Eilen putkahti viimein julkisuuteen se uutinen, jota (ainakin jotkut meistä) ovat odottaneet (kaiken tähän mennessä ryssineen) valtionjohdon viimeinkin tunnustavan julkisesti.

Vastoin valtionvarainministeri Jyrki Kataisen (kok) ilmoituksia siitä, että meillä on varaa, (rikostutkinnan kohteena oleva) pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ilmoitti  maanantai-iltana virka-asunnossaan Kesärannassa:

”Suomalaisille annetun hyvinvointilupauksen toteuttamiseen ei ole rahaa”

Tämä asia on ollut  – aika hyvin ja aika pitkään – kansalaisten tietoisuudessa ja tajunnassa, mutta ilmeisesti poliittinen kulttuuri on aidosti muuttumassa siihen, että poliitikonkin pitää jossain vaiheessa luopua ”ei”-mantran julistamisesta.

Toisaalta Vanhanen lopettelee uraansa politiikassa samalla tavalla kuin hän on sitä  toteuttanutkin – siirtämällä vastuun omista toimistaan Suomen kansalle ja seuraajalleen sekä irtisanoutumalla aikaisemmista puheistaan ja lupauksistaan.

Media kertoi siis eilen, että Suomen julkinen talous on ajautumassa umpikujaan.  Suomessa on aloitettava mittava sopeutusohjelma, kertoo valtiovarainministeriön tuore raportti. Tässä yhteydessä termi julkinen talous tarkoittaa valtiota, kuntia ja erilaisia sosiaaliturvarahastoja (esimerkiksi eläkeyhtiöiden hallussa olevia eläkerahastoja).

Julkisen talouden kestävyysvaje on jo 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaje on uhannut aiempienkin tietojen mukaan, mutta nykyinen  talouskriisi – ja sen aikana hallituksen suruton velanotto –   on pahentanut tilannetta.

Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon pitäisi löytää säästöjä tai lisätuloja, jotta raha riittäisi tulevaisuudessakin esimerkiksi terveyskeskusten ja koulujen pyörittämiseen ja eläkkeiden maksamiseen.

Vanhasen hallituksen tyylin  koreografisesti sopien, tämä sopeutusohjelma alkaa heti ensi vaalikaudella eli kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Eli Vanhasen hallitus mätkäyttää seuraavan hallituksen persauksilleen jäähän – kerien tai ilman.

Ministeriön raportin laatinut ylijohtaja Jukka Pekkarinen laskee, että sopeutus vie koko vuosikymmenen eli kaksi vaalikautta. Taloutta pitäisi joka vuosi vahvistaa 1,5 miljardilla eurolla. Pekkarinen korostaa sitä, että toimien pitää tulla pian. Käytännössä se tarkoittaa leikkauslistoja ja veronkorotuksia.

Vanhanen on (tyylilleen aina uskollisena) ilmoittanut puolestaan, ettei menoleikkauksia tarvita, vaan muut keinot riittävät.

Tämän (kauan tiedossa olleen) vajeen paikkaaminen pelkästään tuloveronkorotuksilla,  tarkoittaisi nykyisten tuloverotuottojen kaksinkertaistamista. Se taas tarkoittaisi nykyisen taloudellisen taantuman aikana sitä, että ne joilla vielä on tuloverotettavia töitä, läkähtyisivät ennätysmäisen verotaakan alle.

Vasemmiston näkemyksen mukaan, verojen nostaminen on aina paikallaan ja heidän mielestään paljon lisätuloja olisi saatavissa esimerkiksi poistamalla verotuet eli erilaiset verovähennysoikeudet. Verotukien poistamisen  merkitys olisi valtion budjetissa noin 13 miljardia , joten (vasemmistolaisen näkökulman mukaan) yksin niiden poistaminen täyttäisi kestävyysvajeen.

Jos koko vaje haluttaisiin puolestaan (libertalistien toiveiden mukaan)  täyttää pelkillä menoihin kohdistuvilla leikkauksilla, se tarkoittaisi julkisten menojen leikkaamista 11 prosentilla. Pelkästään valtion rahoista otettuna se tarkoittaisi neljäsosaa valtion budjetista.

Konsensukseen perustuvassa yhteiskunnassa talouden tasapainotukseen (l.konsensuspolitiikalla itseaiheutetun tuhon korjaamiseen) käytetään kuitenkin  useita erilaisia keinoja.

Tässä on jälleen kerran nähtävissä sekä perinteisen vasemmiston, että uuslibertalistien ajattelumaailmojen suurimmat sokeat pisteet.

Vasemmistolla on edelleen se  ikuinen ja sokea usko veronkorotusten autuaaksi tekevään voimaan hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrenkaana – huomioimatta verotuksen kiristämisen aiheuttamia muita vaikutuksia.

Huomattavimpia nykyisiä  verotukia ovat ansiotulovähennys sekä laskennallinen asuntotulo. Nämä poistamalla saadaan kyllä budjetti tasapainoon, mutta seurauksena on ihmisten elämän kurjistaminen entisestään ja pakkohuutokauppojen esiin vyöry – kun asuntovelalliset eivät pysty enää huolehtimaan velvoitteistaan.

Kun tähän lisätään vielä kokonaisveroasteen korottaminen ja nykyinen sosiaalipolitiikka, päädymme ilman kaavailtua maahanmuuttajavyöryäkin seuraavan vaalikauden aikana hyvinvointivaltion konkurssiin.

Kun veroaste nousee liian kireäksi, kukaan ei halua tehdä töitä (etenkään jos saman toimeentulon saa kotona makaamalla). Jos kukaan ei tee töitä, kassassa ei ole rahaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

Hyvinvointiyhteiskunta on hiellä, verellä ja työllä aikaansaatu luomus. Se on aivan  liian arvokas (ja liian suurten uhrausten varaan rakennettu) annettavaksi pelkästään tällaisten (ajattelemattomien) haihattelijoiden käsiin.

Vuosi 1918 näyttää olevan heille aivan turhan kaukana historiassa (talvisodasta näköjään puhumattakaan…)

Toisaalta nämä libertalistit ovat supistuksiin ja hyvinvoinnin romuttamiseen (kuin pässi suuriin sarviinsa) uskova ja itsekeskeistä talouskasvumantraa kiljuva minä-minulle-kaikki-ja-heti-heimo.

Jos lakkautamme kaiken hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvan ja siirrymme ns. yövartijayhteiskuntaan, siirrymme hetken päästä anarkiaan ja yhteiskunnan menot (eli tuossa yhteisössä ainoastaan yksityisen omaisuuden valvontaan kuluvat) kasvavat hetkessä yli yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan rauhallisena pitävien välttämättömien menojen.

Tällaiseen yhteiskuntaan liittyy myös (vääjäämättä ja  jossain vaiheessa), joko yhteiskunnan vähäosaisten alistaminen puoliorjuuteen tai näiden korvaaminen yhteiskunnan ulkopuolelta tuodulla vierastyövoimalla.

(Sivuhuomiona; se mitä en ymmärrä, että miksi miksi jotkut libertalistit ovat maahanmuuttokriittisiä?. Etenkin jos suomalainen kansallisvaltio, oma kansa, kulttuuri, traditiot, käytöstavat ja kaikki siihen muuten liittyvä ei kiinnosta pätkääkään?

