Kun oikeusministeri Tuija Brax huomasi yllätyksekseen (ilmeisesti tämän jutun luettuaan), että perustuslaki Suomessa suojelee kansalaisten mielipiteen-, ilmaisun- ja sananvapautta, eikä lainsäädäntöömme ole (muutaman juristin vastaväitteistä huolimatta) edelleenkään (eduskunnan tahdosta) kirjattu rasismia rikokseksi, hänelle tuli ilmeisesti hätä  (vaalikausi kun lähenee loppuaan ja jatko lainsäädäntötyön korkeimpana valvojana ei ole ollenkaan varma).


Brax reagoi asiaan ja hän rykäisi hädissään ns.työryhmän manipuloimaan lainsäädäntöämme haluamaansa suuntaan. Tuo työryhmä esittää tänään julkaistun uutisen mukaan sitä, että rasismin ohella muutkin vaikuttimet voisivat olla peruste tuomion koventamiselle.

Esimerkiksi pahoinpitelystä seuraisi (ilmeisesti eduskunnan kantaa juurikaan kysymättä, ihan näiden muutaman demokraattisen lakimiehen keskinäisellä päätöksellä?) tavallista ankarampi rangaistus, jos tekijää on ärsyttänyt uhrin sukupuolinen suuntautuminen, vammaisuus, uskonto tai elämänkatsomus (eli vastapuolen tahallinen provosoiminen tullaan sallimaan tulevaisuudessa?)

Rasistinen vaikutin (vaikka rasismi- ja viharikoksia ei siis lakiin ole kirjattu)  on ollut koventamisperusteena jo vuodesta 2002. Työryhmän mukaan poliisi kirjaa rasistisia motiiveja ylös varsin usein, mutta oikeuden tuomioissa ne harvemmin näkyvät.

”Motiivista on usein vaikea saada näyttöä. Voimassa oleva säädös on tulkinnanvarainen ja siksi ongelmallinen”

sanoo työryhmän jäsen valtionsyyttäjä Mika Illman.

Minusta on aika paksua, että virantoimituksessaan (ihmisoikeus- ja sananvapauskysymyksissä)  varsin usein tulilinjalle joutunut valtionsyyttäjä on otettu manipuloimaan (hänelle kelpaamatonta) lainsäädäntöä (vastoin eduskunnan kantaa) itselleen sopivaksi.

Joissain aidoissa sivistysmaissa Illmanin touhut olisivat johtaneet – jos nyt ei suoraan  hyllyttämiseen, erottamiseen tai muihin tehtäviin siirtoon – niin ainakin tutkintaan. Sen verran yleisestä oikeustajusta poikkeavalta, puolueelliselta ja poliittisesti leimautununeela tuo toiminta on ajoittain näyttänyt sivustaseuraajan silmissä.

Sinänsä se periaate, että yhteiskunta suojelee jäseniään on erittäin toivottua. Tällaisen työryhmän jäljiltä on tosin pelättävä sitä, että ajatusrikollisten ja mielipidevankien määrä tullee jossain vaiheessa kasvamaan räjähdysmäisesti.

Kyse on todellisuudessa (kylmästi) siitä, että Braxin asettama työryhmä myötäjuoksijoineen haluaa kriminalisoida perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten suojaaman sananvapauden – nimen omaan heitä vastakkaisia mielipiteitä esittäviltä ihmisiltä. Tällainen manipuloitu toisinajattelijajahti tuo mieleen lähinnä DDR:n ja Neuvostoliiton – mutta näillä ihmisillähän on joukoissaan sellaisia, joilla on jo valmiiksi kokemusta tuosta systeemistä ja siellä harjoitetusta toiminnasta.

Tämä työryhmä luovutti hätäisesti kasatun (ja yksipuolisen) mietintönsä oikeusministeri Braxille tiistaina Helsingissä.

Työryhmä ehdottaa lakiin myös muutoksia, jotka helpottaisivat internetin rasismiin puuttumista. Laissa tehtäisiin selväksi, että pelkkä nettilinkin tarjoaminen rasistisille sivuille voi olla kiihottamista kansanryhmää vastaan.

Lakiin lisättäisiin Braxin työryhmän toivomuksesta uusi rikosnimike törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Sellaiseksi voitaisiin katsoa esimerkiksi yllyttäminen joukkotuhontaan tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tappoon.

Törkeä kiihottamisrikos toisi enimmillään neljä vuotta vankeutta. Nykyään kiihottaminen kansanryhmää vastaan voi tuoda korkeintaan (oikeuskäytännössämme varsin kovan) kahden vuoden tuomion.

Eli käytännössä työryhmä ajaa takaa sitä, että väärän mielipiteen julkaisemisesta (ajatusrikoksesta) tulisi neljä vuotta vankeutta – samaan aikaan kun Suomessa  ihmisen tappamisesta selviää sakoilla.

Työryhmän mukaan rasistisia väitteitä esitetään netissä paljon – erityisesti keskustelupalstoilla, joissa keskustelijat voivat revitellä nimimerkkien suojissa. Esimerkiksi Sellon ampumistapaus sai työryhmän mukaan aikaan rasististen viestien vyöryn (kuka vielä väittää, ettei lainsäädäntötyö olisi tarvittaessa nopeaa… 😉 ).

Braxin mukaan lausuntokierroksella onkin pohdittava sitä, miten keskustelupalstojen pitäjien vastuuta selvennettäisiin. Lehdet ovat vastuussa verkkosivuistaan, mutta niin sanotuilla vapailla sivustoilla käydään vilkkaita keskusteluja, joista ketään ei yleensä saada vastuuseen.

”Mitä pitäisi tehdä yhteisöille, jotka eivät poista rasistisia viestejä, vaikka niitä toistuvasti kehotetaan siihen”

Esityksen mukaan myös yhteisö voisi joutua vastuuseen rasistisesta rikoksesta, kuten kiihottamisesta tai syrjinnästä. Tällöin rangaistus olisi yhteisösakko.

