Ennakkoarvausten mukaisesti Suomi on nyt todistetusti oikeudellisen kaksoisstandardin maa. Yhdenvertaisuusperiaate on hylätty Jussi Halla-ahon oikeudenkäsittelyssä, jossa Helsingin hovioikeus on pysyttänyt Halla-ahon saaman sakkotuomion uskonrauhan rikkomisesta ennallaan.

Samaan aikaan eräs kovaääninen voltinheittoa harjoittava (ja herneitä nenäänsä vetelevähomoemo heittelee julkisessa TV-ohjelmassa Raamattua pitkin lattioita, eikä tässä tapauksessa edes esitutkintakynnys uskonrauhan rikkomisesta ylity.

Suomi on uskomaton maa.

Lähteet: Homma, US, IS

Site Meter

Maailmassa tapahtuu ajoittain (ainakin kauempaa tarkasteltuna) täysin suhteettomiin mittasuhteisiin yltäviä  massaliikehtimisiä. Tällainen on myös TV2:n surkeasta homokeskustelusta alkanut  laumasieluisten sopulien joukkovaellus ”Eroa kirkosta”-sivustolle.

Huvittavinta tässä on se nopeus, joilla yli kymmenentuhannen suomalaisen perässä vedettävän  ja helppouskoisen beesaajan maailmankatsomus on muuttunut yhden surkean tv-ohjelman johdosta yhdessä yössä. Se mikä tässä arvostelukyvyttömien joukkosielujen touhussa ihmetyttää eniten on se, että miksi tällainen massaliikehdintä ei alkanut jo viime talvena?

Piispainkokous käsitteli nimittäin tätä asiaa jo helmikuussa.  Piispat linjasivat tuolloin varsin selkeästi, että homoliitoille ei esitetä siunaustoimitusta, vaan mahdollista rukoushetkeä. Rukoushetken voi suorittaa pappi tai kirkon muu työntekijä, ja hän voi käyttää siihen harkintansa mukaan olemassa olevaa rukousperinteeseen sisältyvää aineistoa.

Piispankokous ei myöskään halunnut pakottaa pappeja rukoustilaisuuksien pitämiseen. Kirkon työntekijät saavat oman harkintansa mukaan päättää, pitävätkö homopareille rukoustilaisuuksia vai ei. Homoliittojen siunaukset eivät siis kuulu tämän korkean kirkollisen linjauksen mukaan kirkollisiin toimituksiin.

Tähän kirkolla on täysi oikeus.

Syy siihen miksi tämä asia on kuitenkin noussut pöydälle ja saanut kohtuuttoman määrän julkisuutta (ja aikaan kohtuullisen suuren ns. hyödyllisten idioottien lauman), on parin tunnetun homoseksuaalin  – ja etenkin heidän hangaroundereinaan pyörivien homoemojen –  kiukku. Sellainen tunnettu huonosti kasvatetun pikkukakaran kiukku, siitä ettei saa tahtoaan läpi.

Kyseessä on vanhanaikainen ulkopuolelta ohjailtu painostusoperaatio evankelis-luterilaista kirkkoa vastaan.

Äänekkäimpiä tässä (myrskyssä vesilasissa) ovat olleet sellaiset hahmot, jotka eivät edes kuulu kirkkoon. Loogisesti ajateltuna on jotenkin absurdia esittää ulkopuolisena jonkin klubin jäsenille ja johdolle sellaisia vaatimuksia, jotka ovat kyseisen klubin sääntöjen ja etiikan vastaisia.

Mutta tämähän ei ole aikaisemminkaan ollut tälle joukolle – joka siis esiintyy nyt ja tässä tapauksessa homoemoina – mikään ongelma. Nämä ns. näennäissuvaitsevaisethan ovat jo pitkän ajan kuluessa ilmoittaneet julkisuudessa kovalla äänellä, että logiikkamme ja järkemme on kadonnut, löytäjä saa pitää.

Pohjanoteerauksen tässä homoemoilussa on toistaiseksi tehnyt Rovaniemeltä kotoisin oleva Jari Tervo.

Hän kirjoitti US-blogissaan näin:

Toivotaan että Suomen kansalaisten ihmisoikeuksien polkeminen näyttää muutaman vuosikymmenen kuluttua yhtä koomiselta kuin nyt vaikuttaa naisten äänioikeuden ammoinen vastustaminen.

Tervolla on (jälleen kerran) puurot ja vellit tukevasti sekaisin ja vaikuttaa siltä, että ainakin osa Tervon kanoottia soutaneista inkkareista on jäänyt ihan pysyvästi Ounasjokeen.

Toisin kuin Tervo kuvittelee, kirkkohäät ja lapsen saaminen eivät ole edelleenkään mitään subjektiivisia ihmisoikeuksia.

Kirkko ei ole mikään juhlatila – eikä etenkään sellainen, jonka pitäisi olla kaikkien sellaistenkin käytettävissä, jotka eivät hyväksy kirkon opetusta, moraalia ja oppeja. Ei kirkkosali ole mikään ateistin prinsessanäytelmän esityslava.

Lapsen oikeudet on unohdettu tässä keskustelussa myös täysin. Lapsi ei ole mikään nukke, jolla biologisesti epänormaalin parin pitäisi saada huipentaa kotileikkinsä. Tässä blogissa on otettu kantaa aikaisemminkin tähän heterokulttuuria epätoivoisesti (ja ajoittain hirvein tuloksin) matkivaan ja homoemojen yllyttämään omituiseen touhuun.

Nykyisen itsekeskeisyyden ja narsismin aikana tämä on vain eräs historiaan jäävä (tarpeeton) merkkipiste. Kun tätä asiaa tarkastellaan tulevaisuudessa, jokaisen nykyhetkeä elävän kannattaa miettiä tulevaisuuden tarkastelun lähtökohtaa.

Homoseksualismia on ollut ja tulee aina olemaan. Se on biologisesti epänormaalia, mutta se esiintyy tasaisella (marginaalisella) prosentilla ihmispopulaatiossa.

Ongelma nykyisessä keskustelussa ei olekaan itse homoseksualismi eivätkä homoseksuaalit. Ongelma ovat ne näennäissuvaitsevaiset (tässä tapauksessa homoemon kaavuissa kulkevat) hyväksikäyttäjät, jotka ovat valmiita käyttämään hyväkseen mitä tahansa vähemmistöä omien tarkoitusperiensä ajamiseen.

Maamme suurimmat ongelmat eivät välttämättä liity ainoastaan enemmistön ja vähemmistöjen väliseen suhteeseen, vaan johonkin aivan muuhun asiaan .

Siihen, että nämä suvaitsevaisuutta, kansanvaltaa ja ihmisoikeuksia kailottavat jaritervot ja muut näennäissuvaitsevaiset  ymmärtävät kyllä aivan täydellisesti sen, että yhteiskuntamme on pystytetty enemmistödemokratian ja tasa-arvon perustalle, mutta he ovatkin päättäneet, ettei tämä järjestelmä sovi erityisen hyvin heille.

Lähteet: YLE, US, HS, IL, IS, STT

Site Meter

    Picture:Freephoto.com

Luterilainen kansankirkkomme on tehnyt jälleen kerran uuden ennätyksen islamin nuoleskelussa ja sen edessä  nyöristelyssä.

Helsingin seurakuntayhtymän viikkolehti Kirkko ja Kaupunki julistaa tänään ilmestyneen numeronsa etusivulla suomalaisuuden perusarvot lähellä islamia.

Kyseinen (kohtuullisen luettu ja laajalevikkinen) lehti on julkaissut aukeaman kokoisen islamia ylistävän kirjoituskokonaisuuden sivuilla 4-5.  Vähemmän yllättäen tätä kirjoitusta ei löydy lehden digiversioista. Edellisistä kerroista saatu arvostelu oli ilmeisesti Seppo Simolan luotsaamalle dhimmilehdelle liikaa.

Kirjoituksesta sinänsä ei löydy kiihtyvän ylisuvaitsevaisuuden, oman kulttuurin ja perinteen halveksinnan sekä sokean muslimien ihailun lisäksi oikeastaan mitään uutta.

Lehti lainaa syyrialaistaustaista lääkäri-imaami  Anas Haijaria, joka on sitä mieltä, että jos viinaa ja sianlihaa ei oteta lukuun, Suomessa on helppo elää islamin mukaan.

Ja kuten jo huomasimmekin, toimittaja Jaakko Kaartinen-Koutaniemen näkemyksen mukaan tämä tarkoittaa siis sitä, että suomalaisuuden perusarvot ovat lähellä islamia.

