Tämän päivän Totuuden Vieraskynässä julkaistu Tuija Braxin kirjoitus osoittaa sen, kuinka kauas hänkin on ilmeisesti valunut suomalaisen elämän todellisuudesta – ja lainsäädäntöämme säätelevästä yhdenvertaisuusperiaatteesta.

Sananvapauden rajoittamispyrkimyksissä on aikaisemmin käytetty keppihevosina pedofiliaa ja etnisiä kansanryhmiä (tässä herää taas kysymys; miten esimerkiksi polynesialainen turisti voi muuten edustaa Suomessa suomalaista kansanryhmää?).

Brax on avannut uuden sivun taistelussa sananvapautta ja kansalaisoikeuksia vastaan. Hän käyttää – varsin odotetusti – homoseksuaaleja keppihevosenaan vetämään monikulttuurisen agendansa nelikulmaisin pyörin varustettuja rattaita.

Hän kirjoittaa otsikolla EU:n on tartuttava kovin ottein suvaitsemattomuuden kasvuun. Olen henkilökohtaisesti myös huolestunut tästä asiasta – tosin hieman toisin perustein kuin Brax.

Ns. viharikos – tekosyy mielipidevainolle ja sensuurille

Brax liittyy – kuten muutama virkamieskin aikaisemmin – ristiretkeen sananvapautta vastaan määrittelemällä ihan itsekseen Suomen laissa tuntemattoman viharikoksen. Oikeusministeri Braxin mukaan viharikoksiksi kutsutaan rikoksia, joiden motiivina on viha tietynlaisia ihmisiä tai tiettyä väestönosaa kohtaan. Brax varmaan tietää -ministerinä, kansanedustajana ja juristina – että Suomessa lainsäädäntö tehdään eduskunnassa. Yksinkertainen ratkaisu tähänkin ongelmaan, olisi viedä käsite viharikos eduskunnan käsiteltäväksi lainsäätämisjärjestyksessä. Henkilökohtaisesti minua tökkii se, että yksi sun toinen tuntuu nykyään omaavansa tarpeeksi valtaa kävelyyn eduskunnan ylitse näissä lainsäätämiseen sekä sen tulkintaan liittyvissä kysymyksissä.

Yrittäkää säätää laki lainsäätämisjärjestyksessä ja lopettakaa kaikki muu omankäden oikeus ja mutuilu lainsäädäntöasioissa – kiitos.

Vasemmistojuristit matkalla kohti Eurostoliittoa.

Koko touhun perimmäisenä tarkoituksena näyttää entistä vahvemmin olevan pyrkimys lakkauttaa eurooppalaiset kansallisvaltiot ja luoda kasvoton, imperialistinen sekä hyvin rajatun oligarkkien joukon hallitsema monikulttuurinen Euroopan Yhdysvallat.

Ja mikä pelottavinta, tämä kansalaisyhteiskunnalle vieras oikeuslaitoksen muokkaaminen vihervasemmiston yksisilmäiseksi käsikassaraksi, mielipidesensuuriksi ja poikkeavien ajatusten esittäjien rangaistusautomaatiksi, näyttää olevan hyvin vakaasti vasemmistolaisten juristien käsissä. Puumalainen, Illman, Suurpää, Thors ja nyt sitten rintamavastuuseen juuri siirtynyt Brax.

Braxin mukaan nämä ns. viharikokset näyttävät lisääntyvän Euroopassa huolestuttavasti. Tämä ei ole sattumaa vaan johtuu erilaisten, esimerkiksi uskonnollisten tai rasististen, ääriryhmien vaikutusvallan kasvusta.

Tässä päättelyketjussa on ristiriita. Rasismi ei ole sisäsyntyistä eikä geneettisesti periytyvää. Rasismia tavataan kaikkialla missä kulttuurit kohtaavat toisiaan. Kulttuurien kohtaamisesta syntyy kitkaa, kitkasta syntyy kilvoittelua, kilvoittelusta syntyy riitaa ja riita johtaa pahimmillaan avoimeen väkivaltaan.