Tämä ei tietenkään koskisi oikeita mielipiteitä eikä  suoraa suomalaisiin tai miehiin kohdistuvaa ammattimaistakaan kirjoittelua. Ilmeisesti tällä lainsäädäntötyöllä haetaan myös lainsuojaa esimerkiksi seuraaville ilmaisuille:

*…vaaraton möhkäleen muotoinen kotieläin…
*…tuommoinen niskamakkara siellä orpona istui…
*…tämän mullin ja elukan elämä…
*…kuohittu mahtisonni…

Sen sijaan sanojen pakolainen, maahanmuuttaja, islam, muslimi, afrikka, tummaihoinen, arabitaustainen tai somali käyttämisestä tulee yksittäin ilmeisesti vuoden vankeusrangaistus ja yhdistettynä niiden käyttämisestä tulee sitten neljän vuoden vankeustuomio.

Vaikka Kaarina Hazard sitten saatiinkin JSN:n  eteen tutkittavaksi, on kansalaisten syytä olettaa, että tällainen valtaväestöä halventava ja loukkaava  kirjoittelu tulee saamaan Lex Braxin erityisen suojan:

Meni oikealla hetkellä. Ymmärsi mennä. Kuten Elvis oksennukseensa tai Marilyn lääkkeisiin. Tahdomme loppuun dramaattisen käänteen, emme kiusallista hiipumista, joka on kaikkien osa. Ja tämän testosteronilla, anabolisilla steroideilla, eläintaljoilla ja leijonariipuksilla itsensä mieheksi rakentaneen olennon kylmenevän kalmon ääressä salaa ihmettelemme, miksi tämä Matti Nykänenkin täällä vielä heiluu, sehän on jo nähty.

Tämä tulee siis yleistymään.

Vanha tuttavamme Päivi Tiilikka ehti jo kertomaan oman asiantuntijakantansa näihinkin asioihin.Tiilikan mukaan:

Hazardin kirjoitus ei ollut hyvän maun vastainen, koska Halmeen elämä oli kaikkea muuta kuin hillittyä.

On koomista, jos rikoksiin syyllistyneestä ressukasta tehdään pyhimys kuoleman jälkeen.

Hazard osoitti ihailtavaa rohkeutta, koska vainajista yleensä kirjoitetaan kunnioittavaan sävyyn.

Tunnettu oikeustietelijä Jukka Kemppinen kommentoi Päivi Tiilikkaa näiden lausuntojen jälkeen seuraavasti:

Lupaava ja nuori Päivi Tiilikka on puhunut lyhyessä ajassa uskottavuutensa sangen vähiin…

… Tiilikka on jo aikaisemmin osoittanut, ettei hän oikeastaan tunne lakia kuolleen henkilön kunniaa, yksityisyyttä ja henkilötietojen salassapitoa koskevin osin, hänen on syytä sopeutua siihen, että häntä pidetään vastaisuudessa iltapäivälehtien asianajajana.

Olisikohan tässäkin kyse siitä, että lakia pitää muuttaa silloin,  kun lakimies ei tunne sitä tai se ei sovi tämän päämääriin (unohtamatta sitä, että Tiilikan lausunto Hazardin oikeudesta esittää mielipiteensä, vaikka se jotain loukkaisikin, ei taatusti koske tämän lain voimaantultua kuin osaa mielipiteistä)?

Tiilikan kohdalla on muuten syytä huomata, että Tiilikan  tärkein sidosryhmä on – yllätys,yllätys – Demla, eli Kansandemokraattiset Lakimiehet – kuten Pirkkalassa ( kuuluisan monisteen vaikutuspiirissä) kouluaan käyneen toimeksiantajankin –  tai tämän kirjoituksen  käsittelemän ns. työryhmänkin.

Lainsäädäntöneuvos Ilari Hannulan mukaan rasistiset asenteet voivat helposti nostaa päätään varsinkin laman aikana.

”Viharikokset ja rasismi ovat kasvussa. Asenteisiin on syytä vaikuttaa kaikilla tasoilla, myös rikoslaissa”

Hannulan (ja muun Braxin työryhmän) ratkaisu ongelmiin on asioista vaikeneminen, ongelmien peittely ja väärien mielipiteiden esittäjien rankaiseminen – ja ihmisten heittäminen (tarvittaessa ja poliitikkojen halutessa)mielipiteidensä vuoksi  neljäksi vuodeksi vankilaan.

Jotenkin ihmetyttää sellainen logiikka, jossa samaan aikaan, kun ehdottomista vankeusrangaistuksista pyritään siirtymään (esimerkiksi omaisuus-, huume ja väkivaltarikosten kohdalla) kohti avolaitos- ja yhteiskuntapalvelurangaistuksia, itseään kansanvaltaisena tasavaltana pitävä kansallisvaltio valmistautuu heittämään vankiloihin oman kantaväestönsä joukossa olevia (isänmaallisia, mutta virallisesta linjasta mielipiteiltään poikkeavia) toisinajattelijoita.

Työryhmä muistaa kyllä muistuttaa, ettei sananvapautta saa polkea rasismin vastustamisen nimissä. Laissa pitää täsmentää ne alueet, joilla sananvapaus on erityisen suojattu. Näitä ovat tiede ja taide sekä ajankohtaisten ja historiallisten tapausten selostaminen.

Tämä laissa pitää täsmentää on siis työryhmän näkemys ja täysin irrallaan esimerkiksi eduskunnan (tai sen edustaman kansan ja yleisen mielipiteen) kannasta – perustuslaista nyt tässä edes puhumattakaan.