Mitähän tämä mahtaa sitten todellisuudessa tarkoittaa? Jos tarkastellaan tätä läheisyyttä lausunnon antajan – eli Haijarin -ilmoituksen pohjalta, niin kuva muodostuu suurin piirtein seuraavanlaiseksi .

Haijar ilmoittaa edustamansa Suomen islamilaisen yhdyskunnan olevan islamissa ns. keskitien kulkija ja suhtautuvan varoen kaikkeen kovan linjan fundamentalismiinkiin vähänkään viittaavaan.

Eli tältä pohjalta (Haijarin oman ilmoituksen mukaan) Suomen islamilaisen yhdyskunnan perusarvot ovat lähellä suomalaisuutta.

Nyt minun täytyy etnisesti suomalaisena nationalistina ja luterilaisena traditionalistina hieman ihmetellä näitä suomalaisuutta lähellä olevia perusarvoja. Puuttumatta nyt tässä yhtään enempää islamin teoreettiseen olemukseen, niin ei tätä silti pysty ohittamaan olankohautuksella.

Nimittäin Hajarin samaa uskonnollista yhteisöä edustavan virkaveljen näkemyksiä lukiessa muodostuu varsin päinvastainen kuva.

Suomen islamilaisen yhteisön toinen imaami, Khodr Chehab, on valottanut muutamaan otteeseen omia suomalaisuutta lähellä olevia perusarvojaan julkisuudessa.

Lainataan tähän  imaami Khehabia itseään, ja sitä mitä hän on halunnut kertoa suomalaisille toimiessaan Suomen islamilaisen yhdyskunnnan edustajan, puhemiehenä ja imaamina.

Kysymys: Mitä mieltä itse olette, vahingoittaako ympärileikkaaminen tyttöä?

Chehab: No itse asiassa meillä päin Libanonissa mistä mä tulen toi perinne ei löydy ollenkaan ja no en itse ole varma siitä asiasta, mutta mun mielestäni, no lääkärit sanovat, että jos aivan pieni osa otetaan pois se ei vahingoita mutta jos otetaan lisää se kyllä tuo vahinkoa.

Khodr Chehab on asunut Suomessa 20 vuotta. Suomeen hän tuli alkujaan pakolaisena Libanonista.
“Kunnioitan tätä maata, mutta identiteettini on kyllä muualla“, hän totesi.

Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Khodr Chehab sanoi keskiviikkona, että myös suomalaiset muslimit ovat ryhtyneet boikotoimaan tanskalaisia tuotteita Jyllands-Posten-lehdessä julkaistujen Muhammed-piirrosten vuoksi. “Boikotti on jo käynnissä. Kaikki Suomen muslimit tai ainakin valtaosa heistä boikotoi tanskalaisia tuotteita”, hän sanoi.

Chehabin mielestä Tanskan hallituksen pitäisi pyytää anteeksi piirroskiistaa. “Nyt pitäisi olla riittävän rohkea ja uskaltaa myöntää tehneensä väärin. Pitäisi pyytää anteeksi ja vakuuttaa, että emme tee tällaista uudelleen.”

Kahden eri kulttuuriperinnön yhteensovittaminen näyttää vaikeasti ratkaistavalta, varsinkin jos toivotaan mainittujen odotusten täyttymistä. Niihin näyttäisi viime kädessä kuuluvan myös eräänlaisen maailmanlaajan pax islamican tavoite. Islamhan tuli leviämään ja hallitsemaan, turvaamaan rauhaa ja oikeudenmukaisuutta.

Miksei 13 vuotta voisi olla hyvä avioitumisikä. Täälläkin on lain mukaan silloin sallittua mennä sänkyyn. On parempi mennä naimisiin.

Jep, jep… Jokainen lukija muodostakoon itse kuvan Khodrin lausunnoista – ja siitä, kuinka suomalaisuutta lähellä olevia perusarvoja ne edustavat.

Muistettakoon myösa se, että hän on antanut nämä lausunnot edustamansa  uskonnollisen yhteisön virallisena edustajana.

Eräs havainto tästä ajasta on jäänyt kirjaamatta vielä ylös. Minun mielestäni (ja monen muukin mielestä) näissä omissa edustajissamme, jotka huonossa itsetunnossaan ja väärin ymmärretyssä lähimmäisenrakkaudessaan, ovat valmiit hylkäämään omaa kulttuuria ja etnisyyttä edustavat todelliset lähimmäisensä ja vastavuoroisesti hyysäämään kaikkea ei-omaa, on jotain todella skitsofreenistä.

On varsin groteskia, että etenkin kirkon jäsenet hurraavat Italian krusfiksikiellolle ja kuitenkin vastavuoroisesti itkevät Sveitsin minareettikiellon johdosta.

Eräiden nykyisen kirkon edustajien olisi syytä kääntyä tarkastelemaan itseään peilistä – ja mitä pikimmiten.

Mikä tässä on henkilökohtaisesti (kirkon jäsenenä) minusta äärimmäisen ärsyttävää, on se käsittämätön asenne, millä osa kansankirkkomme virkamiehistä ja toimijoista suhtautuu kristinuskon hävittämiseen ja maailmanlaajuiseen käännyttämiseen sitoutuneeseen kilpailijaansa.

Tuskin Jeesus Kristus tarkoitti kuitenkaan sitä, että kristityn tulee alistua islamin vallan alle  – joko kääntymällä muslimiksi tai alistumalla dhimmiksi. Puhumattakaan itsemurhan tekemisestä.

Jos nyt oikein tarkkoja ollaan, niin Jeesus aikoinaan kiivastui ja hajoitti kaupustelijoiden ja houkuttelijoiden pöydät temppelin eteisestä.

Ehkä meidän nykyisen kirkon jäsenten pitäisi muistaa tämä esimerkki ja hajottaa vieraiden kaupustelijoiden pöydät ja kioskit omista pyhätöistämme.

Kirkko ja Kaupunki olisi hyvä paikka aloittaa – se edustaa nimittäin nykyaikaista kristittyä temppeliä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Lähde: Kirkko ja kaupunki


Kuva: EPA / MARCEL BIERI

Tänään uutisvuossa on ollut  kokonainen hyöky uutisia ja kommentteja koskien erästä  nykyajan tuoretta puolustustaistelua – nimittäin eilen Sveitsissä kansanäänestyksen kautta syntynyttä minareettikieltoa.

Lähes 60 prosenttia ( 57,5 prosenttia) sveitsiläisistä kannatti minareettien rakennuskieltoa. Minareettikiellosta tulee maininta Sveitsin perustuslakiin, koska myös 26 kantonista 22 hyväksyi rakennuskiellon. Kansanäänestyksen tulos saattoi häpeään kyselyt, jotka olivat ennustaneet kansalaisten enemmistön torjuvan minareettikiellon.

Jo alkaen Hyysärin  toiveajatteluun perustuvasta uutisoinnista (kyllä se lakialoite kaatuu) paniikkinappulan painamiseen (rasistiset ja äärioikeistolaiset sveitsiläiset) saakka, oletettavissa oli tänään alkanut huonoitsetuntoisten ja näennäissuvaitsevaisten rähmälläänolijoiden monikulttuurinen paheksumisvyöry.

Hyysärin  penaalina kirjoittava Tellervo Yrjämä-Rantinoja itkee lehden painetussa versiossa, että minareettikielto on kova kolaus puolueettomuuttaan varjelevan Sveitsin maineelle.

Päinvastoin – tuo äänestystulos osoittaa todellisuudessa sen, että Sveitsi on aidosti puolueeton maa eikä taivu ulkopuolisen painostuksen edessä, vaan noudattaa omaa lainsäädäntöään ja perinteitään aidon suoran kansanvallan periaatteiden mukaisesti.

Samainen tyhjäntoimittaja itkee myös sen perään, ettei Sveitsi ole  EU:n jäsen eikä kuulu Natoon vieläkään.

Minä en tiedä minkälaisella  koulutaustalla Tellervo on päässyt nykyiseen työhönsä, mutta tällainen kommentointi osoittaa, joko täydellistä ymmärtämättömyyttä tai sitten täydellistä piittaamattomuutta, sittä millainen on itsenäisen valtion suvereeniteetti ja mitä tarkoittaa kansanvalta.

Mutta eipä tämä yllättänyt. Ei.

Myöskään se ei yllättänyt, että ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan minareettikielto loukkaa uskonnonvapautta.

On aika vaikea nähdä miten ihmisten  alistamisen ja islamin maallisen vallan symboleiksi miellettyjen  minareettien kieltäminen perinteiltään kristillisessä (ja sekularisoituneessa) eurooppalaisessa maassa voisi loukata uskonnonvapautta.

Asia on todellisuudessa täysin päinvastainen. Minareettien (ja muessinin kiljunnan salliminen) loukkaa tuollaisessa maassa vapaa-ajattelijoiden ja muiden uskontokuntien oikeuksia.