Onko näiden (nimeltä mainitsemattomien) ihmisten maahanmuuttokritiikin syy (jos he eivät noita asioita tunnusta) ksenofobia vai ihan aito rasismi?)

Hyvinvointiyhteiskunta on hiellä, verellä ja työllä aikaansaatu luomus. Se on aivan  liian arvokas (ja liian suurten uhrausten varaan rakennettu) annettavaksi pelkästään tällaistenkaan (itsekkäiden) haihattelijoiden käsiin.

Vuosi 1918 näyttää olevan heille aivan turhan kaukana historiassa (talvisodasta näköjään puhumattakaan…)

Tämän ministeriön julkaiseman raportin luvuissa ei kuitenkaan ole laskettu erilaisten (todellisten) rakenteellisten uudistusten varaan.

Vastoin eräiden ns.suurien ajattelijoiden  näkemyksiä, todelliset uudistukset tarkoittavat työnteon kannattavuuden lisäämistä, väestönkasvuun liittyvästä odotteesta luopumisesta ja työperäisen maahanmuuton patoamista (omaan massatyöttömyyteen perustuen).

Työnteon kannattavuuden lisääminen olisi erinomaisen helppoa pelkillä veroteknisillä toimenpiteillä. Jos työtulon nollaveroprosentti (edes valtionverotuksessa) nostettaisiin 700-1000 euroon kuukaudessa, suurin osa tällä hetkellä aikaansa kannusteloukuissa viettävistä suomalaisista palautuisi todennäköisesti kiljuen työelämään. Tätä kautta menetetyt tuloveroeurot palautuisivat valtion kassaan kasvavan kulutuksen ja välillisten verojen kautta.

Köyhällä kun saattaisi olla useampikin akuutti hankinta edessään, kuin varakkaammalla ja ultrakuluttaneella kanssakansalaisella  – vaikka jollakin olisi seitsemän autoa, ei hän pysty ajamaan niistä kuin yhdellä kerrallaan.

Väestönkasvun rajoittaminen on myös eräs tärkeä rakenteellinen muutos. Vaikka sen vaikutukset ovatkin  hieman hitaammat, se on ekologisesti, työvoimapoliittisesti, teollisesti ja rakenteellisesti jossain vaiheessa elintärkeää Suomella ja suomalaisten tulevaisuudella.

Meidän pitäisi (niin äkkiä kuin mahdollista) luopua ajattelusta, jossa >5,3 miljoonaa asukasta nähdään Suomen elinehdoksi. Tällainen ajattelu johtaa itse asiassa täysin päinvastaiseen tulokseen – Suomen tuhoutumiseen sivistys-, kansallis- ja hyvinvointivaltiona.

Nykyinen yli viiden miljoonan ihmisen muodostama väestömme on pääasiassa sodan ja sitä seuranneiden  ns.suurten ikäluokkien syntymän  aiheuttama tilastollinen harha – jota on pahentanut täysin järjetön ulkomaalaispolitiikkamme ja EU:n jäsenyys.

Kun suuret ikäluokat siirtyvät noin 10-15 vuoden sisällä luonnollisella tavalla historiaan, Suomen väestön pitäisi antaa painua luonnolliseen määräänsä – noin 3,5 – 4 miljoonaan suomalaiseen. Siitä miten tästä mahdollisesta ylikäymisen ajasta selviydytään, jos työvoimapula tuleekin (johon en enää milloinkaan  suostu uskomaan tällä näytöllä), olen kertonut aikaisemmin esimerkiksi täällä.

Ehkä tärkein kaikista näistä toimenpiteistä on kuitenkin työperäisen maahanmuuton rajoittaminen. On täysin järjetöntä jakaa samaan aikaan suomalaisille yhteiskunnallisia tukia työttömyyden ajalta ja raahata maahan (usein alle minimipalkan ja – työehtojen työtä tekevää) ulkomaalaista työvoimaa. Tähänkin pystymme puuttumaan lainsäädännöllä (ja aktiivisilla toimilla), ilman että EU:lla olisi sanansijaa asiassa.

Puhumattakaan eräiden todellisuudeesta vieraantuneiden elitistien näkemyksistä siitä, että tällaisen ns.työperäisen maahanmuuttajan mukana pitäisi tuoda koko hänen sukunsa – rasittamaan jo muutenkin vinossa olevaa huoltosuhdettamme.

Lainaan tähän erään Kullervoblogin lukijan oivaltavaa kommenttia:

Kuka sitten elättää sen 500000 (Helsingin väestömäärän kokoisen lisäväestön sitä kuuluisaa työvoimapulaa odotellessa?

Kirjoitukseen linkitetyn (ilmeiasesti luotettavan) tilaston mukaan työllisiä oli vuoden 2009 joulukuussa 2 410 000. Kun koko väestö on 5 350 000 (nyt 5352332) ja siitä vähennetään tämä 2 410 000, tulokseksi saadaan 2 940 000.

Tästä päästään sellaiseen lukuun, tämän lyhyen laskutoimituksen 2 940 000 – 2 410 00 = jälkeen, kuin 530 000.

Meillä on nytkin yli puoli miljoonaa ruokittavaa enemmän kuin ruokkijoita. Tällaisen suunnitelman jälkeen pelkkä ns. vierastyövoima noataa ruokittavien määrän yli miljoonan.

Tämän kun kertoo vaimolla + kolmella lapsella + mummilla + ukilla eli kuudella luku onkin , lyhyen laskutoimituksen jälkeen 500000 x 6 =, 3 000 000.

Tähän 3 000 000 miljoonaan kun listään kotimainen elätettävä väestö 500 000, ollaan siinä tilanteessa, että huoltosuhteemme on muuttunut raskaasti negatiiviseksi.

Vai uskooko joku, että 2 400 000 ihmisen työllä voidaan elättää 3 500 000 työvoiman ulkopuolista ihmistä ja säilyttää siinä sivussa vielä hyvinvointiyhteiskunta?

Niinpä niin… Siinä muuten kysymys…

Puhumattakaan sitten humanitaarisesta maahanmuutosta. Nykyinen täysin hallitsematon humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvä politiikkamme tulee jouduttamaan (tällaisena jatkuessaan) hyvinvointivaltiomme romahdusta, etnisiä konflikteja, avointa rasismia ja yhteiskunnallisia väkivaltaisuuksia.

Minusta on aivan käsittämätöntä se, miten sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen voi leijua kaksi metriä maan pinnan yläpuolella. Miten hän voi kuvitella, että kieli- ja ammattitaidoton, lapsia kotona hoitava ja kulttuurinsa mahdollisesti alistama maahanmuuttajanainen voisi ”tienata” sosiaalisesti subventoiduilla tukirahoilla enemmän kuin 20 senttiä työtätekevän suomalaisen eurosta?

Maahanmuuttajanaiset ovat taloudellisesti hyvin heikossa asemassa. Siinä missä naisen euro on Suomessa 82 senttiä, maahanmuuttajanaisen euro on vain noin 20 senttiä, sanoo Etnisten suhteiden foorumin puheenjohtaja Ritva Viljanen.

Kuule Ritva, ei se ole 20 senttiä kummallisempi suomalisenkaan – miehen tai naisen – saama sosiaalinen tulonsiirto. Työ on työtä ja tulonsiirrot ovat tolonsiirtoja.

