Maailmassa tapahtuu ajoittain (ainakin kauempaa tarkasteltuna) täysin suhteettomiin mittasuhteisiin yltäviä  massaliikehtimisiä. Tällainen on myös TV2:n surkeasta homokeskustelusta alkanut  laumasieluisten sopulien joukkovaellus ”Eroa kirkosta”-sivustolle.

Huvittavinta tässä on se nopeus, joilla yli kymmenentuhannen suomalaisen perässä vedettävän  ja helppouskoisen beesaajan maailmankatsomus on muuttunut yhden surkean tv-ohjelman johdosta yhdessä yössä. Se mikä tässä arvostelukyvyttömien joukkosielujen touhussa ihmetyttää eniten on se, että miksi tällainen massaliikehdintä ei alkanut jo viime talvena?

Piispainkokous käsitteli nimittäin tätä asiaa jo helmikuussa.  Piispat linjasivat tuolloin varsin selkeästi, että homoliitoille ei esitetä siunaustoimitusta, vaan mahdollista rukoushetkeä. Rukoushetken voi suorittaa pappi tai kirkon muu työntekijä, ja hän voi käyttää siihen harkintansa mukaan olemassa olevaa rukousperinteeseen sisältyvää aineistoa.

Piispankokous ei myöskään halunnut pakottaa pappeja rukoustilaisuuksien pitämiseen. Kirkon työntekijät saavat oman harkintansa mukaan päättää, pitävätkö homopareille rukoustilaisuuksia vai ei. Homoliittojen siunaukset eivät siis kuulu tämän korkean kirkollisen linjauksen mukaan kirkollisiin toimituksiin.

Tähän kirkolla on täysi oikeus.

Syy siihen miksi tämä asia on kuitenkin noussut pöydälle ja saanut kohtuuttoman määrän julkisuutta (ja aikaan kohtuullisen suuren ns. hyödyllisten idioottien lauman), on parin tunnetun homoseksuaalin  – ja etenkin heidän hangaroundereinaan pyörivien homoemojen –  kiukku. Sellainen tunnettu huonosti kasvatetun pikkukakaran kiukku, siitä ettei saa tahtoaan läpi.

Kyseessä on vanhanaikainen ulkopuolelta ohjailtu painostusoperaatio evankelis-luterilaista kirkkoa vastaan.

Äänekkäimpiä tässä (myrskyssä vesilasissa) ovat olleet sellaiset hahmot, jotka eivät edes kuulu kirkkoon. Loogisesti ajateltuna on jotenkin absurdia esittää ulkopuolisena jonkin klubin jäsenille ja johdolle sellaisia vaatimuksia, jotka ovat kyseisen klubin sääntöjen ja etiikan vastaisia.

Mutta tämähän ei ole aikaisemminkaan ollut tälle joukolle – joka siis esiintyy nyt ja tässä tapauksessa homoemoina – mikään ongelma. Nämä ns. näennäissuvaitsevaisethan ovat jo pitkän ajan kuluessa ilmoittaneet julkisuudessa kovalla äänellä, että logiikkamme ja järkemme on kadonnut, löytäjä saa pitää.

Pohjanoteerauksen tässä homoemoilussa on toistaiseksi tehnyt Rovaniemeltä kotoisin oleva Jari Tervo.

Hän kirjoitti US-blogissaan näin:

Toivotaan että Suomen kansalaisten ihmisoikeuksien polkeminen näyttää muutaman vuosikymmenen kuluttua yhtä koomiselta kuin nyt vaikuttaa naisten äänioikeuden ammoinen vastustaminen.

Tervolla on (jälleen kerran) puurot ja vellit tukevasti sekaisin ja vaikuttaa siltä, että ainakin osa Tervon kanoottia soutaneista inkkareista on jäänyt ihan pysyvästi Ounasjokeen.

Toisin kuin Tervo kuvittelee, kirkkohäät ja lapsen saaminen eivät ole edelleenkään mitään subjektiivisia ihmisoikeuksia.