Minareetti on de facto  islamilaisen poliittisen ja maallisen vallan julkinen tunnus.  Euroopassa se on omia arvojamme polkeva valloituksen symboli.Kun  jonkun vastaanottajakulttuuriin  pyytämättä tulleen ja kulttuuriperältään täysin vieraan  uskonnon ekspansiivinen näkyvyys kielletään yhteiskunnan itsesuojelun vuoksi, kyse on puolustuksesta –  ei kiihottamisesta valtaajakulttuuria ja sen edustajia vastaan eikä todellakaan mistään uskonnonvapauden rajoittamisesta.

Uskonnonvapaus ja sen harjoittaminen sekä ekspansio ovat kaksi eri asiaa. Käykää huviksenne  kysymässä Helsingin tataareilta, miksi he eivät ole tarvinneet minareetteja.

Ehkä se johtuu siitä, että he ovat aidosti intgroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan, eivätkä tarvitse maailmanvalloitusta tai sen tunnuksia uskontonsa tunnustamiseen ja harjoittamiseen.

Nyt tullaan muuten siihen tilanteeseen, mihin minä olen valmis vetämään sananvapauden (ja uskonnonvapauden) rajan. Minun mielestäni kenelläkään sellaisella, joka vaatii toisen ihmisen sananvapauden rajoittamista, ei ole oikeutta henkilökohtaiseen sananvapauteen (eikä uskonnonvapauteen) – noiden rajojen piirissä, muuten kyllä.

Paheksujien kuoroon ovat ehtineet mukaan myös muut. Ranskan ulkoministeri Bernard Kouchner tuomitsee päätöksen suvaitsemattomuuden osoituksena ja vaatii sen perumista.

Kouchnerin ruotsalainen kollega  Carl Bildt pitää äänestystulosta ennakkoluuloisuuden ja ehkä myös pelon osoituksena. Bildtin mukaan on selvää, että tämä on kaikin tavoin negatiivinen viesti. Bildt myös kummeksuu, että tällaisesta asiasta päätettiin kansanäänestyksessä.

Itävallan sisäministeri Maria Fekter toteaa, että Itävallassa on uskonnonvapaus ja uskonnonvapauteen kuuluvat myös uskonnolliset rakennukset- unohtaen sen, että minareetit ovat maallisen islamin (sharian) tunnuksia.

Ja unohtaen myös sen, että ne ovat täysin tarpeettomia muuten kuin valloitusmerkkeinä. Sveitsi on nimittäin kieltänyt rukouskutsujen kailottamisen noin muutenkin.

Saksaa tällä hetkellä  hallitsevan kristillisdemokraattisen CDU-puolueen kansanedustaja Wolfgang Bosbach puolestaan katsoo, että äänestystulos on merkki islamin pelosta, jota on myös Saksassa. Berliner Zeitung -lehden lainaaman Bosbachin mukaan tämä pelko on otettava vakavasti. Saksassa tällainen äänestys ei kuitenkaan ole  mahdollinen eikä tarpeen.

Nämä kommentit kertovat omalla karulla tavallaan sen, missä EU:Ssa mennään kansanvallan ja sananvapauden saralla. Kummallakaan ei ole mitään merkitystä silloin, kun kansalaiset äänestävät väärin tai esittävät vääriä mielipiteitä.

(Ainoa mikä on toistaiseksi jäänyt uupumaan, on pääministeri Matti Vanhasen anteeksipyyntö muslimeilta sveitsiläisten puolesta…)

Edelleen varsin vähän yllättäen, muslimiryhmät Sveitsissä ja muissa maissa ovat tuominneet kansanäänestyksen tuloksen uskonnonvapauden ja islamin vastaisena.

Sveitsin islamilaisjärjestöjen liiton johtaja Farhad Afshar sanoo, ettei kivuliainta ole itse minareettien kieltäminen, vaan äänestyksen symbolinen viesti. Muslimit eivät tunne olevansa hyväksyttyjä uskonnollisena yhteisönä.

Tästähän ei ole kysymys. Kysymys on nimenomaan valloittavan ja maallisen islmain torjumisesta sveitsiläisten toiveen mukaan – heidän omassa maassaan.

Indonesian suurimman muslimiryhmän Nahdlatul Ulaman johtaja Maskuri Abdillah sanoo, että päätös osoittaa sveitsiläisten vihaa muslimiyhteisöjä kohtaan. Hän kuitenkin kehottaa muslimeja olemaan kostamatta päätöstä.

Egyptin mufti Ali Gomaa pitää äänestystulosta loukkauksena kaikkia maailman muslimeja kohtaan. Myös muun muassa Britannian ja Itävallan muslimien järjestöt ovat tuominneet päätöksen.

Mitä muuten luulette, suostuisivatko nämä suuret suvaitsevaiset  puolustamaan  katedraalin perustamista Mekkaan, Medinaan, Riadiin ja/tai  Jeddaan tai Hagia Sofian muuttamista alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa?

Aito islam maallista valtaa sharian kautta käyttämään pyrkivänä  (ja aidosti ekspansiivisena uskontona) on kaikesta vähättelystä huolimatta  aito uhka eurooppalaiselle kulttuurille ja elämänmenolle. Suosittelen kaikille tuota uhka vähätteleville tutustumista ainakin tähän videopätkään:

Islamin leviämistäkin suurempi uhka Euroopassa ovat omat ns. hyvätahtoiset idioottimme ja ateismia uskonnollisella kiihkolla levittävät ateistifundamentalistit.

Monilla agnostikoilla ja ateisteilla on lievää pahempi taittoharha siinä, että kieltämällä kristillisyys (sekä siihen kulttuurillisesti ja historiallisesti liittyvät asiat ja ilmiöt)  ja tarkastelemalla Eurooppaan maihinnousua tekevää islamia sekularistisesti, vapaus ja suvaitsevaisuus Euroopassa (muka) lisääntyisivät.

Tuhoamalla kristillinen perintö vapautetaan ainoastaan uskonnollinen tyhjiö. Ja siihen tyhjiöön on helppo islamin kaltaisen (kaiken ja kaikki selittävän) uskonnon tulla ja täyttää se.

Sveitsiläisillä näyttäisi edelleen olevan terve suhde omaan kulttuuriperintöönsä – myös siihen kuuluvan kristinuskon suhteen.

Se mikä tässä tapauksessa oli parasta, oli perusasia siitä, että  kansa sai päättää itse omista asioistaan.

Näin toimii suora kansanvalta – siitäkin huolimatta, että se sotii esimerkiksi kansanvallasta  syvästi närkästyneen oligarkki  Osmo CheGuevaran ajatusmaailmaa vastaan. Odea nimittäin nakertaa tässä asiassa kaikkein syvimmältä se, että kansa äänesti näin hallituksen ja useimpien puolueiden vetoomuksista huolimatta.

Tai lähinnä huumoriin sekä sisältönsä, että tyylinsä puolesta kuuluva nimimerkki pettyneen kiukuttelu Hyysärin keskustelussa:

ei sopiva äänestyksen aihe
pettynyt  |  29.11.2009 15:21
Tämä ei osoita muuta kuin sen, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Mihin on kadonnut länsimainen uskonnonvapaus? Se koskee myös muslimeja. Islamin uskon harjoittamisen kieltämisestä seuraa vain katkeruus ja radikaalisten islamilaisten ryhmien suosion kasvu. Kuka vielä muistaa ensimmäiset kristityt? Hekin olivat nykyisiin kirkkokuntien jäseniin verrattuina erittäin ideologista ja näkemyksiltään radikaalia sakkia, koska tulivat uskostaan vainotuiksi. Tällaista kansanäänestystä ei olisi pitänyt lainkaan järjestää, koska tässä länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen syvimmät periaatteet muutettiin irvikuvakseen, kun suvaitsematon väkijoukko päästettiin melskaamaan lainsäädännössä. Vain soihdut puuttuvat.

😀

Huono kansa? Vääriä päätöksiä? Ajatusrikos? Väärin äänestetty?

Ei vaan jotain aivan muuta.  Parlamentarismi on (sivistystason noustua tälle tasolle) muuttunut feodalismin kaltaiseksi riippakiveksi ja poliittiseksi muinaisjäänteeksi.

Suora demokratia on tätä päivää ja tulevaisuutta.

Lähteet:  HS, STT,YLE, Reuters

Site Meter

Mikä on luterilainen traditionalisti? Tätä kysymystä on kysytty näissä piireissä viime aikoina useasti – eri paikoissa ja eri muodoin. Asian selvittämiseksi piti tehdä hetken työtä ja pukea ajatus sanoiksi.

