Arvostelimme täällä jokin aika sitten Karri ”Pankinjohtajan porvaripoika” Miettisen (joka haluaa esiintyä nimellä Paleface) äärivasemmistolaisuutta ja monikulttuuria hehkuvan musiikkivideon ”Emme suostu pelkäämään”.

Otimme jokin aika sitten kantaa myös samaisen taiteilijan ultraväkivaltaa pursuavaan teokseen nimeltään ” Palamaan”.  Kysyimme miten näin väkivaltaa rakastavalla ja sitä uhoavalla veijarilla voi olla laillisia aseita ja kuinka väkivaltaisissa piireissä hän liikkuu?

Asiaan on (ikävä kyllä) tullut vastaus. Nyt näyttää siltä, että kaikkien tavallisten suomalaisten on syytä suostua pelkäämään Palefacen sidosryhmiä. ”Emme suostu pelkäämään” videolla esiintyy (ns.tappituntumassa)  Palefacen takana esiintyy Puotilan kappelin läheisyydessä tapahtuneesta veriteosta epäilty arabitaustainen äärivasemmistoaktiivi.

Kyseinen tyyppi on nimeltään Al-Montathar Mahdi Basita Al-Mehsen. Nyt toimitus odottaa henkeään pidätellen Vasemmistoliiton ja Palefacen irtisanoutumista äärivasemmistolaisesta väkivallasta ja taistolaisuuden & stalinismin tuomitsemista.

Koska (kuten vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on sanonut), vasemmistolainen väkivalta on erityyppistä.

Jep, se kohdistuu raakoina murhina sivullisiin seniorikansalaisiin, seuraavaksi  lapsiin ja vammaisiin.

puotilantappaja0000000001

, , , , , , ,, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,, , , ,

KK

Mainokset

Helsingin Sanomia ja Sosialidemokraattista Puoluetta yhdistää vahvasti eräs asia.

Kumpikin on aikoinaan oman tehtävänsä tehnyt ja myöhemmin muuttunut haitalliseksi irvikuvaksi itsestään

Site Meter

HP

Viime viikon katsotuin suomalainen poliittinen näytelmä osoitti sen arvottomuuden ja falskiuden, joka liittyy suomalaiseen parlamentarismiin – ja sitä monopolinaan pyörittävään puoluelaitokseen.

Kun päättäjillä (ja näiden sylikoirana toimivalla HS-medialla) oli kiire peitellä Kreikan taloudellisen kriisin todellisuutta, niin sopiva syntipukki koko tilanteeseen tehtiin kansanedustaja Jussi Halla-ahosta.

Halla-ahon sarkastinen (Facebookissa jutusteltu kahden rivin) kommentti parlamentaarisen demokratian institutionaalisesta kyvyttömyydestä ratkaista yhteiskunnallisesti vaikeita asioita ymmärrettiin tahallaan väärin – ja näin Jussi Halla-ahosta tehtiin yhden aamupäivän aikana demokratian vihollinen.

Otetaanpa hieman perspektiiviä siihen, kuinka vanha ja instituutionaalinen parlamentarismiin liittyvä suomalainen puoluelaitos on.

Puoluelaitos (ja puoluetuki) virallistettiin vasta vuonna 1967 – ja tämäkin vasemmiston vaalivoiton jälkeen (ek-vaalit 1966)  Rafael Paasion (sd) vasemmistohallituksen esiteltyä tämän edistyksellinen saavutuksen vuonna 1966. Paasion hallituksen toinen vastaavanlainen edistyksellinen saavutus liittyi vasemmiston ajamaan kansan tasapäistämiseen ja oli – yllätys, yllätys – peruskoululaki.

Ennen puoluelaitoksen virallistamista (puoluetukilaki 1967 ja puoluelaki 1969) puolueet nähtiin suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvina riippumattomina ideologisina ryhmittyminä. Sellaisina aatteellisina yhdistyksinä,  jotka eri suuntiin vetäen pyrkivät toteuttamaan maailmankatsomustaan ja tavoitteitaan. Ne hyväksyttiin yleisesti lähinnä  yhteiskunnallisesti välttämättömänä pahana (suorasta kansanvallasta ei oltu käyty edes keskustelua tuolloin).

