Viikon mokutus 20/11

 Avoin kirje Suomen jääkiekkojoukkueelle,

Ja oikein paljon onnea maailmanmestaruudesta. Katsoimme peliä yhdessä ystävien kanssa ja iloitsimme yhdessä monien muiden kanssa hienoa saavutusta.

Iloa kuitenkin synkensi kaupungilla kuuluneet juhlijoiden rasistiset huudot ja aggressiivinen käytös. Bussipysäkille kuului ensin huutoa, että uskaltaako joku täällä tunnustaa olevansa ruotsalainen ja hieman myöhemmin toinen porukka möykkäsi, että tänään saa kaikki ulkomaalaiset pataan. Meitä suututti ja harmitti, eikä juhlatunnelma enää palannut.

Raitiovaunussa kotimatkalla todella isokokoinen mies uhkaili kahta tummaa poikaa, haukkui näitä terroristeiksi ja huusi Suomen jääkiekkojoukkueen näyttävän kaikille. Hommasimme poikakaverini kanssa tälle riidanhaastajalle häädön raitiovaunusta ja pyysin anteeksi vaivaantuneesti hymyileviltä pojilta kaikkien meidän suomalaisten puolesta, jotka kyllä iloitsivat teidän voitosta, mutta joita hävetti kaduilla rasistisesti ja uhkaavasti käyttäytyvät suomalaiset.

Olisin todella kiitollinen, jos kertoisitte mitä mieltä itse olette rasismista ja siitä kenellä on oikeus iloita voitostanne, kenellä on oikeus turvassa kävellä juhlinnan keskellä? Toivottavasti vastaatte; voitte tehdä sen vaikka tänään siellä kuuluisalla torilla, jonne monet kokoontuvat teitä onnittelemaan.

Tässä adressi, jonka allekirjoittaneet toivovat teidän ottavan kantaa voitonjuhlinnassa esiintyvään rasismiin ja rasismiin yleisestikin: http://www.adressit.com/suomen_jaakiekkojoukkue_-_ota_kantaa_rasismiin

ystävällisin terveisin

Paloma Hannonen

Huomionkipeä Anni Sinnemäen neverheard avustaja Facebookissa 16. toukokuuta 2011.

Advertisement

 

Vihreiden poliittinen muisti – yksi kuukausi

Näin sanoi vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki 18.4.2011, kun häneltä kysyttiin, että onko mahdollista, että vihreät jossain tapauksessa olisivat tulevassa hallituksessa? Oliko virhe rajata hallitusyhteistyön mahdollisuus pois jo ennen vaaleja siinä tapauksessa, ettei vaalivoittoa tule?

Hallitukseen meno on täysin poissuljettu, enkä ole kenenkään muunkaan kuullut sanovan toisin. Näin ison tappion jälkeen puolueen ei pidä mennä tekemään hallitusyhteistyötä vaan sen pitää kartoittaa tilanne ja alkaa rakentaa uutta kannatusta omin ehdoin ja omin päämäärin. Hallituksessa pitää keskittyä neuvotteluihin, kompromisseihin ja yhteistyöhön eikä siihen, että missä me olemme ja mistä haemme kadonnutta kannatusta takaisin. Siksi oli perusteltua tehdä tämä linjaus. Neljä vuotta sitten oli jo selvää, että hallitustaival tulee olemaan meille raskas, ja siksikin oli perusteltua linjata, että hallitukseen mennään vain, jos sinne voidaan mennä voimakkaampina.

Samainen Sinnemäki kuukautta myöhemmin  18.5.2011:

Viime päivinä monia vihreitä on myös muistutettu siitä, että linjasin vuosi sitten meidän menevän hallitukseen vain, jos kasvamme vaaleissa. On aivan totta, että tuo lupaus tulee nyt rikotuksi, jos hallitukseen lopulta lähdemme.

Vuosi sitten en pystynyt ennalta näkemään koko suomalaisessa poliittisessa historiassa ainutlaatuista siirtymää, joka johti siihen, että vaalit voitti ainoastaan yksi puolue. Tuo puolue ilmoitti, ettei se halua kantaa vastuuta.

Itse ajattelen, että tässä tilanteessa – kun ainuttakaan vaalivoittajaa ei ole hallitukseen tarjolla – tuntuisi väärältä jäädä ajamaan kunnianhimoisia tavoitteitamme oppositiosta käsin, jos samalla tietäisin, että olisimme voineet myös tehdä näille samoille asioille jotain hallituksessa. Tässä vaiheessa siis haluan puskea kaikella sillä voimalla mitä meillä on niitä tavoitteitamme eteenpäin. Jos voimamme eivät riitä vihreiden näköiseen ohjelmaan, jäämme ulos hallituksesta.

Tällainen on siis vihreiden moraali, rehellisyys, demokratian kunnioittaminen – sekä poliittinen muisti. Valta on pilannut vihreät. Se on muuttunut äärivasemmistolaiseksi laitospuolueeksi – sellaiseksi, jolle on tärkeintä roikkua vallassa hinnalla millä tahansa.