Sellainen on ihminen, joka on perinteisessä mielessä traditionalisti (konservatiivi  ja perinteistä kiinni pitävä), mutta jonka ajatteluun luterilaisuus ja sen perintö liittyvät erityisesti traditionalistisena maailmankatsomuksen osana.

Modernistien mielestä vain progressiivinen ja täysin sekulaariin yhteiskuntaan sulautunut oppi on rationaalista (ja heidän näkökulmansa kannalta hyväksyttävää). Materialistisella tasolla modermismissa  on olennaisena tekijänä tieteellistekninen edistysusko, jonka mukaan edistys on nousujohteista kulkua parempaan suuntaan pois entisestä.

Traditionalismi puolestaan perustuu konservatiivisuuteen ja vankkaan pysyvien arvojen kunnioittamiseen – jatkuvuuden ja vakauden varmistamiseksi. Ilman traditiota, tietty yhteiskunnallinen autoritäärisyys ja jatkuvuuden takia välttämätön elämäntapa, jää yleensä modernististen vaatimusten alle ja yhteiskunnallinen vakaus kärsii.

Traditionalismi ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä
kiivasta konservatismia. Sellaista, jossa ahdas moraalikoodisto tekee arkisesta elämästä henkisesti ahdasta ja vaikea.

Myöskään modernismin ei tarvitsisi suhtautua yhteiskunnallisiin traditioihin niin kuin kyseessä olisi jotenkin häpeällinen reliikki – sellainen, josta pitäisi nopeasti päästä eroon.

Site Meter

Suomalaisnainen selätti Italian valtion krusifiksikiistassa

Isokokoinen krusifiksi riippuu luokkahuoneen seinällä roomalaisessa koulussa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tiistainen tuomio velvoittaa Italian valtion kouluja poistamaan ristiinnaulitun kuvat luokista.
TONY GENTILE / REUTERS

Ateismi – tai oikeastaan sen fundamentalistisin suuntaus – näyttäisi olevan aivan yhtä suuri uhka eurooppalaiselle kulttuurille kuin fundamentalinen islamismi.

Häpeä kyllä, suomalaissyntyinen Soile Lautsi on tällä kerralla päässyt etusivun otsikoihin saatuaan vähemmistössä olevalla ja maahanmuuttajaperäisellä mielipiteellään kukistettua italialaisen enemmistön mielipiteen – näiden omassa kotimaassaan.

”Tämä on meille juhlapäivä sekä hieno historiallinen hetki Italiassa”

kuvaili Lautsi  tunnelmiaan Abano Termen pikkukaupungissa Koillis-Italiassa. Lautsi voitti juttunsa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT).

Tässä nimenomaisessa tapauksessa ”Lautsi vastaan Italia” EIT päätti, että koululuokkien seinillä komeilevat krusifiksit rikkovat lasten uskonnonvapautta sekä vanhempien oikeutta kasvattaa lapsensa vakaumustensa mukaisesti.

Tässä herää se kuuluisa miljoonan ruplan kysymys siitä, että pitääkö tämän päätöksen jälkeen kaikki uskontojen tunnusmerkit (myös vapaa-ajattelijoiden), kieltää ja poistaa näkyvistä sen vuoksi, että ne rikkovat lasten uskonnonvapautta sekä vanhempien oikeutta kasvattaa lapsensa vakaumustensa mukaisesti?

Italian valtio aikoo kuitenkin  valittaa päätöksestä. Jos EIT:n suuri jaosto ottaa valituksen vastaan, asia käsitellään vielä kerran.

Italiassa tapaus herätti tiistaina runsaasti huomiota. Vatikaani tuomitsi päätöksen ”järkyttäväksi, vääräksi ja lyhytnäköiseksi”.

Vaikka Vatikaani on mitä on, tällä kerralla sen mielipiteeseen on helppo yhtyä. Kaikki toiminta, joka on demokraattisessa järjestelmässä enemmistön mielipiteen vastaista on – Vatikaanin sanoin – vähintään järkyttävää, väärää ja lyhytnäköistä.

EIT:n kansanvaltaa halveksiva päätös oli Lautsin selätysvoitto Italian valtiosta, oikeudenmukaisuudesta, enemmistödemokratian säännöistä  ja piste seitsemän vuotta kestäneelle oikeustaistelulle italialaisissa tuomioistuimissa.

Lautsi tunnustautuu ateistiksi ja sanoo ateistiseen maailmankatsomukseen pohjautuvien arvojen puolustamisella olevan tärkeä rooli perheessään.

”Vähän schopenhauermaisesti meillä mennään: joko ajattelet tai uskot”

Lautsi sanoo.

Lautsi ei eroa uskonnollisista fundamentalisteista millään tavalla – hän on suorastaan kuin peilikuva kovan linjan islamistista.

Sellaisesta joka tulee esimerkiksi Suomeen ja ymmärtää  täydellisesti sen, että suomalainen järjestelmä on pystytetty tasa-arvon perustalle, mutta hän onkin päättäneet, ettei tämä järjestelmä sovi erityisen hyvin hänelle.

Yli kaksikymmentä vuotta Italiassa asuneen Lautsin nokkapokka Italian valtiota vastaan alkoi vuonna 2002, kun hänen kaksi poikaansa kävivät yläastetta.

Vierailin koulussa ja kiinnitin huomiota joka luokassa aitiopaikalla koreilevaan krusifiksiin. Ei siinä tietenkään mitään uutta ollut, leikkikoulussa niitä oli seinällä kolme. Italiassa katolilaisuus tunkee sisään joka ovesta ja ikkunasta ja joskus on raskasta olla ateisti.

Onkohan Lautsi kuullut koskaan sellaisesta periaatteesta, että maassa maan tavalla tai maasta pois?

Jokainen valtio on rakennettu ensisijaisesti sen omia kansalaisia varten ja sen kansalaisten omaksumille arvoille. On ensinnäkin äärimmäisen moukkamaista ja epäkohteliasta, että vieras neuvoo isäntäväkeä, miten nämä saavat elää omassa maassaan.

Lisäksi asioiden vieminen näin pitkälle ja oikeusistuimen käyttäminen astalona kolonialistisen vääryyden toteuttamiseen on lähinää kuvottavaa.

Lautsi valitti koulun johdolle krusifiksien rikkovan tasavertaisuusperiaatetta ja vetosi italialaisen tuomioistuimen vuonna 2000 tekemään päätökseen krusifiksien poistamisesta äänestyspaikoilta.

Koulu piti kuitenkin krusifiksinsa ja Italian opetusministeriö kehotti kaikkia italialaiskouluja toimimaan samoin.

Lautsi valitti venetsialaiseen tuomioistuimeen, josta valitus siirtyi vuonna 2004 edelleen perustuslakituomioistuimeen. Se kuitenkin palautti valituksen alueoikeuteen.

Vuonna 2005 aluetuomioistuin hylkäsi Lautsin valituksen katsoen, että krusifiksi ei ole vain uskonnollinen tunnus.

Krusifiksi symboloi tuomioistuimen mukaan Italian historiaa ja kulttuuria, jossa korostuvat tasa-arvoisuuden, vapauden ja suvaitsevuuden periaatteet. Italian valtion mukaan krusifiksi on katolisen kirkon ”lippu”, ja katolinen kirkko ainoana perustuslakiin kirjattuna kirkkona on keskeinen osa Italian tasavaltaa.

Lautsi valitti krusifikseista EIT:hen vuonna 2006 ja EIT määritteli koululuokkien krusifiksit tiistain päätöksessään uskonnollisiksi symboleiksi.

”Krusifiksien läsnäolo koululuokissa – jota on mahdotonta olla huomaamatta – voidaan helposti tulkita kaikenikäisten oppilaiden kannalta uskonnolliseksi symboliksi ja siten oppilaat voivat tuntea, että heitä kasvatetaan kyseisen uskonnon leimaamassa ilmapiirissä”

EIT:n tuomiossa sanotaan.

EIT määräsi Italian valtion maksamaan Lautsille 5 000 euron korvauksen.

”Kyse ei tietenkään ole rahasta, vaan nimenomaan moraalista. Italia julistautuu maalliseksi tasavallaksi, jolla ei ole valtion uskontoa, joten sen mukaan sopii sitten toimia.”

Lautsi ei halua kuvaansa lehteen, koska haluaa ”käydä maitokaupassa rauhassa jatkossakin”. Vuosien varrella Lautsin postilaatikkoon on löytänyt tiensä myös jokunen tappouhkaus ja kymmenittäin häirintäviestejä.

Historiallinen hetki tämä  aivan varmasti onkin. Eurooppalainen vetoomustuomioistuin kyykyttää yhden eurooppalaisen maan enemmistöä yhden maahanmuuttajan esittämän mielipiteen vuoksi ja pakottaa katolista  kansallisvaltiota luopumaan omasta kulttuuristaan ja sen tunnuksista.