Koska muuten aloitat suomalaisen syrjäytyneen, köyhän tai työttömän puolesta puhumisen? Luulisi feministiä kiinnostava se, kuinka paljon Suomessa onkaan vielä sodan kärsineitä ja sotien jälkeen suomalaisen yhteiuskunnan ritvoille rakentaneita tyynejä ja hilmoja – ilman työeläkettä, pelkän kansaneläkkeen perusosan varassa kituuttaen?

(Kysymys oli retorinen. Tyyne ja Hilma ovat vääränvärisiä tai vääräuskoisia herättääkseen rouva kansliapäällikön mielenkiintoa.)

Kun lukee näitä ministeriöiden kommentteja tulee (kansalaisena) varsin skitsofreeninen olo. Eikä sisäministeriössä todellakaan tiedetä sitä, missä jamassa Suomi on. Luuleeko Viljanen, että rasistiset rahanjakotalkoot vieläkin jatkuva?

* * *

Niin… Minulla on muuten eräs muukin ihan vakava ehdotus säästötalkoisiin. Lakkautetaan parlamentarismi, poistetaan palkkalistoilta kaikki poliittiset virkamiehet ja palkataan näiden tilalle aitoja alojensa ammattilaisia.

Niin – ja alistetaan kaikki yhteiskunnalliset asiat (myös nimitykset) suoraan kansanäänestykseen. Ehkä siten saamme pelastettua jotain kansallisvaltiosta – sekä sen solidaarisuuteen perustuvasta hyvinvoinnista.

Ehkä saamme näin karsittua myös tarpeettomat rimpsut pois hyvinvointivaltion turvaverkosta.

Lähteet: VM, SM, UM, HS, STT, IL, Wikipedia

Site Meter

Pääministeri Matti Vanhanen antoi viikonloppuna meriselitystä muistuttavan  haastattelun. Tämä haastattelu julkaistiin aika laajasti ns. Vli-Suomen keskustavetoisten lehtien lisäksi myös muualla.

Hän alkaa ilmeisesti viimeinkin itsekin ymmärtää, että hän ei ehkä ole ollut mikään onnellinen sattuma Suomelle pääministerinä toimiessaan. Nyt alkaa näköjään Masalle tulla hätä siitä, että ehkä hän saattaakin (vastoin kaikkia odotuksia) päätyä jossain vaiheessa henkilökohtaisesti vastaamaan tekosistaan.

Haastattelussa pääministerimme kertoo pelkäävänsä sitä , että Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa rajusti. Vanhasen mukaan  Suomeen saattaa pian pyrkiä yhtä paljon hakijoita kuin muihin Pohjoismaihin.

Ei pitäisi julkisesti sanoa, mutta jos meidät löydetään yhtä laajasti kuin muut Pohjoismaat, hakijoita voi olla jopa 20 000.


Vanhanen jatkaa selitystään määrittelemällä tilanteen sellaiseksi, jolle ei ole mitään tehtävissä:

Osa kansalaisista asennoituu maahanmuuttoon hyvin tunneperäisesti. Heille se on joko-tai-kysymys. Se vaihe on ohi, sillä maahanmuutto on tosiasia.

Vai niin? Eli suomalaisten mielipiteellä ei ole tämän asian suhteen mitään merkitystä? Tällainen ilmoitus pääministerin suusta kuultuna vahvistaa niitä epäilyjä, että EU:ssa on sovittu salaisesti siitä, että Suomi ottaa huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita vastaan – vastoin kansan tahtoa.

Uskallan ennustaa (yleisönosastojen palautetta seuranneena), että Matin kommentilla on päinvastainen vaikutus kuin se mitä Vanhanen haluaa.

Maahanmuutto (etenkin humanitaarinen)  tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä olemaan seuraavien eduskuntavaalien kuumin peruna. Mattikin (tai hänen taustaryhmänsä) on huomannut sen. Matti sanoo nimittäin, että hän siirtäisi painopisteen pakolaisista työperäiseen maahanmuuttoon.

Vanhanen haluaa myös muistuttaa, että maahanmuutolla voi vaikuttaa huoltosuhteeseen vain pieniltä osin. Hän toivoo kuulevansa valtaväestöltä maltillisia mielipiteitä maahanmuutosta.

Minä puolestani toivon Vanhasen hallituksen aiheuttamaa tuhoa siivoamaan joutuvalta seuraavalta hallitukselta tarttumista asioihin Juho Kusti Paasikiven ohjeen mukaisesti ja muistavan sen, että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.

Seuraavan hallituksen kannattaa (ihan jo yhteiskuntarauhan ja suomalaisen yhteiskunnan yleisen tulevaisuuden vuoksi) irtisanoutua mahdollisista EU:n ja Suomen välisistä humanitaarista maahanmuuttoa koskevista  uuden ajan ribbentropsopimuksista.

Tässäkin voitaisiin noudattaa jatkotoimien kohdalla Paasikiven näyttämää esimerkkiä. Kun tällaisesta sopimuksesta ja sen solmineesta pääministeristä päästään eroon, niin seuraavassa vaiheessa on syytä istuttaa Matti Vanhanen valtakunnan oikeuteen vastamaan ministerivastuunsa perusteella tekosistaan.

Toisin kuin Risto Rytin kohdalla, tässä ei taida olla kuitenkaan kyse näytösoikeudenkäynnistä eikä valtakunnan ja kansan puolesta uhrautumisesta.

Päivän kysymys kuuluu näin:

Lähde: STT

Site Meter

Kun nyt tässä on päästy kyselemisen alkuun, haluan esittää toisenkin yleisökyselyn. Tämä kysely liittyy viralliseen maahanmuuttopolitiikkaamme ja sen kärkinimeen.

Astrid Thors on historiamme ensimmäinen maanmuutto… korjaan maahanmuuttoministeri. Hän toi eduskuntaan EU:n liberaaleimman ulkomaalaislakiesityksen hieman salamyhkäisesti.
Tuo lakiesitys on kohdannut laajaa – ilmeisesti suomalaisten enemmistön taholta kuuluvaa – vastustusta.

Jopa Hyysärin lukijat äänestivät Thorsin Vuoden mokaajaksi.

Päivän – ja viikon – kysymys kuuluukin seuraavasti:


Site Meter

Kuten kaikki ovat uutistulvasta huomanneet, maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin lakiesityksen eteneminen sellaisenaan hidastui eduskunnan hallintovaliokuntaan.

Vaikka näin kävi, mihinkään voitonjuhliin tai herpaantumiseen ei ole syytä. Nyt pitää edelleen pitää jalat lämpiminä ja pää kylmänä – tämä erä päättyi vain ja ainostaan osittaiseen torjuntavoittoon isänmaallisen kansanosan puolelta.

Vain osittainen torjuntavoitto

Lakiesityksen saamat tappiot osuivat eniten julkista keskustelua aiheuttaneeseen kohtaan oleskeluluvan myöntämisestä. Eduskunnan hallintovaliokunta päätti (ehdottaa eduskunnalle), että henkilölle, jota ei voi poistaa maasta niin sanotun teknisen esteen eli esimerkiksi liikenneyhteyksien puuttumisen vuoksi, ei tarjota jatkuvaa oleskelulupaa.

Ulkomaalaislaki on kuitenkin tulossa eduskunnan käsittelyyn mahdollisesti jopa jo ensi viikolla. Hallintovaliokunnassa ainoan eriävän mielipiteen esitti perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner, joka kaipasi täsmällisempiä perusteluja muutosesitykseen.

