Eilen tehtiin eräs virstanpylvään alitus suomalaisessa nettimaailmassa. Tähän samaa WordPress-palveluun ( jota mekin käytämme alustana) ilmestyi (mahdollisesti, todennäköisesti ja ilmeisesti)  ensimmäinen osa viime kesänä erään vasemmistopoliitikon suustaan lipsauttamasta laittomasta henkilörekisteristä (hän ei ilmeisesti sitten uskaltanut julkaista sitä omissa nimissään).

Julkisuuteen levitetyssä rekisterissä kerrotaan hyvin yksityiskohtaisesti ihmisen koko nimi, henkilötunnus, kotiosoite, yrityssidonnaisuudet ja niin edelleen – kaikki sellaisia tietoja joiden julkaiseminen ( jo pelkästään bona fide-aikein) on rangaistavaa lainsäädännössämme.

Poliisi tekee tietysti oman harkintansa mukaan omat johtopäätöksensä, mutta tässä tapauksessa on kuljettu sen viivan yli, minkä jälkeen poliisin olisi syytä puuttua kyseisen henkilörekisterin pitäjien ja julkaisijoiden toimiin.

Yksinkertaistaen, jos poliittinen johto hyväksyy kaikesa hiljaisuudessa tällaisen äärivasemmistolaisen toiminnan, eivätkä lakia valvovat viranomaiset, aika vauhdilla,  puutu tähän touhuun, silloin poliitikot ja viranomaiset sallivat poliittisen sisällissodan syttymisen tässä maassa.

Niin se vinkki. Kun kerran Antifaa ei ole Suomessa eikä selin Adidas-veryttelytakissa kuvaajaan päin seisovalla vasemmistolaisella (laittoman?) henkilörekisterin pitäjällä ole mitään tekemistä kyseisen (hänen ilmoituksensa mukaan olemattoman) anarkistijärjestön kanssa, kannattanee tutkia herran tietokoneen kovalevy (josta viimeksi Oulussa tunnistettiin, julkisuuteen päässeen tiedon mukaan, ihmisiä ihan ikiomasta henkilörekisteristä) ja kyseisen poliitikon suhde tähän sivustoon (joka julkaisi tässä kirjoituksessa mainitun laittoman henkilörekisterin internetosoitteen ensimmäisenä).

Copyright Kari Halkola via Hommaforum

Site Meter

KK

Niin? Mikä on suomalainen anarkisti pähkinänkuoressa?

Yksinkertaistaen:

***

Suomalainen anarkisti ei ole mikään anarkisti – hän surullisenhupaisa pahaaoloaan ja rahattomuuttaan ympäristöönsä purkava angstinen teini.

Site Meter

KK

Olemme kaikki varmaan huomanneet, että päivän uutisoinnissa on kiinnitetty huomiota Suomesta löytyneeseen uudehkoon rikollisjärjestöön.

Kuten STT asian muotoili, Suomen alamaailmassa on meneillään myllerrys. Rikollisuuteen (etenkin järjestäytyneeseen sellaiseen) liittyy aito halveksinta lainsäädäntöä kohtaan ja hyvin usein viranomaisten ja poliitikkojen lahjonta tai kiristys.

Piittaamattomuus lainsäädännöstä ja yhteisesti sovituista säännöistä on aiheuttanut jo tällaista (pahempaa odotellessa) ja viranomaisten ja poliitikkojen lahjonta/kiristys on aiheuttanut tällaista .

(”v*tut niistä muutamasta tuhannesta helsinkiläisestä, , jotka kärsivät samasta ongelmasta”. Kaupunginjohtaja J.Pajunen ja Punavihreä kabinettiorkesteri).

Lähteet: STT, IS, US

Site Meter

Suomessa taas ainoat julkisesti väkivallalla – ja jopa etnisellä puhdistuksella – uhkailleet tulevat ”maahanmuuttokriitikoiden” omista leireistä.