”Toimittajan saattaminen vastuuseen muiden antamista haastattelulausunnoista voi vaarantaa sananvapauden käyttämistä ja estää keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista”

Työryhmän esittämät sananvapautta rajoittavat muutokset on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden kevääseen mennessä (eduskunnan vaihtumisen ilmeisesti huolestuttaessa näitä lainpuoskaroijia).

Uudistuksilla Suomen lainsäädäntö saataisiin vastaamaan EU:ssa tehtyjä ratkaisuja.

Tämä työryhmän kokoonpano  on sitten ihan oma  luku sinänsä. Tuskin koskaan (sotasyyllisyyslakeja ehkä nyt tässä lukuunottamatta) maamme historiassa on ollut näin yksipuolinen ja yksisilmäisesti (l.poliittisen tarkoitushakuisesti) kasaan hädässä pistetty parlamentaarisen työryhmän irvikuva.

Ryhmän jäsenet ansaitsevat kertauksen vuoksi uudelleenesittelyn (vaikka olenkin täällä kertonut olennaisimman heistä).

Valtakunnaninkvisiittorina valtakunnansyyttäjänä toimiva Mika Illman on myös eräs varsin tunnettu demlisti. Hänen suurimpia saavutuksiaan on ollut kirjoittaa (sisällöltään uskomattoman kepeä ja) varsin kyseenalainen väitöskirja rasistisesta rikollisuudesta Suomessa – ja käyttää omaa väitöskirjaansa oikeustieteellisenä lähteenä syyttäjänä toimiessaan. Hän ratsastaa toisinajattelijoiden ruumiiden yli kohti oikeuskanslerin virkaa.

Eräs nimi joka kannattaa myös muistaa tässä yhteydessä on Johanna Ojala.

Tämä reipas asianajaja on ilmeisesti keskittynyt rahastamaan yhteiskunnalta rahaa itselleen,  hoitamalla maahanmuuttajien maksuttomia oikeudenkäyntejä (mok).  Unohtamatta mitenkään sellaisia demlistejä kuten lainsäädäntöneuvos Ilari Hannulaa (joka toimii Braxin alaisena oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla), käräjätuomari Jaana Niemitaloa ( Helsingin käräjäoikeus) tai OTL ja hallinto-oikeuden assistenttia Riku Neuvosta (Helsingin yliopisto).

Työryhmästä loistaa ulospäin täydellinen yksipuolisuus – työryhmään ei ole kelpuutettu muita kuin demlaa lälhellä olevia juristeja, joilla jokaisella on oma lehmänsä ojassa, joko virkansa tai veronmaksajien rahoilla kustannetun kukoistavan ihmiskaupan maahanmuuttobisneksen  puitteissa – neutraaleista tai sananvapauteen suopeasti suhtautuvista mielipiteistä nyt puhumattakaan.

Tämä työryhmä ja sen ns.lainvalmistelutyö on häpeällinen farssi – niin oikeustieteellisen lainvalmistelun, kuin kansanvallan tai sananvapaudenkin kannalta tarkasteltuna.

Nyt on käynyt niin, että sen sijaan että meillä olisi pukki kaalimaanvartijana, olemme saaneet susilauman lammaskatraamme – ja sananvapautemme – vartijoiksi.

*   *   *

Tavallaan tämä ei sinänsä yllätä.

Viime aikoina on tullut useita merkkejä siitä, kuinka lainsäädäntövalta on ajautunut sellaisiin käsiin mihin se ei kuulu tai siitä, kuinka oikeusministeriö (ja sen demlalaiset sidosryhmät) voi muissakin asioissa  käyttää lainvalmistelussa (ja etenkin lainsäätämisessä)  perustuslakikomiteaa (vastoin perustuslakia) omien poliittisten pyrkimyksiensä kumileimasimena.

Jokaisen kannattaa miettiä näitä asioita – etenkin äänestyspäätöstä tehdessään.

Tällaisesta oligarkiasta pääsisimme kätevästi eroon laajentamalla aitoa kansanvaltaisuutta – ja alistamalla lakialoitteet ja virkamiesvalinnat suorien kansanäänestysten alaisiksi.

Lähteet: OM, Eduskunta, STT, Wikipedia, Finlex, HS

Site Meter
Mainokset

Turvapaikanhakijoiden määrä on viime vuosina noussut voimakkaasti ja turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat pidentyneet. Turvallisuusviranomaisten kannalta keskeinen haaste on maahanmuuttovastaisuuden vähentäminen ja rasismirikosten ennaltaehkäisy. Esimerkiksi poliisi edistää hyvän maahanmuuttopolitiikan toteutumista parantamalla maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuspalveluja sekä luo yhteyksiä maahanmuuttajayhteisöihin hyödyntämällä muun muassa koulupoliisitoimintaa, verkostotyötä sekä kohdennettua viestintää.

Sisäministeriön  kansliapäällikkö Ritva Viljasen (demla) talutushihnassa kiltisti kulkeva hyödyllinen idiootti ministeri Anne Holmlund (Epäkansallinen sekoomus) Etelä-Suomen poliisipäällystöpäivillä.

Se, että Holmlundin osoittamilla taidoilla, ymmärryksellä ja järjenjuoksulla varustettu ministerinreppana ei ymmärrä poliisin lakisääteisiä tehtäviä ei yllätä – ja on tavallaan ihan ymmärrettävääkin. Tässä maassa on harvoin heitetty ministereitä vankilaan edes tahallisen virkavirheen vuoksi, joten väärinkäytöksista tai tyhmyydestä ei ole juurikaan vaaraa joutua ministerivastuuseen.

Se, että konservatiivipuoluetta edustava ministeri laulaa vasemmistolaisen alaisensa lauluja on taas puolestaan osoitus joko moraalisesta selkärangattomuudesta tai ymmärryskyvyn puutteesta.

