Viikon mokutus 08/11

Ei ole poliisin intresseissä estää klinikan toimintaa, tai ottaa selville missä se sijaitsee,

Näin kommentoi  (saamastaan rikostuomiosta huolimatta edelleen poliittisella mandaatilla virassaan jatkava) poliisiylijohtaja Mikko Paatero (kok)  HBl:ssä laittomia maahanmuuttajia (laittomasti)  maaliskuun alusta hoitavan  Global Clinic puoskarointilaitoksen toimintaa.

Advertisement

 

Eräs osatotuus maahanmuutosta

Vauva-lehden keskustelufoorumilta löytyy kaikenlaista. Esimerkiksi tämä tarina:

camonhei1 – 21.5.2008 06:46 (ID 132511) 3/17

Meillä tehtiin näin.

Tavattiin miehen kanssa keväällä 05. Mies oli siis suomessa mut viisumit umpeutunu. Omilla papereillaan ei olis voinu mennä mun kans naimisiin. Mies käytti kaverin papereita kun mentiin kuukauden kuluttua naimisiin. Haettiin miehelle oleskelulupaa sellasella tarinalla et mies olis Espanjassa ilman viisumia tietenkin, mies muutti samantien mun luo.
Tulin raskaaks, syksyllä ja siinä samalla ulkomaalaispoliisi huomas et niillä papereilla joilla me oltiiin menty naimisiin oli yks toinenkin mies menny naimisiin pari kuukautta myöhemmin. Eli viisumihaksemus piti peruuttaa.
Poika synty kesällä 06 ja kun poika oli 3 kk ulkomaalaispoliisi sai miehen kiinni kun oli kaverin kyydissä, auto täynnä afrikkalaisia niin tietenkin kaikkien paperit tarkistetaan. No säilöönhän mies otettiin samantien ja 6 vikkoa kesti kun otettiin DNA-testit ja selvitettiin asioita. Kun mies pääsi vapaaks haettiin hänelle ulkomaalaispassi mikä saatiin puolen vuoden viiveella ja oman maan passia odotellaan vieläkin. Nyt on tilapäinen oleskelulupa ja työlupa ja isyyden kumoamis oikeudenkäyntiä odotellaan että saadaan toi meidän ens viikolla 2v. täyttävä poika rekisteröityä oikealle isälle, ei olla siis vieläkään rekisterötiy häntä ollenkaan koska ei haluta tätä väärän avioliiton kautta isäks merkityn nimeä papereihin.

Parin päivän päästä ollan oltu yhdessä kolme vuotta ja kun saadaan poika rekisteröityä isän sukunimelle niin mennään oikeasti naimisiin. Nyt saatte vapaasti kommentoida että ollaan tehty väärin. Ja väärin ollaan tehty mut tällä tavalla ollaan saatu asua koko ajan yhdessä. Jos miestä olis karkotettu kotimaahan ei hänellä olis ollu mitään mahdollisuuksia päästä tänne takaisin muuta kun samaa reittiä mitä on jo kerran tullu…

Mun käsityksen mukaan miehellä ei ole mitään mahdollisuuksia avioliitonkaan kautta päästä Suomeen, mut tarkista asia UVI:lta, mikä Maahanmuutovirasto se nykyään on.

Meillä oli täällä Helsingissä aivan ihana ulkomaalaisasioihin erikoistunu lakimies jos tarviit nimiä.

Onhan se ihqua, kun voi päättää ihan itse mitä sääntöjä (ja lakeja) voi noudattaa ja mitä jättää noudattamatta. Ihan ulkomaalaisasioihin erikoistuneen lakimiehen ohjaamana…

Kiitokset Jokerille likistä

 

Äiti Astrid – mutta mitkä ovat motiivit?

Aarno ”Loka” Laitinen on ottanut kantaa Iltalehdessä julkaistussa kolumnissaan yleiseen jeesusteluun, hyvän omantunnon ostamiseen, hyödyllisiin idiootteihin ja ihmisen globaaliin typeryyteen. Hän käsittelee kolumnissaan myös nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ja sitä organisoivan maanmuuttoministeri Astrid Thorsin puuhasteluja.

Lainaan kirjoituksen tähän kokonaisuudessaan. Tämä taas johtuu tekemästäni havainnosta, että tämäntyyppisillä kirjoituksilla on tapana kadota nettiavaruudesta.