Se perinteitä ja enemmistödemokratiaa halveksuva meno, jota olemme tottuneet näkemään täällä Suomessa, liittyy hyvin kiinteästi  nykyiseen yleiseurooppalaiseen kehitykseen. Vallan keskittyessä Lissabonin sopimuksen jälkeen yhä harvempiin käsiin ja yhä kauemmas kansasta sekä sen elämästä todellisuudesta, tulemme näkemään jatkossa enemmän ja enemmän yleisen oikeustajun vastaisia päätöksiä ja toimia.

Eurooppa on tällä menolla siirtymässä kiihtyvää tahtia harvainvaltaan.

Taitaa tässä olla myös juhlimisen aihetta -juuri  kaikille niille pikku idiooteille, jotka luulevat, että vähemmistön mielipiteen jyrääminen enemmistön mielipiteen  yli on oikeutta.

Ikävä kyllä, näitä eurooppalaisen kulttuurin tuhoamiseen kiihottavia mielipiteitä ei kuulu pelkästään fundamentalististen maahanmuuttajaryhmien joukosta.

Näitä vaatimuksia esittävät nykyään  entistä useammin ja ponnekkaammin alkuperäisistä eurooppalaisista koostuvat  ateistifundamentalistit.

Nämä rassukat,  jotka eivät ymmärrä sitä, että eurooppalainen oikeusjärjestys perustuu kristilliseen moraaliin ja kymmeneen käskyyn ja sitä, että koko eurooppalainen kulttuuriperintö on ollut viimeisen 2000 vuoden ajan vahvasti sidoksissa kristillisyyteen.

Nämä samat Jussi K. Niemelää messiaanaan pitävät (omasta elämästään vielä epävarmat) ihmispolot, eivät ymmärrä sitä että ilman kristinuskoa ei olisi olemassa nykyistä euroopplaisuutta eikä Eurooppaa.

Ikävä kyllä, nämä ihmiset ovat todellakin peilikuva lähetystyötä tekevästä fundamentalistisesta islamistista.

Niemelänkin kannattaa miettiä sitä, kuka suojaa häntä ateistina, jos kristiusko on hävitetty Euroopasta ja jos imaamit huutavat omaansa?

* * *

Minä häpeän sitä, että jaan Lautsin kaltaisen ihmisen kanssa saman kansallisuuden. Pyydän tässä italialaisilta anteeksi ainakin omastani (ja luulen, että monen muunkin suomalaisen)  puolesta.

Jos minä olisin teidän italialaisten asemassa, miettisin vakavasti lainmuutosta, jolla Lautsille saisi asetettua mononkuvan parsauksiin.

Ihan vinkkinä.

Lähteet: HS,Reuters, STT

Päivitys 06112009: Tästä huomattavan laajaa keskustelua herättäneestä asiasta ovat kirjoittaneet (ainakin) myös Hannes, Ruukinmatruuna ja Vasarahammer .

Site Meter

En tiedä mitä perustavaa vikaa on Suomen Penissä, mutta nyt näyttää (tosin aika suppean otannan perusteella) siltä, että tuon järjestön puheenjohtajuus vaikuttaa ihmisen logiikan ymmärtämiseen negatiivisesti.

Suomen Penin entinen puheenjohtaja Jukka Mallinen on kirjoittanut Vihreän Langan lukijain leperryksiin jalat puoli metriä ilmassa (tukevasti) kirjoitetun epäloogisuuden ylistyksen. Tämä kirjoitus on otsikoitu raflaavasti Islamkritiikki on kotoisin Venäjältä. Mallinen pitää itseään Venäjän asiantuntijana, koska häneltä ilmestyi vuonna 2008 varsin tyhjänpäiväinen Venäjää käsittelevä esseekirja Varastettua ilmaa.

Mallinen oikaisee heti alkuun mutkat suoriksi. Hän väittää (varsin persoonallisesti, että Timo Vihavaisen ja Jussi Halla-ahon islamkritiikki toistaa nykyvenäläistä rasistista ajattelua, joka uhkaa eurooppalaisia perusarvoja.

Mallisen yleistys perustuu ilmeisesti sellaiseen ahaa-elämykseen, että Vihavainen on Venäjän politiikan tutkija ja Halla-aho on slaavilaisten kielten tutkija. Näin ollen heidän ajatusmaailmansa pitää (Mallisen esittämän logiikan mukaan) perustua nykyvenäläiseen rasistiseen mielipideilmastoon.

Eli kaikki johtuu Mallisen mukaan siitä, että kumpikin kirjoittajista on työnsä piirissä tekemisissä Venäjän kanssa? Eikö tätä mallisen logiikkaa (tarpeeksi pitkälle vedettynä) saada väännettyä sellaiseksi, että ihan kaikki sellaiset suomalaiset jotka työskentelevät Venäjän kanssa ovat rasisteja?

Ihan kaikkea Mallisen suoltamaa tarkoitushakuista jätettä en viitsi lainata hygieenisyyssyistäkään johtuen tänne – kommentointi on typeryyden kohdalla joskus tarpeetonta. Lukekaa sieltä Mallisen kirjoituksesta (ja yrittäkää tehdä se hymyilemättä).

Mallinen vääntää logiikkaa kirjoituksessaan päälaelleen ihan tosissaan. Vasemmistolainen änkyrämme mielipidekirjoittajamme saa (suomettuneisuutta todellisuudessa itse edustavana) sorvattua Vihavaisen näkemyksen Euroopasta linnoituksena edustamaan suomettuneisuutta – eli nöyristelemistä kommunistien edessä.

Uskomatonta – mutta näköjään totta. Kaikkea se usko teettääkin ihmisille…

Mallinen avaa hieman motiivejaan (ilmeisesti vahingossa). Hän tunnustautuu vasemmistolaiseksi – ja samaa epäloogisuuttaan noudattaen – väittää (eurooppalaisuudesta), että tällainen vanhaidealistinen kulttuurikonservatismi ja normiuskonto saneli ahtaat rajat suomalaiselle ajattelulle 1930-luvulla, kun koskenniemeläisyys, aitosuomalaisuus ja Saksa-sympatiat olivat nousussa.

Huomaamatta sitä, että sekä Vihavaisen että Halla-ahon kritiikki on kohdistettu islamilaisen vanhaidealistisen kulttuurikonservatismin ja normiuskonnon hyysääjiä ja hyväksyjiä vastaan…

Tänään Mallisen turbaanipäinen dhimmi näyttää anakronismilta, eli se sijoittuu väärään aikakauteen – kuin pakkokäännytetty, entinen kristitty, 1500-luvulta ilmestyisi miekalla huitoen huitoen opettamaan Johanna Suurpäätä.

Suuri ajattelijamme väittää, että historioitsija Vihavainen ja lingvisti Halla-aho paljastuvat hengentieteilijöinä harrastelijoiksi, jotka eivät tunne edes oman kulttuurinsa juuria: antiikin perintö ja herätteet renessanssiin tuotiin keskiajalla Eurooppaan nimenomaan islamilaisesta kulttuurista.

Tämä väite on syytä ampua saman tien alas. Se tosiasia, että osa Aleksandrian kirjastosta jäi muslimien käsiin, ei poista sitä totuutta, että muslimit hävittivät edellisen valtausyrityksensä aikana eurooppalaista kulttuuria ja sivistystä varsin verisesti.

Rooman valtakunnan perintöä (myös kulttuuriperintöä) säilyttänyt Bysantti tuhoutui kulttuureineen muslimien käsissä. Minun mielestäni ihminen, joka vielä nykyään väittää, että antiikin perintö ja herätteet renessanssiin tuotiin keskiajalla Eurooppaan nimenomaan islamilaisesta kulttuurista, ampuu lähinnä itseään jalkaan.

Lähinnä säälittävää.

Mutta hauskuuttakaan ei tästä surkuhupaisasta kirjallisesta oksennuksesta puutu. Mallisen seuraava suuri väite koskee sitä, että kristinusko on paha ja islam on joutunut puolustautumaan sen edessä.

Vapaasti islamin omille alueilleen päästävä nykyinen rauhantahtoinen kristillisyys on samassa asemassa kuin ekspansiotaan jatkava islam. Mallisen väitteen mukaan suvaitsevaisuus–dogmaattisuus- ja sotaisuus–rauhanomaisuus-mittareilla arvioituna islam on kutakuinkin identtinen kristinuskon kanssa.

Mallisen olisi tällaisen väitteen jälkeen ehkä jo oikeasti syytä tutustua uskontoon nimeltä islam – ja etenkin siihen kiinteästi liittyvään Šaria-lainsäädäntöön.