”Toimittaja” Akuliina Saarikoski Uudessa Suomessa 18.3.2009.

Tämä Jyrki Saarikosken tytär alkaa olla ehtymätön typeryyksiä, propagandaa ja epätotuuksia työntävä torvi. Ikävä kyllä Uusi Suomi-nettilehden omistaja  Niklas Herlin on mennyt (ilmeisesti) ajattelemattomuuttaan antamaan tälle YLE:n toimituspäällikön tyttärenä sisään päässeelle käänteisjournalistille (ketä ketä nyt sinänsä oikeasti kiinnostaa suojatyöpaikkalaisten jorinat? )  lisäksi aitoa mediatilaa ja aikaa.

Kunhan Uusi Suomi (ja Herlin) julkaisevat  näitä todellisuuden kahleet journalismista katkaisseita  akuliinailuja riittävän paljon ja pitkään, sen uskottavuus tulee päättymään samalle tasolle Hyysärin kanssa.

On ehkä ihan paikallaan muistuttaa siitä, että Akuliinan muisti pätkii todellisuus on harhautunut nyt aika pahasti (kas, täällä, täällä ja täällä – noista linkeistä löytyy lisää Akuliisan seikkailuja ihmemaassa) siitä miten normivirtanen asian kokee. Kun mietitään, kuka Suomessa uhkailee väkivallalla, on tosiaan syytä muistella, mitä kyseinen ”toimittaja” on itse laukonut julkisuuteen:

Ei ole relevanttia, onko teko laillinen vai laiton, kunhan se on perusteltu.

Murtautuminen ja omaisuuden rikkominen on OK, jos siihen on hyvä syy.

Tarvitaan konfliktia, jotta voidaan neuvotella kysymyksistä.

Ei pidä katsoa sitä mikä on yleisesti hyväksyttyä, vaan sitä mikä on henkilökohtaisesti oikein.

Ihmiset joutuvat elämään yhdenmukaisessa maailmassa. Se tuottaa hirveän määrän väkivaltaa.

(Yhteiskunnan tuottamaa) väkivaltaa on myös se, että joutuu mukautumaan normeihin (noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä).

“Vyötärölläni roikkuvat mersun merkit ovat peräisin sun faijas autosta.”

Puhumattakaan niistä Akuliinan heittelemistä ihan suorista väkivallalla uhkailuista:

Jep…

Myös hiljan aikaa sitten uutisvuossa ollut tieto siitä, että ns.eläinaktivistien Turussa vuonna 2008 tekemän yli sata ihmistä hengenvaaraan asettaman tuhopolton tutkinta on edistynyt, liittyy kiinteästi  Akuliinan historiaan.

Akuliina Saarikoski on toiminut Oikeutta Eläimille yhdistyksen tiedottajana,

Oikeutta eläimille-yhdistys on  EVR:n – Eläinten vapautusrintaman – suojakilpi – hieman samoin kuin Sinn Fein oli IRA:n suojakilpi pahimman terroriaallon kiihkeimpinä aikoina. Tämä EVR on irtisanoutunut julkisesti oikeudenkunnioituksesta ja se voidaan varsin selkeästi luokitella yhteiskunnan rakenteita väkivalloin murtamaan pyrkiväksi organisaatioksi – terrorijärjestöksi.

FBI ja ATF ilmoittivat 18. maaliskuuta 2005 Eläinten vapautusrintaman ja Maan vapautusrintaman olevan väkivaltaisia ääri-eläinoikeustaistelijoita ja eko-terroristeja, jotka kohdistavat yhden suurimmista terroristiuhista kansalle.

Akuliina kehaisee myös tunnettua vihafoorumiaHommawatchia. Hän kirjoittaa, että Islamofobia, eli islamin vastustaminen tai sen pelko, on eurooppalaisen syrjinnän uusimpia muotoja. Se, että sitä esiintyy myös Suomessa, on ilmeistä. Hommafoorumin parhaat palat aiheesta löytyvät osoitteesta hommawatch.org.