Thorsin esitys olisi tarjonnut maasta poistettavalle paitsi jatkuvan oleskeluluvan, myös mahdollisuuden perheen yhdistämiseen. Valiokunta pudotti kohdan kokonaan pois. Ulkomaalaislaki pysyy näin suunnilleen nykyisellä linjalla.

Mutta – kuten jo totesin – mihinkään hurraahuutoihin tai otteen herpaantumiseen ei ole varaa.

Ulkomaalaisen työskentely kuitenkin helpottuu

Hallintovaliokunnan puoskaroima lakiehdotus parantaa ulkomaalaisten mahdollisuuksia tehdä töitä Suomessa. Tähän asti tilapäisellä oleskeluluvalla maassa olevat eivät ole voineet ensimmäisen vuoden aikana tehdä lainkaan työtä. Pian se voi olla mahdollista . Aikaisemmin piti lopettaa työnteko kokonaan, jos sai tilapäisen oleskeluluvan.

Tämä on – toteutuessaan – ehkä ainoa todella järkeä sisältävä muutos. Ei ole mitenkään järkevää pitää maassa oleskelevaa ulkomaalaista joutilaana ja suomalaisen sosiaaliturvan varassa elävänä. Tosin tilapäinen (ns.b-lupa) on mielestäni lähinnä kansainvälistä ihmissalakuljetusta ja sosiaaliturismia ruokkiva typerä hallintomenettely.

Olen edelleen kuitenkin sitä mieltä, että Thorsin laki pitää kokonaisuutena torpata ja palauttaa uudelleen valmisteltavaksi ministeriöön.

Saatteena: Tehkää seuraavalla kerralla hieman enemmän alkuperäisten suomalaisten etuja huomioiva ehdotus – tai erotkaa viroistanne ja tehtävistänne


Karkotusta pitäisi keventää

Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jorma Vuorion mielestä karkotusmenettelyä olisi pitänyt keventää samalla, kun oleskelulupasäädöksiä muokattiin. Tämä koskisi henkilöitä, joilla ei ole töitä Suomessa.

Olisi parempi, että sellaiset henkilöt, jotka eivät kuulu työväestön piiriin ja joilla ei ole ole suojelun tarvetta, palaisivat vapaaehtoisesti kotimaahan.

Nykyisellään maasta karkotusta ei voi panna heti täytäntöön, vaikka lain mukainen tekninen este poistuu. Karkotus viivästyy jopa vuosia, jos henkilö valittaa asiasta eri oikeusasteisiin.

Vuorion mielestä oppia voitaisiin ottaa naapurimaista. Ruotsi, Norja ja Tanska tukevat mittavilla rahasummilla vapaaehtoista maasta poistumista. Tanskalla on Pohjois-Irakissa jopa konsulttitoimisto, joka pyrkii hankkimaan työtä ja koulutusta lähtijöille.

Vaikka vastustan rahan maksamista tällaisessa tapauksessa – noin periaatteessa – tämäkin ratkaisumalli olisi ehkä jotenkin hyväksyttävissä joissain tapauksissa – tietysti samalla varmistaen sen, ettei tästä tule rahanjakoautomaattia ja ettei sama kaveri ole kahden kuukauden kuluttua

Suojeluun tuli täsmennyksiä

Ulkomaalaislain oleskelulupasäädösten lisäksi valiokunta teki täsmennyksiä humanitaarista suojelua koskevaan kohtaan. Maassa oleva vaikea ihmisoikeustilanne ei vielä riitä humanitaarisen suojelun perusteeksi, vaan alueella pitää olla myös huono turvallisuustilanne. Valiokunta poisti myös hallituksen (eli Thorsin) esityksestä ilmaisun tai vastaavien olosuhteiden vuoksi. Valiokunnan mukaan tämä laajentaisi suojelua nykyisestä laista.

Taistelu suomalaisen kansallisvaltion, sen kulttuurin, kielen ja kansan, itsemääräämisoikeuden, hyvinvointivaltion perusteiden ja edellisten polvien uhrauksien puolesta jatkuu.

Kahtia jakautunut kansa

Taistelu siis jatkuu. Pitää kuitenkin muistaa perspektiivi. Tämä ulkomaalaislaista käytävä taistelu on vain eräs näytös kansaamme raastavan ja jakavan dilemman osana.

Kamppailu jatkuu – mutta toistaiseksi verettömänä – sisällissotana suomalaisten kesken. Nyt on viimeistään korkea aika syytä tunnustaa tosisasiat.

Suomen kansa on jakaantunut uudestaan kahtia vuoden 1918 tapaan. Se on surullista ja pelottavaa. Surullisinta on se, että ne poliitikot, joiden pitäisi jo äänestäjiensä vuoksi seistä yhteisessä rintamassa Thorsin lakiehdotuksen kaltaista oman yhteiskunnan ja kansalaisvaltion tuhomistoimenpidettä, he ovat osoittautuneet selkärangattomiksi opportunistisiksi ja omaa henkilökohtaista etuaan ajaviksi vätyksiksi.

Tämä on muuten oikea hetki valvoa sitä, miten kansanedustajasi käyttäytyy. Jos hän äänestää tämän lai puolesta, hän on siirtänyt itsensä historiassa samaan joukkoon, kuin ne vuoden 1940 virolaiset vässykät, jotka äänestivät Viron osaksi suurta neuvostokansojen perhettä.

Käytännön toimenpiteenä voit ottaa häneen sähköpostitse yhteyttä (etunimi.sukunimi@eduskunta.fi). Voit muotoilla viesti esimerkiksi siten, että jos menet ja äänestät Thorsin lain puolesta, voit olla varma, että minä en äänestä Sinua tulevaisuudessa.

Tämä on niitä äänestyksiä, jossa kansanedustajat ovat saaneet vapaat kädet. Ole myös Sinä aktiivinen ja vaikuta – huomisen puolesta.

Lähteet: AL, HS

Jk. Jos et ole vielä käynyt allekirjoittamassa, tee se nyt:

ASTRID THORSIN IDEOIMA UUSI ULKOMAALAISLAKI HYLÄTTÄVÄ!

Siinä et ainakaan häviä tai menetä mitään.


Site Meter

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors vastasi kansalaisten kysymyksiin joulu-marraskuun vaihteessa. Foorumina kansalaispalautteelle toimi vahvasti mediaan mukaan tullut verkkolehti Uusi Suomi.

Thorsille esitettiin lukuisia kysymyksiä. Näistä osaan hän vastasi, suurimman osan kysymyksistä hän jätti vaille huomiota ja vastausta.

Nimimerkki onslow kysyi seuraavaa:

Vastausta pyydetään
3.12.2008 16:37 onSlow
30.11.2008 14:11 onslow

Arvoisa ministeri,
Onko nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla mielestänne enemmistön kannatus?
Jos on, miten se on mitattu?
Jollei ole, eikö demokratiassa pitäisi ottaa enemmistön mielipide huomioon?
Onko valmistelussa uutta lainsäädäntöä maahanmuuttoon liittyvissä asioissa?

Tähän kysymykseen Thors vastasi:

3.12.2008 17:04 Astrid Thors

Nykyinen maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelmaan, ja hallituksella on enemmistö eduskunnassa.