Tämän uudistuksen eräs perustarkoituksista oli betonoida puoluelaitos ns. kansanvaltaisen järjestelmän (l. käytännössä parlamentaarisen meritokratian/oligarkian) välttämättömäksi toimintaedellytykseksi, järjestelmää ylläpitäväksi hyödylliseksi laitokseksi, joka on tunnustettava ja jolle on annettava erityisiä oikeuksia ja korvausta suoritetuista palveluksista (Pertti Pesonen, 1971).

Eduskuntavaalien 1966 jälkeen Paasion ensimmäinen henkilökohtainen (ja tietenkin myös tovereiden)  missio oli käynnistää puoluetukihanke.  SDP palkkasi heti vaalien jälkeen kaksi tutkimussihteeriä, joista (yllätys, yllätys) juuri eduskuntaan valittu Paavo  Lipponen oli toinen.

SDP käytti ainakin osan puoluetukirahoista sellaiseen tutkimukseen ja asioiden selvittämiseen, joka olisi ollut valtiovallan tehtävä (eli tunkeutui valtiovallan toiminta-alueelle).

(Näin SDP pystyi luomaan itselleen sellaisen henkisen substanssin, jolla se vähitellen tunkeutui maan suurimmaksi puolueeksi ja johtavaksi poliittiseksi voimaksi. Tähän ei ollut kyennyt kokoomus, joka perusti silloin toimintansa liian yksisilmäisesti vain elinkeinoelämän ja yrittämisen perusteiden luomiseen.)

Kun keskustellaan parlamentarismista ja demokratiasta, tämä historiallinen tausta on hyvä muistaa ja tiedostaa.

Parlamentarismin suurin heikkous ei ole se, että se ei pysty tekemään vaikeita päätöksiä – sen suurin heikkous on siinä, ettei se pysty tekemään oikeastaan mitään järkeviä ja yleishyödyllisiä päätöksiä – paitsi kriisitilanteessa ja silloinhan ei tunnetusti demokratia ole se tärkein iskulause poliittisessa keskustelussa.

Parlamentarismissa päätökset ovat joko muodottomia ja kenenkään etuja ajamattomia  kaurapuurokompromisseja tai kähminnän seurauksena tapahtuvan ryöstösaaliin jakamisen kirjaamista ja legalisoimista.

Ja kun nyt (ja tässä ajassa) keskustellaan  demokratiasta ja totalitarismista, on todellakin syytä miettiä myös sitä, että onko parlamentarismi demokratiaa – vai edustaako se harvainvaltaa sotilasjuntan tavoin?

En väitä, että ajamani suora kansanvalta pystyisi välttämättä kaikissa asioissa parempaan ja tehokkaampaan kuin parlamentarismi. Väitän kuitenkin, että se edustaa aidompaa kansanvaltaa ja siinä on mahdollisuus päästä yhteiskunnan etujen kautta järkevämpiin päätöksiin kuin parlamentarismissa.

Suorassa kansanvallassa asiat joudutaan perustelemaan ja argumentoimaan, näin vaikeatkin asiat pystytään tarvittaessa perustelemaan.

Toisin kuin kabinettien kätköissä, kähminnän ja salailun ilmapiirissä, tapahtuva parlamentaarinen päätöksen teko.

*

Lähteet:  HS, YLE, Pertti Pesonen( Protestivaalit, nuorisovaalit : tutkielmia kansanedustajien vaaleista 1966, 1970 ja 1972, . Ylioppilastuki 1972) , Sami Outinen (Pro Gradu 2000, Helsingin yliopisto).

Jk.  Jos aihe kiinnostaa, suosittelen myös tämän lukemista.