Mielenkiintoiseksi tuon toteamuksen tekee se, että toisin kuin Akuliina (jälleen kerran) väittää, tuo foorumi on keskittynyt metakeskusteluun Homma-forumista ja aidon yhteiskunnallisen vihapuheen levittämiseen. Se on saanut tukea tälle linjalleen myös valtakunnallisen tason vasemmistopoliitikolta.

Se mitä tuo vihafoorumi pitää todellisuudessa sisällään, liittyy siis aika kevyesti islamofobiaan –  totuus sen sisällöstä noudattelee tätä polkua:

Panu Hglund:

En pidä sinua ihmisenä, vaan osana murhanhimoista vihollista, jonka on kadottava, jotta minä voisin elää.

Panu Hglund:

…Toisin sanoen jos aiot hyvin suunnitelmallisesti antaa vanhalle vihamiehellesi Mauno Munapään-Mulkkuselle (keksitty nimi) opetuksen vetämällä häntä lujasti motoon, etsit hänet käsiisi ja toteutat aikeesi, niin et ole Suomessa murhaaja, jos Mauno liukastuu turpaanvedostasi, kaatuu selälleen, lyö takaraivonsa rotvallin reunaan ja kuolee kallonpohjan murtumaan. Jossain englanninkielisessä maassa luultavasti olisit murhaaja, koska olit tekemässä suunniteltua rikosta häntä vastaan; meillä et ole, koska et suunnitellut tekeväsi murhaa.


Registered User:

Hompansseja kohtaan on osoitettava armotonta kovuutta, kun Mikko Ellilän “katoilta äänestäminen”, Juha Mäki-Ketelän “1918″ tai Palautus.orgin “Operaatio Ulos” alkavat. Laillisen esivallan on iskettävä takaisin kaikilla konsteilla. Siinähän sitä kovuutta on, kun Eiran bunkkeriin pudotetaan täsmäpommi Hornetista ja Hommakerhon seinän läpi ajaa Leopard 2.

Olen ehdottomasti samaa mieltä kovuudesta hompanssien kanssa. Hompanssit kolmannen asteen kuulusteluun! Hompanssit internointileirille! Rypälepommeja! Sähköshokkeja! Napalmia! Ihanaa! Hompanssi don’t surf! Smells like victory!


Panu Hglund (vastauksena edelliseen):


Jos nyt kuitenkin jätät ne rypälepommit ja sen napalmin pois. Ne tulisivat kysymykseen, jos hommalaiset olisivat vetäytyneet maaseudulle käymään sissisotaa.


Kuuma peruna:

Kaikki hompanssit suljettava viipymättä kiven sisään.


Joni Pelkonen:

Pyssyjen kanssa on toki tullut heiluttua enempi vähempi. Jotkut kehuskelevat kuinka raskaalla kaliiperilla ovat ampuneet mutta miun mielestä se on ihan se ja sama oliko S&W malli 27 vai 17.


Panu Hglund:

“Valitse Homma tai elämä” ei ole tappouhkaus.


Kuuma peruna:

Rikoksen suunnittelu ei sen sijaan ole Suomessa rikos.


Registered User:

Vähemmistökriitikkojen mielipiteillä ei ole minkäänlaista merkitystä.


Registered User:

… itse asiassa suurin osa hommalaisista on sosiaaliturvan varassa eläviä ammatti- ja taparikollisia.


Panu Hglund:

Ilmiselvä terroristi siis. Pamppua vaan tuollaisille.

Taha Islam:

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Oulaa on saatava sanoa huoranpenikaksi

Jep…

Kun Saarikoski viittaa tuossa kirjoituksessaan toisaalta islamofobiaan ja toisaalta on vaatimassa maallisen islamin virallisia tunnusmerkkejä – minareetteja – suomalaiseen katukuvaan, niin tällainen asioiden yhdistäminen vaikuttaa lähinnä (Saarikosken maailmankatsomuksen kannalta tarkasteltuna) lähinnä mielipuoliselta ajattelulta.