Ensi vuonna lähtee käyntiin ns. kotouttamislain uudistus, jolla pyrimme muun muassa tehostamaan maahanmuuttajien kieltenopetusta. Samassa yhteydessä on selvitettävä, mitä muuta on tehtävissä, että tiettyjen ryhmien syrjäytyminen voidaan ehkäistä.

Unohtiko Thors kokonaan valmistelemansa uuden ulkomaalaislain?

Oli kyse tahattomasta tai tahallisesta teosta, ministerin pitää pystyä kertomaan totuus omaan hallintoalaansa kuuluvissa kysymyksissä – etenkin häneltä suoraan kysyttäessä. Tämä alkaa olla kaiken muun ertyneen saldon jälkeen niin suuri debiitti Thorsin vaakakupissa, että hänen olisi syytä erota tehtävistää valtioneuvoston jäsenenä.

Muistattehan Ilkka Kanervan? Naisista tunnetusti pitävä veteraanipoliitikko joutui eroamaan – erinomaisesti hoitamastaan – ulkoministerin virasta siksi, että hän lähetti tekstiviestejä stripparille.
(Totuus erottamisen ja ajojahdin syistä on kuitenkin se, että Kanerva veti liian suomalaista linjaa ulkopolitiikassa. Hänet korvattiinkin tahdottomalla ja isänmaattomalla Brysselin sätkynukella – Alexander Stubbilla.

Salaliittoteoriat sikseen, mutta tämä tapaus on (kiireellisine lain valmisteluineen) salailuineen kuin ikävä muistikuva YYA-sopimuksen ja suomettumisen ajalta.

Tässä herää vakava kysymys – kuinka tyhmänä poliitikot kansalaisia oikein pitävät?

Lähde: US

Jk. Myös kokoomusnuoret ovat uskaltaneet – jälkijunassa ja muiden vanavedessä – ottaa kantaa Astrid Thorsin toimiin maahanmuuttoministerinä.


Site Meter

Koko ajan omituisemmaksi käyvä Tuija Braxin (virheet) hoitelema oikeusministeriön luotsaaminen on saanut tänään uuden virstanpylvään.

Tuskin viimeiset kunnallisvaalit olivat ohi, kun Brax jo puuhasteli – PerusSuomalaisten vaalivoiton pelästyttämänä – sensuurin ja väärin äänestettyjen kunnanvaltuutettujen kontrolloinnin parissa. Sittemmin hän joutui selittelemään agendaansa tämän kansanvaltaa halveksivan ehdotuksen vuoksi:

Oikeusministeriö alkaa kouluttaa kunnanvaltuustojen puheenjohtajia mahdollisten vihaa lietsovien puheiden varalta. Yhtenä syynä koulutustarpeeseen on perussuomalaisten rynnistys valtuustoihin.

Ja tuskin savu tuosta episodista on hälventynyt, kun Braxin luotsaaman oikeusministeriön väkisin läpi runttaama sähköinen äänestys. Tämän sähköisen äänestyksen kokeilu ajettiin läpi lukuisista asiantuntijoiden kielteisistä kommenteista huolimatta. Seurauksena oli se, että kaikkien äänestäneiden äänet eivät kirjautuneet. Sähköisesti annettuja ääniä katosi Kauniaisissa, Vihdissä ja Karkkilassa kaikkiaan 232 kappaletta.

Päivän Uusi Suomi kertoo, että oikeusministeriö myöntää virheensä kunnallisvaaleissa kokeillun sähköisen äänestyksen suhteen.

Ministeriö paljastaa, että jo testausvaiheessa huomattiin, että äänestäjälle saattaa jäädä virheellinen käsitys äänestyksen onnistumisesta, mikäli äänestyskortin poistaa laitteesta liian aikaisin. Asialle ei kuitenkaan tehty mitään.

Ministeriön sisäisen tarkastuksen päällikkö Riitta Laitinen selitti tiedotustilaisuudessa, että syynä ongeman unohtamiseen oli testaustulosten tavanomaista epämuodollisempi käsittelytapa.

Tässä alkaa syntymään sellainen kuva, että koko oikeusministeriötä johdetaan nykyisin – ei niinkään lakeihin ja asetuksiin perustuen – enemmänkin tavanomaista epämuodollisemmalla käsittelytavalla.

Kun virheet peräänkuuluttavat eurooppalaisia arvoja, avoimuutta, poliittista vastuuta ja eurooppalaista parlamentarismia, niin Braxille on avautunut historiallinen paikka kantaa poliittinen vastuu – ja erota.

Se – jos mikä – edustaisi parlamentarismin ja uskottavuuden kannalta toivottua – ja normaalista suomalaisesta poliittisesta käytännöstä edukseen poikkeavaa – tavanomaista epämuodollisempaa käsittelytapaa.

Lähteet: YLE, US

Laillinen kansalaisaktivismi on kaikin tavoin kannatettavaa toimintaa. Sananvapauden käyttäminen, äänestäminen, mielenosoitukset ja adressien allekirjoittaminen ovat perinteisiä – ja ajoittain jopa tehokkaiksi osoittautuneita – keinoja vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Etenkin silloin kun poliittinen päättäjä toimii vastoin suomalaisten enemmistön tahtoa ja Suomen vahingoksi.

Maanmuuttoministeri Astrid Thors on osoittautunut suomalaisen kansallisvaltion kannalta katsottuna kaikkien aikojen tuhoisimmaksi ministeriksi. Edes sotien jälkeen vallankumousta – varsin tosissaan – poliisiministerinä puuhastellut kommunisti Yrjö Leino ei ole saanut niin paljon tuhoa aikaan kuin tanten Astrid.

Ehdotus uudeksi ulkomaalaislaiksi

Suomeen on tulossa koko Euroopan väljin ulkomaalaislaki, jos maahanmuuttoministeri Thorsin esitys hyväksytään eduskunnassa.

Jostain syystä eduskunnan hallintovaliokunnassa sekä oppositio- että hallituspuolueet haraavat ministeriä vastaan. Hallitus on ollut lain sisällöstä yksimielinen – välittämättä eduskunnan ja oomien eduskuntaryhmiensä mielipiteistä ja näkemyksistä. Etenkin kokoomuksessa on esiintynyt kritiikkiä.

Eduskunnan hallintovaliokunnan on tarkoitus antaa laista mietintö tämän viikon lopussa. Eduskunnnan käsiteltäväksi tämä käsittämätön ja kansallisvaltiollemme vahingollinen laki saattaa tulla vielä ennen joulua.

Lain käsittely on viivästynyt, koska erimielisyyksien takia valiokunnassa on käynyt tavallista enemmän asiantuntijoita kertomassa kannoistaan. Hänen mielestään ministeri Thorsin kuuleminen olisi nyt erittäin tärkeää.

Jopa hallintovaliokunnassa istuvan vasemmistoliiton kansanedustaja Unto Valpas on todennut:

Lainsäädäntö ei voi olla sellainen, että Suomen kautta tullaan EU:n sisälle. Pitää katsoa tarkasti, onko laissa porsaanreikiä.

Hallintovaliokunnan jäsenet ovat olleet kriittisiä etenkin karkottamista odottavan turvapaikanhakijan perheen yhdistämisestä.