Kiitos. Todistitte juuri itse sen, mikä on koko vihreiden ns. kansalaistottelemattomuuden ja muunkin arvomaailman tärkein kulmakivi.

Lähteet: VL, Vihreät

 

Vihreät pähkinänkuoressa

Moni muukin on varmaan pitkään pähkäillyt sitä, miten puristaa Vihreät De Gröna rp. nimisen järjestön olemus pähkinänkuoreen. Niin liukas ja amebamainen tuo puolue on.

Vihreiden touhu puolueena menee julkisuudessa niin, että aina silloin kun vihreille sopii  erityisesti vihreiden kansanedustajaehdokkaat                (esimerkiksi Jukka Relander ja  Husein Muhammed) ovat vaatimassa, että Suomessa pitää noudattaa ainoastaan suomalaista lainsäädäntöä. Maahanmuuttajataustainen Suomen kansalainen Muhammed on mennyt niinkin pitkälle, että hän kieltää suomalaisen kulttuurin ja siitä versoavan ns. maan tavan  – ymmärtämättä, että juuri se on lainsäädäntömme ja oikeuskäsityksemme perusta.

Tämä tiukka laillisuusperiaate koskee vihreästä näkökulmasta heitä vain silloin, kun se on heidän agendalleen hyödyllinen. Vihreiden poliittisia vastustajia se sitoo vihreiden mielestä myös muulloin.

Kun laillisuusperiaate on vihreille puolueena hyödytön, vihreät siirtyvät varsin nopeasti pakottamisen, komentamisen, kansalaistottelemattomuuden (l. lainsäädännön rikkomisen)  tai muunlaisen ahdistelun linjoille.

Erinomainen esimerkki parin päivän takaa liittyy ViNo:n puheenjohtajan  Paloma Hannosen huomiohakuiseen vaatimukseen. Hän nimittäin vaati, että Suomen jääkiekon MM-joukkueen tulisi irtisanoutua rasismista – asiasta joka ei kuulu koko lajin tai joukkueen toimintaan mitenkään.

Tuollainen vaade on aivan samanlainen, kuin jos joukkuetta kehotettaisiin sitoutumaan  olematta syyllistymättä pedofiliaan tai kannibalismiin. Tuollainen vaatimus jääkiekkojoukkueelle irtisanoutua jostain sellaisesta, joka ei edes tule tuollaisen ryhmän toiminnassa mieleen, tuo puolestaan mieleen sen, että pitääkö kaikkien vastata “kyllä” tai “ei” sellaiseen kysymykseen, jossa kysytään “joko olet lopettanut puolisosi hakkaamisen”

Tuo touhu on typerää ja yksisilmäistä omien poliittisten arvojen ajamista ja muiden syyllistämistä siitä ilosta, että sattuu olemaan sen kansakunnan jäsen, joka voitti maailmanmestaruuden.

Nyt päästäänkin siihen pähkinänkuoreen. Vihreissä noin yleensäkin korostuu erinomaisesti sellainen käsite kuin voimauttaminen.

Tuo termi tulee feministien luomasta sanasta Empowerment. Sen merkitsee arroganttia ja epäoikeudenmukaista tapaa muuttaa kielletty sallituksi huutamalla mulla on oikeus!  Tuon huudon jälkeen vääryydestä tai väärin ymmärretystä välttämättömyydestä tulee hyve. Jos nainen on huora tai mies spurgu,  niin voimaannuttamisessa huoraaminen ja retkuilu nähdäänkin arvokkaana asiana – sellaisena joka on itselle sallittua ja josta ollaan ylpeitä.

Tämä on siis koko vihreiden ns. kansalaistottelemattomuuden ja muunkin arvomaailman tärkein kulmakivi.

 

Satutäti Paloman pakkotunti

Anni Sinnemäen eduskunta-avustajana toimiva Paloma Hannonen pääsi historiaan sillä, että hän oli tällä kerralla se ensimmäinen ylimielinen elitisti, joka ehti härskisti ratsastamaan toisten urheilusaavutuksilla oman konkurssissa olevan poliittisen agendansa vuoksi. Hannosen suoritusta korostaa erityisesti se, että hän nappasi käteensä rasistikortin ja löi sillä 92,7 %:a  suomalaisista päähän –  siis kaikkia meitä normivirtasia, jotka emme äänestäneet vihreitä.

Tällainen huomiohakuisuus herättäisi normaalisti lähinnä myötähäpeän ja hilpeyden tunteita, mutta kun kyseessä on meille normivirtasille  (ja meidän tulevaisuudenuskollemme ja maailmankuvallemme) varsin  tärkeä jääkiekon maailmanmestaruus, niin jotenkin tuntuu siltä, että hymy muuttuu irvistykseksi.

Hannonen päätti siis napata tilaisuudesta kiinni ja kirjoitti eilen Facebookiin vaatimuksen siitä, että jääkiekkomaajoukkueen pitää irtisanoutua rasismista.