Ei tarvitse olla kovinkaan suuri ajattelija, pystyäkseen näkemään esimerkiksi Eurooppaan julistaen, vaatien, leviten ja laajenevan islamin sekä spontaanin eurooppalaisen islamkielteisen liikehdinnän keskinäisen yhteyden. Uskallan myös väittää, että joutilas maahanmuuttajaväestön osa aiheuttaa katkeruutta ja sen kautta asenteiden kovenemista veroja maksavassa ja veloissaan kituuttavassa alkuperäisväestöä edustavassa veronmaksajassa.

Kun tähän lisätään alkuperäisväestölle – omien hyysäreiden taholta – esitetyt tiukkenevat vaatimukset taloudellisesta tuesta ja alistumisesta vähemmistön tahtoon sekä muuttajien alkuperäisväestöön – joissain tilanteissa, paikoissa ja olosuhteissa, ei yleistäen – kohdistama ylimielisyys, käänteisrasismi, rikollisuus ja halveksunta, on varsin turha ihmetellä enää mistä johtuu viha, väkivalta ja rasismi.

Syy ja seuraus sekaisin

Brax on sotkenut vahvasti syyn ja seurauksen. Hänen mielestään suvaitsemattomuuden lisääntyminen Euroopassa näkyy muun muassa uhkailevana ja väkivaltaan vähemmistöjä kohtaan yllyttävänä propagandana. Hän väittää, että liian monet joutuvat elämään sen pelossa, että heidän kimppuunsa hyökätään ihonvärin, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi.

Kuten jo totesin kulttuurien kohtaaminen aiheuttaa rasismia – rasismi ei aiheuta kulttuurien kohtaamista. Lisäksi on syytä muistaa, että rasismi ei todellakaan ole valkoisen heteromiehen yksityisomaisuutta. Siihen pystyvät – ja sitä harjoittavat – kaikki rodut, kulttuurit ja kansat. Ja – kuten tuli jo todettua – tehokkain tapa luoda rasimia on kerätä mahdollisimman eri kulttuureista tulevia ihmisiä yhteen paikkaan ja alistaa – alkuperäisväestöä edustavaa – enemmistöä ns. positiivisen syrjinnän kautta – muualta tulleen – vähemmistön hyväksi.

…ja tulihan se homofobiakin sieltä…


Uusi Uljas Keppihevonen

Braxin omin sanoin:

Pidän tänään Tukholmassa Europride-tapahtuman yhteydessä järjestettävässä kansainvälisessä konferenssissa viharikosten vastaisen alustuspuheenvuoron. Ruotsin ympäristöpuolueen järjestämä konferenssi avaa keskustelua uskontojen edustajien, asiantuntijoiden ja aktivistien kesken eri menetelmistä viharikoksien ehkäisemiseksi.

Kuinka tärkeä ja vaikutusvaltainen sitten on Ruotsin ympäristöpuolueen järjestämä sateenkaarikonferenssi on tietysti henkilökohtainen arvostuskysymys. Henkilökohtaisesti pidän tuota Ruotsin ympäristöpuoluetta samanlaisena joukkona kuin sen suomalaista vastinetta Virheet De Rodaa.

Toki on varsin mielenkiintoista huomata mihin tuota viherhihhulijoukkoa edustava ja koko kansan puolesta verorahoja käyttävä oikeusministerimme priorisoi aikansa, kirjoittelunsa ja työnsä.

Tällä viikolla Tukholmaan on kokoontunut kaikkialta Euroopasta homo-, bi- ja transseksuaaleja. Braxin mukaan useat heistä joutuvat päivittäisessä elämässään kätkeytymään ja elämään jatkuvassa fyysisen ja psyykkisen väkivallan pelossa.

Tästä päästääkin keppihevosella hilpeästi laukaten yli aasinsillan.

”Arvostelu on sallittua, jos sitä ei sanota ääneen”

Brax kirjoittaa, että monissa maissa perustavanlaatuinen suoja viharikoksia vastaan puuttuu, ja etenkin itäisessä Keski-Euroopassa homofobiaa käytetään jopa sisäpoliittisena aseena. Esimerkiksi Puolan presidentti on useissa yhteyksissä esittänyt homovastaisia mielipiteitä, ja Liettuan pääkaupunki Vilna kielsi EU:n Moninaisuuden puolesta syrjintää vastaan -kampanjan pääsyn kaupunkiin.