Saarikoski voisi käydä kysymässä Suomen vanhimmalta islamilaiselta yhteisöltä – tataareilta – miten nämä ovat pystyneet harjoittamaan uskontoaan ilman minareetteja jo toista sataa vuotta Suomessa? Vastaus saattaisi yllättää ja Akuliinalle se tuskin sopisi…

Kun anarkistilesbo vaatii Suomeen maallisen islamin tunnuksia, hän istuu mielestäni hieman hassunkurisessa roolissa.

Tästä Akuliinasta  tulee (päivä päivältä enemmän) mieleeni  jotenkin Liisa ihmemaassa – ja etenkin hänen konfliktinsa Herttakuningattaren kanssa.

Lähde: US

Site Meter

Jk. Myös Pasi Turunen on kirjoitellut samasta asiasta.

Onko Suomen laki täydellinen?

HS:n toimituspäällikkö Reetta Räty on päästänyt näppäriltään kerrankin ihan asiallisen ajatuksen . Hän toteaa päivän Hyysärissä, että keskustelu on rasittavaa, jos toinen osapuoli kieltäytyy ymmärtämästä, mistä keskustellaan.

Tämä on sellainen asia, josta olen täysin samaa mieltä Reetta-tyttösen kanssa – tosin ilmeisen eri syistä, kuin Räty. Mutta yhtä kaikki, keskustelu, jossa keskustelijat eivät ymmärrä tosiaan, on aika rasittavaa ja yleensä täysin hedelmätöntä.

Ikävä kyllä, tämä asia on lisääntynyt viime aikoina käydyssä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja siitä on tullut valitettavasti maan tapa. Tällä pohjalla kenenkään tuollaiseen syyllistyvän on turha kitistä siitä, että tämä tiputetaan keskustelusta ja vastauksia ei tule.

Räty heittää omasta puolestaan keskusteluun parikin esimerkkiä. Ensimmäiseksi hän ottaa aiheekseen yhteiskunnalliseen (kansanvallan ulkopuoliseen) kansalaistottelemattomuuteen ja suoranaiseen rikollisuuteen toiminnassaan syyllistyvät ns.eläinoikeusjärjestöt ja heidän tukiverkostonsa vihreät.

Tuosta suunnasta lentelee taas ja jälleen kerran(kevät on ilmeisesti taas tulossa) kovenevia vaatimuksia siitä , että turkistarhauksesta pitäisi luopua Suomessa.

Rätyäkin  kiukuttaa hallituksen ja ministerien vastaus siitä, että turkistarhaus on laillinen elinkeino Suomessa.

No niin on! Ja siksi nyt ehdotetaan, että lakia pitäisi muuttaa. Voisivatko tarhauksen kannattajat siis perustella, miksi eläinten häkkikasvatuksen pitää olla laillista? Saataisiin kiinnostava keskustelu ihmisten ja eläinten väleistä, ehkä jopa vastuusta ja tunteista.

Mutta ei. Laillinen elinkeino, laillinen ammatti, laillinen turkistarha, sanat soivat keskusteluohjelmissa, blogeissa, kyselytunnilla.

Ongelma tässä keskustelussa ei ole kuitenkaan laillinen elinkeino – ongelma on se, että reettarädyt ja kettutytöt pyrkivät määrittelemään oman maailmankuvansa mukaan oikean ja väärän – ja pakottaisivat muutkin varsin mielellään joko alistumaan tahtoonsa tai muuttamaan oman mielipiteensä kulloisestakin asiasta.

Ottamatta tässä muutenkaan kantaa siihen, että koskevatko ihmisoikeudet eläimiä, niin tietynlainen ulkopuolisuus, maailmankuvan pahanlainen vääristyminen ja puhdas omien tavoitteiden härkäpäiseen ajamiseen (laillisesti tai laittomasti) perustuva itsekkyys loistaa läpi.