Mallisen väiteeseen siitä, että islamin nykyinen konservatiivinen jälkeenjääneisyys ja islamismin synty selittyvät historiallisilla tilanteilla ja prosesseilla – ei niistä mitään ylimaallista lopullista tarkoitusta löydy, pitäisi kaiketi suhtautua huumorilla- jos kyse ei olis kuolemanvakavasta asiasta.

Islamin tilaan on monia syitä ja Mallisen esittämä väite on raaka yleistys. Sen enemmän historiaa tässä tonkimatta, on syytä muistaa (etenkin ylimaallista tarkoitusta käsiteltäessä)  että islam on käännyttävä uskonto-  eli jo kyseisen uskonnon perustassa on sisäänrakennettuna ylimaallinen tarkoitus.

Islam tarkoittaa alistumista Allahin tahtoon ja jokainen joka tulee Umman (maailmanlaajuisen islamilaisen yhteisön jäseneksi) palaa takaisin (ei siis käänny) islamiin – tämän uskonnon oman käsityksen mukaan.

Vasemmistolaisuus ei jää todellakaan piiloon tässä avautumisessa – se korvaa historialliset tosiasiat ja logiikan ja osoittautuu lähes islamin veroiseksi uskonnoksi Malliselle.

Mallinen kuvaa Vihavaisen kirjaa (ilmeisesti lukematta sitä?) taantumukselliseksi visioksi todellisesta lännestä, joka jää (Mallisen mielestä) utopiaksi.

Mallinen näkee, että Vihavaisen kaipaama porvarillinen menneen maailman Eurooppa ei tänään olisi uusi antiikin Ateena tai renessanssin Firenze, vaan Vladimir Sorokinin Pyhän Venäjän palveluksessa-kirjassa kuvattu painajainen.

Mallinen väittää, että 1920-luvun Italia ja Saksa osoittavat, mitä sulkeutuneisuus tuottaa – kuten Putinin Venäjäkin.

Unohtaen iloisesti oman ideologiansa ja sen hirveyden mitä kommunismi on aiheuttanut ihmiskunnan historiassa.

Tällainen tarkoitushakuinen vääristely paistaa koko Mallisen mielipideräpellyksen läpi sen punaisena lankana toimien.

Vihavaisen kuvailema (kansallisvaltiohin perustuva) malli suojaisi eurooppalaista kulttuuria, perintöämme, kieliämme, arvojamme ja oikeusjärjestelmäämme.

Mallisen ja hänen tovereidensa ajama Eurostoliitto  on erittäin suuri todellinen uhka nykyisessä Euroopassa.

Alkuvaiheessa (kuten on jo nähty ) se vie ihmisiltä mahdollisuuden vaikuttaa omiin asioihinsa. Seuraavassa vaiheessa se aiheuttaa (liian suuren väestömäärän ja llian monen kulttuurin alistamisella) etnisiä levottomuuksia (kuten sekin on jo nähty) ja aitoa rasismia.

Loppuvaiheessa seuraa uskonnollis-kulttuurillinen sisällissota – tuhoa, kärsimystä, vääryyksiä ja kuolemaa.

Ja jos näin käy, syypäitä ovat Mallisen kaltaiset haihattelijat.

Mallinen käy kirjoituksessaan ajoittain – suoraan sanoen – täysin kuutamolla. Hän esittää varsin sinisilmäisen väitteen siitä, että maahanmuuttajien integroiminen vapauksiimme ja hyvinvointiimme pitäisi olla helppoa, tulevathan he tänne kohottaakseen elintasoaan ja elämänlaatuaan sekä lisätäkseen vapauksiaan.

Jostain kumman syystä näin ei kuitenkaan ole tapahtunut siellä, missä maahanmuuttajien määrä on kasvanut suureksi, kuten esimerkiksi Ruotsissa.

Ruotsin suurimmat maahanmuutto-ongelmat eivät välttämättä liity ainoastaan rikollisuuteen, työttömyyteen ja ääri-islamilaisuuteen , vaan johonkin muuhun asiaan erillisenä kokonaisuutena.

Siihen, että Ruotsiin tulevat maahanmuuttajat ymmärtävät täydellisesti sen, että ruotsalainen järjestelmä on pystytetty tasa-arvon perustalle, mutta he ovatkin päättäneet, ettei tämä järjestelmä sovi erityisen hyvin heille.

Minun oli joskus vaikea ymmärtää näiden mallisten logiikkaa.Sen jälkeen kun tunnustin sen tosiasian, että nämä suhtautuvat maailmankuvaansa kuin uskontoon, asioiden ristiriitaisuuden ymmärtäminen muuttui helpommaksi.

Mallien on puuttumassa Vihavaiusen ja Halla-ahon sananvapauteen. Kuitenkin hän vetää sivulauseessa, että Euroopan paras perinne on toisinajattelu, loputon kritiikki ja skepsis. Se on antiikin, renessanssin ja valistuksen yleisinhimillisiä arvoja ja vapauksia: Sokrateen kahleetonta kyselyä, Lutherin omantunnon vapautta ja Strindbergin individualismia.

Vihavainen ja Halla-aho noudattavat noita perinteitä selvemmin ja aidommin kuin Mallinen hengenheimolaisineen. Silti juuri Mallinen käy älyllisen individualismin kimppuun.

Mallisen poskettomin väite kuuluu niin, että Vihavaisen ja Halla-ahon ristiretki uhkaa siis eurooppalaisuuden perusarvoja.

Vai niin (pitäisikö tässä kohtaa itkeä vai nauraa)?

Minun mielestäni sekä Vihavaisen että Halla-ahon esittämä yhteiskuntakritiikki puolustaa juuri niitä eurooppalaisina pitämiämme perusarvoja – yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, sananvapautta, mielipiteenvapautta, ilmaisunvapautta, uskonnonvapautta, kokoontumisvapautta, yksilön oikeutta omaan ruumiiseensa, yhteiskunnallista vallan kolmijakoa, puolueetonta tuomioistuinlaitosta, uskonnonvapauden, äänioikeutta sekä (islamin kohdalla erikseen) yksilön oikeutta päättää omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan.

Kun Mallinen ei siis hyväksy näitä Vihavaisen ja Halla-ahon puolustamia arvoja oman arvomaailmansa pohjaksi, niin pitäisikö tässä heittäytyä yhtä hurjaksi kuin Mallinenkin.

Pitäisikö minun puolestani esittää villi arvaus niistä arvoista, joille tämä Mallisen islamin puolustuspuhe perustuu?

Veikkaan (ihan leikilläni ja huvin vuoksi) Mallisen kohdalla näin, että hänen kirjoituksensa ja asenteensa perustuvat joko-ja-tai:

  • täydelliseen ymmärtämättömyyteen islamilaisen kulttuurin ja uskonnon olemuksesta.
  • ruusunpunaiseen näkemykseen ihmisluonnosta.
  • omaa kulttuuria kohtaan tunnettuun häpeään.
  • alemmuudentunteeseen.
  • rahapalkkioon.
  • UFOihin.

Tai ihan yksinkertaisesti siihen, että kenties Mallinen pitää esimerkiksi häntä europpalaisten arvojen ja ihmisoikeuksien puolustajana?

Lähde:  Vihreä Lanka

Site Meter

Sunnuntain Hyysäri kertoi ääriesimerkin yhteiskuntamme ja sen luterilaisen moraalin muuttumisesta.

Sunnuntaisivuilla julkaistussa Maria Mustrannan kirjoittamassa jutussa Allahin tiellä, kerrotaan Juha Heinosesta. Helsingin Punavuoressa asunut Heinonen lähti kaksi vuotta sitten opiskelemaan islaminuskoa Saudi-Arabiaan.

Suomessa syyskuussa lomallessaan Heinonen meni naimisiin somalitaustaisen suomalaisen kanssa. Heinonen halusi vaimokseen toisen muslimin. Vaimo kuitenkin odottaa Heinosta Suomessa; hän ei halua lähteä Medinaan, eikä todennäköisesti saisi viisumiakaan.

Nykyään tämä muslimiksi kääntynyt suomalaisen kasvatuksen saanut, tavallinen suomalainen mies hyväksyy pyhän islamilaisen sodan – Jihadin – ja opiskelee shariaa.

Opiskelija Heinonen

Viime lokakuussa Heinonen aloitti siis islamilaisen nelivuotisen teologian kandidaatin tutkinnon – pääaineenaan sharia.

Jotain saattaa ihmetyttää, miksi suomalainen normiheinonen valitsi pääaineekseen juuri islamilaisen lain? Hän olisi voinut valita myös Koraaniin, profeetan sanontoihin, lähetystyöhön tai arabian kieleen keskittyneen tiedekunnan. Sharia kattaa kuitenkin koko uskonnollisen elämän ja tuntui siksi Heinosesta hyödyllisimmältä.