Vihreiden älyllinen epärehellisyys ja poliittinen kieroilu ovat muuttuneet omaksi surulliseksi palasekseen  ns. suomalaista poliittisen kulttuurin joutomaalle. Se, että vihreät ratsastavat urheilulla ja joukkuemestaruuden nostattamilla kansallisylpeyden tunteilla on irvokasta, kuvottavaksi se muuttuu silloin, kun vihreiden taholta esitetään, että jos joku ei irtisanoudu vihreiden pakottaessa irti julkisesti rasismista, hän ja häntä kannattavat ihmiset ovat rasisteja.

Vihreiden tärkein (aina Koijärveltä saakka alkanut lakia, omistusoikeutta, mielipiteenvapautta ja yhteisesti sovittuja tapoja rikkovaa) perinne  on ratsastaa jokaisella pienintäkin positiivista mediahuomiota saavalla asialla – oman  nollaa kohti syöksyvän kannatuksensa säilyttämiseksi.  Kotimaiset suuronnettomuudet, maanjäristykset, tsunamit, urheilu – mikä tahansa (kuten tässä tapauksessa nationalistisia tunteita herättävä jääkiekon maailmanmestaruus) on sopiva välikapistus alistettavaksi vihreän pakkopolitiikan käyttöön. Vihreän agendan mukaan oikeuksia kun ei ole muilla kuin vihreillä ja kaikki muut ajattelevat väärin.

Hannosen huomiohakuisuus jatkuu. Tänään hän kirjoittaa Facebookin seinällään, että ‎6400 allekirjoitusta, Mikko Koivun vastaus ja valtava määrä positiivista palautetta on hieno osoitus siitä, että välitämme mitä täällä tapahtuu. Eli rivien välistä, suomeksi  – Olen tyytyväinen siitä, että noinkin monta ihmistä lähti minun  juttuuni mukaan.

Juttu ei muuten mene, siten kuin Hannonen sen esittää.Mikko Koivu ei muuten – vastoin Hannosen väitettä – irtisanoutunut rasismista tai lähtenyt Hannosen mukaan. Todellisuudessa Koivu totesi omaan selkeään tyyliinsä, että

Meidän vahvuus on se, että jokainen on tuonut oman panoksensa ja kaikki ovat pystyneet olemaan omia itsejään. Jokainen on joukkueessa kuin kotonaan, ja se on ollut meidän voima tässä turnauksessa.

Ihmisellä täytyy olla aika voimakas mielikuvitus, jos tuon pystyy tulkitsemaan irtisanoutumiseksi rasismista. Toisaalta, ei Koivun tai muunkaan maajoukkueen tarvitse irtisanoutua mistään. Urheilu on urheilua, eikä se muutu vihreiden vaatimuksistakaan politiikaksi.

Vuorokausi pakotusyrityksen ja Hannosen kertoman  tarinan jälkeen alkaa näyttämään yhä vahvemmin siltä, että Paloman kuvailevat tapahtumat taitavat siten olla sepitettyjä. Eli nyt näyttää entistä vahvemmin siltä,  Paloma Hannonen ei ole pysynyt totuudessa. Pieni taustaselvityskierros ei vahvista Hannosen tarinaa todeksi, eikä hän ole itse myöskään pystynyt osoittamaan väitteitään tosiksi. Tosin pitää muistaa, että Palomalla on tässä asiassa  asiansa hallitseva oppiäiti.

Vihreiden moraalittomuus on tällä hetkellä esitettyjen väitteiden ja todisteiden pohjalta dyykannut tässä tapauksessa syvemmälle kuin koskaan aikaisemmin –  ja se on jo sinänsä saavutus edellisten moraalittomuuksien ketjussa.

Loppukaneetiksi toimitus ilmoittaa, että se  ei aio irtisanoutua rasismista. Me emme aio myöskään irtisanoutua kommunismista, kannibalismista, karaokelaulamisesta, homoseksualismista tai edes feminismistä.

Me emme näe siihen tarvetta – kuten emme myöskään siihen, että pilkkaisimme jonkun toisen saavutuksia omilla vaatimuksillamme.

Lähteet: Facebook, HKL, IL

 

Mitä vihreät ovat saaneet aikaan?

Antidemokraattinen ja elitistinen Vihreät De Gröna on luetellut kotisivuillaan kuluneen hallituskautensa saavutuksia. Vihreiden tyylilaji on hieman falski, joten tässä saavutukset suomeksi kirjattuina:

• Perheen sisäinen adoptio riistää sateenkaariperheiden lapsilta oikeuden molempiin biologisiin vanhempiinsa – ja toiselta vanhemmalta oikeuden omiin lapsiinsa. Se mahdollistaa myös laillistetun lapsenryöstön ja luovuttamisen seksuaalista vähemmistöä edustavalle lapsenryöstäjälle.
• Suomi leikkaa ilmastopäästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä – samaan aikaan teollisuus muuttaa päästöistä piittaamattomiin maihin, jonka seurauksena päästöt lisääntyvät ja suomalaiset työpaikat vähenevät.
• Länsimetro, kehärata ja Pohjanmaan rata: hallituskauden suurimmat liikennehankkeet ovat ratoja. Joista seuraa muun julkisen liikenteen rapistuminen ja kuihtuminen. Tästä taas seuraa se, että vihreiden tavoite pakottaa kaikki suomalaiset asumaan betonilähiöihin radan varteen (ja tyhjentää samalla maaseutu vihreän euroeliitin puuhamaaksi) on entistä lähempänä toteutumistaan.
• Nuorisotyöttömyys on todellisuudessa kasvanut – lähinnä työministerinä hääränneen  viherpolitrukki Anni Sinnemäen typerien työvoimapoliittisten päätösten, pakkotyön, kilpailun vääristämisen ja tilastokikkailun seurauksena. Vihreät ovat olleet erityisen ahkeria vääristämään kilpailua pakottamalla työttömiä itseään lähellä olevien veronkiertoyhdistysten palvelukseen puoliorjatyöhön. Näin on saatu pienillä paikkakunnilla epäterveen kilpailun (ja yhteiskunnan vääristyneiden tukien avulla) ajettua pienyrittäjiä konkurssiin – ja näin edelleen entinen yrittäjä halpatyövoimaksi vihreiden veronkiertopajoihin.
• Turvapaikkapäätöstä odottava saa tehdä töitä. Ja tämä seurauksena hämäräbisnes saa lisää uutta puoliorjatyövoimaa.
• Energiaverotusta on kiristetty ja muutettu näennäisesti ympäristölähtökohtiin perustuvaksi. Todellisuudessa tällä toimella on kasvatettu  välillisiä veroja  jotka kohdistuvat  pienituloisiin kaikkien ankarimmin.
• Vihreä verouudistus eteni – tämä tulee jokainen vähätuloinen tai taajaman ulkopuolella tuntemaan vielä nahkoissaan.
• Vihreät väittävät saaneensa haja-asutusalueiden jätevesiasetuksella pohjavedet ja rannat kuntoon. Todellisuudessa mitään muuta kuin vahinkoa ei tälläkään saatu aikaan. Ihmiset, jotka pitävät asetusta oikeustajunsa vastaisena eivät tehneet mitään ja ne korostetusti lainkuuliaiset ihmiset, jotka lähtivät tähän idotismiin  mukaan, sijoittivat huomattavia summia teknisesti toimimattomiin jätevedenpuhdistusyksiköihin.
• Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne rasismirikosta ja sananvapaus on suojattu perustuslaissa, vihreät tuulettavat lauseella
  rasistisista rikoksista ja muista viharikoksista rangaistaan useammin ja entistä ankarammin. Todellisuudessa kyse on orwellilaisen dystopian esiasteeseen siirtymisestä – väärästä mielipiteestä rankaisemisesta, mielipidekontrollista ja ennakkosensuurista. Paradoksaalisinta tässä on se, että kun Tuija Braxin johtamassa oikeusministeriössä nähdään kansalaisen mielipide (kuten Seppo Lehdon tapauksessa) yli kahden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoiseksi ja pyritään rankaisemaan useammin ja entistä ankarammin vihreiden omista mielipiteistä poikkeavia mielipiteen lausujia, niin samaan aikaan (samassa ministeriössä) pyritään muokkaamaan oikeuskäytäntöä ja lakia siten, että   väkivaltarikolliset pääsevät oikeudesta pelkällä sakkorangaistuksella (tai korkeintaan parin kuukauden ehdollisella vankeudella).
• Syöttötariffeilla tuulivoiman tuotanto yli kymmenkertaistetaan – käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että marginaalisella energialähteellä saadaan pilattua tunturi- ja saaristomaiseman koskemattomuus, aiheutettua melusaastetta ja aikaansaatua lintujen joukkoteurastus.
• Perustuslain uudistus vähentää kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia, siirtää kansallista valtaa eduskunnalata EU:lle ja ajaa Suomen EU:n liittovaltion provinssiksi.
• Naapurin suojaamattoman langattoman verkon käytöstä ei enää rangaista – ja näin saatiin murrettua ensimmäinen pala perustuslaissa suojatusta omistusoikeudestakin. Seuraavana kohteena olikin Niklas Herlinin omistama Uusi Suomi ja sen rekisteröity tavaramerkki.
• Kehitysyhteistyön määrärahat ovat nousseet – ja näin lisätään maailman väestöräjähdystä kolmannessa maailmassa. Unohtamatta huussiyhdistyksiä ja muita projekteja, joista näistä rahoista on saatu ujutettua yhteiskunnan varoja vihreitä lähennä oleville liikemiehille ja muille hämärän talouden erityisosaajille.
• Apurahansaajilla on nyt eläketurva – samoin kuin sellaisella maahanmuuttajalla, joka ei ole tehnyt  päivääkään töitä Suomessa.
• Pakolaisten vastaanotosta maksettavaa kuntakorvausta korotettiin – näin luodaan kulttuurikonflikteja ja avointa rasismia ja lisätään Suomen houkuttelevuutta sosiaaliturismin kohteena.
• Käännetty arvonlisävero lisää veropetoksia ja kasvattaa harmaata taloutta. Kun nykyisin Suomessa on 30000 ulkomaalaista työntekijää – joista vain parisataa maksaa veronsa – tulevaisuudessa vihreät visiot tuovat Suomeen miljoona ulkomaalaista (joista kukaan ei maksa mitään veroja minnekään).