Mitä vahvemmaksi ns.kansalaistottelemattomuuden ja suoranaisen rikollisen painostuksen annetaan kasvaa tässä maassa, sitä kauemmaksi luisumme kansanvaltaisesta ajattelusta ja yhteiskuntajärjestyksemme (rauhasta nyt puhumattakaan) rapisee pala palalta pienien kovaäänisten painostusryhmien vaatimusten jalkoihin.

Jokainen voi miettiä sitä, kuinka paljon eri ryhmien  keskinäistä ymmärrystä lisää se, että yhteiskunnallinen keskustelu ajautuu huuto- ja uhkailukilpailuksi.

Kuten jo sanoin, olen kuitenkin eräistä asioista Reetan kanssa samaakin mieltä.Reetta menee erään todellisen yhteiskunnallisen ongelmamme  olemukseen.

Suomessa ei voi puhua vaalirahasta toistelematta, että rahankeräys ja tuen ottaminen on laillista. Niinhän se on. Vaalirahailmoitukseen on laillista kirjoittaa KMS, vaikka raha on tullut yritykseltä, jolla on jokin syy peittää lahjoituksensa.

Miksi rahan alkuperän peittäminen sallitaan?

Siitä ei puhuta, kun rikostutkintoja riittää, ja noin muuten: vaalirahoitus on laillista, niin laillista.

Miksi meillä on eduskunta, jonka työ on säätää lakeja, jos lait ovat jo nyt erehtymättömiä? Olemmeko saavuttaneet kehitysvaiheen, jossa Suomen laki määrittelee, mikä on oikein ja mikä väärin? Ja miksi ihmeessä juuri kansanedustajat ovat kovimpia perustelemaan kantojaan lailla – he kuitenkin muuttavat lakeja työkseen!

Reetta vastasi itse esittämäänsä kysymykseen. Vanha sananlasku sanoo, ettei korppi korpin silmää noki – ei tässäkään tapauksessa.

Niin kauan kuin monipuoluejärjestelmäämme kuuluva parlamentarismi huseeraa kukkona tunkiolla ja poliittisen kaurapuurokompromissein huolehditaan siitä, että kaikki poliitikot hyötyvät henkilökohtaisesti asemastaan jakokoneiston jäseninä, niin pitkään on turha olettaa eduskunnan puuttuvan sisällään olevaan rakenteelliseen korruptioon.

Vaikka maailmalla Suomea on pidetty pitkään korruptiovapaana vyöhykkeenä, niin KMS:n, Punajuuren ja Nuorisosäätiön kautta julkisuuteen tulleet yhteiskunnallisesti epämiellyttävät asiat eivät olleet ns. yksittäistapauksia.

Ne olivat vain jäävuoren huippu siitä suomalaiseen politiikkaan vuosikymmenien saatossa hiipineestä korruptiosta ja julkisen aseman väärinkäyttämisestä. Ainoa tapa päästä siitä eroon on siirtyminen suoraan kansanvaltaan – ja valvontaan.

Räty kommentoi kirjoituksessaan myös luterilaista kansankirkkoamme. Aikaisemmin hän on keskittynyt kirkon ja siihen liittyvien traditioiden mollaamiseen, mutta nyt hän löytää jotain omasta mielestään positiivistakin kirkon toiminnasta.

Viime viikolla apulaisoikeusasiamies ilmoitti, että kirkolla ei ole laillista oikeutta antaa turvapaikkaa ihmiselle, jota ollaan karkottamassa.

Kirkosta vastattiin, että laki tai sen tulkinta voivat olla epäoikeudenmukaisia. Silloin pitää vaatia oikeutta.

Kerrankin: hyvä kirkko!