Mikä tuossa on nyt omituista? Ilmeisesti se, että Brax & Co ajavat tosissaan ihmis- ja kansalaisoikeuksien kaventamista. Mitä pidemmälle tämä ristiretki etene, sitä painokkaammin vihervasemmistossa vaaditaan ns. väärien mielipiteiden kieltämistä – tai ainakin turvan kiinni pitämistä niitä esitettäessä.

Muistattehan mitä Mika Illman sanoi:

Demokraattisessa maassa hallitusta ja sen harjoittamaa politiikkaa tulee voida arvostella voimakkaastikin ja ulkomaalaispolitiikka on yksi sen osa. Jos siihen sisältyy samalla ulkomaalaisten arvostelu, sekin on hyväksyttävä, jos sitä ei ääneen lausuta.

Hyvin ovat Lenin-sedän opit pureutuneet otolliseen maaperään…

Ihan hypoteettisesti – jos nämä vasemmistoänkyrät pääsevät valtaan, kaukana ei ole se helvetti mitä todellisuudessa Itä-Eurooppa oli kommunismin kynsissä. Macchiavelliläisyyttä näissä jutuissa edustaa demokratian tynnyrin kovaääninen kolistelu – silloin kun se halutaan nimen omaan hävittää ja siirtyä Oikeiden Ajatusten Järjestelmään (viivaa tarvittaessa tarpeeton yli; homofobisesti/uskonnollisesti/kansanryhmää vastaan motivoitu viharikos. Puhumattakaan porvarillisesta ajatusrikoksesta… ).

Ja toisaalta – Suomi ihmisoikeuksineen ja kansalaisyhteiskuntineen on – vielä toistaiseksi -eri asia kuin itäinen Keski-Eurooppa. Ministeritasolla olisi muutenkin hyvä muistaa se, ettei Suomen kokoisen valtion edustajien ole syytä ryhtyä mestaroimaan muiden asioita – omissakin on vielä kaikesta ulkokultaisesta hyvinvoinnista huolimatta paljon tekemistä. Se tuntuu jotenkin hassulta, että hymäänisyydestään pullistuva vihervasemmistolainen poliitikko on – noin yleisestikin ottaen – kiinnostuneempi Romanian romaneista, itäisen Keski-Euroopan homoseksuaaleista sekä EU:n ilmastopäästöistä, kuin suomalaisista asunnottomista ja syrjäytyneistä, suomalaisen sananvapauden tilasta ja ilmastomuutoksen ja väestöräjähdyksen kiihdyttämisestä siirtämällä teollisuus ja kylvämällä kehitysapurahaa kehitysmaihin.

Juokse sinä humma….

Tehdäänpä tässä nyt ja saman tien selväksi eräs perusasia – minulle on aivan herttaisen yhdentekevää mitä aikuiset ihmiset puuhastelevat vapaaehtoisesti keskenään – niin kauan, kuin siitä ei aiheudu häiriötä, vaivaa, tuhoa tai kuluja minulle – tai edustamilleni tahoille.

Tämä koskee kaikkia ryhmiä – myös homoseksuaaleja.

Aikuiset saavat toki mielestäni tehdä vapaaehtoisesti keskenään lähes mitä tahansa – niin kauan kuin se on vapaaehtoista eikä koske lapsia tai sellaisia, jotka haluavat pysytellä moisten touhujen ulkopuolella.
Yleensä kun – Suomessa – homoseksuaalit joutuvat ongelmiin, kyse on siitä, että he aiheuttavat – ainakin osan – näistä ongelmistaan ihan itse .

Näin on tapahtunut esimerkiksi silloin, kun äänekäs homovähemmistö on levittänyt heteroihin kohdistuvaa vihaa ja vihapropagandaa.

Jotenkin tämän ajan perverssiyttä kuvaa myös se, että biologisesti luonnoton nostetaan luonnollisen yläpuolelle. Minua ei häiritse – edelleen henkilökohtaisesti – homoseksuaalinen avoliitto tai edes rekisteröity parisuhde. Se mikä minua häiritsee – ja tämä on edelleen henkilökohtainen mielipiteeni – ovat yhteisillä rahoilla lesbopareille annettavat hedelmällisyyshoidot (l.keinohedelmöitys), homopariskuntien laillistettu lapsenryöstö biologisilta vanhemmilta (l. homoparien adoptointi) ja röyhkeä nuoriin kohdistuva homoseksuaalinen kiihotus (l.feminismi-lesbo-eläinsuojelu-anarkismi-aktivismi).