Moderni anekauppa

Katuojien pyhimys Agnes Gonxha Bojaxhin eli äiti Teresa keräsi diktaattoreilta, rikollisilta ja hyväntahtoisilta hölmöiltä miljardeja dollareita, joista hän käytti vaatimattoman osan Kalkutan köyhien hoitoon.

Diktaattorit ja rikolliset ostivat hyvää omaatuntoa tällaisen anekaupan avulla ja media teki äiti Teresasta pyhimyksen. Hän sai joukoittain palkintoja ja arvonimiä sekä Nobelin rauhanpalkinnon.

Äiti Teresalle lahjoitetuilla ambulansseilla kuljetettiin Kalkutan nunnia shoppailuretkillä. Hänen laitokseensa lahjoitetut koneet myytiin, sillä käytännössä ei mitään sairaalaa ollutkaan. Sairaita pistettiin samoilla likaisilla piikeillä.

Vatikaani harkitsi hänen julistamistaan pyhimykseksi.

Englantilainen seurapiirineiti Florence Nightingale lähti Krimin sotaan hoitamaan haavoittuneita. Hänen potilaansa kuolivat ammattitaidottomaan hoitoon, mutta Florence Nightingale jäi ihmiskunnan muistoon hyväntekijänä.

Suomessakin käydään kilpailua siitä, kuka saa edes osan siitä kunniasta, johon aikaisempien sukupolvien ”hyväntekijät” ovat yltäneet.

Etenkin naispoliitikot kilpailevat, kuka osoittaa eniten huomiota sairaille, vanhuksille, lapsille tai asunnottomille. Jo 20-luvulla Mannerheimin lastensuojeluliitto sai pahansuovia kilpailijoita.

Mannerheimin lastensuojeluliitossa kilpailu äiti Teresan asemasta oli niin kovaa, että se johti nyrkkitappeluun naisten kesken.

Köyhien auttaminen on taloudellisesti tuottavaa ja arvostusta antavaa toimintaa. Moderni anekauppa myy syntien anteeksiantoa ja tuo korkeampia asemia harjoittajilleen. Moni kotoinen äiti Teresa on noussut eduskuntaan.

Omatekoiset äiti Teresat voivat nolata televisiossa yritysjohtajia, jotka eivät ole antaneet rahaa Lastenklinikalle. Äiti Teresan roolissa moni muukin toimittaja kuin Mirja Pyykkö ovat saaneet lehtimiespalkintoja ja muita kunnianosoituksia. Tarja Tallqvist nousi eduskuntaan räyhätessään vanhusten puolesta.

Kotoiset äiti Teresat ovat median avulla onnistuneet luomaan valheellisen kuvan, että lapset, sairaat ja vanhukset on jätetty heitteille Suomessa. Televisio on pyörittänyt heidän anekauppaansa, josta saaduilla tuloilla ei ole ratkaistu mitään ongelmia.

Äiti Teresa -kilpaan on nyt heittäytynyt maahanmuuttoministeri Astrid Thors, joka on avannut Suomen rajat pakolaisille. Samaan aikaan kun Ruotsi on tiukentanut pakolaispolitiikkaa, ministeri Thors ryhtyy jakamaan oleskelu- ja työlupia pakolaisille, jotka ovat tulleet laittomasti Eurooppaan ja vaeltavat esimerkiksi Italiasta Suomeen ilman henkilöpapereita.

Ruotsi on vuoden aikana tehnyt 9 000 kielteistä oleskelulupapäätöstä, mutta ennen karkotustaan moni pakolainen tulee Suomeen. Kun Ruotsi toimii YK:n pakolaisjärjestön ohjeiden mukaan, Suomi noudattaa äiti Astridin päätöksiä. Lisäbudjetissa annettiin jo kahdeksan miljoonaa euroa paisuvien pakolaisvirtojen hoitoon tälle vuodelle. Ensi vuonna tarvitaan jo 80 miljoonaa.

Yksi pakolainen vetää pian perheensä mukanaan Suomeen. Pakolaisjärjestöt, seurakunnat ja eduskunnan sosiaalitantat ovat kilvan tukemassa avointen ovien politiikkaa.

Turvapaikkashoppailijat tulevat Suomeen useitakin kertoja, ja kun heitä ei enää palauteta kotiin, he jäävät eläteiksi Suomeen.

