatii kaikille Suomessa oleskeleville yhtäläisiä oikeuksia

Viime aikoina tiedotusvälineissä on keskusteltu Helsingin kaduilla kerjäävistä ihmisistä ja turvapaikanhakijoiden karkotuksista. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn mukaan molemmissa kysymyksissä huomio tulee kiinnittää kaikkien mahdollisuuksiin elää Suomessa tasavertaisina, itsenäisinä ihmisinä.

ViNo kertoo myös, että suuri osa romanikerjäläisistä on kotoisin Itä-Euroopan maista, joissa romaniväestön tilanne on erittäin kehno. Kerjäläisiä on kuitenkin haluttu jopa karkottaa lähtömaahansa rikokseksi koetun kerjäämisen nojalla.

Aivan. Vastoin ViNO:n esittämää vähemmistön mielipidettä, enemmistö pääkaupunkiseudulla asuvista ihmisistä haluaisi palauttaa kerjäämiskiellon lakiin ja tehdä näin kerjäämisestä lainvastaista. Tätä täysin järjestäytyneenä toimintana – huoltoketjuineen, rahankerääjineen ja rekvisiittavarastoineen – todellisuudessa olevaa toimintaako pitisi ViNO:n mielestä tukea veronmaksajien rahoin?

Tämä mielipide ei sinänsä ollut ihan uusi. Emma Kari – Helsingin ViNOutuneiden nuorten puheenjohtaja- kirjoitti Hyysärin yleisönosastolla 16.1.2008 seuraavasti:

Köyhyys ei ole rikos romanienkaan kohdalla

Helsingin kaduille ilmaantuneet kerjäläiset ovat saaneet viime aikoina osakseen paljon palstatilaa Helsingin Sanomissa. Toimittaja Kimmo Oksanen kirjoittaa (HS 9. 1.): ”Isoa aaltoa odotetaan kevään lämpimiksi, ja viranomaiset pelkäävät sen tuovan mukanaan myös rikollisuutta.” Ikään kuin kerjäläiset olisivat jonkinlainen luonnonvoima, joka uhkaa pohjoista lintukotoamme.

Viranomaiset ovat kommentoineet kerjäämistä huolestuneeseen sävyyn ja harmitelleet erityisesti ilmiöön puuttumisen vaikeutta. Lausunnoissa ovat vilahdelleet käännyttäminen, kerjäämisen kieltäminen ja muut kriminaalipoliittiset toimenpiteet.

Viranomaisia tuntuu harmittavan, että Euroopan unionin takaama oikeus ihmisten vapaaseen liikkumiseen koskee jopa köyhiä romaneja.

On surullista, että yhä edelleen sosiaalisia ongelmia yritetään ratkaista rikosoikeuden keinoin. Suomi tai Eurooppa ei tarvitse uutta irtolaislainsäädäntöä. Itä-Euroopan romanien huono tilanne on jo pitkään ollut yleisessä tiedossa. On täysin selvää, että jatkuvan syrjinnän ja rasismin kohteena olevat ihmiset yrittävät etsiä parempaa elämää muualta.

Kerjääminen on romanien ainut mahdollisuus jatkaa elämää kotimaansa ulkopuolella. He tietävät, että turvautuminen sosiaaliapuun voi johtaa takaisin kotimaahan käännyttämiseen, kuten Helsingin Sanomissa 9. 1. todetaan. Tämä tarkoittaisi joutumista takaisin kotimaan rasististen viranomaisten käsiin.

Kerjäläisuutisoinnissa on kiinnitetty huomiota erityisesti kerjäämisen ”epäjaloihin” piirteisiin kuten vammautuneeksi tekeytymiseen. Paheksunnan taustalla on vanha ajatus ”hyvistä köyhistä”, jotka ovat tarpeeksi surkeita ansaitakseen almunsa.

Tasa-arvoisen yhteiskunnan lähtökohtana on oltava kaikkien oikeus sosiaaliturvaan. Tämä periaatteen on koskettava koko Eurooppaa ja kaikkia eurooppalaisia – myös Euroopan sorretuinta vähemmistöä.