Tehkää mitä haluatte, mutta jättäkää edes lapset ja nuoret rauhaan.

Homoparien häät ja avioliiton siunaus kansankirkkomme tiloissa loukkaavat kaltaiseni luterilaisen traditionalistin lisäksi varmaan muidenkin ns. kristinuskoisten ihmisten vakaumusta. Edelleen – tehkää mitä haluatte omissa nurkissanne, mutta älkää tuoko niitä perversioitanne kirkkoon. Raamatussa puhutaan miehestä ja naisesta – ei naisesta ja naisesta, eikä miehestä ja miehestä.

Tai tulkaa pois – sen jälkeen, kun pystytte näyttämään, miten täytätte kehotuksen täyttäkää maa – ilman adoptiota ja keinohedelmöitystä.

Kuten jo totesin – minulla ei ole sinänsä mitään homoseksuaaleja vastaan eikä mielestäni keneenkään saa kohdistaa väkivaltaa seksuaalisen suuntautumisen vuoksi – ei myöskään kansan, kielen, kulttuurin, poliittisen mielipiteen ja niin edelleen…

Silloin kun julistaa Jihadia heteroita kohtaan, saattaa olla, että kyseistä viestiä ei oteta kovinkaan positiivisesti vastaan heteroleirissä.

Kun Brax puhuu lämpimästi suvaitsevaisuuden puolesta, hänen kannattaa muistaa, että eräissä Euroopan ulkopuolelta ekspansiivisesti Eurooppaan suuntautuvissa uskonnoissa, kulttuureissa ja filosofioissa pyritään naisen alisteiseen asemaan, ei-eurooppalaiset normit täyttävään oikeudenkäyttöön torturatiivisine fyysisine rangaistuksineen sekä ruumiin mutilointeineen ja lopullisine eksekutiointeineen.

Nämä samat ismit ja opit suhtautuvat myös erittäin kielteisesti homoseksuaalisuuteen. Homoseksualismi kuuluu eräiden Eurooppaan levittäytyvien uskontojen pyhien kirjojen mukaan kuolemantuomiolla rangaistaviin tekoihin. Jo olisin oikeusministeri Brax, olisi erittäin huolestunut tällaisesta kehityksestä – pohjaltaan juutalais-kristillisille moraalille yhteiskunnallisesti rakennetussa – Euroopassa.

Miettikää muuten sitä, jos tuon alussa olevan flyerin tekstin muuttaisi homofobiseksi… Sitä ei – mitä suurimmalla todennäköisyydellä – otettaisi myötämielisesti vastaan tai pidettäisi vaarattomana tai joihin suhtauduttaisi välinpitämättömästi.

Minusta vaikuttaa siltä, että myös Brax on unohtanut suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvan yhdenvertaisuusperiaatteen. Positiivinen syrjintä on myös syrjintää, kaikki kiintiöt ovat isku lahjakkuutta ja kyvykkyyttä keskelle otsaa ja vähemmistön nostaminen enemmistön yläpuolelle on vastoin kansalaisyhteiskunnan periaatteita.

Lähde: HS


Site Meter

Minulla on ehdotus totaalikieltäytyjien kohteluun. Hehän ovat De facto jättäytyneet omatoimisesti järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle – sen desperadoiksi.

Kyse ei ole sanan- eikä mielipiteenvapaudesta. kyse on aktiivisesta toimesta – ns. kansalaistottelemattomuudesta – jossa yritetään lakia rikkomalla painostaa yhteiskunta muuttamaan lainsäädäntöä yhden kiittämättömän marginaaliryhmän etujen vuoksi. Tämän vuoksi hieman ihmetyttää, miksi Amnesty International, joka on ilmoittanut tukevansa ainoastaan aktiivisesta väkivallasta pidättäytyneitä mielipidevankeja, tukee kuitenkin suomalaisia totaalikieltäytyjiä.

Kenelläkään meistä ei ole yhteiskunnan jäseninä oikeutta päättää mitä lakeja noudattaa ja mitä rikkoo. Se kuka näin tekee on siirtänyt itsensä yhteiskunnan ulkopuolelle. Tällainen yksilö tulee sulkea myös yhteiskunnan tarjoamien palvelujen ulkopuolelle.