Kaikki tämä vain neljässä vuodessa – aika uskomatonta. Miettikää sitä teoreettista mahdollisuutta, että vihreät olisivat esimerkiksi pari kolme kautta peräkkäin hallitusvastuussa.

Tätä maata ei tuntisi tuollaisen progression jälkeen enää entisekseen.

 

Sattuiko sopivasti? Osa 1.

Sisäministeri Anne Holmlundin työryhmän ehdotukset kerjäämisen kieltämisestä vesittyivät hallituksen iltakoulussa keskiviikkona lähes täydellisesti. Jostain syystä kerjäämisen kiellon sijasta hallitus päätti täsmentää luvattoman leiriytymisen kieltoa järjestyslaissa.

Vaikka luvaton leiriytyminen on nykyisinkin kiellettyä ilman maanomistajan tai vuokralaisen lupaa,niin järjestyslain muutoksella pykäliä pyritään selkeyttämään.

Sattuiko tämä sopivasti tähän aikaan, kun Metsähallitusta ollaan yhtiöittämässä ja suomalaisten ikimuistoisia nautintaoikeuksia – ns. jokamiehenoikeuksia – kaventamassa ja mahdollisesti lopettamassa?

Vai olisiko taustalla vieläkin suurempi liiketoimi? Sellainen, jossa Suomesta tehdään hissukseen raaka-aineita maailmalle toimittava kolonialisoitu uuden ajan siirtomaa?

Niin tai näin, suosittelemme tutustumista  Metsähallituksen pohjavesien ryöstöprojektin lisäksi ainakin tähän yhtiöön ja sen puuhiin Pohjois-Suomessa.

Tämän yhtiön luulisi kiinnostavan myös vihreitä, koska sen toimet ovat  tuomassa pohjoiseen massiivisen rekkarallin, mutta kovin hiljaista on vihertehtaalla.

Northland Resources on päättänyt laivata rautarikasteen Kiinaan ja muihin Aasian maihin Norjan Narvikista. Yhtiö hylkäsi lähes varmana pidetyn Kemin Ajoksen sataman, jolloin malmi olisi kulkenut sähköistettävää malmirataa myöten Kolarista.

Tämä tarkoittaa käytännössä raskaalla rekkaliikenteellä Lapin herkässä luonnossa Narvikiin hoidettavaa syöttöliikennettä  – 7 dollaria tonnilta halvempaan satamaan.

Vaikka nyt jostain lukijasta saattaisi tuntua siltä, että nämä asiat liittyvät huonosti toisiinsa, niin elävässä elämässä ne saattavat kuitenkin liittyä varsin tukevasti toinen toisiinsa.

… palaamme asiaan…

Lähteet: HS, STT, Wikipedia, Metsähallitus, MMM

 

EU:n preussilainen sotilassaapas kopisee

Iltalehti uutisoi sellaisesta Euroopan unioniin liittyvästä asiasta, jonka pitäisi herättää huolestumista jokaisessa sellaisessa ihmisessä, joka uskoo kansanvaltaan ja ihmisten oikeuteen päättää itse omista asioistaan.

Kaksi saksalaista kansanedustajaa nimittäin  ehdottaa (ilmeisesti aivan vakavissaan), että Kreikka harkitsisi joidenkin asumattomien saariensa myymistä.

Konkurssiin ajautuneet joutuvat myymään kaiken, jotta voivat maksaa velkojilleen. Kreikka omistaa rakennuksia, yhtiöitä ja asumattomia saaria, joita kaikkia voitaisiin käyttää velanmaksussa.

Näin sanoi kristillisdemokraatti Josef Schlarmann Bild-lehdelle. Samoilla jäljillä oli myös vapaiden demokraattien Frank Schäffler.

Kreikan hallituksen on ryhdyttävä radikaaleihin toimiin myydäkseen omaisuuttaan — esimerkiksi asumattomia saariaan

Saman uutisen mukaan Kreikan varaulkoministeri Dimitris Droutsas kertoi saksalaisen ARD-tv:n haastattelussa kuulleensa ehdotuksia kuuluisan Akropoliskukkulan myymisestä.

Tällaiset ehdotukset eivät ole suotavia näinä aikoina

Sumuverho alkaa haihtua ja EU:n todellinen olemus paljastua päivä päivältä yhä selvemmin.  EU:sta on kehittymässä Saksan ja Ranskan johtama eurooppalainen uuskolonialistinen ja imperialistinen hirviö.