Shariaa opiskeleva Heinonen on sitä mieltä, että käden katkaiseminen varkaalta on tietyin edellytyksin oikein. Heinosen mukaan niissä maissa, missä islamilaista lakia on sovellettu käytännössä, ihmiset ovat suhtautuneet siihen myönteisesti.

Se on tuonut turvallisuutta

Heinonen perustelee.

Hän näkisi mielellään, että Suomessakin noudatettaisiin shariaa. Se vaatisi kuitenkin islamilaisen valtion. Kun muslimit ovat Suomessa vähemmistö, heidän on Heinosen mielestä noudatettava shariaa Suomen lakien puitteissa.

Käytännössä sharian opiskelu on Heinosen mukaan perehtymistä siihen, mikä on sallittua. Opintojen jälkeen hän voi neuvoa muita muslimeja. Sitä ennen hänen on opeteltava kolmasosa Koraanista ulkoa.

Vapaa-aikaa Heinoselle ei opintojen ulkopuolella juuri jää, mutta sitä hän ei tunnu kaipaavankaan.

Ei sinne ole menty leikkimään,

hän huomauttaa.

Mutta kuka sitten tämän lystin maksaa?

Kun Heinonen oli tiensä valinnut, hän halusi kulkea sitä mahdollisimman pitkälle. Hän alkoi viettää aikaansa Espoon moskeijassa. Moskeijassa pistettiin merkille nuoren käännynnäisen tiedonjano. Heinoselle kerrottiin Medinan yliopistosta, johon ulkomaalainenkin voi hakea opiskelemaan islamilaista teologiaa. Heinonen innostui suunnattomasti. Yliopisto kuulosti juuri siltä, mitä hän kaipasi. Haku vaati kuitenkin valmistautumista, kuten arabian opiskelua.

Apua hän sai Suomessa työskentelevä malesialaiselta. Tämä ”veli” antoi Heinoselle mahdollisuuden valmistautua Medinaa varten Malesiassa. Hän maksaisi lennot ja tarjoaisi majoituksen kotonaan.

Heinonen vietti kahdeksan kuukautta Malesiassa arabiaa opiskellen. Muslimiystävät Suomessa auttoivat hakuprosessissa, ja keväällä 2006 Heinonen kuuli saaneensa opiskelupaikan Medinan yliopistosta.

Medinan yliopisto on yksi arvostetuimmista islamilaisista yliopistoista maailmassa. Se sijaitsee toisessa islamin pyhistä kaupungeista, ja sillä on myös paljon rahaa. Saudi-Arabia, rikas öljyvaltio, tarjoaa opiskelijoille ilmaisen opetuksen ja majoituksen. Lisäksi se maksaa opiskelijoiden matkat yliopistoon, yhden käynnin kotona vuodessa ja noin 200 euroa taskurahaa kuussa, mikä riittää hyvin elämiseen.

Ulkomaisille tarkoitetut stipendiohjelmat ovat osa islamilaista herätysliikettä, joka pyrkii levittämään Saudi-Arabian vanhoillista islamkäsitystä, wahhabilaisuutta. Se on islamin äärikonservatiivinen suuntaus, joka ihannoi profeetta Muhammedin ja tämän aikalaisten tapoja.

Medinan yliopiston noin 6 000 opiskelijasta vain viidennes on saudeja ja loput tulevat yli sadasta eri maasta. Esimerkiksi Britanniassa wahhabilaisuus on saanut kyseenalaista mainetta sen jälkeen, kun siihen nojaava imaami saarnasi pyhän sodan puolesta ja naisten oikeuksia vastaan.

Tähän kirjavaan yhteisöön Heinonen saapui syksyllä 2006. Hän asettui asumaan yliopiston asuntolaan marokkolaisen, togolaisen ja tšadilaisen miehen kanssa. Miehille oli varattu yhteinen pieni huone, joka oli jaettu väliseinin.

Muut suomalaiset ja ulkomailla oleskelu

Ensimmäisenä vuonna Heinonen vietti aikaa jemeniläisten kanssa. Viime vuonna hän sai kavereikseen myös maanmiehiään, kun yliopistossa aloitti kuusi muuta suomalaista. Heistä yksi on käännynnäinen, muut somalitaustaisia. Kahdeksas suomalainen aloitti tänä syksynä.

Yliopisto-opiskelijoiden lisäksi Lähi-idän islamilaisissa kouluissa opiskelee joukko suomalaisia nuoria. He ovat usein maahanmuuttajaperheistä, joiden vanhemmat ovat huolissaan Suomen koulujen maallisesta kasvatuksesta tai islamin opetuksen laadusta. He lähettävät lapsensa muutamaksi kuukaudeksi tai vuodeksi kouluun esimerkiksi Syyriaan tai Egyptiin.

Yksi näistä lapsensa ulkomaille lähettäneistä on muuten imaami Khodr Chehab. Hän totesi muutama vuosi sitten TV:n keskusteluohjelmassa, että muslimivanhemmilla pitää olla oikeus jakaa fyysisiä rangaistuksia sekä omille, että muiden lapsille.

(Jep – sama Chehab, jonka suvaitsevainen, koko kansan presidenttimme kutsuu näköjään joka vuosi edustaamaan – suomalaisesta varsin merkittävästi poikkeavaa – arvomaailmaansa Suomen itsenäisyyspäivän juhliin… )

Muuttuva moraali

Mutta millaisia arvoja nämä nuoret ja lapset omaksuvat ulkomailla? Sopeutuvatko he takaisin maalliseen suomalaiseen yhteiskuntaan?

Kaikesta päätellen takaisin sopeutuminen tapahtuu huonosti ja nämä ihmiset omaksuvat muutenkin kiivaaseen maailmankuvaansa varsin huonosti Suomeen kuuluvia erityispiirteitä. Käännytystyötä tekevän ja äärivanhoillisen wahhabilaisuuden vaikutus Suomessa on todellakin kasvanut.

Helsingin yliopistossa tukijana toimivaa Marko Juntusta huolestuttaa se, että järjestöt katsovat toimintansa perustuvan ainoaan oikeaan tulkintaan profeetta Muhammedin tarjoamasta elämäntavasta. Rituaalista puhtautta vaalivat tavat, kuten naisen ja miehen välisen kättelyn kieltäminen, voivat herättää länsimaissa ärtymystä.

Minä puolestani olen huomattavasti huolestuneempi siitä, että Suomeen on muodostumassa kahden kerroksen ja kaksien sääntöjen väkeä – tämä ei oikein sovi yhteen suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvien yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kanssa.

Heinosta puolestaan ei huoleta, että häntä katsottaisiin kotimaassa kieroon.

Olen ylpeä siitä, että Allah on johdattanut minut oikealle tielle, eivätkä minua häiritse kenenkään katseet tai puheet.

Herää kuitenkin kysymys siitä, että onko tässä sitten kyseessä erikoisuudentavoittelu, arabilarppaus vai aidosti oman arvomaailman etsintä ja arvotyhjiön täyttäminen?

Heinosta itseään ei huolestuta, miten hän neljän vuoden opiskelujen jälkeen sopeutuu Suomeen.

Jos Allah niin tahtoo, hän sopeutuu hyvin

Suomessa Heinonen voisi palata ravintolatöihin, jos Helsingistä löytyisi paikka, jossa ei myydä alkoholia eikä sikaa ja jossa liha on islamin sääntöjen mukaan teurastettua. Heinonen haaveilee kuitenkin, että voisi toimia Suomessa imaamina ja opettaa islamia – muillekin kuin muslimeille.

Ihmisten kutsuminen islamiin on meidän tehtävämme

Naisen asema islamilaisena Suomessa

Heinosen mielestä Suomessa sen enempää kuin muuallakaan maailmassa naiselle ei anneta suurta arvoa.

Häntä hyväksikäytetään, jos vain voidaan. Aina hän joutuu miettimään, kuinka kaunistaa itseään, koska kukaan ei välitä muusta kuin hänen ulkonäöstään.

Heinosen mielestä juuri islam on opettanut hänelle naisen suuren arvon.

Profeetta on sanonut, että ’paratiisi on äidin tossujen alla’. Hän on kieltänyt meitä koskemasta vieraisiin naisiin, ja minä aion noudattaa hänen esimerkkiään.

(Toisaalta sama profeetta on antanut islaminuskoisille miehille luvan raiskata vääräuskoiset naiset, luvan miehelle ottaa useamman vaimon, erota vaimosta lausumalla ”eroan” kolmesti, raiskata oma vaimonsa, kurittaa vaimoaan fyysisesti ja alentanut vaimon miehensä palvelijaksi.)