Tämäkin noudattaa samaa kaavaa. Ateistit katsovat oikeudekseen komennella sellaista instanssia, jonka jäseniä he eivät olet. Kun kirkko suorittaa omaa yhteisöllistä tehtäväänsä, se kelpaa näiden ihmisten sylkykupiksi tai se unohdetaan kokonaan. Vai olettekko lukeneet Reetan tai jonkun hänen tovereistaan kirjoittaneen koskaan esimerkiksi Kirkon kotimaanavusta?

Kirkon olisi tässä tilanteessa hyvä muistaa se koko olemuksensa ydin: antakaa keisarille se mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle se mikä Jumalan on.

Unohtamatta siitä, että kirkko koostuu omista jäsenistään ja kirkon pitäisi olla yhteisönä heidän puolellaan –  eikä etenkään toimia jonkin marginaaliryhmän,  toisuskoisten tai ateistien käsikassarana.

Jos kirkko sellaiseksi muuttuu yleisemminkin, sekin vaipuu syvemmälle ja syvemälle siihen suohon, jossa se kieltäytyy ymmärtämästä.

Omia jäseniään.

Lähteet: HS, STT

Site Meter

Jos et mitään muuta keksi, niin aina löytyy vaihtoehto tylsyydelle ja sille että yhteiskunta ahdistaa – liity antifasisteihin ja käynnistä vallankumous työmarkkina- tai toimeentulotuella.

Lähde: Homma

Lähde: Homma/kohmelo

Site Meter

Soosipäät ovat päässeet jälleen otsikoihin. Tällä kerralla näiden ajattelemattomien ja itsekeskeisten työmarkkinatukivallankumouksellisten  isku kohdistuu suoraan kehitysvammaisiin. Joukko tällä kerralla  Opiskelijatoiminta-verkosto nimen alla toimivia ns.aktivisteja (l.huligaaneja)  on murtautunut Helsingin  Lapinlahden entisellä sairaala-alueella sijaitsevan Venetsia-rakennuksen.

Murtautujien suunnitelmissa on  järjestää hetken  tyhjillään olleessa rakennuksessa kolhoosi-, bile- ja anarkistista opintoryhmätoimintaa. Tällä kerralla keppihevosena toimivat asunnottomat opiskelijat. Viikonlopun yli, eli viime perjantaista lähtien vanhaan sairaalahenkilökunnan asuntolaan on majoittunut  murtomiesten ja -naisten  ydinporukka.

Vähemmän yllättävää on se, että nämä ns.valtaajat eivät ole lähestyneet kohderyhmäänsä ennen valtausta (puhumattakaan siitä, että joku näistä anarkoapinoista olisi todellisuudessa  tällainen asunnoton opiskelija)  Nyt valtaajat odottavat yhteydenottoja asunnon tarvitsijoilta.

”Olemme saaneet tähän mennessä noin parikymmentä yhteydenottoa. Tänään jaamme vielä flyereita yliopiston avajaiskarnevaaleilla”,

murtokeikalla mukana oleva Otto Pietinen kertoo.

Blaa, blaa, blaa – soi näiden ottopietisten ja muiden hyvinsyötettyjen ja pilalle paapottujen hienostokakaroiden  propagandatorvi

Pietisen mukaan rakennuksessa on asuintilat 20–30 ihmisille. Hän tilittää Hyssärille näin:

”Suurin osa huoneista on keittiöllisiä yksiöitä. Täällä on liedet, kuumaa vettä tulee ja sähköäkin on ainakin toistaiseksi. Pölyistä täällä on. Ylimmän kerroksen olemme saaneet puhdistettua.”

Tämä ns.kansalaisliike haluaa kritisoida laittomalla tunkeutumiselaan ja murtautumisellaan pääkaupunkiseudun asuntopolitiikkaa. Sen mukaan alueella ei ole tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Sen minkä Ottopoika jätti kertomatta ei anna kovinkaan kaunista kuvaa näiden valtaajien moraalista.

Helsingin kaupunki on suunnitellut vallattuun rakennukseen kehitysvammaisten tukiasuntoja. Kunnostustöiden on määrä alkaa ensi vuonna.