HP

Huomenna 13.9.2011 tuodaan nykyisen eduskunnan käsiteltäväksi edellisten valtiopäivien kiirellä läpi runnoma ja täydessä hiljaisuudessa (ilman kansalaiskeskustelua) valmisteltu perustuslainmuutos.

Edellinen eduskunta hyväksyi (tämän lähinnä valtiopetokseksi luokiteltavan) lainmuutoksen  yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Perustuslakimuutos tulee  siis nykyisen eduskunnan käsittelyyn 13.9. Asiasta käydään yleinen keskustelu ja päätettäväksi se tulee muutama päivä (jo nyt turhalta näyttävän) keskustelun jälkeen.
Nykyinen eduskunta ei voi tehdä tekstiin enää muutoksia, vaan ainoastaan joko hyväksyä tai hylätä sen. Hyväksymiseen tarvitaan  kahden kolmasosan enemmistö.Käytännössä 67 kansanedustajaa pystyy estämään perustuslakimuutoksen voimaan tulon.

Valtiopetokseen lähinnä rinnastettavat muutokset on kirjattu ensimmäiseen eli Valtiosääntöpykälään  sekä  95 §:än.

Ensimmäinen pykälä kuulu nykyisessä muodossaan  näin:

”Suomi on täysivaltainen tasavalta”

Tähän muotoon on tulossa lisäys

”Suomi on Euroopan Unionin jäsen”.

95  §:än on tulossa vieläkin suurempi ja kansanvaltaa murentava muutos:

…eduskunta voi kahden kolmasosan enemmistöllä siirtää Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävän toimivallan Euroopan Unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle.

Tästä itsenäisyyden kannalta elämän ja kuoleman kysymyksestä  on keskusteltu ja muistuteltu tässäkin blogissa aikaisemmin. Kirjoitukset löytyvät täältä, täältä, täältä ja täältä.

Jokainen teistä joka äänesti kokoomusta, demareita, vasemmistoliittoa, vihreitä, RKP:ta ja keskustaa on välillisesti mukana tässä valtiopetoksessa.  Sellainen ihminen joka äänestää isänmaallisesti, ei äänestä keskustaa, kokoomusta eikä demareita (eikä – herra paratkoon – missään nimessä vihreitä tai vasemmistoliittoa).

Vaalien jälkeenkin näyttää siltä, että poliittinen kähmintä ja kansan mielipiteen halveksiminen on ja  pysyy korruptoituneen parlamentarismin räikeimpänä piirteenä. Tätä asiaa on valmisteltu hämärissä kabineteissa ja viinanhuuruisissa saunoissa, jolloin väite siitä, että Suomi on täysvaltainen tasavalta, jossa valta kuuluu kansalle on groteskia pilkkaa äänestäjiä (ja heidän ymmärrystään) kohtaan.

(Tämä osoittaa myös todeksi sen, että suora kansanvalta on aitoa demokratiaa – suorassa kansanvallassa tällaista ei pääse tapahtumaan…)

Valta näyttäisi todellisuudessa Suomessa kuuluvan ylikansallisille yhtiöille ja näiden kotimaisille juoksupojille ja -tytöille – sekä sille hirviölle, jota EU:ksi kutsutaan.

Se mitä voit vielä tehdä, on ottaa yhteyttä kansanedustajaasi ja ilmoittaa, että hänen työsuhteensa seuraavien vaalien jälkeen on purettu – jos tämä äänestää perustuslainmuutoksen puolesta.

Päätös on Sinun – vielä pienen hetken ajan.

Site Meter

KK

Eduskunta on tänään hyväksynyt Suomen  EU-kuvernöörin Jyrki Kataisen ajaman Portugalin velkapiikin avaamisen ennakko-odotusten mukaisesti. Se mikä tekee asiasta mielenkiintoisen, on kysymys siitä kuka kusettikaan kansaa?