Poliisin tehtävät on määritelty lainsäädännössä. Siellä – eikä missään muuallakaan voimassaolevassa Suomen lainsäädännössä – ei tunneta rasistista rikosta.

Myöskään kansalaisten mielipiteiden muokkaaminen tai niiden estäminen ei ole poliisin tehtävä avoimessa kansalaisyhteiskunnassa. Sisäministerin käskyttämä maahanmuuttovastaisuuden vähentäminen ei kuulu todellakaan Suomen kaltaiseen yhteiskuntaan.

Lainsäädännössä poliisin tehtävät on määritelty Poliisilain 1 §:ssä.
Poliisin lakisääteisenä tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.

Tuolla (oikeassa lainsäädännössä) ei siis edes tunneta käsitettä rasismirikos – eikä se näin ollen kuulu edes poliisin tehtäviin.

Vieläkin huolestuttavaampaa on se, että Holmlundia vakavampiakin lainsäädäntövallan anastamista (ainakin mahdollisesti) yrittäneitä virkamiehiä ja poliitikkoja on näkynyt julkisuudessa yhä kasvavissa määrin.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkkaakaan ei tunnu huolestuttavan yhtään tällainen lainsäädäntövaltaan puuttuminen. Hän näyttäisi olevan lähinnä kiinnostunut peittelemään (demlakaverinsa)  presidentti Tarja Halosen ymmärtämättömyyttä ja kyvyttömyyttä hoitaa virkatehtäviään.

Pyydän tässä ja nyt – anonyymisti, kuten laki sen minulle sallii – joko Oikeuskanslerinvirastoa tai vaihtoehtoisesti Eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan sen, onko sisäministeri Holmlund syyllistynyt virkavirheeseen tai rikokseen.

Kansanvalta ei näytä olevan kunniassaan nykypäivän Suomessa. Jos ette halua herätä sensuroidussa painajaisessa,miettikää ihan oikeasti ketä äänestätte seuraavissa vaaleissa.

Oikeasti.

Lähteet: SM, US, Finlex, Homma (kiitos Roope)

Site Meter

Päivitys 281009 2127: Tutustukaa Holmludin taloudellisiin sidonnaisuuksiin Octaviuksen ja Jiri Kerosen blogeissa.

Hieman järkyttyneenä kuuntelin YLE Radio 1:llä Tuomas Enbusken toimittaman radio-ohjelman Mitä Suomessa saakaan sanoa? Olen sivunnut tätä aihetta toisessa kirjoituksessani.

Samalla luottamukseni oikeusministeri Tuija Braxin kykyyn hoitaa tehtävänsä on järkkynyt viimeisen kerran. Miten voi olla mahdollista, että oikeusministeri on valinnut sananvapauteemme koskevan työryhmän ainoaksi jäseneksi ihmisen, joka on ilmoittanut tuossa radio-ohjelmassa, että kännissä puukottaminen on hänen geneettinen ominaisuutensa?

Tämä yhdestä henkilöstä koostuva ns. työryhmä aloittaa Braxin toimeksiannosta vertailemaan Suomen sananvapautta koskevaa lainsäädäntöä ryhdytään  muihin maihin. Selvityksen perusteella oikeusministeriö arvioi, onko lainsäädäntöä tarpeen muuttaa.

Selvityksessä verrataan Suomen lainsäädäntöä Ruotsin, Norjan ja Hollannin kanssa. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) useita tuomioita sananvapauden loukkaamisesta.

Selvityksen on määrä valmistua ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä.

Selvitysmieheksi on valittu oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikka. Tiilikan tärkein sidosryhmä on – yllätys,yllätys – Demla, eli Kansandemokraattiset Lakimiehet -kuten Pirkkalassa ( kuuluisan monisteen vaikutuspiirissä) kouluaan käyneen toimeksiantajankin.

Se, että kummallakin näistä juristeista on vasemmistolainen tausta ja että ainakin opetusministerimme on ilmeisesti (kommenttiensa, historiansa ja tyylinsä perusteella) selkeästi kasvatettu Pirkkalan monisteen kautta. Monisteen näkökulma noudatti marxilaista historiankäsitystä, siinä korostettiin yhteiskuntaluokkia sekä yhteiskuntajärjestelmän riippuvuutta tuotannon rakenteesta. Monistetta pidettiin siksi luonteeltaan neuvostomyönteisenä, ja sen käyttämisestä oppimateriaalina nousi kohu.  Monisteen aineisto oli peräisin Neuvostoliitosta, suurimmaksi osaksi kopiota Petroskoissa 1950-luvulla painetusta suomenkielisestä historian oppikirjasta.

Ei tämä ei yllätä – kyseessä kun on Suomen historian suurin (toistaiseksi) veretön vallansiirto.

Se mikä (ainakin minua) hämmästyttää, on kysymys siitä, miksi Tuija Brax valitsi selvityksen tekijäksi yhden ihmisen – ja vielä sellaisen, joka on ilmoittanut tuossa alussa mainitussa radio-ohjelmassa, että kännissä puukottaminen on hänen geneettinen ominaisuutensa?

Vai miten muuten tämä pitäisi ymmärtää:

…valtaväestöstä jos sanotaan, että kännissä puukottaminen on geneettinen ominaisuus, niin se ei samalla tavalla loukkaa kuin sitten tällaisista tietyntyyppisistä vähemmistöistä tietynlaisten geneettisten piirteiden yleistäminen.

Pyyntö Braxille – olkaa ystävällinen – rouva ministeri – ja pitäkää nämä geneettisesti kännissä puukottavat ihmiset kaukana sananvapaudestamme – niiden puukkojensa kanssa.

Minäkin olen suomalainen. Kännissä puukottaminen ei ole geneettinen ominaisuuteni ja sellaisen väittäminen loukkaa minua.

Verisesti.