Kirkko ei ole mikään juhlatila – eikä etenkään sellainen, jonka pitäisi olla kaikkien sellaistenkin käytettävissä, jotka eivät hyväksy kirkon opetusta, moraalia ja oppeja. Ei kirkkosali ole mikään ateistin prinsessanäytelmän esityslava.

Lapsen oikeudet on unohdettu tässä keskustelussa myös täysin. Lapsi ei ole mikään nukke, jolla biologisesti epänormaalin parin pitäisi saada huipentaa kotileikkinsä. Tässä blogissa on otettu kantaa aikaisemminkin tähän heterokulttuuria epätoivoisesti (ja ajoittain hirvein tuloksin) matkivaan ja homoemojen yllyttämään omituiseen touhuun.

Nykyisen itsekeskeisyyden ja narsismin aikana tämä on vain eräs historiaan jäävä (tarpeeton) merkkipiste. Kun tätä asiaa tarkastellaan tulevaisuudessa, jokaisen nykyhetkeä elävän kannattaa miettiä tulevaisuuden tarkastelun lähtökohtaa.

Homoseksualismia on ollut ja tulee aina olemaan. Se on biologisesti epänormaalia, mutta se esiintyy tasaisella (marginaalisella) prosentilla ihmispopulaatiossa.

Ongelma nykyisessä keskustelussa ei olekaan itse homoseksualismi eivätkä homoseksuaalit. Ongelma ovat ne näennäissuvaitsevaiset (tässä tapauksessa homoemon kaavuissa kulkevat) hyväksikäyttäjät, jotka ovat valmiita käyttämään hyväkseen mitä tahansa vähemmistöä omien tarkoitusperiensä ajamiseen.

Maamme suurimmat ongelmat eivät välttämättä liity ainoastaan enemmistön ja vähemmistöjen väliseen suhteeseen, vaan johonkin aivan muuhun asiaan .

Siihen, että nämä suvaitsevaisuutta, kansanvaltaa ja ihmisoikeuksia kailottavat jaritervot ja muut näennäissuvaitsevaiset  ymmärtävät kyllä aivan täydellisesti sen, että yhteiskuntamme on pystytetty enemmistödemokratian ja tasa-arvon perustalle, mutta he ovatkin päättäneet, ettei tämä järjestelmä sovi erityisen hyvin heille.

Lähteet: YLE, US, HS, IL, IS, STT

Site Meter

Tuore uutinen kertoo espoolaisen näkemyksen rasismista:

Soukan kahakassa ampuneelle vankeutta

Espoon Soukan kahakassa ampunut nuori mies on tuomittu viidestä tapon yrityksestä. Espoon käräjäoikeus langetti yli yhdeksän vuotta vankeutta.

Mies ampui Soukassa kohti nuorisojoukkoa elokuussa. Syyttäjän mukaan motiivina oli rasismi. Tulituksen kohteeksi joutuneessa ryhmässä oli yksi ulkomaalaistaustainen ihminen. Neljä nuorta sai osuman.

Syyttäjä nosti kuutta nuorta vastaan syytteitä. Oikeus tuomitsi ampujan lisäksi kaksi syytettyä sakkoihin. Kolmen syytteet hylättiin.

Nopea johtopäätös: Jos haluat tapella tai aiheuttaa häiriötä, ota mukaasi ulkomaalaistaustainen henkilö. Vastapuoli tuomitaan rasistisen kovennusperustein – Ainakin Espoossa.

Espoon käräjäoikeus pyrkii ilmeisesti määrittämään näin anarkismin ja maahanmuuton vastustamisen rasistisiksi viharikoksiksi. Toivottavasti hovioikeus palaa maanpinnalle tässä(kin) asiassa.

Toivottavasti. Yhdeksän vuoden vankeustuomio on aika kova kun sitä verrataan esimerkiksi näihin tekoihin ja tuomioihin:

Verisistä ryöstöistä yli 6 vuoden tuomiot kahdelle

Helsingin käräjäoikeus on langettanut helsinkiläiselle Jamanur Hassan Dahirille, 23, ja espoolaiselle Astrit Miftarille, 25, kuuden ja puolen vuoden ehdottomat vankeustuomiot muun muassa törkeistä ryöstöistä.