Ennen vaaleja kansanedustajat ilmoittivat kannastaan näin:

Kyllä: 56                 Ei: 135

Puolueet

Kyllä: 0    Ei: 6
Kyllä: 11    Ei: 23
Kyllä: 23    Ei: 20
Kyllä: 0       Ei: 36
Kyllä: 7       Ei: 2
Kyllä: 9       Ei: 30
Kyllä: 0       Ei: 14
Kyllä: 6       Ei: 4

Edustajat puolesta

Kiviranta Esko
Komi Katri
Korhonen Timo V.
Lehtomäki Paula
Lintilä Mika
Maijala Eeva Maria
Pekkarinen Mauri
Pirttilahti Arto
Rossi Markku
Tiilikainen Kimmo
Vehviläinen Anu
Grahn-Laasonen Sanni
Heinonen Timo
Jaskari Harri
Jokinen Kalle
Katainen Jyrki
Kataja Sampsa
Kopra Jukka
Kurvinen Esko
Mäkelä Outi
Mäkinen Tapani
Mäntymaa Markku
Pelkonen Jaana
Risikko Paula
Sankelo Janne
Sarkomaa Sari
Sasi Kimmo
Stubb Alexander
Suutari Eero
Tolvanen Kari
Vahasalo Raija
Vapaavuori Jan
Virolainen Anne-Mari
Wallinheimo Sinuhe
Blomqvist Thomas
Gestrin Christina
Nauclér Elisabeth
Nylund Mats
Thors Astrid
Wallin Stefan
Wideroos Ulla-Maj
Kantola Ilkka
Kari Mika
Kumpula-Natri Miapetra
Lipponen Päivi
Mäkisalo-Ropponen Merja
Paasio Heli
Taimela Katja
Tainio Hanna
Tuppurainen Tytti
Brax Tuija
Niinistö Ville
Sinnemäki Anni
Soininvaara Osmo
Toivola Jani
Tynkkynen Oras

Edustajat vastaan

Ahvenjärvi Sauli
Jääskeläinen Jouko
Palm Sari
Rauhala Leena
Räsänen Päivi
Östman Peter
Alatalo Mikko
Anttila Sirkka-Liisa
Hautala Lasse
Kaikkonen Antti
Kalmari Anne
Katainen Elsi
Kerola Inkeri
Kiviniemi Mari
Kääriäinen Seppo
Leppä Jari
Lohi Markus
Paloniemi Aila
Puumala Tuomo
Rantakangas Antti
Rehula Juha
Reijonen Eero
Rundgren Simo
Saarikko Annika
Savola Mikko
Sipilä Juha
Torniainen Ari
Tölli Tapani
Vehkaperä Mirja
Autto Heikki
Eestilä Markku
Harkimo Leena
Hemmilä Pertti
Häkämies Jyri
Kanerva Ilkka
Kauma Pia
Kiuru Pauli
Lauslahti Sanna
Lehti Eero
Matikainen-Kallström Marjo
Männistö Lasse
Orpo Petteri
Ravi Pekka
Salolainen Pertti
Satonen Arto
Toivakka Lenita
Vikman Sofia
Virkkunen Henna
Zyskowicz Ben
Eerola Juho
Elomaa Ritva
Hakkarainen Teuvo
Halla-aho Jussi
Heikkilä Lauri
Hirvisaari James
Hongisto Reijo
Immonen Olli
Jalonen Ari
Joutsenlahti Anssi
Juvonen Arja
Jääskeläinen Pietari
Kivelä Kimmo
Kokko Osmo
Koskela Laila
Lindström Jari
Lohela Maria
Louhelainen Anne
Mattila Pirkko
Mäkipää Lea
Mäntylä Hanna
Mölsä Martti
Niikko Mika
Niinistö Jussi
Packalén Tom
Ruohonen-Lerner Pirkko
Saarakkala Vesa-Matti
Soini Timo
Soukola Ismo
Tolppanen Maria
Tossavainen Reijo
Turunen Kaj
Tuupainen Kauko
Virtanen Pertti
Vähämäki Ville
Väätäinen Juha
Henriksson Anna-Maja
Nylander Mikaela
Backman Jouni
Eloranta Eeva-Johanna
Feldt-Ranta Maarit
Filatov Tarja
Gustafsson Jukka
Guzenina-Richardson Maria
Hiltunen Rakel
Huovinen Susanna
Ihalainen Lauri
Jungner Mikael
Karhu Saara
Kiljunen Anneli
Kiuru Krista
Koskinen Johannes
Kuusisto Merja
Kymäläinen Suna
Lindtman Antti
Myller Riitta
Ojala-Niemelä Johanna
Paatero Sirpa
Peltonen Tuula
Piirainen Raimo
Rajamäki Kari
Saarinen Matti
Salonen Kristiina
Skinnari Jouko
Urpilainen Jutta
Viitamies Pauliina
Viitanen Pia
Väätäinen Tuula
Arhinmäki Paavo
Kalliorinne Risto
Kontula Anna
Korhonen Martti
Kyllönen Merja
Lapintie Annika
Modig Silvia
Mustajärvi Markus
Myllykoski Jari
Pekonen Aino-Kaisa
Tiainen Eila
Uotila Kari
Virtanen Erkki
Yrttiaho Jyrki
Alanko-Kahiluoto Outi
Haapanen Satu
Haavisto Pekka
Karimäki Johanna