EMMA KARI

puheenjohtaja
Helsingin Vihreät Nuoret

Ajattelin tuolloin, että katsotaan miten asia kehittyy. Ja järjettömämmäksihän se on kehittynyt. Vanha sananlasku, kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa, osoittautuu jälleen paikkansa pitäväksi – vihreiden suhteen.

Mikä mahtaa sitten olla todellisuus tässä kerjäläiskysymyksessä?

Sattumoisin Daily Mail kirjoittaa aiheesta näin (kiitos vinkistä Herjalle).

Uutisessa kerrotaan Romaniassa sijaitsevasta koulusta josta on kadonnut 150 romanilasta. He ovat kadonneet koska suvut vieneet heidät kerjäläisiksi ja varkaiksi muualle Eurooppaan.

ViNO:n mukaan:

kotoutuminen ja laajemmin normaali elämä edellyttävät mahdollisuutta oleilla ja toimia maassa ilman karkotuksen tai syrjinnän pelkoa. Erityisesti turvapaikanhakijoiden sulkeminen eristyksiin säilöönottokeskuksiin ehkäisee kotoutumista. ViNO vaatiikin turvapaikanhakijoiden säilöön ottamista lopetettavaksi.

Kuka tahansa saa siis kulkea ViNOn mukaa vapaasti Suomessa – väärällä tai puutteellisella identiteetillä varustettuna – sekä tehdä mitä haluaa – suomalaisen veronmaksajan maksaessa viulut?

Kertokaapa vinoilijat minulle mistä saamme rahat näihin ideoihinne? Kuka maksaa tämän kuuluisan sosiaaliturvan kaikille siinä vaiheessa kun maassa on puolitoista miljoonaa alkuperäisväestöä edustavaa työntekijää ja veronmaksajaa ja näitä kerjäläisiä alkaa olla kaksi miljoonaa – tai enemmän?

Lisäksi pitäisi tietää mitä teidän mielestänne pitäisi tehdä huoltosuhteen huonommalla puolella oleville alkuperäisväestöä edustaville ihmisille? Siis suomalaisille – lapsille, vanhuksille, opiskelijoille, sairaille ja työttömille?

Pitäisikö heiltä kenties ottaa terveydenhuolto, eläkkeet, sosiaaliturva, koulu- ja opiskelupaikat pois ja antaa ne maahan tuleville kerjäläisille?

ViNOn puheenjohtaja Heikki Korpela vaatii:

Esimerkiksi kerjäämisen taustalla on yleensä se, että ihmisellä ei
ole todellista mahdollisuutta työhön, opintoihin tai sosiaaliturvaan.
Nämä oikeudet on taattava kaikille Suomessa oleskeleville

Edelleen kenen rahoilla? Miksi näitä oikeuksia ei ole pystytty takaamaan edes alkuperäisväestölle?

Juttu on edelleen niin, että jokainen yhteiskunta on ensisijaisesti rakennettu omia jäseniään varten, toissijaisesti muualta tulevia yhteiskunnan toimiin rakentavasti osallistuvia maahanmuuttajia varten ja viimeiseksi humanistista syistä autettavia ihmisiä varten.

Se ei ole missään nimessä rakennettu yhteiskunnan ulkopuolelta siihen suuntautuvaa sosiaaliturismia ja hyväksikäyttöä varten.

ViNOn mielestä tarvitaan päinvastoin avoimempi kansalaisuuskäsitys uhkakuvien sijaan.

Tämä vaatimus kuvastaa näiden ViNOon kasvaneiden ihmisten täydellistä irtautumista kaikesta elämään ja yhteiskuntaan liittyvästä realismista. Edelleen: kuka rahoittaa tämän toiminnan?

Mikä näissä vihreissä ja heidän hahmottamis- ja ymmärtämiskyvyssään sitten mättää?

Suurinta osaa näistä nuorista ihmisistä, jotka vaativat, ei muuten lasketa kuuluvaksi työvoimaan – ja sitä kautta veronmaksajien joukkoon. Heidän veronmaksunsa on välillisten hyödykkeiden kautta valtion kassaan palautuvien subventioiden takaisinsiirtoa. Tässä joukossa on toki myös veronmaksajia – mutta varsin paljon yhteiskuntaan vihamielisesti suuntautuvia ihmisiä.