Islam korostuu nimen omaan lännessä. Burkhaa näkee hyvin harvoin esimerkiksi (islamilaisissa maissa) Afrikan sarvessa ja naisten huivinkin käyttö on lähinnä suojan hakemista ilmastoa vastaan.

Jostain kumman syystä länteen – ja vapauden keskelle – saapuvat musliminaiset haluavat (tai heidät pistetään haluamaan) luopua ensimmäiseksi siitä viimeisestäkin vapaudestaan.

Burkhaan lännessä pukeutuva nainen korostaa naisen alisteista asemaa. Kun burhka muuttuu kulttuuriekspansion ja uskonnon levittämisen välineeksi Suomen kaltaisessa maassa, sen käyttö on perseestä ja siihen pitää suhtautua sellaisena kuin se on. Se ei ole enää asuste – se on uskonnollinen ja kulttuurillinen mielenosoitus.

Kuten olen aikaisemminkin todennut, burkhan käyttäminen Suomessa, on hieman samassa kategoriassa, kuin toisen suomalaisen sananvapauden rajoittamiseen pyrkivä kommentti, joka siis sekin perustuu sananvapauteen.

Jihad

Ääri-islamilaisuus ja siihen liittyvä terrorismi ovat lännessä suuri huolenaihe. Medinan yliopiston tai moskeijojen oppineet eivät käsittele opetuksissaan politiikkaa, mutta Heinosen mukaan opiskelijat puhuvat siitä keskenään.

Se [politiikka] on vähän tabu. Monet oppineet, jotka ovat puhuneet totta, ovat nyt vankilassa

Heinonen kertoo.

Heinosen mukaan todenpuhujat ovat sanoneet, että jokainen muslimi, joka auttaa Amerikkaa millään tavalla muslimeja vastaan, on epäuskova.

Heinonen ei selvästi pidä amerikkalaisten ulkopolitiikasta. Hänen mielestään on oikein, että jotkut muslimit ovat ryhtyneet jihadiin amerikkalaisia vastaan.

Muslimit eivät ole hyökänneet mihinkään maahan, vaan amerikkalaiset ovat hyökänneet Irakiin. Muslimit puolustavat omia oikeuksiaan

hän väittää.

Hmmm… uskonnollinen ekspansio siirtolaisuuden avulla on vain eräs tapa – veretön tai vähän veren valutusta alkuvaiheessa vaativa – keino valloittaa maita ja kansoja ja tuhota toisia uskontoja ja kulttuureja.

Jokainen valloittaja haluaa valloittaa toisen alueen ja alistaa kansan ilman vastarintaa ja omia uhreja.

Heinonen ei osaa sanoa, olivatko äärimuslimien tekemät terrori-iskut Yhdysvaltoihin vuonna 2001 islamin mukaan oikein vai väärin.

Profeetta on kieltänyt sotivia muslimeita tappamasta naisia ja lapsia ja kieltänyt jopa vahingoittamasta luontoa. Ottaen kuitenkin huomioon, paljonko muslimeja amerikkalaiset ovat teurastaneet ennen syyskuun 11:ttä päivää ja sen jälkeen, isku oli aika vähän siihen verrattuna. He [amerikkalaiset] maistoivat vain hieman omaa lääkettään.

Meidän täytyy uskoa, että sharia on parasta meille (myös suomalaisille) ja oikeudenmukainen

Miksi?

Heinosen kotitausta on kuitenkin tavallinen. Isä toimii soitinkorjaajana ja äiti työskentelee pankissa. Ranskalais-suomalaisen peruskoulun jälkeen Heinonen opiskeli kolme vuotta ravintola-alaa ammattikoulussa. Hän asui Punavuoressa, kävi ravintolassa töissä ja pyöri vapaa-ajalla kavereiden kanssa.

Suurin ero Heinosen ja muiden samanikäisten välillä oli se, että hän oli kiinnostunut uskonnollisuudesta. Hän luki ahkerasti Raamattua löytääkseen vastauksia siihen, miksi ihmiset on luotu. Raamattu herätti hänessä kuitenkin epäilyksiä.

Siellä on paljon sellaisia asioita, joita en ole nähnyt yhdenkään kristityn noudattavan. Jumala esimerkiksi käskee Mooseksen kirjassa Abrahamia ja hänen jälkeläisiään tekemään ympärileikkauksen. Samoin kielletään sianlihan syönti.

Uskonnollisesti heräävällä ja teini-ikäisellä Heinosella oli muslimiystäviä. Heinosen mielestä nämä olivat oikeita uskovaisia, koska he noudattivat islamin käskyjä. Tästä oli lyhyt matka islamiin. Heinonen lausui uskontunnustuksen ääneen espoolaisessa moskeijassa kesällä 2005. Hän oli 19-vuotias. Hän jätti alkoholin, naiset, sianlihan. Kaiken, minkä islam kielsi. Musiikinkin.

Jos on kuullut Koraania resitoitavan ja vielä ymmärtää, mitä siinä sanotaan. . . Kuka enää tarvitsee muuta?

Siksi, että

Länsimainen – ja sen mukana suomalainenkin – kulttuurimme on hajoamassa käsiin. Yhteisöllisyyden ja yhteisten arvojen tilalle ovat nousseet hedonismi ja egosentrisyys.

Kansallisvaltion puolustus on siirtynyt jo niille linjoille, joissa arvokonservativismista tehdään rikos ja vallankumous ja kansallisvaltion tuhoaminen nostetaan monikulttuurin myötä yhteiskunnan ylevimmiksi arvoiksi.

Varsin ristiriitaisesti.

Samaan aikaan kansankirkkomme suvaitsee kaikkea ja kaikkia niin, että se tukehtuu omaan kimppahaliinsa.

Kirkon sanomalle olisi tilausta monissa – Heinosen kaltaisissa ja myös hieman tavallisemmissa – nuorissa. Rippikouluihin on tunkua ja murrosikäiset ovat oikeasti kiinnostuneita arvoista ja hengellisistä asioista.

Kirkko menettää löysyytensä ja ylisuvaitsevaisuutensa vuoksi nämä nuoret New Age-liikkeille, eksoottisille filosofioille, tekouskonnoille, noituudelle – ja ennen kaikkea islamille.

Mutta miksi juuri islamille?

Juuri Heinosen vahvan todistuksen mukaan; Jos on kuullut Koraania resitoitavan ja vielä ymmärtää, mitä siinä sanotaan. . . Kuka enää tarvitsee muuta?

Islam on ristiriitainen uskonto, mutta sen voima johtuu siitä, että islamiin uskova ihminen alistuu Allahin tahtoon ja että Koraani on suoraa jumalallista totuutta.

Islam antaa suoriin kysymyksiin suoria vastauksia – ei välttämättä tieteeseen tai rationalismiin perustuvia – mutta yksinkertaisia ja selkeitä vastauksia – yhtä kaikki. Se vetoaa ihmisen mystiseen puoleen ja pistää alistuvat kuriin ja järjestykseen.

Tämän vuoksi se on nopeimmin kasvava uskonto nykymaailman henkisessä arvotyhjiössä.

Monikulttuurilla on myös islamilaiset kasvot.

Islam on siis juurikin sellainen monokulttuurinen monikulttuuri, jota olen aikaisemminkin kuvaillut. Kansojen ja kulttuurien diversiteetin hävittämiseen perustuva yksikulttuurinen ja monoteistinen uskonto.

Tämän vuoksi tuntuu varsin omituiselta se, että suomalainen vihervasemmisto ja kirkko jaksavat suvaita tukehtumiseensa saakka juuri sitä ekspansiivisinta islamin suuntausta.

Tällainen valloittava yhden totuuden, yhden jumalan, yhden kulttuurin ja yhden vieraan kielen uskonto tulee vapaasti leviämään päästettynä tuhoamaan kaiken kansallisen – sen minkä meidän esi-isämme ja – äitimme ovat luoneet ja jota on suurin uhrein puolustettu.

Islamilainen ekspansiivinen fundamentalismi leviää siihen saakka, kunnes kaikki sen piirissä olevat ihmiset ovat palanneet ummaan ja alistuneet Allahin tahtoon.

Tätä ei tunnuta ymmärtävän vihervasemmiston eikä kirkon piirissä – vai miten on Ville Komsi tai Seppo Simola?

Ymmärrättekö te sitä, mitä tässä – ulkomailta rahoitetussa ja vallan vaihtamiseen pyrkivässä – kehityksessä todellisuudessa tapahtuu?

Minusta on varsin surullista, että tavallinen – tai kuka tahansa – suomalainen poika ajautuu tälle tielle.

Lähteet: Wikipedia, Koraani, HS


Site Meter