Sen lisäksi, että jo nyt esimerkiksi suomalaisia sotilaita on sidottu hiljalleen kiihtyvään EU:n ja Kiinan käymään siirtomaasotaan Afrikan luonnonvaroista, EU näyttäisi naamionsa takaa kiinnostuneelta toteuttamaan kolonialismia myös omien jäsenvaltioidensa luonnonvaroilla ja omaisuudella – kuten tässä Kreikkaa koskevassa esimerkissä näemme.

Kaikista kauniista puheista ja lupauksista huolimatta, hätään houkuteltua ja sinne joutunutta jäsenmaata potkitaan todellisuudessa päähän – jopa kolonialismin keinoin. Se mikä näyttää kansanvallalta teoriassa, on pienen oligarkkien muodostaman yläluokan häikäilemätöntä vallananastamista ja tulokseen perustuvaa omaneduntavoittelua.

Jos ihmisten paha olo purkautuu Kreikassa nykyisiä demonstraatiota vieläkin voimakkaammiksi mielenilmaisuiksi en hämmästyisi yhtään sitä, että EU:ssa tehtäisiin päätös lähettää joukkoja turvaamaan EU:n ylikansallista valtaa järjestystä Kreikassa. Mitä siitä taas seuraa, se on varmaan helppo jokaisen kuvitella itsekin. Sotilaallinen interventio aiheuttaa aina väkivaltaista vastustusta miehittäjää vastaan.

Sama kehitys on nähtävissä myös Suomessa. Nykyinen hallituksemme tekee velkaa sellaista vauhtia, että jossain vaiheessa tulee aivan varmasti pää vetävän käteen ja joudumme kaikkein pahimmassa skenaariossa Kreikan asemaan. Kohtelu tulee tuolloin olemaan tämän esimerkin valossa tylyä ja kyyti kylmää.

Samaan aikaan Metsähallitusta, jolle on siirretty ilmaiseksi kaikki valtion maaomaisuus,  ollaan hyvää vauhtia yhtiöittämässä – ja luovuttamalla samalla kansallisomaisuuttamme kenen tahansa eniten kertamaksulla tarjoavalle – unohtaen samalla maaomaisuuden tärkein olemus. Nimittäin se, että sen valmistus on jo lopetettu ja sen arvo kasvaa koko ajan.

Myös muiden julkisten instanssien hämärissä puuhailuissa soi sama sävel. Turjalainen kertoi hetki sitten siitä, kuinka:

(Oulun) kaupunki yhteistyössä ympäryskuntien ja Jaakko Pöyry Oy:n sekä Oulun Veden kanssa pumpata pohjavettä ”kasvavan kaupungin tarpeisiin” Viinivaaran alueelta.

Nyt alueen vesivarat aiotaan valjastaa. Hanke haisee ja pahasti. Alueelta aiotaan pumpata tulevaisuudessa yli 20 000 kuutiometriä vettä vuorokaudessa, mikä on yli kaksinkertaisesti oululaisten vedenkulutuksen määrä.

Tämä hämäräperäinen kansallisiin luonnonvaroihin kohdistuva anastustoimi on herättänyt myös vastareaktion. Jokainen voi itse miettiä sitä, millaiseksi Suomi (ja laillisuus) on muuttumassa virkavallan lailliseen mielenosoitukseen kohdistaman voimatoimen vuoksi. Jiri Keronen on kertonut asiasta laajemmin täällä.

Vihervasemmiston suhtautumisesta sanan- ja mielipiteenilmaisunvapauteen  saa loistavan kuvan, kun lukee Pekka Haaviston US-blogiinsa kirjaaman mielipiteen:

Suomessa voi vaikka parkkeerata asuntovaununsa viikkokausiksi eduskunnan eteen, ja huutaa ikkunasta ohikulkeville kansanedustajille ”Korruptiota! Korruptiota!”. Muualla maailmassa vaunu olisi jo pommiuhan pelossa saanut kyytiä.

Tämä on – kuten jo totesin – paljon puhuva ja kertova kommentti siitä, miten vihreät oikeasti suhtautuvat kansalaisoikeuksiin ja luonnonsuojeluun…

Itse asiassa kun päästiin vihreisiin, niin Tuija Braxin viimeaikaiset puuhastelut ovat loistava esimerkki siitä, kuinka paljon vihervasemmisto vihaa Suomea ja laillista yhteiskuntajärjestystämme. Pyrkimykset rajattomaan maailmaan, ns. monikulttuuriin ja kontrolloimattomaan maahanmuuttoon ovat muuttuneet noissa joukoissa sellaiseksi uskonnoksi, että nämä tiitiäiset ja vasemmistonatsit ovat valmiita epäpyhään allianssiin kasvottoman globaalin kapitalisminkin kanssa -aivan kuten oppi-isänsä Josif Stalin aikoinaan.