Entisiä taistolaisia ja heidän lapsiaan – vallankumouksellisia, ihmisvihaajia, kommunisteja, eläinaktivisteja, Greenpeacen hölmöjä tukijoita, anarkisteja, prekaristeja ja muita ei-niin-kovin yhteiskunnan tukipylväinä pidettäviä ääriryhmiä.

Ihmisiä joiden tavoitteena näyttäisi oleva se kuuluisa vallankumous työmarkkinatuen voimin.

Vihreät ovat puolueena mahdollisimman yhteiskunnallisesti muutenkin rikkova järjestö. Puolue hyväksyy – tai ainakin suvaitsee -joukoissaan myös huumausaineiden käyttäjiä ja huumausaineiden puolesta jopa propagandaa tekeviä ihmisiä ja tahoja – rikollisia.

Kun muut puolueet pyrkivät demokraattisin keinoin sopimaan ja vaikuttamaan asioista rakentavasti, vihreät eivät suostu taipumaan vähemmistöön jäädessään enemmistöpäätöksiin vaan aloittavat valitussarjan. Sellaisen joka hidastaa päätöksen toteuttamista ja aiheuttaa veronmaksajille täysin turhia ja ylimääräisiä kuluja.

Kuten tästä ViNOnkin vaatimuksesta voimme huomata; vihreiden mielestä raha tulee automaatista ja sähkö pistorasiasta.

Lisäksi – kuten jo totesinkin – Virheet De Dorka hyväksyy kansalaistottelemattomuuden sekä aktivismin. Harhauttavia nimiä rikoksille joka todellisuudessa ovat paljasta ilkivaltaa, pakottamista, tuhotöitä, anastamista, varkauksia, eläinsuojelurikoksia, murtoja, kotirauhanrikkomisia ja jopa kapinaa laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan.

Jk: Jokainen voi halutessaan kommentoida tätä todellisuudesta täysin irrallaan olevaa ViNOa toimintaa. Palautetta voi antaa esimerkiksi tänne:

Puheenjohtaja Laura Nordström, puh. 050 367 6671, s-posti
laura.nordstrom@vihreat.fi
Puheenjohtaja Heikki Korpela, puh.040 848 6022, s-posti
heikki.korpela@vihreat.fi

Järjestön oman ilmoituksen mukaan Järjestöllä on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa…

Pitkin kuluvaa vuotta on sieltä täältä isänmaasta tihkunut tietoja romanialaisista kerjäläisistä. Nämä ovat varastelleet, ahdistelleet ihmisiä, kerjänneet ja kaupustelleet väkisin tarpeetonta roinaa tavallisille kaduntallaajille.

Näitä on ollut aikaisemminkin ja aikaisemmin nämä on karkotettu Suomesta ja toimitettu sosiaaliturismiretken jälkeen sinne minne he kuuluvatkin.

Nyt Helsingistä kuuluu kummia. Päivän Pravda kertoo nimittäin, että kaupungin sosiaalipäivystys majoitti lasten kanssa kerjänneen romanialaisen. Helsingin keskustassa kerjänneellä perheellä on kolme alaikäistä lasta.

Joku näyttää keksineen uuden apparaatin sosiaalietuuksien kalastamiseen meitä tyhmiltä suomalaisilta veronmaksajilta.

Se instanssi, minkä pitäisi valvoa palkkalaisinamme meidän veronmaksajien etuja, huutaa kuorossa rahaa ja ymmärrystä sosiaaliturismille. Siis nämä kaupungin palveluksessa virkamiehinä työskentelevät sosiaalityöntekijät.

Merituuli Aholan kirjoittamassa jutussa kerrotaan, että sosiaalipäivystäjät puuttuivat pitkään jatkuneeseen tilanteeseen tiistaina.

”Olemme seuranneet tilannetta kesästä saakka. Aiemmin ei ole ollut havaittavissa, että lapselle olisi aiheutunut terveysvaaraa, mutta nyt muun muassa monet kaupunkilaiset ovat huomanneet, että pieni lapsi olisi ollut melko huonokuntoisen oloinen”, kertoi sosiaalipäivystyksen päällikkö Olli Salin keskiviikkona.

