Keskustaa edustava  Maria-Kaisa Aula on kommentoinut tänään ulkomaalaisten isoäitien Suomesta karkottamista. Nykyisin poliittisessa suojatyöpaikassaan lapsiasiavaltuutettuna toimiva aito kepulainen poliittinen broilerimme kannattaa ns. laajan perhekäsityksen soveltamista Suomenkin ulkomaalaislakiin EU:n perusoikeuksien mukaisesti. Niissä otetaan huomioon myös lapsen oikeudet, joiden piiriin kuuluvat isovanhemmat.

Hyysärin julkaiseman uutisen mukaan Aula on kiukutellut tänään Jyväskylässä sitä, ettei Häneltä (ei henkilökohtaisesti eikä virassa olevalta)  kysytty mielipidettä tai pyydettyä lausuntoa venäläisen ja egyptiläisen isoäidin käännyttämiseen Suomesta.

Tällainen näkemys  tarkoittaisi toteutuessaan käännytyksen keskeyttämistä. Mielenkiintoiseksi Aulan kommentin tekee kuitenkin se, että tuolla vaatimuksellaan hän sotkeutuu muutaman muun virkamiehen ja poliitikon  tavoin (oikeudettomasti ja painostusta keinonaan käyttäen)vallanjaon kolmikantaoppiin ja rikkoo koko oikeusvaltiomme rakenteiden tärkeintä perustaa.

Tämä kommentti kuluu samaan sarjaan asiaa aikaisemmin virastaan käsin (laillisuusperiaatteen vastaisesti) väkisin muuttamaan  pyrkineiden KHO:n presidentti Pekka Hallbergin, tasavallan presidentti Tarja Halosen sekä pääministeri Matti Vanhasen kommenttien kanssa.

Se mihin haluan kiinnittää huomiota (tämän laittomuuden rajoilla keikkuvan pelleilyn lisäksi), on Aulan kommenttien keskinäinen ristiriitaisuus ja kaksinaamaisuus. Aula päästelee tilanteen ja tarpeen mukaan tarvittavia kommentteja. Kun Maria-Kaisa esittää tänään huolestumistaan isovanhempien ja lapsenlapsien oikeuksista, niin aikaisemmin hän on viis veisannut näistä biologiseen sukulaisuuteen kuuluvista siteistä – ihan virallisen lapsiasiavaltuutetun asiaan antamalla virallisella kommentilla:

Useissa maissa on sallittu samaa sukupuolta olevien rekisteröityjen parien ns. sisäinen adoptio, silloin kun parilla on toiselle osapuolelle syntynyt biologinen lapsi, joka elää perheessä. Suomessakin on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä lakiesitys, jolla sisäinen adoptio rekisteröidyssä parisuhteessa mahdollistetaan ja näin vahvistetaan lapsen sosiaalisen vanhemman oikeudet ja velvollisuudet perheessä tosiasiallisesti elävää lasta kohtaan. Sisäisessä adoptiossa ei tapahdu lapsen sijoittamista uusiin olosuhteisiin, vaan kyse on perheessä jo elävän lapsen tilanteesta sekä hänen etunsa arvioimisesta. Lapsiasiavaltuutettu on kannattanut näitä lakimuutoksia ja pitänyt niitä lapsen edun mukaisena. Näihin tilanteisiin viitataan suositusluonnoksessa termillä ”legal parenthood”.

Rekisteröityjen perheiden adoptiota koskevissa valmistelutöissä on Suomessakin otettu esille, että rekisteröidylle parille annettaisiin tietyissä tapauksissa mahdollisuus ottaa yhdessä ottolapseksi myös sellainen lapsi, joka ei ole kummankaan rekisteröidyn puolison oma lapsi.

Näin siis lapsen (ja hänen biologisten sukulaistensa) etu ja sen määritelmä  muuttuu – vähemmistön halun sekä tilanteen ja tarpeen mukaan. Isovanhemmat ovat siis ilmeisesti Aulan mielestä lapsen oikeus vain silloin, kun he eivät edusta heteroseksuaalia suomalaiskansallista enemmistöä.

Tai kun se sopii muuten hyvin nykyiseen globaaliin monikulttuurivouhotukseen.

Lähteet: HS, Lapsiasiavaltuutettu

Site Meter

Helsinkiläisessä apteekissa eilen nähty episodi:

O: Minä tarvii nittä lääkeitä sata.
M: Tämä resepti on kylläkin kirjoitettu kolmellekymmenelle kappaleelle. En voi myydä Teille sataa kappaletta.
O: Lääkäri kirjotta väärin. Lääkäri teke virhe. Korjaa!
M: En minä voi muuttaa lääkärin määräämää reseptiä. Teidän pitää ottaa yhteyttä tähän reseptin kirjoittaneeseen lääkäriin.
O: Sinä ei muutta?
M: En minä saa muuttaa reseptiä.
O: Minä näki kun sä muutti tän vanha naisen respeti ennen mua. Muuta mun resepti kanssa.
M: En minä muuttanut reseptiä. Toimitin edelliselle asiakkaalle vain osan hänelle määrätyistä lääkkeistä.
O: Mut jos mä muuta tää resepti ulkopuolella sata, sä myy sit Okei?
M: En minä voi myydä kuin sen määrän, jonka lääkäri on reseptissä määrännyt.
O: Vitu rasistihuara!