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Vapaavuori joko sumuttaa tai ei oikein ymmärrä näiden asioiden laajempaa viitekehystä. Hänen mielestään:

Itseäni tämä ”on voitava keskustella” -keskustelu on alusta asti huvittanut, vaikka meillä on monia typeriä lakeja, meillä ei kuitenkaan ole sensuuriviranomaisia. Minua huolestuttaa enemmän, että keskustelijat ilman mitään sanottavaa saavat niin paljon huomiota salaliittoteorioilleen ilman, että heiltä kuulee yhtään uskottavia esityksiä.

Tässä kohtaa kannattaa miettiä, mikä mahtaakaan olla Vapaavuoren motiivi tuohon kommenttiin…

Nimittäin totuus on se, että ultrakapitalismi takaa sinulle paikan katuojassa ja ultrakommunismi takaa Sinulle paikan pakkotyöleirissä. Onneksi meillä on kuitenkin  kolmaskin tie kuljettavanamme.

Aikaa ei ole kulunut kuin hieman yli kuusikymmentä vuotta siitä, kun saksalainen sotilassaapas alisti edellisen kerran  Kreikan (ja lähes koko muunkin Euroopan) nastoitetun teräspohjansa alle.

Vaikka EU tekee julkisuudessa pesäeroa tuohon aikaan ja sen ajan halintomalleihin, sittä on kehittymässä hyvää vauhtia kansalaisiaan sortava, imperialistinen, uuskolonialistinen ja pienen sisäpiirin hallitsema imperiumi.

Toivon koko maailman ja etenkin kaikkien eurooppalaisten vuoksi, että tämä hanke kaatuu omaan mahdottomuuteensa, ennen kuin Uusi Uljas Eurooppa pääsee jälleen toteuttamaan ambitiotaan – ja käynnistämään kolmannen maailmansodan.

Toivon tätä sydämestäni.

Lähteet: Iltalehti, Kauppalehti

 

Metsähallitus kansallisomaisuuden hoitajana – pukki kaalimaan vartijana?

Tässä blogissa partioliikkeen ja puoluepolitiikan välisestä suhteesta julkaistu kirjoitus kirvoitti runsaan keskustelun. Tuosta keskustelusta hyppäsi pöydälle myös Metsähallituksen asema kansallisomaisuutemme – suomalaisen luonnon –  hoitajana.

Useat keskusteluun osallistuneet viittasivat Metsähallituksen kaksoisrooliin liikelaitoksena ja kansallisomaisuuden hoitajana. He esittivät samassa yhteydessä myös huolensa kyseisen (valtion omistaman) julkishallinnon laitoksen haluamasta muutosprosessista.

Tuossa prosessissa metsähallituksen virkistyspalveluja hoitava Villi Pohjola yhtiöitettäisiin yritykseksi.

Tämä asia on jäänyt uutisvuossa hieman mediapimentoon, vaikka se on ollut pöydällä jo viime keväästä saakka.

Tänään tilanne on muutunut. Kauppalehti kertoo, että Metsähallituksesta tulee yhteiskunnallisia tehtäviä hoitava valtion erityisyhtiö vastaavasti kuin Yleisradio Oy ja Veikkaus Oy.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) ovat (yllättäen, kaksi kepulaista ministeriä)  päätyneet yhteiseen näkemykseen, että valtion liikelaitoksen organisaatiomuutosta valmistellaan erityisyhtiömallin mukaisesti. Laajasta luontopuolen virastosta ollaan luopumassa.

Erityisyhtiöön kootaan sekä maa- ja metsätalousministeriön alainen liiketoimintapuoli eli suurimpana metsätalous ja ympäristöministeriön alaiset luontopalvelut sekä luonnonsuojelu- ja ympäristösuojelutehtävät. Ainoastaan viranomaistehtävät siirtyvät muualle.

Metsähallituksen pääjohtajan Jyrki Kankaan jo viime keväänä esittämän kannan mukaan yhtiönä Villi Pohjola olisi samalla viivalla kilpailijoidensa, muiden matkailuyritysten kanssa.

Kankaan mukaan mahdollisella yhtiöittämisellä ei ole vaikutuksia esimerkiksi Villin Pohjolan tuotevalikoimaan. Valtion liikelaitoksen matkailuyksikön työntekijät siirtyisivät vanhoina työntekijöinä uuden yhtiön palvelukseen. Samalla Metsähallituksen viime vuonna ostama rovaniemeläinen ohjelmapalveluyritys Eräsetti Oy sulautettaisiin Villi Pohjola Oy:öön.

Yhtiöittämispäätöksen tekee valtioneuvosto maa- ja metsätalousministeriön esityksen pohjalta. Metsähallituksessa toivotaan, että päätös tehtäisiin vielä tänä vuonna, jotta yhtiö voisi aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.

Villi Pohjola vuokraa vuosittain noin 300 lomamökkiä ja tuo Suomeen, lähinnä Lappiin, kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia turisteja. Lisäksi se järjestää yritysmatkoja. Villin Pohjolan ja Eräsetin vuotuinen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja ne työllistävät noin 50 henkilöä.

Kun Metsähallitus puhuu pääjohtajansa suulla, asiaan pitää suhtautua vakavasti. Metsähallitus haluaa itse tätä muutosta.