Lähteet:YLE, Agricola, Wikipedia

Site Meter

No, meillähän on tilanne myös se, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittaa säätämään rangaistavaksi tietynlaisen rasismin. Tälläkin hetkellä on lainsäädäntöä valmisteilla siitä, että niin sanotut viharikokset tulisivat myös oikeushenkilön rangaistusvastuun piiriin. Sekin tulee Euroopan Unionista, jossa on direktiivi – en muista onko se nyt jo valmistettu vai valmisteilla – eli Suomi on sidottu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja meidän on pakko niitä noudattaa. Eli tavallaan – on ne vastoin arkijärkeä tai ei – niin jos me olemme kansainvälisessä yhteistyössä, niin meidän pitää pelata samoilla pelisäännöillä kuin muutkin.

Toisaalta siinä on ajatuksena se, että ihmiset on samanarvoisia ja tasa-arvoisia ja juuri sen takia tämmöinen niin sanottu positiivinen syrjintä voi olla perusteltua. Eli että vähemmistöjä voidaan tai pitää kohdella vähän paremmin kuin valtaväestöä, ja sen takia ajatuksena on juuri se, että valtaväestöstä jos sanotaan, että kännissä puukottaminen on geneettinen ominaisuus, niin se ei samalla tavalla loukkaa kuin sitten tällaisista tietyntyyppisistä vähemmistöistä tietynlaisten geneettisten piirteiden yleistäminen.

… toisaalta (Halla-ahon) väitteet ovat kohdistuneet tiettyyn uskonnolliseen ja etniseen vähemmistöön, ja esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsee hyvin jyrkästi rasistiset ilmaukset ja kommentit ja on katsonut, että rasistiset ilmaukset eivät kuulu sananvapauspykälän soveltamisalaan.Rasistiset ilmaukset ovat ihmisoikeustuomioistuimen mielestä niin suuresti vastoin ihmisoikeussopimusta ja sen mukaista ihmisarvon turvaamista, että niille ei pidä antaa lainkaan suojaa.

Oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikka Tuomas Enbusken vieraana.

Onnea Suomi – tämä sama yhteisen suomalaisen oikeustajun roskiin heittänyt ihminen on valittu –  yksin ja epädemokraattisesti  – viemään  loputkin sananvapaudestamme.

Ai niin – arvatkaa huviksenne mikä on Suuren stalinistimme Oikeusajattelijamme tausta?

Oikein.

Demla

Site Meter

Jk. Miten hyvin tämä mielestänne sopeutuu EIT:n kantaan samasta asiasta:

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa

Tässä (taas) eräs pelottavan mielenkiintoinen kommentti yhteiskuntamme huipulta, joka on jostain syystä mennyt tuoreeltaan ohi tutkaimen (kiitos nimimerkki Roopelle, jonka mielipiteisiin voi tutustua täällä) .

Oikeusministeri Tuija Brax (virheet) näyttää pitäneen puheen kansainvälisenä rasisminvastaisena päivänä 27.1.2009. Puheen (ehkä) suorin kohta on seuraava:

Ainoa EU:n rasisminvastaisen puitepäätöksen edellyttämä selvä muutostarve rikoslainsäädäntöön on, että oikeushenkilön rangaistusvastuu on ulotettava kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Muita mainittavia tarkistuksia rikoslainsäädäntöön ei ilmeisesti ole odotettavissa, sillä rasistiset teot ovat Suomessa kattavasti kriminalisoitu ja lisäksi rasistinen motiivi voidaan ottaa huomioon rangaistuksen koventamisperusteena. Mahdollinen tarve täsmentää lainsäädäntöä tutkitaan.

Se, että päätösvalta omissa asioissamme on luovutettu vastarintaa tekemättä EU:lle on surullinen – mutta ei mitenkään enää yllättävä  – tosiasia.  Näin oikeusministerin suusta kuultuna, tuo asia muuttuu vielä vastenmielisemmäksi. Ilmeisesti oma poliittinen eliittimme on tuudittautunut siihen asiaan, että kansanvalta on heitetty kokonaan tunkiolle eikä kansan mielipiteistä tarvitse välittää yhtään mitään.

Kun oikeusministeri vaatii virka-asemastaan käsin mielipiteenvapauden rajoittamista ja (demokratiaan kuulumattomien) mielipiderikoksista annettavien sanktioiden ulottamista kolmansiin osapuoliin,  voidaan ilmeisesti asiallisesti todeta, että Suomen tasavaltaa ei ole, kansanvalta on kumottu ja perustuslaki on yhtä arvokas kuin se paperi jolle se on painettu.

Tämä läpikäyvä röyhkeys saa vieläkin ikävämpiä muotoja. Kun Brax sanoo, että rasistiset teot ovat Suomessa kattavasti kriminalisoitu, kyse ei kuitenkaan ole perinteisen länsimaisen oikeuskäsityksen mukaisesta kriminalisoinnnista. Braxin näkemys perustuu sellaiseen tulkintaan jota on totuttu yleensä näkemään (meitäkin vielä) vähemmän kansanvaltaisissa yhteiskuntajärjestelmissä:

Rasistisia rikoksia ei ole määritelty laissa. Rasistisena voidaan pitää mitä tahansa rikosta, joka tehdään rasistisesta motiivista. Rasistinen motiivi on kyseessä lähinnä silloin, kun rikos kohdistetaan kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai uskonnolliseen kansanryhmään tai siihen kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella. Käsite viharikokset on laajempi, sillä siinä rikoksen kohteena voivat olla mitkä tahansa muutkin kansanryhmät kuten sukupuolisesti poikkeavat tai vammaiset. Tällöin esimerkiksi internetissä tapahtuvan rasistisen tai muunlaisen vihan lietsomisen yhteydessä puhutaan vihapuheista (”hate speech”). Rasistisista tai vihan motiiveista tehty rikos tulee rangaistavaksi joko itsenäisenä rikoksena tai yksittäisestä rikoksesta tuomittavaa rangaistusta voidaan koventaa rasistisen motiivin perusteella

Otetaan olennainen tuostakin – rasistisia rikoksia ei ole määritelty laissa.