Rikokset tapahtuivat syyskuussa 2005. Ensimmäinen niistä sai alkunsa aamuöisellä Mannerheimintiellä, jonka jalkakäytävää pitkin eräs mies oli palaamassa ravintolasta.

Dahir ja Miftari pakottivat miehen ampuma-aseella ja veitsellä uhaten autoonsa. Kaksikko pahoinpiteli uhria lyömällä häntä kyynärpäällä päähän ja kylkeen sekä anasti hänen omaisuuttaan.

Kolmituntinen vapaudenriisto päättyi Lauttasaaren rantaan. Siellä uhri vedettiin ulos autosta ja häntä potkaistiin kylkeen. Ryöstäjät kaasuttivat pois paikalta.

Muutaman päivän kuluttua kaksikko hakkasi puolimetrisellä metalliputkella ennestään tuntemaansa miestä päähän, käsiin ja jalkoihin yksityisasunnossa. Jossain vaiheessa pahoinpidelty mies kertoi heille, että hän tietää Kustaankadulta erään asunnon, jonne he pääsevät sisään. Asunnon omistajien piti olla Amsterdamissa.

Dahir ja Miftari pakottivat erään neljännen miehen avaamaan asunnon oven työntämällä käden postiluukusta. Asunto ei ollutkaan tyhjä, vaan siellä asuvat mies ja nainen heräsivät, kun nelikko pääsi sisään.

Dahir ja Miftari potkivat ja hakkasivat miestä metalliputkella päähän ja muualle ylävartaloon, kunnes tämä ei pystynyt enää nousemaan.

Naisen he käskivät pysyä peiton alla makuuhuoneessa. Sieltä hän joutui kuuntelemaan tappouhkauksia ja uhrin ”hirveää huutoa”, kun tätä pahoinpideltiin.

Dahir ja Miftari veivät asunnosta omaisuutta joidenkin tuhansien eurojen edestä.

Oikeus tuomitsi kaksikon kahdesta törkeästä ryöstöstä, törkeästä vapaudenriistosta ja törkeästä pahoinpitelystä.

Heidän rangaistuksiaan kovensi se, että molemmat oli aiemmin tuomittu yli kymmenestä ryöstöstä tai sen yrityksestä.

Julkisuudessa aikaisemmin olleiden tietojen mukaan tässä Soukan tapauksessa oli lähinnä kyse kahakasta ja siihen liittyvästä uhkatilanteesta. Asiaa tarkemmin tietämättä minulle on jäänyt kuva, että kyseessä olisi ollut lähinnä hätävarjelun liioittelu seurauksineen (törkeä pahoinpitely ja/tai ruumiinvamman tuottaminen) ja ampuma-aserikos.

Teoistaan pitää toki vastata.

Palaan – tai sitten en – asiaan. Jos ja kun tuomio tulee julkisuuteen.

Tässä vaiheessa tärkein kysymys kuuluukin:
Onko oikeus todellakin kaikille sama?

Lähteet: HS, Kaleva

Jk. Espoo on muuten Suomen ainoa kaupunkioikeudet saanut moottoritie. Tai toisen tulkinnan mukaan pelkkä ympäristörikos.

Päivitys 18.00: Hyysäri kertoo seuraavaa:

Oikeus ei kuitenkaan hyväksynyt syyttäjän esittämää rangaistuksen koventamisperustetta, jonka mukaan rikokset tehtiin ammuttujen rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen ryhmään kuulumisen takia. Oikeuden mielestä tällaista koventamisperustetta ei ollut.

Vai niin? Uskotteko Te tuon?

Kyllä 9 vuotta tuntuu aika kovalta tuomiolta tuosta teosta – ilman rasistista koventamisperustetta.

Katsellaan…

Lähde: HS