*   *   *


Näin lupasivat siis kansanedustajat kansalle ennen vaaleja.  Tänään he kuitenkin äänestivät  näin:

Jaa: 137
Ei: 49
Tyhjiä: 7
Poissa: 6
Yhteensä: 199
Äänestys kansanedustajittain
Ahvenjärvi Sauli /kd Jaa Mustajärvi Markus /vas Ei
Alanko-Kahiluoto Outi /vihr Jaa Myller Riitta /sd Jaa
Alatalo Mikko /kesk Jaa Myllykoski Jari /vas Ei
Anttila Sirkka-Liisa /kesk Jaa Mäkelä Outi /kok Jaa
Arhinmäki Paavo /vas Ei Mäkinen Tapani /kok Jaa
Autto Heikki /kok Jaa Mäkipää Lea /ps Ei
Backman Jouni /sd Jaa Mäkisalo-Ropponen Merja /sd Jaa
Blomqvist Thomas /r Jaa Männistö Lasse /kok Jaa
Brax Tuija /vihr Jaa Mäntylä Hanna /ps Ei
Eerola Juho /ps Ei Mäntymaa Markku /kok Jaa
Eestilä Markku /kok Jaa Mölsä Martti /ps Ei
Elomaa Ritva /ps Ei Nauclér Elisabeth /r Jaa
Eloranta Eeva-Johanna /sd Jaa Niikko Mika /ps Ei
Feldt-Ranta Maarit /sd Jaa Niinistö Jussi /ps Ei
Filatov Tarja /sd Jaa Niinistö Ville /vihr Jaa
Gestrin Christina /r Jaa Nylander Mikaela /r Jaa
Grahn-Laasonen Sanni /kok Jaa Nylund Mats /r Jaa
Gustafsson Jukka /sd Jaa Oinonen Pentti /ps Ei
Guzenina-Richardson Maria /sd Jaa Ojala-Niemelä Johanna /sd Jaa
Gästgivars Lars Erik /r Jaa Orpo Petteri /kok Jaa
Haapanen Satu /vihr Jaa Paasio Heli /sd Jaa
Haavisto Pekka /vihr Jaa Paatero Sirpa /sd Jaa
Hakkarainen Teuvo /ps Ei Packalén Tom /ps Ei
Halla-aho Jussi /ps Ei Palm Sari /kd Poissa
Harkimo Leena /kok Jaa Paloniemi Aila /kesk Jaa
Hautala Lasse /kesk Tyhjää Pekkarinen Mauri /kesk Poissa
Heikkilä Lauri /ps Ei Pekonen Aino-Kaisa /vas Ei
Heinonen Timo /kok Jaa Pelkonen Jaana /kok Jaa
Heinäluoma Eero /sd Jaa Peltonen Tuula /sd Jaa
Hemmilä Pertti /kok Jaa Piirainen Raimo /sd Jaa
Henriksson Anna-Maja /r Jaa Pirttilahti Arto /kesk Tyhjää
Hiltunen Rakel /sd Poissa Puumala Tuomo /kesk Jaa
Hirvisaari James /ps Ei Rajamäki Kari /sd Jaa
Holmlund Anne /kok Jaa Rantakangas Antti /kesk Tyhjää
Hongisto Reijo /ps Ei Rauhala Leena /kd Poissa
Huovinen Susanna /sd Jaa Ravi Pekka /kok Jaa
Häkämies Jyri /kok Jaa Rehula Juha /kesk Jaa
Ihalainen Lauri /sd Jaa Reijonen Eero /kesk Jaa
Immonen Olli /ps Ei Risikko Paula /kok Jaa
Jalonen Ari /ps Ei Rossi Markku /kesk Jaa
Jaskari Harri /kok Jaa Rundgren Simo /kesk Jaa
Jokinen Kalle /kok Jaa Ruohonen-Lerner Pirkko /ps Ei
Joutsenlahti Anssi /ps Ei Räsänen Päivi /kd Jaa
Jungner Mikael /sd Jaa Saarakkala Vesa-Matti /ps Ei
Jurva Johanna /ps Ei Saarikko Annika /kesk Jaa
Juvonen Arja /ps Ei Saarinen Matti /sd Jaa
Jääskeläinen Jouko /kd Jaa Salolainen Pertti /kok Jaa