Eli kun näitä ns. rasistisia rikoksia ei ole määritelty lainsäädännössä, niistä annettavat tuomiot eivät voi myöskään perustua lakiin.  Todellisuudessa eduskunta ei halunnut kirjata lainsäädäntöömme rasismia käsitteenä.

Kiitos rouva ministeri – minä olen jauhanut tätä samaa asiaa jo pitkään – ministerin suusta tuli nyt siis vahvistus tällekin asialle. Tosin oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneelta ihmiseltä (joka toimii oikeusministerinä)  oletetaan hieman toisenlaista asennetta laillisuusasioihin.

Kuka sitten saa Suomessa tuomita ihmisiä lainsäädännössä määrittelemättömien rikosten vuoksi? Yhdellä sanalla – Demla.

Demla eli (kansan)demokraattisten lakimiesten liitto on yhteinen nimittäjä tässä lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa sekä kansanvaltaa kintuille kusevassa vallananastusprojektissa.

Kyseinen yhdistys on perustettu jo YYA-sopimuksen aikoihin. Tuolloin sen tehtävänä oli toimia Neuvostoliiton (verisen) salaisen poliisin KGB:n oikeuspoliittisena käsikassarana Suomen muuttamisessa kommunistiseksi(kansandemokraattiseksi) yhteiskunnaksi – näin sitten onneksi koskaan päässyt tapahtumaan.

Nykyisin tämä ennnttisten stalinistien ja nykyisten monikultturistien puuhakas joukko pyrkii muuttamaan Suomen monikulttuuriseksi helvetiksi ja tukahduttamaan toisinajattelevan kansanosan (enemmistön) ja sitä edustavien kellokaiden äänet – vaikka sitten lainsäädäntöön perustumattomista ns. rikoksista annettavilla vankeustuomioilla.

Demlalaisten suurin saavutus tähän mennessä on ollut Suomen merkittävimmän alapäähumoristin ja kansantaitelijan – Seppo Lehdon – paiskaaminen vankilaan sen vuoksi, että hänen huumoriaan ei siedetty yhteiskunnan yläpäässä.

Esimerkkejä yhteiskunnassa vaikuttavista demlisteistä on helppo luetella. Tämä ministerimme Tuija Brax on eräs varsin tunnettu demlisti.

Valtakunnaninkvisiittorina valtakunnansyyttäjänä toimiva Mika Illman on myös eräs varsin tunnettu demlisti. Hänen suurimpia saavutuksiaan on ollut kirjoittaa (sisällöltään uskomattoman kepeä ja) varsin kyseenalainen väitöskirja rasistisesta rikollisuudesta Suomessa – ja käyttää omaa väitöskirjaansa oikeustieteellisenä lähteenä syyttäjänä toimiessaan. Hän ratsastaa toisinajattelijoiden ruumiiden yli kohti oikeuskanslerin virkaa.

Eräs nimi joka kannattaa myös muistaa tässä yhteydessä on Johanna Ojala.

Tämä reipas asianajaja on ilmeisesti keskittynyt rahastamaan yhteiskunnalta rahaa itselleen,  hoitamalla maahanmuuttajien maksuttomia oikeudenkäyntejä (mok).  Unohtamatta mitenkään sellaisia demlistejä kuten lainsäädäntöneuvos Ilari Hannulaa (joka toimii Braxin alaisena oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla), käräjätuomari Jaana Niemitaloa ( Helsingin käräjäoikeus) tai OTL ja hallinto-oikeuden assistenttia Riku Neuvosta (Helsingin yliopisto).

Niin, vielä eräs asia näistä demlisteistä. Oikeusministeri Brax on asettanut Brysselin käskystä työryhmän tutkimaan toisinajattelijoiden tehokkaampaa hiljentämistä ja rangaistusten koventamista (… vaikka rasistisia rikoksia ei ole määritelty laissa).

Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on saattaa kansallisesti voimaan Brysselissä 27.-28. marraskuuta 2008 tehty neuvoston puitepäätös (2008/913/YOS) rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin, jäljempänä rasisminvastainen puitepäätös, sekä Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen Strasbourgissa 28. tammikuuta 2003 tehty lisäpöytäkirja (ETS 189), jäljempänä rasisminvastainen lisäpöytäkirja, joka koskee rasistisia ja muukalaisvihamielisiä tietoverkkorikoksia.

1.2. Toimikausi

01.06.2009 – 30.11.2009

Ja mikä onkaan tämän työryhmän kokoonpano?

Puheenjohtaja:
Lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula, oikeusministeriö, lainvalmisteluosasto

Jäsenet:
Käräjätuomari Jaana Niemitalo, Helsingin käräjäoikeus
Valtionsyyttäjä Mika Illman, Valtakunnansyyttäjänvirasto
Asianajaja Johanna Ojala, Suomen Asianajajaliitto
OTL, hallinto-oikeuden assistentti Riku Neuvonen, Helsingin yliopisto

Kaikki nämä edustavat yhtä (kyseenalaista) poliittista näkemystä sananvapaudesta – koko ryhmä olisi syytä jäävätä. Lisäksi – hieman syvemmältä tonkien – jokainen ryhmän jäsen pystyy edistämään tässä ryhmässä suoraan omia poliittisia, urallisia tai taloudellisia tavoitteitaan – myös ryhmän asettaja.

Puolueettomuus (toisinajattelijoiden mielipiteistä nyt puhumattakaan) on ainoa kaveri, joka loistaa työryhmässä poissaolollaan.