Perhesidonnaisuuksilla keinotellaan monin tavoin. Solmitaan lumeavioliitto jonkun hölmön suomalaistyttösen kanssa, järjestetään tekaistun työpaikan avulla työlupa, pariskunnat eroavat ja solmivat lumeavioliiton, joiden avulla saadaan sukulaiset Suomeen jne. jne.

Äiti Astrid katsoo kaikkea tätä läpi sormien. Hänen esi-isänsä eivät suostuneet ottamaan kotikuntaansa karjalaisia evakoita, eikä hänen heimonsa tänä päivänäkään suostu myymään maata suomalaisille.

Minulla ei ole tuohon juurikaan lisäämistä – totuus on usein yksinkertainen ja epämiellyttävä.

Olen muutaman kerran aikaisemminkin käsitellyt touhutäti Astridin edesottamuksia ja puuhastelua. Näitä kirjoituksia löytyy esimerkiksi täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.

Laitisen mainio analyysi herättää minussa taas saman kysymyksen:
Miksi Astrid toimii siten kuin toimii?

Karjuvasta työvoimapulasta kun ei todellisuudessa ole kuitenkaan kyse – tuo termi on eräs aikamme suurimpia huijauksia. Ja jos se ei olisikaan, niin Astridin ratkaisu on – sanalla sanoen – järjetön:

Ei pitäisi olla niin suurta väliä sillä, millä perusteilla ihminen on Suomeen tullut. Perheen käsitettä laajentamalla houkuttelemme helpommin uusia maahanmuuttajia.

Miten sitten käykään Helmille ja Hilmalle tässä leikissä?

Jos kyse olisi todellisesta halusta saada Suomeen lisää vähemmistöjä ja jakaa niille erioikeuksia, niin siinä tapauksessa Astrid – ja koko RKP – sahaa oksaa poikki oman kansanryhmänsä alta. Joudumme nimittäin pelkästään Venäjältä suuntautuvan maahanmuuton vuoksi pian tarkastelemaan uudestaan kansalliskieli- ja vähemmistökysymyksiä. Kun venäjänkielisen väestö kasvaa yhtä suureksi tai suuremmaksi kuin ruotsia äidinkielenään puhuva väestönosa, joudutaan päättämään onko Suomessa kolme kansalliskieltä vai yksi kansalliskieli ja muutama vähemmistöaseman saanutta kieltä. Kuten Ruotsissa jo nykyään.

Eli en usko myöskään tuohon selitykseen.

Todennäköisin motiivi on myös yksinkertaisin – raha.

Koko tämän Astridin ajaman Uuden Uljaan Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena näyttäisi olevan haalia Suomeen halpatyövoimaa tekemään ns. paskaduuneja. Tällä tavoin saadaan tuotantokulut pudotettua nykyistä alemmalle tasolle ja varmistettua se, ettei alkuperäisväestöä edustava kansanryhmä voi enää tehdä näitä töitä – niiden muuttuessa sellaisiksi, ettei niistä saa riittävää tuloa elämiseen. Samalla voidaan ns. positiivista syrjintää tehden subventoida verorahoista julkista tukea ulkomailta saapuneelle paarialuokalle. Eräs sivupiirre saattaa olla – ainakin eräiden piirien haaveissa – myös suomenkielisen väestön nöyryyttäminen ja painaminen takaisin bättrefolkin alapuolelle.

Nyt tulee se miljoonan ruplan kysymys:
Onko Astrid Thors antanut riittävät ja todenmukaiset selitykset taloudellisista sidosryhmistään ja kytköksistään liike-elämään ja ulkoparlamentaarisiin painostusryhmiin?

Tämä olisi varsin mielenkiintoista tietää – näinä Kehittyvien maakuntien Suomen aikoina.

Lähde

 

Kutsumattomat vieraat kiristävät Suomea

Parin kuluneen päivän ajan Hyysäri on tehnyt suurta draamaa Metsälän vastaanottokeskuksessa tapahtuvasta suomalaisen sosiaaliturvan kiristysyrityksestä.

Nämä syömälakkolaiset vakuuttavat olevansa tosissaan. Lakolla halutaan edistää oleskeluluvan myöntämistä. Ahmed Bissaud (vas.) ja Elouadi Moshab ovat syömälakossa Metsälän vastaanottokeskuksessa.