Kangas kertoo, että  EU:n komission vaatimus vauhditti myös Villin Pohjolan yhtiöittämistä. Tämä vaatimus perustuu siihen, että EU:n komissio pitää liiketoimintaa harjoittavia valtion liikelaitoksia kilpailulainsäädännön vastaisena. Komission mukaan niillä on konkurssisuoja ja ne saavat veroetua verrattuna vapailla markkinoilla toimiviin yrityksiin.

Totta tämäkin, mutta näemme jälleen tässä sen asian, että kun asioista päätetään niistä ymmärtämättömien parissa ja kaukana sieltä mihin nämä päätökset vaikuttavat, saadaan aikaan tyypillinen EU-päätös- ei päätä, ei häntää.

Tämä hyväntahtoisuus jää nimittäin sen asian alle, että näin (vastoin alkuperäistä vaatimusta) Metsähallitus pystyy luomaan EU-komission  (ja Suomen kumileimasimena toimivan valtionhallinnon) siunauksella Villi Pohjola Oy:sta virkistyskäytössä olevia maa-ja vesialueita ja infrastruktuuria hallinnoivan (valtion omistaman ja tarvittaessa ulkomaille myytävissä olevan) monopoliyhtiön.

Tämä tilanne tullee aiheuttamaan sen, että Villi Pohjola voi kuristaa kuoliaiksi pienet paikalliset toimijat ja yrittäjät sekä liittää ne itseensä itse sanelemillaan ehdoilla – kuten Rovaniemellä toimineen Eräsetin.

Tai ajaa halutessaan paikalliset luontomatkailuyrittäjät konkurssiin. Jos tämä yhtiöittäminen tapahtuu, Villi Pohjolan johdolla on EU:n komission valtuutus ja suomalaisen veronmaksajan rahat takanaan tätäkin päämäärää varten.

Asiaa olisi syytä tarkastella myös hiljattaisen Destian antaman esimerkin kautta. Kun valtionyhtiössä on tällaista intoa muuttua yhtiöittää toimintaa, on veronmaksajan syytä miettiä sitä, onko jollain ketunhäntä kainalossa?

Kaikissa (etenkin yhteisissä) asioissa kannattaa esittää kysymys siitä kuka hyötyy? Toistaiseksi näyttää siltä, että ainoa joka tästä hyötyy, on se sama valtioyhtiöihin ja niiden ympärille pesiytynyt saalistajien sakki.

Näiden esimerkkien valossa valtioyhtiöiden yhtiöittämine ja muuttamine liikelaitoksiksi oli vertaansa vailla oleva virhe koko historiassamme. Kahdella penkillä kun on huono istua – yhteisten etujen valvojan ja bisneksen tekijän.

Asiassa on muitakin kuin yrittäjinä elantonsa saavia suomalaisia koskevia uhkia. Ikävä kyllä nyt näyttää siltä, että Metsähallitus ja sen käsikassara Villi Pohjola ovat osoittautuneet jo tässä vaiheessa pukeiksi suomalaisen kansallisomaisuuden kaalimailla.

Suomen Luonnonsuojeluliitto on pelännyt, että luonnonsuojelu unohdetaan, kun metsät siirretään tulosta tavoittelevan yhtiön hallintaan.

Pahimmillaan on vilauteltu skenaariota, jossa kansallisomaisuutta eli esimerkiksi kansallispuistoja ja eräkämppiä siirtyy ulkomaiseen omistukseen. Tämä skenaario on askeleen lähempänä toteutumista tuon aiemmin tekstissä siteeratun Kauppalehden tänään julkaiseman utisen mukaan.

Tämä on jälleen kerran todellinen malliesimerkki siitä, mitä on odotettavissa nyt ja tulevaisuudessa, kun EU siirtää lopunkin paikallisen päättämisen Brysseliin.

On mahdotonta vaatia, että suomalaiset yrittäjät pystyisivät ajamaan edes omia etujaan lobbaamalla Brysselissä, etenkin kun vastassa on monopoliaseman saanut Suomen valtion verorahoilla ja valtionvirallisella statuksella pyörittämä ns. yhtiö.

Yrittäminen on Suomessa kova laji – ilman valtiota kilpailijanakin. Kun valtio saa monopolin sekä myyntipalveluihin että verotukseen, ollaan aika kaukana kommision alkuperäisestä vaatimuksesta.

Tai ehkä juuri se on tarkoituskin?

Luoda jossain tulevaisuudessa kenties Suomesta eurooppalainen luontoreservaatti, jossa paikallisten asukkaiden oikeudet luontoon ja siellä oleskeluunkin ovat rajoitetut ja jota myydään parhaiten maksavalle?

Nyt minun on syytä lopettaa näiden kauhuskenaarioiden luominen, niiden toteutuminen kun saattaa olla ihan mahdollistakin.

Lähteet: STT, IL, MMM, Metsähallitus, YLE

Päivitys 08012010: Turjalainen on sivunnut samaa aihetta blogissaan.