Jostain syystä nämä piloille hemmotellut soosipäät näkevät olevansa oikeutettuja murtautumaan sisään ja tunkeutumaan luvatta kaikkiin sellaisiintiloihin, jotka jäävät edes hetkeksi tyhjilleen – rikoslakia ja jopa perustuslakiin kirjattua omaisuudensuojaa pilkkanaan pitäen.

(Toisaalta ei tarvitse tehdä muuta kuin tutustua kermaperseenä suojattua elämää koko elämänsä eläneen elämäntapa-anarkistin Akuliina Saarikosken ajatusmaailmaan ja moraalittomuuteen, niin kuva itsekkäästä, kaiken periksisaaneesta, ymmärtämättömästä ja isin helmoihin jääneestä  keskenkasvuisesta pikku kiukkupussista kirkastuu. Muistin virkistykseksi Akuliinan kootut teesit löytyvät täältä, täältä ja täältä.)

Tällä kerralla kärsijänä ovat siis kehitysvammaiset. Nämä egosentriset viherpunanatsit ovat tähän mennessä töhrineet, sotkeneet ja rikkoneet jokaisen tilan, johon he ovat murtautuneet.

Pääsyy siihen miksi tämä rakennus on ollut hetken tyhjillään on se, että vanha sairaalahenkilökunnan asuntola ei ennen remonttia sovellu asumiseen tai oleskeluun. Rakennuksen välipohjissa on asbestia ja myrkyllisiä PAH-yhdisteitä. Lisäksi tässä toissa vuosisadalla rakennetussa  rakennuksessa ei ole tällä hetkellä varapoistumisteitä tulipalon varalta.

Helsingin kaupunki aikoo häätää talonvaltaajat Lapinlahden entisellä sairaala-alueella sijaitsevasta Venetsia-rakennuksesta.

”Olemme ilmoittaneet heille, että emme tätä hyväksy ja olemme kehottaneet heitä poistumaan talosta”,

kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen sanoo.

Määttäsen mukaan tarvittaessa kaupunki pyytää valtaajien häätämisessä apua poliisilta.

”Vielä yritämme hoitaa asian keskustelemalla ja puhumalla.”

Määttänen kuitenkin varmaan tietää kokemuksen pohjalta, että keskustelu ja puhuminen eivät yleensä tepsi näihin soosipäihin.

Näillä ihmisillä on niin kieroutunut käsitys oikeasta ja väärästä, että heihin ei normaalipuhe eikä vetoaminen hyvään sydämeen tai omantunnon ääneen tehoa.

Vai mitä muuta voi sanoa huligaanisakista, joka on valmis varastamaan jopa kehitysvammaisilta heitä varten rakennettavat tukiasunnot?

Lähde: HS

Site Meter


Norjalainen sanomalehti Dagbladet kertoo uutisessaan norjalaisten  eläinaktivistien vääristelleen valokuvia sairaista turkiseläimistä.  Aktivistien arvellaan salakuljettaneen sairaat ketut turkistarhalle lavastusta varten.

Eläinaktivistit tunkeutuivat elokuussa Gudbrandsdalenissa sijaitsevaan turkistarhaan. Iskun jälkeen aktivistit esittelivät valokuvia sairaan näköisistä hopeaketuista.

Tarhan omistaja, turkistarhaaja Odd Arne Myromslien, kutsui tarhalle eläinlääkärin, joka tutki kuvissa esiintyneet kuusi kettua. Verinäytteistä tehtyjen DNA-testien perusteella todettiin, että sairaat eläimet olivat eri sukuhaaraa kuin tilan muut ketut.

Iskusta epäillään Nettverk for Dyrs Frihetiä . Järjestön edustaja Rune Ellefsen myönsi Dagbladetille, että Nettverk on murtautunut turkistarhoille eri puolilla Norjaa ja ottanut kuvia loukkaantuneista eläimistä. Järjestön tavoitteena on lopettaa turkistarhaus Norjassa. Ellefsen kuitenkin kiisti, että Nettverk olisi vienyt sairaita eläimiä tarhoihin.