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö peräänkuuluttaa maahanmuuttajien valistamisen tehostamista koskien suomalaisen oikeusjärjestelmän perusteita, olisi ehkä hyvä opettaa myös suomalaista tapakulttuuria ja hallintomenettelyä.

Epäonnistunut integraatio

KHO:n 90-vuotisjuhlassa puhunut Niinistö muistutti, että 10 prosenttia KHO:n ratkaisuista koskee ulkomaalaisasioita. Maahanmuuttajien valistaminen Suomen oikeusjärjestyksestä on eduskunnan puhemiehen Niinistön mielestä äärimmäisen tärkeä asia.

Ulkomaalaisväestön käsitys oikeasta ja väärästä voi olla erilainen kuin suomalaisten, koska he tulevat hyvin erilaisista kulttuureista. Samoin kuin luottamus oikeusjärjestelmäämme. Alkuperäisväestö eli suomalaiset luottavat tuomioistuimiin kolmanneksi eniten EU-kansalaisista.

Maahanmuuttajien tulisi ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan arvot, jotta he sopeutuisivat paremmin. Täkäläisen oikeusjärjestyksen ymmärtäminen on siinä äärimmäisen tärkeä asia. Kun he ymmärtävät niin se auttaa heitä hyväksymään oikeusjärjestyksen perusteet.

Oikeuslaitos vallanpitäjien kassarana?

Niinistö pohti juhlatilaisuudessa myös tuomarivallan kehitystä. Erityisesti 1980-luvulla tuomarien uskottiin käyttävän hallinto-oikeusvaltaa tavalla, joka suosi poliittista päätöksentekoa.

Tämä ei sinänsä ole mikään uutinen, kansalaisen kannalta on kuitenkin lohduttavaa, että asian toteaa juridisen koulutuksen saanut eduskunnan ykkösmies.

Urho Kekkosen hallintokauden aikana se oli tosin paljon läpinäkyvämpää ja härskimpää. Mauno Koiviston ajan konsensuksesta saakka poliittista peliä – myös tuomio- ja hallintovallan käyttöä – on sijoitettu enemmän politiikan kulisseihin, eikä se ole enää niin läpinäkyvää.

Uutena piirteenä tässä kehitykseen on ilmestynyt median työntämästä huuhaasta energiansa saava maskirovka.

Tuomarivallan tulevaisuus

Yhteiskunnalliset paineet kiirehtivät säätämään erilaisia lakeja. Lainsäätäjän on kuitenkin katsottava peiliin ja mietittävä, onko osa vallan siirtymästä sen omaa aikaansaannosta,

Tällä Niinistö viittasi Natura-, autovero- ja velkasaneerauslakeihin.

Tuomarivalta tulee Niinistön mukaan jatkumaan, koska kiihkeä lakien säätäminen jatkuu. Koko EY:n oikeudenala tulee herättämään tämänkaltaista keskustelua.

Meilläkin siihen törmätään lähivuosina viimeistään silloin, kun eteen tulee tiukka tulkintatilanne koskien Suomen perustuslakia ja EY-lakia. Toivon, että lainsäätäjä antaa eri valtioelinten toimivaltaa koskevassa työssä merkitystä kansalliselle mielipiteelle.

Punnittua tekstiä, mutta ei ilman sorasävyä.

Varsin toisin kuin normivirtanen asian näkee, Niinistön mielestä median näkyvä vaikutus oikeusasioissa ei ole kovin syvällistä. Kun jotakin oikeusjuttua koskeva kansalaisgallup iltapäivälehdessä menee äänissä tasan, niin tulos on hyvin tulkinnanvarainen.

Todellisuudessa oikeuslaitos on hallitsijoista, lainsäätäjistä ja kansan mielipiteestä irti oleva itsenäinen laitos. Toisaalta sen tulee edustaa kansaa ja yleistä oikeustajua. Kun tätä rajaa tietoisesti hämärretään tai pyritään vaikuttamaan roskajournalismin keinoin yleiseen mielipiteeseen, ollaan tiellä jonka päämäärä on selvä, mutta se kuka sinne pääsee, jää savuverhon peittoon.

Kun media muuttaa itse asemansa – poliitikkojen suostumuksella ja myötätoimilla – vallan vahtikoirasta vallankäyttäjäksi, ollaan kaukana oikeudenmukaisuuden ja kansanvallan periaatteista.

Ajan henki näyttää edelleenkin olevan Panem et Circus. Valitettavasti.

Lähde: TS