Thorsin lakiehdotuksen mukaan rikoksen tehnyt voisi saada oleskeluluvan, jos niin sanottu tekninen este estää poistamisen maasta. Hän voisi uuden lain mukaan tuoda myös perheensä Suomeen, kunnes hänet karkotetaan.

Lakiesityksen perusteluissa tekninen este voisi olla esimerkiksi liikenneyhteyksien puuttuminen, matkustusasiakirjojen puuttuminen tai se, että vastaanottajavaltion viranomaiset suhtautuvat kielteisesti hänen tuloonsa. Myös karkotettavalle (l.perusteettomalle) turvapaikanhakijalle voitaisiin myöntää jatkuva oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella.

Valiokunnan jäsenet ovat huolissaan myös niin sanotuista ankkurilapsista, jotka tulevat maahan epämääräisillä papereilla, mikä jälkeen muu perhe seuraa perässä. Ilmiöön liittyy maailmalla järjestelmällistä liiketoimintaa – ihmiskauppaa.

Kansanedustaja Petri Pihlajaniemi (kok) katsoisi muihin Pohjoismaihin, joissa on kiristetty lainsäädäntöä viime aikoina.Hänen näkemyksensä mukaan Rkp ja virheet haluaisivat avata ”oven täysillä auki”.

Astrid ja vastuu

Thors on vannonut ministerinvalan. Hän on vannonut tuota valaa tehdessään toimivansa oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi.

Ministerivalan rikkomista ei ole erikseen lainsäädännössä sanktioitu, mutta hänen ministerinuraansa katsellessa mieleeni hiipii väkisinkin eräs varsin ikävä suomen kielen sana valapatto.

Ihmistä joka rikkoo tekemänsä valan kutsutaan valapatoksi. Valapattoutta on useimmissa kulttuureissa pidetty yhtenä alhaisimmista teoista mihin ihminen voi syyllistyä. Vala sitoo ihmisen omatuntoa siten, että valapaton omatuntoa pitää moraalisesti soimata ja hänen tulee tuntee itsensä likaiseksi ja alhaiseksi rikottuaan valansa – näin silti, vaikka vala olisi vannottu vastoin omaa tahtoa tai vastoin nykyisiä mielipiteitä.

Valaan liittyvään ajatteluun liittyy myös se, että ihmisen täytyy toimia jopa vastoin mielipiteitään, jos hänen valansa käskee toisin. Vala on mielipidettäkin vahvempi inhimillisen toiminnan määrittäjä.

Näin ollen – olen sitä mieltä – että, jos Thors haluaa vapauttaa maahanmuuton ja avata Suomen ovet lähes kaikille maahanpyrkiville tulijoille, hän on rikkonut Suomen tasavallalle – ja sen kansalle – antamansa valan, jossa hän siis vannoi toimivansa oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi.

(Tilanne muuttuu oleellisesti tietysti silloin, jos Thors tai hänen lähipiirinsä tai sidosryhmänsä hyötyvät tällaisesta laista – esimerkiksi taloudellisesti. Silloin kyseessä olisi ministerin tekemä virkarikos. Nämä käsitellään valtakunnanoikeudessa. Viimeinen, joka on tuomittu ns. koplaamisesta on keskustalainen rötösherra Kauko Juhantalo.)

Jos suomalainen kansallisvaltio – hyvinvointiyhteiskuntineen – muuttuu avoimeksi monikulttuuriseksi sosiaaliturismin kohteeksi, on ehkä turha enää etsiä tuohon muutokseen voimakkaimmin vaikuttaneita quislingeja tai kuusisia entisen kansamme joukosta…

Silloin on liian myöhäistä.

Kansalaisaktivismia

Vaikka olen joskus aikaisemmin suhtautunut hieman kriittisesti adressseihin, tämä näyttäisi kirjoittamisen, kansanedustajiin yhteydenpitämisen ja totuuden valottamisen lisäksi eräältä mahdolliselta toimintamallilta.

Jos vastustat Thorsin Suomi kuuluu kaikille-politiikkaa, käy allekirjoittamassa tämä adressi:

ASTRID THORSIN IDEOIMA UUSI ULKOMAALAISLAKI HYLÄTTÄVÄ!

Siinä et ainakaan häviä tai menetä mitään.

Lähteet: AL, HS, Eduskunta, KP, Wikipedia

Totuuskin on sitten päättänyt julkaista sen viime viikon uutisen. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka arvostelee oikeusministeriöltä saamaansa selvitystä vaalirahoitusilmoitusten käsittelystä. Hän ihmettelee, miksi ministeriö ei ole puuttunut vaalirahoituslakiin liittyviin epäkohtiin, vaikka se on tiennyt niistä ainakin vuodesta 2004 lähtien

Nyt tarkkana:

Kullervo tiedustelee Astrid Thorsin kytkyjä suomenruotsalaiseen pääomaan ja elinkeinoelämään.

Olen jo aikaisemminkin todennut, että Thorsin selvitykset hänen taloudellisista kytköksistään eivät vakuuta – ainakaan minua. Ministerin ja kansanedustajan luotettavuus vahvistuu siitä, mitä paremmin, avoimemmin ja selvemmin nämä selvitykset tehdään.

Kansalaisyhteiskunnan luotettavuuden takia olisi erittäin ikävää, jos tulevaisuudessa paljastuisi lisää Punajuuren tai Kehittyvien Maakuntien Suomen kaltaisia kytköksiä.

Vielä ikävämpää koko poliittisen järjestelmän toimivuuden ja luotettavuuden kannalta olisi se, että tapaus Kauko Juhantalo saisi ministeritasolla toisintonsa – tämän huolen nyt sinänsä liittymättä mitenkään yksilöiden ministeri Thorsiin ja hänen toimiinsa.


Site Meter

Tämän päivän Totuuden Vieraskynässä julkaistu Tuija Braxin kirjoitus osoittaa sen, kuinka kauas hänkin on ilmeisesti valunut suomalaisen elämän todellisuudesta – ja lainsäädäntöämme säätelevästä yhdenvertaisuusperiaatteesta.

Sananvapauden rajoittamispyrkimyksissä on aikaisemmin käytetty keppihevosina pedofiliaa ja etnisiä kansanryhmiä (tässä herää taas kysymys; miten esimerkiksi polynesialainen turisti voi muuten edustaa Suomessa suomalaista kansanryhmää?).

Brax on avannut uuden sivun taistelussa sananvapautta ja kansalaisoikeuksia vastaan. Hän käyttää – varsin odotetusti – homoseksuaaleja keppihevosenaan vetämään monikulttuurisen agendansa nelikulmaisin pyörin varustettuja rattaita.

Hän kirjoittaa otsikolla EU:n on tartuttava kovin ottein suvaitsemattomuuden kasvuun. Olen henkilökohtaisesti myös huolestunut tästä asiasta – tosin hieman toisin perustein kuin Brax.