Jääskeläinen Pietari /ps Ei Salonen Kristiina /sd Jaa
Kaikkonen Antti /kesk Jaa Sankelo Janne /kok Jaa
Kalli Timo /kesk Jaa Sarkomaa Sari /kok Jaa
Kalliorinne Risto /vas Ei Sasi Kimmo /kok Jaa
Kalmari Anne /kesk Poissa Satonen Arto /kok Jaa
Kanerva Ilkka /kok Jaa Savola Mikko /kesk Jaa
Kantola Ilkka /sd Jaa Sinnemäki Anni /vihr Jaa
Karhu Saara /sd Jaa Sipilä Juha /kesk Jaa
Kari Mika /sd Jaa Skinnari Jouko /sd Jaa
Karimäki Johanna /vihr Jaa Soini Timo /ps Ei
Katainen Elsi /kesk Jaa Soininvaara Osmo /vihr Jaa
Katainen Jyrki /kok Jaa Soukola Ismo /ps Ei
Kataja Sampsa /kok Jaa Stubb Alexander /kok Jaa
Kauma Pia /kok Jaa Suutari Eero /kok Jaa
Kerola Inkeri /kesk Jaa Taimela Katja /sd Jaa
Kettunen Pentti /ps Ei Tainio Hanna /sd Jaa
Kiljunen Anneli /sd Jaa Thors Astrid /r Jaa
Kiuru Krista /sd Jaa Tiainen Eila /vas Ei
Kiuru Pauli /kok Jaa Tiilikainen Kimmo /kesk Jaa
Kivelä Kimmo /ps Tyhjää Toivakka Lenita /kok Jaa
Kiviniemi Mari /kesk Jaa Toivola Jani /vihr Jaa
Kiviranta Esko /kesk Jaa Tolppanen Maria /ps Ei
Kokko Osmo /ps Ei Tolvanen Kari /kok Jaa
Komi Katri /kesk Jaa Torniainen Ari /kesk Jaa
Kontula Anna /vas Ei Tossavainen Reijo /ps Ei
Kopra Jukka /kok Jaa Tuomioja Erkki /sd Jaa
Korhonen Martti /vas Ei Tuppurainen Tytti /sd Jaa
Korhonen Timo V. /kesk Jaa Turunen Kaj /ps Tyhjää
Koskela Laila /ps Ei Tuupainen Kauko /ps Ei
Koskinen Johannes /sd Jaa Tynkkynen Oras /vihr Jaa
Kumpula-Natri Miapetra /sd Jaa Tölli Tapani /kesk Jaa
Kurvinen Esko /kok Jaa Uotila Kari /vas Ei
Kuusisto Merja /sd Jaa Urpilainen Jutta /sd Jaa
Kyllönen Merja /vas Ei Vahasalo Raija /kok Jaa
Kymäläinen Suna /sd Jaa Wallin Stefan /r Jaa
Kärnä Jukka /sd Jaa Wallinheimo Sinuhe /kok Jaa
Kääriäinen Seppo /kesk Jaa Vapaavuori Jan /kok Jaa
Lapintie Annika /vas Ei Vehkaperä Mirja /kesk Jaa
Lauslahti Sanna /kok Jaa Vehviläinen Anu /kesk Jaa
Lehti Eero /kok Jaa Wideroos Ulla-Maj /r Jaa
Lehtomäki Paula /kesk Jaa Viitamies Pauliina /sd Jaa
Leppä Jari /kesk Jaa Viitanen Pia /sd Jaa
Lindström Jari /ps Tyhjää Vikman Sofia /kok Jaa
Lindtman Antti /sd Jaa Virkkunen Henna /kok Jaa
Lintilä Mika /kesk Jaa Virolainen Anne-Mari /kok Jaa
Lipponen Päivi /sd Jaa Virtanen Erkki /vas Ei
Lohela Maria /ps Ei Virtanen Pertti /ps Ei
Lohi Markus /kesk Jaa Vähämäki Ville /ps Ei
Louhelainen Anne /ps Tyhjää Väätäinen Juha /ps Ei
Maijala Eeva Maria /kesk Jaa Väätäinen Tuula /sd Jaa
Matikainen-Kallström Marjo /kok Poissa Yrttiaho Jyrki /vas Ei
Mattila Pirkko /ps Ei Östman Peter /kd Jaa
Modig Silvia /vas Ei