Olen pitkään kannattanut varusmies- ja siviilipalveluksen ulottamista koko ikäluokkaan – myös tyttöihin. Tasa-arvon lisäksi tällaisella kokemuksella on sosiaalinen aspektinsa. Lisäksi nuorten ikäluokkien työ vanhusten, vammaisten ja lasten parissa on omiaan luomaan oikeaa kansallista yhteisöllisyyttä. Asiaan tarttui viime viikolla myös Puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala.

On tietysti siten, että totaalikieltäytyjiä ei mielestäni pitäisi sulkea vankilaan. Parempi ratkaisu näille ihmisille – jotka eivät halua antaa yhteiskunnalle mitään vastineeksi saamastaan koulutuksesta, huolenpidosta, terveydenhoidosta tai muista yhteiskunnan tuottamista palveluista – olisi sulkea heidät täysin yhteiskunnan ulkopuolelle määräajaksi. Ei KELA-korttia, ei terveydenhuoltoa, ei passia, ei sosiaaliturvaa, ei poliisin turvaa, ei oikeusturvaa, ei ambulanssia, ei palokuntaa, ei julkista liikennettä – ei mitään yhteiskunnan tuottamia palveluja.

Samaa käytäntöä voisi soveltaa myös muihin asosiaalisiin ryhmiin – anarkisteihin, kettutyttöihin, ympäristöterroristeihin ja yleensäkin ottaen kaikkiin niihin, jotka uskovat omankädenoikeuteen ja oman moraalinsa ehdottomuuteen.

Aivan turhaa on kuluttaa yhteiskunnan varoja sellaisiin ihmisiin, jotka eivät halua olla kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan jäseniä. Vankipaikan perustaminen maksaa noin 200 000 euroa ja yksi vankeuspäivä noin 150 euroa – yhteiskunnalle.

Lähteet: MTV3, STT, HS

Mikä on päältä vihreä ja sisältä punainen?

Joku voisi sanoa, että vesimeloni.  Oikea vastaus on kuitenkin poliittisesti vihreä.

Jos joku elää vielä siinä harhaluulossa, että tämä Virheet De Röda-järjestö tavoittelee yhteiskunnallisesti yhdessä sovittuja asioita, hänen kannattaa tarkistaa kellonsa ja avata pikku hiljaa silmänsä ja hyväksyä totuus.

Tämä sakki haluaa kontrolloida kaikkea. Alkaen siitä miten ihmiset lajittelevat roskansa, aina siihen saakka mitä he syövät – ja kaikkea sen väliltä, sisältä ja ulkopuolelta.

Ei kovin demokraattista eikä kansalaisyhteiskunnan arvojen mukaista – eihän?

V.I.Lenin – Sinulla on perillisesi.

Virheet De Dorka on – ainakin osittain – yhteiskunnan marginaalissa elävien ja toimivien ryhmien ja henkilöiden käyttämä laillisuusnaamio. Voisi epäillä, että kyseessä on joukko vallanhimoisia vallankumouksellisia. Lisäksi tässä joukossa on mukana niitä Leninin kauniisti hyväuskoisiksi hölmöiksi kutsumia myötäjuoksijoita ja pasifismiin oikeasti idealisteja. Sääli heitä.

Ei kovin demokraattista eikä kansalaisyhteiskunnan arvojen mukaista – eihän?

Tämä joukon päätä pyörittävä totalitaristien sakki pitää oikeutenaan rikkoa yksityisen omistuksen suojaa, monopolisoida ympäristökeskustelua, kannustaa ns. kansalaistottelemattomuuteen ja aktivismiin – l. rikoksiin – ja rikkoa ihmisten itsemääräämisoikeutta.

Ei kovin demokraattista eikä kansalaisyhteiskunnan arvojen mukaista – eihän?

Iltalehti kertoi viime perjantaina – jälleen kerran – eräästä tähän sakkiin liittyvästä ilmiöstä. Länsi-Vantaan vihreät vaativat tällä kerralla lapsille pakkoa – vastoin kansalaisten ja lasten omaa tahtoa.