Hyysäri kertoo, että syömälakko ei näy vielä kolmen päivän jälkeen osanottajien kasvoilla. Tämän Metsälän vastaanottokeskuksen säilöönottoyksikössä maanantain vastaisena yönä aloitetun syömättömyyden tarkoitus on kuitenkin selvä – ilmeisesti puolin jos toisinkin.

”Olen valmis jatkamaan lakkoa niin kauan kunnes viranomaiset myöntävät minulle oleskeluluvan Suomeen. Takarajaa ei ole”, kolme viikkoa vastaanottokeskuksessa ollut Ahid Hachimi sanoo.

Hachimi haluaa siis pakottaa Suomen viranomaiset myöntämään itselleen oleskeluluvan – välittämättä pätkääkään siitä onko hän kenties sopiva tai haluttu tulija Suomeen.

Metsälän vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä yksitoista syömälakkolaista. Yksi lakkolaisista luokiteltiin keskiviikkona turvapaikanhakijaksi, eikä hän enää ole vastaanottokeskuksessa. Muut syömälakkolaiset ovat hakeneet viranomaisilta pysyvää oleskelulupaa, mutta hakemus on syystä tai toisesta evätty.

Ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä täysin asiallisista syistä.

Suomalainen viranomainen – eräistä tunnettuja poikkeuksia lukuun ottamatta – on tunnollinen, korruptoimaton, tasapuolinen, rehellinen ja käyttää väkivaltaa vain harvoin.

Marokkolainen Moshab kertoo oleskelleensa laittomasti Suomessa viime syyskuusta lähtien ja odottaa viranomaisten lopullista päätöstä kohtalostaan.

Ihme juttu – suomalainen yhteiskunta ottaa laittomasti maassa olevia ihmisiä talteen – aika jännää.

”En ymmärrä, miksi minut pantiin tänne, tämä on kuin vankila. Minulla oli työpaikka ja asunto, työskentelin viisi kuukautta telakalla Helsingissä ja maksoin veroni”, Algeriasta kymmenisen vuotta sitten lähtenyt Youssef Belkaid kertoo puolestaan.

Ilman passia maahan tullut Belkaid kertoo hakeutuneensa tosin itse poliisin puheille saadakseen laillisen luvan maassa oleskeluun.

Viranomaisten päätös oli Belkaidin mukaan kielteinen. Edessä saattaa olla käännyttäminen maasta.

Ahmed Bissaud on taas oleskellut Suomessa ilman passia nelisen vuotta. Suomessa avioituneella (?) Bissaudilla ja hänen vaimollaan on alle kolmikuukautinen vauva.

”Minä haluan vain elää tavallista elämää lapseni ja vaimoni kanssa. Siihen minulla on täällä oikeus”, Ahmed Bissaud sanoo.

Ei muuten ole.

Jokaisella valtiolla on oikeus valita kenet se päästää rajojensa sisäpuolelle – EU:n ja Schengen-sopimuksen nykyisin määrittelemin (toistaiseksi voimassaolevin) rajoituksin. Sitä suuremmalla syyllä Suomen viranomaisten on syytä olla tarkempana kuin ennen. Emmehän me halua, että maastamme tulee kansainvälisen ihmiskaupan ja siihen liittyvän muun rikollisuuden astinlauta muuhun länteen?

Vapaa maahanmuutto – ja sen mukanaan Suomen tapauksessa tuoma sosiaaliturva – eivät kuulu ihmisoikeuksiin. sanavapaus ja alkuperäiskansan oikeus omaan kieleensä ja kulttuurinsa kylläkin kuuluvat niihin.

Minulla on ihan vakava ehdotus näiden nälkälakkolaisten suhteen.

Kun Suomi on kerran heille näin paha ja ikävä paikka – niin paha, että he joutuvat turvautumaan nälkälakkoon saadakseen haluamansa – niin eikö kaikkien osapuolien kannalta olisi paras vaihtoehto palauttaa pikimmiten nämä suomalaisen diktatuurin uhrit takaisin humanistisempiin lähtömaihinsa.

Ja todellakin – mitä pikimmiten.

Lähde: HS

Jk. Hyysärin toimittaja Paavo Tukkimäki muuten kirjoitti viime viikolla näin maahanmuuttajista:

Kuuluhan jo alkeellisimpiinkin käytössääntöihin, että vieraat ovat kohteliaita, sävyisiä ja kunnioittavat isäntäväkeään.