Muutama kysymys:
Mitä nämä pummit tekevät Suomessa ja miksi tilanteen on annettu kehittyä näin pitkälle?
Ovatko nämä kerjäläiset nyt niitä moniosaajia?
Niitä joita Suomi tarvitsee paikkaamaan karmeaa työvoimapulaansa? Missä on ulkomaalaispoliisi ja heidän virkavastuunsa?
Onko tämä uusi tapa päästä Suomeen nauttimaan hyvinvointivaltionhedelmistä?
Mitä tekee Ulkomaalaisvirasto? Ja tietysti; majoittaako Astrid Thors nämä pummit luoksensa? Hyysäri on haastatellut Helsingin keskustassa laittomasti oleskelevia ulkomaalaisia kerjäläisiä viime sunnuntaina. Romanialainen perhe kertoi, että heidän kaksivuotias tyttönsä oli nukkunut yönsä ulkona. Annetaanpa Salinin jatkaa:

Lastensuojelulain mukaan viranomaisten ensisijainen velvoite on turvata, etteivät lapset joudu tilanteeseen, josta aiheutuu varaa tai uhkaa heidän terveydelleen tai kehitykselleen.

”Siihen ei vaikuta se, onko ihminen kunnan asukas vai oleskeleeko hän täällä muuten”, Salin painotti.

Eli kaikkien maiden pummit, sosiaalituristit ja varkaat – tervetuloa hölmöläisten maahan – Suomeen!

Salinko onkin se instanssi joka päättää Suomessa ulkomaalaisasioista? Jotain rotia nyt sentään tähänkin touhuun.

Matkalippu ja pieni bonus taskuun ja kengänkuva persuuksille – siinä on oikea ratkaisu tähän asiaan.

Olisikohan kukaan kansanedustaja valmis esittämään kerjäämiskiellon ja irtolaisuuden palauttamista rikoslakiin? Jos sitä ei nimittäin tehdä varsin pikaisesti, olemme kohta kusessa näiden pummien kanssa.

Kun nämä ensimmäiset tutkaimet saavat mitä haluavat, sana kiertää nopeasti Romaniassa ja kohta meillä on laumoittain näitä kerjäläisturisteja huoltosuhdettamme rasittamassa.

Tämä on nähty aikaisemminkin. Muistattehan Slovakian romanit?

Lisäksi tässä – minun käsittääkseni – kunnallinen virkamies pyrkii kiertämään voimassaolevaa ulkomaalaisia koskevaa lainsäädäntöämme:

Viranomaiset ja romanialaiset ovat keskustelleet tulkin välityksellä.

”Aluksi he epäilivät kovasti mitä viranomaiset tekevät ja ryöstetäänkö lapsi heiltä. Nyt tilanne on rauhoittunut”, Salin kertoi.

Hänen mukaansa myös pienen lapsen kunto on kohentunut. ”Hän on jo juoksennellut iloisena pitkin käytäviä ja leikkinyt sekä äitinsä että muiden ihmisten kanssa.”

Salin kuitenkin huomauttaa, että romanialaisten joukossa on myös kaksi muuta alaikäistä lasta.

”Heidän osaltaan lastensuojeluntarvetta selvitetään. Saattaa olla, että he pääsevät samaan majoitukseen jo torstain vastaiseksi yöksi.”

A vot… Lyödäänkö vetoa, ettei kestä kovin kauan ennen kuin näitä pikku rassukkoja on ainakin Helsingin kaduilla riesaksi asti?

Tämähän on sosiaaliturismin kannalta aivan loistavaa mainontaa…

Jokaisessa jutussa on tietysti loppukevennys:

Salin ei usko, että romanialaiset ovat jäämässä Suomeen pitkäksi ajaksi.

Nyt minun täytyy kysyä aivan vakavalla naamalla Sinulta Olli Salin; onko ymmärryksesi riittävällä tasolla tehtäviesi hoitamiseen? Vai onko tarkoituksenasi todellakin avata uusi väylä sosiaaliturismille ja kiertää ulkomaalaislainsäädäntöä?

Oli vastaus mikä tahansa – se on varsin huolestuttavaa meidän alkuperäisväestöön kuuluvien viulunmaksajien kannalta…

Lähde: HS

Päivitys: korjattu juttuun lipsahtanut asiavirhe. Pahoittelen