Ns. viharikos – tekosyy mielipidevainolle ja sensuurille

Brax liittyy – kuten muutama virkamieskin aikaisemmin – ristiretkeen sananvapautta vastaan määrittelemällä ihan itsekseen Suomen laissa tuntemattoman viharikoksen. Oikeusministeri Braxin mukaan viharikoksiksi kutsutaan rikoksia, joiden motiivina on viha tietynlaisia ihmisiä tai tiettyä väestönosaa kohtaan. Brax varmaan tietää -ministerinä, kansanedustajana ja juristina – että Suomessa lainsäädäntö tehdään eduskunnassa. Yksinkertainen ratkaisu tähänkin ongelmaan, olisi viedä käsite viharikos eduskunnan käsiteltäväksi lainsäätämisjärjestyksessä. Henkilökohtaisesti minua tökkii se, että yksi sun toinen tuntuu nykyään omaavansa tarpeeksi valtaa kävelyyn eduskunnan ylitse näissä lainsäätämiseen sekä sen tulkintaan liittyvissä kysymyksissä.

Yrittäkää säätää laki lainsäätämisjärjestyksessä ja lopettakaa kaikki muu omankäden oikeus ja mutuilu lainsäädäntöasioissa – kiitos.

Vasemmistojuristit matkalla kohti Eurostoliittoa.

Koko touhun perimmäisenä tarkoituksena näyttää entistä vahvemmin olevan pyrkimys lakkauttaa eurooppalaiset kansallisvaltiot ja luoda kasvoton, imperialistinen sekä hyvin rajatun oligarkkien joukon hallitsema monikulttuurinen Euroopan Yhdysvallat.

Ja mikä pelottavinta, tämä kansalaisyhteiskunnalle vieras oikeuslaitoksen muokkaaminen vihervasemmiston yksisilmäiseksi käsikassaraksi, mielipidesensuuriksi ja poikkeavien ajatusten esittäjien rangaistusautomaatiksi, näyttää olevan hyvin vakaasti vasemmistolaisten juristien käsissä. Puumalainen, Illman, Suurpää, Thors ja nyt sitten rintamavastuuseen juuri siirtynyt Brax.

Braxin mukaan nämä ns. viharikokset näyttävät lisääntyvän Euroopassa huolestuttavasti. Tämä ei ole sattumaa vaan johtuu erilaisten, esimerkiksi uskonnollisten tai rasististen, ääriryhmien vaikutusvallan kasvusta.

Tässä päättelyketjussa on ristiriita. Rasismi ei ole sisäsyntyistä eikä geneettisesti periytyvää. Rasismia tavataan kaikkialla missä kulttuurit kohtaavat toisiaan. Kulttuurien kohtaamisesta syntyy kitkaa, kitkasta syntyy kilvoittelua, kilvoittelusta syntyy riitaa ja riita johtaa pahimmillaan avoimeen väkivaltaan.

Ei tarvitse olla kovinkaan suuri ajattelija, pystyäkseen näkemään esimerkiksi Eurooppaan julistaen, vaatien, leviten ja laajenevan islamin sekä spontaanin eurooppalaisen islamkielteisen liikehdinnän keskinäisen yhteyden. Uskallan myös väittää, että joutilas maahanmuuttajaväestön osa aiheuttaa katkeruutta ja sen kautta asenteiden kovenemista veroja maksavassa ja veloissaan kituuttavassa alkuperäisväestöä edustavassa veronmaksajassa.

Kun tähän lisätään alkuperäisväestölle – omien hyysäreiden taholta – esitetyt tiukkenevat vaatimukset taloudellisesta tuesta ja alistumisesta vähemmistön tahtoon sekä muuttajien alkuperäisväestöön – joissain tilanteissa, paikoissa ja olosuhteissa, ei yleistäen – kohdistama ylimielisyys, käänteisrasismi, rikollisuus ja halveksunta, on varsin turha ihmetellä enää mistä johtuu viha, väkivalta ja rasismi.

Syy ja seuraus sekaisin

Brax on sotkenut vahvasti syyn ja seurauksen. Hänen mielestään suvaitsemattomuuden lisääntyminen Euroopassa näkyy muun muassa uhkailevana ja väkivaltaan vähemmistöjä kohtaan yllyttävänä propagandana. Hän väittää, että liian monet joutuvat elämään sen pelossa, että heidän kimppuunsa hyökätään ihonvärin, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi.

Kuten jo totesin kulttuurien kohtaaminen aiheuttaa rasismia – rasismi ei aiheuta kulttuurien kohtaamista. Lisäksi on syytä muistaa, että rasismi ei todellakaan ole valkoisen heteromiehen yksityisomaisuutta. Siihen pystyvät – ja sitä harjoittavat – kaikki rodut, kulttuurit ja kansat. Ja – kuten tuli jo todettua – tehokkain tapa luoda rasimia on kerätä mahdollisimman eri kulttuureista tulevia ihmisiä yhteen paikkaan ja alistaa – alkuperäisväestöä edustavaa – enemmistöä ns. positiivisen syrjinnän kautta – muualta tulleen – vähemmistön hyväksi.

…ja tulihan se homofobiakin sieltä…


Uusi Uljas Keppihevonen

Braxin omin sanoin:

Pidän tänään Tukholmassa Europride-tapahtuman yhteydessä järjestettävässä kansainvälisessä konferenssissa viharikosten vastaisen alustuspuheenvuoron. Ruotsin ympäristöpuolueen järjestämä konferenssi avaa keskustelua uskontojen edustajien, asiantuntijoiden ja aktivistien kesken eri menetelmistä viharikoksien ehkäisemiseksi.

Kuinka tärkeä ja vaikutusvaltainen sitten on Ruotsin ympäristöpuolueen järjestämä sateenkaarikonferenssi on tietysti henkilökohtainen arvostuskysymys. Henkilökohtaisesti pidän tuota Ruotsin ympäristöpuoluetta samanlaisena joukkona kuin sen suomalaista vastinetta Virheet De Rodaa.

Toki on varsin mielenkiintoista huomata mihin tuota viherhihhulijoukkoa edustava ja koko kansan puolesta verorahoja käyttävä oikeusministerimme priorisoi aikansa, kirjoittelunsa ja työnsä.

Tällä viikolla Tukholmaan on kokoontunut kaikkialta Euroopasta homo-, bi- ja transseksuaaleja. Braxin mukaan useat heistä joutuvat päivittäisessä elämässään kätkeytymään ja elämään jatkuvassa fyysisen ja psyykkisen väkivallan pelossa.

Tästä päästääkin keppihevosella hilpeästi laukaten yli aasinsillan.

”Arvostelu on sallittua, jos sitä ei sanota ääneen”

Brax kirjoittaa, että monissa maissa perustavanlaatuinen suoja viharikoksia vastaan puuttuu, ja etenkin itäisessä Keski-Euroopassa homofobiaa käytetään jopa sisäpoliittisena aseena. Esimerkiksi Puolan presidentti on useissa yhteyksissä esittänyt homovastaisia mielipiteitä, ja Liettuan pääkaupunki Vilna kielsi EU:n Moninaisuuden puolesta syrjintää vastaan -kampanjan pääsyn kaupunkiin.

Mikä tuossa on nyt omituista? Ilmeisesti se, että Brax & Co ajavat tosissaan ihmis- ja kansalaisoikeuksien kaventamista. Mitä pidemmälle tämä ristiretki etene, sitä painokkaammin vihervasemmistossa vaaditaan ns. väärien mielipiteiden kieltämistä – tai ainakin turvan kiinni pitämistä niitä esitettäessä.

Muistattehan mitä Mika Illman sanoi:

Demokraattisessa maassa hallitusta ja sen harjoittamaa politiikkaa tulee voida arvostella voimakkaastikin ja ulkomaalaispolitiikka on yksi sen osa. Jos siihen sisältyy samalla ulkomaalaisten arvostelu, sekin on hyväksyttävä, jos sitä ei ääneen lausuta.