Lähteet: OM, kiitos Roopelle.</em

Päivitys 130809 2110:

Sen verran haluan vielä lisätä aiheeseen, että haluan kiinnittää huomionne erikoisesti erääseen Riku Neuvosen kirjaan Sananvapaus, joukkoviestintä ja sääntely (TALENTUM MEDIA OY 2005, ISBN 9521409533 / 952-14-0953-3 EAN 9789521409530) liittyneeseen kommentointiin:

Tilaisuuden aluksi vastikään sananvapaudesta kirjan kirjoittanut OTL Riku Neuvonen herätti keskustelua aiheesta Yksilön suoja ja sananvapaus. Alun perin sananvapaus ja yksityisyyden suoja perusoikeuksina oli tarkoitettu valtion ja yksilön välille suojaamaan yksilön vapaus- ja oikeuspiiriä valtiota vastaan. Nykyään perusoikeudet käsitetään myös horisontaalisena kysymyksenä, jolloin vastakkain ovat kahden yksilön perusoikeudet.

Tässä johtopäätöksessä on sellainen kansanvaltaisuudelle vieras piirre, että valtiovalta (tässä tapauksessa sekä lainsäätäjä että oikeusjärjestelmä) ottaa kantaa jonkun yksityisen ihmisen puolesta toista yksityistä ihmistä vastaan sanan miekkaa käytettäessä liian herkästi. Tässä mennään hyvin äkkiä väärälle puolelle aitaa siinä, mitä lainsäädäntö sanoo yhdenvertaisuudeesta (puhumattakaan nyt sitten ilmaisun-, mielipiteen- ja sananvapaudesta).

Tästä syntynyttä johtopäätöstä on laajennettu koskemaan myös myös vähemmistöryhmiä, jolloin on syntynyt sellainen nurinkurinen tilanne, että yhteiskunta ei asetu puolustamaan omia jäseniään, vaan puolustaa pahimmillaan yhteisön ulkopuolisia tunkeutujia ja rankaisee omia jäseniään.

Lähde

Site Meter

Ulkoministeriö on teetättänyt Taloustutkimuksella taas kerran manipulointiin pyrkivän ja varsin (kansanvallan kannalta) eettisesti arveluttavan mielipidekyselyn.

Tuosta tutkimuksesta voi päätellä suoraan pari asiaa:

Ensiksikin, 680 suomalaista 5 000 000:sta on tutkitusti sitä mieltä, että nykyistä kehitysapupolitiikkaa pitää jatkaa ja haluaa pitää nykyiset määrärahat ennallaan. Otos oli nimittäin jälleen kerran se kuuluisa 1000 (mahdollisesti hyvin tarkasti seulottua) haastateltavaa.

Näitä ihmisten mielipiteen muokkaukseen tarkoitettuja ns. mielipidekyselyjä on tehty aikaisemminkin. Ja aikaisemminkin niiden tekijät ovat jääneet varsin nolosti housut kintuissa kiinni moraalittomasta puuhastelustaan.

Muistuupa nyt mieleeni – ei ensimmäisenä mutta yhtenä härskeimmistä – viime eduskuntavaalien alla viime tipassa julkaistu ns. mielipidekysely. Tuolloin Hyysäri teetätti myös ns. mielipidekyselyn yllätys, yllätys 1000 (tarkkaan valitun demarin?) otannalla. Kyselyn mukaan demarit saisivat vaalivoiton ja sekä kokoomus että keskusta kärsisivät vaalitappion.

Kuinka sitten kävikään…

Tämä on lajiltaan samaa kamaa, kuin (nykyisten) päättäjien harrastama sananvapauden rajoittaminen, monikulttuurisuuden tuputtaminen ja Suomen muuttaminen kansan mielipiteen vastaisesti kansallisvaltiosta osaksi yhtä Suurta Eurooppalaista Monikulttuurista Liittovaltiota.

Toinen merkillepistävä asia on Ulkoministeriön virkamiesten varsin perinteinen tapa pitää kiinni määrärahoistaan ja Afrikkaan suuntautuvista virkamatkoistaan. Kovin inhimillistä, mutta yhtä vähän oikeutettua, kuin mitkään muutkaan verovarojen hassaamiset Kankkulan kaivoon.

Nykymuotoinen kehitysapu alkaa olla (vääristyneisyydestään huolimatta) kuin mantraa näille virkamiehille – kuten myös eräille poliitikoille, joista voisi nostaa esimerkiksi Kimmo Kiljusen, Erkki Tuomiojan, Paavo Arhinmäen ja Anni Sinnemäen, kovin, kovin yksipuolisesta vihervasemmistolaisesta kastista.

He ovat jauhaneet tätä jargonia niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin pitkään, että ovat alkaneet uskoa siihen ilmeisesti itsekin. Toinen mahdollisuus on se, että he (kuten eräät virkamiehetkin?) ovat taloudellisesti ja urallisesti riippuvaisia veronmaksajien rahojen haaskaamisesta nykymuotoiseen kehitysapuun.

Kun tietää Afrikan korruptiotason, herää ikävä epäilys siitä (etenkin vaalirahaskandaalin jälkeen), että ovatko nämä kotimaiset kehitysapupuuhastelijat olleet korruption koskemattomissa?

Olen toki samaa mieltä siitä, että ihmisiä pitää auttaa heidän kotiseudullaan – eikä ruokkia sosiaaliturismiin perustuvaa kansainvaellusta kehitysmaista kohti länttä.

Se ei kuitenkaan tapahdu nykymuotoisen kehitysavun keinoin.

Nykymuotoinen kehitysapu on rahojen kaatamista sinne kuuluisaan Kankkulan kaivoon. Se on suoraa varainsiirtoa kehittyneiden maiden köyhiltä kehitysmaiden rikkaille – diktaattoreille, mafiosoille, rosvopäälliköille, sotaherroille, rikollisille, murhaajille, raiskaajille ja ryöstäjille.