Ei kovin demokraattista eikä kansalaisyhteiskunnan arvojen mukaista – eihän?

Länsi-Vantaan Vihreät vaativat, että Vantaan kouluissa, päiväkodeissa ja muussa kaupungin järjestämässä ruokailussa tarjottaisiin vähintään kerran viikossa ainoastaan kasvisruokaa.

Kun kerran Vantaan kouluruokailuissa on nykyisinkin valittavana kasvisateria. Miksi vihreät vaativat kasvisruokailua pakolliseksi?

Tähän vastaa Länsi-Vantaan Vihreiden puheenjohtaja Maria Saarivuo

Kasvisruokaa ei valita, jos se ei ole pakollinen. Meidän koulussa (Vierumäen koulu) on noin 400 oppilasta ja heistä vain muutama syö kasvisaterian.

Mikähän se sitten tänään Vantaan kouluissa olisi?

No nyt on ihan poikkeuspäivä. Oikein naurattaa, kun juuri tänään on pinaattilettuja, kermaperunoita ja pastasalaattia.

Eli jos kermaa ei lasketa niin tarjolla on vain kasvisruokaa. Kuinka usein kouluissa nykyisin on päivä, jolloin valittavana on pelkästään ruokaa, jossa ei ole lihaa, kalaa tai kanaa?

Ehkä kerran pari kuussa. Eli ei me nyt mitään radikaalia uudistusta ehdoteta, kun esitetään, että kerran viikossa tarjottaisiin pelkkiä kasvisaterioita.

Mutta miksi sen pitäisi olla pakollinen niillekin, jotka haluaisivat syödä lihaa, kalaa tai kanaa?

Lihan tuotannossa on erilaisia kiistattomia ongelmia. Edullisemmalla kasvisruoalla kaupunki säästää ja voi sitten asettaa hankkimalleen lihalle korkeammat eettiset vaatimukset, vaikka se nostaisi hieman lihan hintaa

Viime kuukausina käyty julkinen keskustelu osoittaa, että tuotantoeläimiä kasvatetaan olosuhteissa, jotka eivät täytä eettisiä vaatimuksia. Kanalat ja sikalat ovat usein ahtaita eivätkä tarjoa eläimille riittäviä virikkeitä.

Myös terveydellisesti katsoen muutamasta täysipainoisesti kootusta kasvisateriasta viikossa on pelkästään hyötyä kaikenikäisille, hän lisää.

Vihreiden vaatimuksessa muistetaan myös, että vantaalaiset koulut, päiväkodit ja työpaikkaruokalat ovat aidosti monikulttuurisia, kun edustettuna on liki sata eri kansallisuutta.

Monilla ihmisillä uskonnollinen tausta asettaa rajoituksia lihansyönnille. Kasvispainotteiset ateriat helpottaisivat tältäkin osin koulu-, päiväkoti- ja muun kaupungin järjestämän ruokailun toteuttamista.

Vantaan vihreät valmistelevat siis asiasta aloitetta kaupunginvaltuustolle.

Ei kovin demokraattista eikä kansalaisyhteiskunnan arvojen mukaista – eihän?

Muuten kiva mutta…

Jos Suomessa haluaa olla vegaani – siis fennovegaani – ruokavalio muuttuu aika yksipuoliseksi ja siitä seuraa anemia.

Ravinnon pitäisi kaiken kaikkiaan olla mahdollisimman lähellä kuluttajaa tuotettua, koska:

* Logistiikka ja kuljetukset kuluttavat energiaa ja luontoa.
* Suomalainen ruoka on globaalistikin vertailtuna puhdasta.
* Lähellä tuotetulla ravinnolla on myös – oikeasti – työllistävä vaikutus.

Tässä on unohtunut myös se, että ihminen on sekasyöjä.

Tärkeimpänä asiana tietysti se, että jokaisella meillä pitäisi olla – ainakin vielä, ennen punaviherdiktatuuria – vapaus päättää siitä mitä syö tai on syömättä.

Jos annat pirulle pikkusormen, olet huomenna pakkotyöleirissä.

Vihreät De Gröna edustaa Länsi-Vantaan osastonsa(kin)  kautta puhdasta totalitarismia.

Kysymys kuuluukin: millaisen maailman Sinä haluat jättää lapsillesi?

Lähde: IL