Hyvin ovat Lenin-sedän opit pureutuneet otolliseen maaperään…

Ihan hypoteettisesti – jos nämä vasemmistoänkyrät pääsevät valtaan, kaukana ei ole se helvetti mitä todellisuudessa Itä-Eurooppa oli kommunismin kynsissä. Macchiavelliläisyyttä näissä jutuissa edustaa demokratian tynnyrin kovaääninen kolistelu – silloin kun se halutaan nimen omaan hävittää ja siirtyä Oikeiden Ajatusten Järjestelmään (viivaa tarvittaessa tarpeeton yli; homofobisesti/uskonnollisesti/kansanryhmää vastaan motivoitu viharikos. Puhumattakaan porvarillisesta ajatusrikoksesta… ).

Ja toisaalta – Suomi ihmisoikeuksineen ja kansalaisyhteiskuntineen on – vielä toistaiseksi -eri asia kuin itäinen Keski-Eurooppa. Ministeritasolla olisi muutenkin hyvä muistaa se, ettei Suomen kokoisen valtion edustajien ole syytä ryhtyä mestaroimaan muiden asioita – omissakin on vielä kaikesta ulkokultaisesta hyvinvoinnista huolimatta paljon tekemistä. Se tuntuu jotenkin hassulta, että hymäänisyydestään pullistuva vihervasemmistolainen poliitikko on – noin yleisestikin ottaen – kiinnostuneempi Romanian romaneista, itäisen Keski-Euroopan homoseksuaaleista sekä EU:n ilmastopäästöistä, kuin suomalaisista asunnottomista ja syrjäytyneistä, suomalaisen sananvapauden tilasta ja ilmastomuutoksen ja väestöräjähdyksen kiihdyttämisestä siirtämällä teollisuus ja kylvämällä kehitysapurahaa kehitysmaihin.

Juokse sinä humma….

Tehdäänpä tässä nyt ja saman tien selväksi eräs perusasia – minulle on aivan herttaisen yhdentekevää mitä aikuiset ihmiset puuhastelevat vapaaehtoisesti keskenään – niin kauan, kuin siitä ei aiheudu häiriötä, vaivaa, tuhoa tai kuluja minulle – tai edustamilleni tahoille.

Tämä koskee kaikkia ryhmiä – myös homoseksuaaleja.

Aikuiset saavat toki mielestäni tehdä vapaaehtoisesti keskenään lähes mitä tahansa – niin kauan kuin se on vapaaehtoista eikä koske lapsia tai sellaisia, jotka haluavat pysytellä moisten touhujen ulkopuolella.
Yleensä kun – Suomessa – homoseksuaalit joutuvat ongelmiin, kyse on siitä, että he aiheuttavat – ainakin osan – näistä ongelmistaan ihan itse .

Näin on tapahtunut esimerkiksi silloin, kun äänekäs homovähemmistö on levittänyt heteroihin kohdistuvaa vihaa ja vihapropagandaa.

Jotenkin tämän ajan perverssiyttä kuvaa myös se, että biologisesti luonnoton nostetaan luonnollisen yläpuolelle. Minua ei häiritse – edelleen henkilökohtaisesti – homoseksuaalinen avoliitto tai edes rekisteröity parisuhde. Se mikä minua häiritsee – ja tämä on edelleen henkilökohtainen mielipiteeni – ovat yhteisillä rahoilla lesbopareille annettavat hedelmällisyyshoidot (l.keinohedelmöitys), homopariskuntien laillistettu lapsenryöstö biologisilta vanhemmilta (l. homoparien adoptointi) ja röyhkeä nuoriin kohdistuva homoseksuaalinen kiihotus (l.feminismi-lesbo-eläinsuojelu-anarkismi-aktivismi).

Tehkää mitä haluatte, mutta jättäkää edes lapset ja nuoret rauhaan.

Homoparien häät ja avioliiton siunaus kansankirkkomme tiloissa loukkaavat kaltaiseni luterilaisen traditionalistin lisäksi varmaan muidenkin ns. kristinuskoisten ihmisten vakaumusta. Edelleen – tehkää mitä haluatte omissa nurkissanne, mutta älkää tuoko niitä perversioitanne kirkkoon. Raamatussa puhutaan miehestä ja naisesta – ei naisesta ja naisesta, eikä miehestä ja miehestä.

Tai tulkaa pois – sen jälkeen, kun pystytte näyttämään, miten täytätte kehotuksen täyttäkää maa – ilman adoptiota ja keinohedelmöitystä.

Kuten jo totesin – minulla ei ole sinänsä mitään homoseksuaaleja vastaan eikä mielestäni keneenkään saa kohdistaa väkivaltaa seksuaalisen suuntautumisen vuoksi – ei myöskään kansan, kielen, kulttuurin, poliittisen mielipiteen ja niin edelleen…

Silloin kun julistaa Jihadia heteroita kohtaan, saattaa olla, että kyseistä viestiä ei oteta kovinkaan positiivisesti vastaan heteroleirissä.

Kun Brax puhuu lämpimästi suvaitsevaisuuden puolesta, hänen kannattaa muistaa, että eräissä Euroopan ulkopuolelta ekspansiivisesti Eurooppaan suuntautuvissa uskonnoissa, kulttuureissa ja filosofioissa pyritään naisen alisteiseen asemaan, ei-eurooppalaiset normit täyttävään oikeudenkäyttöön torturatiivisine fyysisine rangaistuksineen sekä ruumiin mutilointeineen ja lopullisine eksekutiointeineen.

Nämä samat ismit ja opit suhtautuvat myös erittäin kielteisesti homoseksuaalisuuteen. Homoseksualismi kuuluu eräiden Eurooppaan levittäytyvien uskontojen pyhien kirjojen mukaan kuolemantuomiolla rangaistaviin tekoihin. Jo olisin oikeusministeri Brax, olisi erittäin huolestunut tällaisesta kehityksestä – pohjaltaan juutalais-kristillisille moraalille yhteiskunnallisesti rakennetussa – Euroopassa.

Miettikää muuten sitä, jos tuon alussa olevan flyerin tekstin muuttaisi homofobiseksi… Sitä ei – mitä suurimmalla todennäköisyydellä – otettaisi myötämielisesti vastaan tai pidettäisi vaarattomana tai joihin suhtauduttaisi välinpitämättömästi.

Minusta vaikuttaa siltä, että myös Brax on unohtanut suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvan yhdenvertaisuusperiaatteen. Positiivinen syrjintä on myös syrjintää, kaikki kiintiöt ovat isku lahjakkuutta ja kyvykkyyttä keskelle otsaa ja vähemmistön nostaminen enemmistön yläpuolelle on vastoin kansalaisyhteiskunnan periaatteita.

Lähde: HS


Site Meter

Maanmuuttoministeri Astrid Thors on osoittanut kiinnostuksensa vastata tekemisistään ministerinä Suomen Eduskunnalle:

Iltalehti
Iltalehti

… sekä elävää kuvaa Youtubessa.

Oloni ei ole kyllä – tämänkään jälkeen – jostain syystä yhtään huojentuneempi. Etenkään ajatellessani suomalaisia päättäjiä…

Lähteet: IL, Youtube


Site Meter