* * *

Kusettajien määrä ei kuitenkaan tässä uudessa(kaan) eduskunnassa ole vakio. Se tulee vielä lisääntymään – ainakin vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kohdalla.  Tulevat hallituspuolueet ovat sitoutumassa siihen, että Suomen kuuluu jatkossakin tukea taloudellisesti ahdinkoon joutuneita EU-maita.

Onneksi olkoon suomalaiset. Parlamentarismi on osoittanut jälleen kerran voimansa – kähminnän ja antidemokratian pesänä.

Parlamentarismi on käytännössä kansanvallan irvikuva.

Lähteet: Eduskunta, Kansan Muisti

Site Meter

Viimeisten eduskuntavaalien jälkifarssi jatkuu tänään alkaneina hallitusneuvotteluina. Neuvotteluja vetää kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen – joka ensi töikseen pudotti vaalien suurimman voittajan, perussuomalaiset, pois hallitusneuvotteluista.

Kataisen käsitys kansanvallasta sen kunnioittamisesta on tullut varsin selväksi tähän mennessä. Suurin kysymys kuuluukin; miksi Jyrki Katainen haluaa laajapohjaisen hallituksen?

Vastaus on varsin yksinkertainen. Katainen haluaa viedä loppuun vallansiirtämisen Suomen kansalta muutamalle EU:ta hallitsevalle oligarkille – hinnalla millä hyvänsä. Tähän hän tarvitsee eduskunnassa mahdollisimman laajan enemmistön.

Ettekö usko? Katsokaapa mitä tarinassa on tapahtunut aikaisemmin. Aikaisemmat episodit löytyvät täältä, täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.

Site Meter

Tänään jokaisen meistä äänioikeutetuista suomalaisista on syytä muistaa muutama asia äänestäessämme tänään siellä uurnilla. Nykyisessä parlamentarismissa äänestäminen on ainoa asia, jossa kansan ääni kuuluu edes kerran neljässä vuodessa, joten äänestämättä jättäminen palvelee ainoastaan valtiaiden etuja.