Ikävintä on kuitenkin huomata eurooppalaisen kolonialismin nousevan tämän kehitysyhteistyövarjon alla. Darfurin operaatiossa ei ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin nykyaikaisesta siirtomaasodasta EU:n (tai itse asiassa Ranskan ja Saksan) sekä nousevan Kiinan välillä. Kärsijänä ovat paikalliset ihmiset Afrikassa ja maksajana yleiseurooppalainen veronmaksaja.

Nykymuotoinen kehitysapu ruokkii pohjattoman ahnetta järjestäytynyttä rikollisuutta – huumekauppaa, ihmiskauppaa, valloitussotia ja inhimillistä kurjuutta. Lisäksi se ruokkii myös maailman väestöräjähdystä ja nälänhätiä sekä sitä kautta kasvavaa sosiaaliturismia. Se pitäisi muuttaa vastikkeelliseksi ja kehitysmaiden omaa suoriutumista kannustavaksi reilun kaupankäynnin pohjalta tehdyksi suosivuuspolitiikaksi.

Ennen sitä on turha kuvitella mitään hyvää tapahtuvan – ei kehitysmaissa eikä kehittyneissä maissa.

Mutta mitä tekevät päättäjät ja virkamiehet? He ovat kiinnostuneempia manipuloimaan ihmisten mieliä ja luomaan näennäissuvaitsevaa ja kaikesta rasismista (näennäisesti) uloskasvanutta Uutta Uljasta Homo Europeanusta (Heidän hengenheimolaistensa luoma Homo Sovieticus kun ei oikein toiminut…). Tulevaisuuden siirtomaasodat nimittäin tarvitsevat uhrattavissa yleiseurooppalaista lammaskaaderia.

Juuri tämän vuoksi kaikkiin näihin ns. mielipidekyselyihin pitäisi liittää varoitustarra ”ei kerro totuutta, sisältö vaarantaa tulevaisuutesi ja lastesi elämän”. Näin ihmiset osaisivat varoa kyseistä höpöhöpötietoa.

Parasta olisi tietysti kieltää moiset kyselyt lainsäädännön kautta, heivata korruptoitunut parlamentarismi historian tunkiolle ja siirtyä suoraan demokratiaan.

Lähde: HS


Site Meter

Suomalaisen oikeusjärjestelmän ihmisoikeusloukkauksiin voidaan liittää taas uusi sivu. Lukekaa se äkkiä, koska kohta palavat muutkin kuin runokirjat…

Helsingin käräjäoikeus on liittynyt Tuusulan käräjäoikeuden seuraan toimiessaan totalitaarista Suomea ajavan vähemmistövaltuutetun toimiston ja valtakunnansyyttäjänviraston kumileimasimena.

Kyseinen oikeus antoi tänään tuomion ns. Petri Petrin tapauksessa. Olen kirjoittanut tästä oikeudellisesta farssista aikaisemminkin. Kirjoitus löytyy täältä.

Tällä kerralla tuomittiin runoilija, joka sai sakot kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Kirjassa esitetään runomuodossa muun muassa juutalaisia, turvapaikanhakijoita sekä muslimeja koskevia kirjoituksia. Oikeus piti niitä solvaavina ja katsoi kirjan olevan rasistista propagandaa.

Ja sokerina pohjalla, jos muistatte miten oikeudenkäynti kului – päätöshän tuli tänään kansliatuomiona:

Syyttäjä vaatii, että helsinkiläinen tuomittaisiin sakkoihin ja menettämään valtiolle kirjan kaikki jäljellä olevat kappaleet. Syytetty puolestaan on sitä mieltä, että runokirjasta voitaisiin korkeintaan hävittää sellaiset sivut, jotka oikeus katsoisi rikollisiksi.

Arvatkaapa miten kävi?

Suomi luopui kansanvaltaisuudestaan, tasa-arvostaan, sananvapaudestaan ja kansalaisyhteiskunnastaan. Eilisellä Tuusulassa tehdyllä päätöksellä astuttiin askel kohti totalitarismia ja kiellettyjä mielipiteitä. Tänään siirryttiin itäsaksalaisella paraatimarssilla kohti kirjarovioiden ja kiellettyjen mielipiteiden suljettua yhteiskuntaa.

Syyttäjä sai tahtonsa läpi oikeudessa – vuonna 2008 ja ns. demokraattisessa valtiossa nimeltään Suomi.

Mielenkiintoisinta koko asiassa on tämän nykyisen kehityskulun paradoksisuus.

valtio nimeltään Suomi jahtaa niitä ihmisiä, jotka haluavat säilyttää valtion nimeltään Suomi ja puolustaa sitä. Se jahtaa niiden ihmisten jälkeläisiä, jotka puolustivat Suomea 1939-45 ulkomaalaisten invaasiota vastaan raskain uhrein. Se vainoaa niitä ihmisiä jotka itse ja heidän vanhempansa ovat toteuttaneet jokapäiväistä isänmaallisuuttaan tekemällä töitä ja maksamalla veronsa.

Samaan aikaan valtio nimeltään Suomi haluaa haalia ulkomailta työkyvytöntä, kieli- ja ammattitaidotonta, taustoiltaan epämääräistä ja kulttuuriltaan mahdollisesti täysin suomalaiseen kulttuurin sopeutumatonta väkeä. Ja tämä valtio nimeltään Suomi on valmis käyttämään vainotuiltaan ottamia varoja näiden uusien suosikkiensa elättämiseen ilman vastikkeita. Ja kas kummaa – myös samaan aikaan – valtio nimeltään Suomi on unohtanut täysin omat syrjäytyneensä, työkyvyttömänsä ja työttömänsä.

Kuulusteluja, kansantuomioistuimia, keskitys- ja uudelleenkoulutusleirejä sekä monikulttuurista totalitarismia odotellessa.

Lähde: STT