Jokaisen on syytä  miettiä hyvin tarkkaan minne äänensä antaa. Äänen saajan pitäisi edustaa äänestäjän maailmankuvaa – ei mainostoimiston luomaa mielikuvaa jostain olemattomasta. Kun meidän näennäisdemokratiamme ei ole vielä rapautunut Ruotsin ns. pitkien listojen tasolle, äänestäjän väkevin ase on sellaisen ehdokkaan äänestäminen, joka on valmis rikkomaan ryhmäkuria sekä seisoo edustamiensa äänestäjien, arvojen ja asioiden takana.

Kun katsoo nykyisen eduskunnan suruillista saldoa, niin huomaa että pitkien puukkojen listojen aika on perinteisten puolueiden agendassa ja heille yksityinen kansanedustaja on ainoastaan puoluejohdon tahdoton marionetti – käytännössä kumileimasin. Tällaisella toiminnalla ja lainsäätämisellä ei ole mitää tekemistä kansanvallan kanssa.

Haluan erityisesti kiinnittää huomion näin vaalipäivänä kokoomuksen suuntaan. Kokoomus on erinomainen esimerkki siitä, miten markkinamiehet ovat pystyneet käyttämään kokoomuksen perinteisiä teemoja Koti, Uskonto ja Isänmaa niiden alkuperäistä merkityksestä katsoen  täysin päinvastaiseen tarkoitukseen

Nykyisellä kokoomuksella on koti veronkiertosyistä Espanjan rannikolla, uskonto ahneuteen ja orjatyövoiman maahantuontiin perustuva monikulttuuri ja isänmaa on EU:n liittovaltio (jonka rajoja vartio Yhdysvaltojen johtama Nato).

Uskottelu siitä, että äänestämällä muutamaa äänekästä ns. maahanmuuttokriittisenä esiintyvää ehdokasta kokoomuksen listoilta eduskuntaan, saataisiin kokoomuksen sisällä muutos aikaan on edesvastuutonta äänestäjien harhaan johtamista. Mikään ei muutu ennen kokoomuksen massiivista vaalitappiota ja oppositiotaivalta. Ainoa tapa saada Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin edustama linja palautettua isänmaalliseen suuntaan on Kataisen johdon kärsimä murskatappio.

Muiden puolueiden kohdalla negatiivisten asioiden kiteyttäminen on myös varsin selvää. Äänestämällä mitä tahansa kolmesta perinteisestä puolueesta (kokoomus, keskusta, SDP), äänestäjä antaa nykyiselle kähminnälle ja pienen joukon vallalle äänensä. SDP:lle äänensä antava äänestää lisäksi komentotalouden, lipposöyhötyksen ja jatkuvan holtittoman jakamisen puolesta. Keskustaa äänestävä tukee lähinnä järjestäytynyttä huijausta, ihmisten alistamista maaseudulla, verorvarojen tuhlaamista ja jatkuvaa kusetusta.

Ääni vihreille on ääni vääristyneelle tasa-arvolle, kehityksen ja talouden taantumalle, laillistetulle lastenryöstölle, anarkialle, lainkuuliaisten kansalaisten oikeuksien supistamiselle, holhousyhteiskunnalle, vähemmistöjen nostamiselle enemmistön yläpuolelle, omistusoikeuden murenemiselle, sananvapauden murentamiselle ja mielipidevankien aikakauden saapumiselle.

Ääni RKP:lle on ääni vähemmistödiktatuurille ja hallitsemattomalle sosiaaliturismille Suomeen. Ääni vasemmistoliitolle on henkinen myötätunnonosoitus kommunismille ja sen tekemille rikoksille.

Ääni perussuomalaisille on ääni ja teko muutoksen sekä paremman huomisen toivon puolesta.

Muista puolueista ei ole muuta sanottavaa, kuin se, että ääni niille on ääni Kankkulan kuuluisaan kaivoon.

Hyvää vaalipäivää suomalaiset – käyttäkää äänioikeuttanne ja käyttäkää sitä harkiten.

Site Meter