Mistähän ne sairaat ja eri kantaa edustavat sitten sinne tarhoihin ja kuviin  joutuivat? Etenkin kun turkistarhaus on erittäin tarkasti kontrolloitua ja valvottua myös geneettisesti.

Tämä toiminta noudattaa Suomessakin nähtyä ja koettua mallia näiden eläinrääkkääjien puuhasteluista. Eläinsuojelun nimissä on tapettu kymmeniä – jopa satoja – tuhansia  eläimiä – toisena uhrina  näiden omankädenoikeutta jakavien rikollisten iskuissaon varsin usein  menehtynyt totuus.

Suomalaisen ympäristöterrorismin ns. laillisena julkisivuna toimii Oikeutta eläimille-peitejärjestö. Jostain kumman systä tämä ryhmä saa aina ensimmäisenä näiden eläinrääkkääjienm ja rikollisten videonauhat käsiinsä.

Varsinaista terroria kylvää keskuuteemme itseään Eläinten vapautusrintamaksi (EVR) kutsuva rikollisjärjestö. Terrori-iskuja nämä rikolliset ovat tehneet   koe-eläinlaitoksia, turkistarhoja ja -tarhureita, turkiksia myyviä liikkeitä ja niiden henkilökuntaa sekä yksittäisiä turkiksen käyttäjiä vastaan.

Julkisuudessakin EVR:aa on pidetty Oikeutta eläimille -yhdistyksen piilotoimintana. Vuonna 1997 Oikeutta eläimille -yhdistyksen tärkein keulakuva Joni Purmonen jäi kiinni Orimattilassa suoritetusta tuhotyöstä.

Suojelupoliisin päällikon Seppo Nevalan vuonna 2004 antaman haastattelun mukaan Suomessa toimivat eläinterroristijärjestöt ja – ryhmät  vaarantavat ajoittain yhteiskuntarauhaa, omaisuudensuojaa, yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Terroria harjoittavien yksilöiden  kiinni saaminen on Supo:n kannan mukaan ensiarvoisen tärkeää koska rangaistuksilla on todettu olevan erittäin suuri ennalta ehkäisevä vaikutus suomalaisten eläinterroristeihin. Nevalan mukaan pieniin eläinaktivistiryhmiin liittyy suuri  julkisuushakuisuus.

Toisen poliisiupseerin – nykyisen poliisiylijohtajan – entisen  Länsi-Suomen lääninpoliisijohtajan –  Mikko Paateron mukaan poliisin laittoman aktivismin torjunnan erikoisryhmä on pystynyt estämään useita tarhaiskuja. Tämän ennaltaehkäisyn seurauksena laiton aktivismi on viime vuosina etsinyt uusia kohteita ja samalla muuttanut toimintatapojaan.

”Keskeiseksi ovat tulleet uhkailu sekä kiusan ja taloudellisen vahingon aiheuttaminen”,

erikoisryhmää johtanut Paatero sanoo.

Kohteiksi ovat päätyneet turkiselinkeinon piirissä toimivat johtajat sekä turkis- ja vaateliikkeiden omistajat. Johtajien autoja ja asuntoja on töhritty tiivistyvällä tahdilla. Kotien edustoilla on järjestetty mielenosoituksia.

”Vastassa on joukko, mikä laskee kiinnijäämisriskiä. Uudet maalit ovat myös niin sanottuja pehmeitä, vähemmän vartioituja kohteita.”

Paateron mukaan aktivistien toiminta saattaa ulkomaisten esimerkkien mukaisesti laajentua yhä uusille aloille.

”Ainakin lääketeollisuus voi joutua kohteeksi.”

Terroristien  kohteeksi joutuneita ihmisiä on uhkailtu verkkosivuilla ja muissa julkaisuissa. Paateron mukaan tähän halutaan puuttua tiukemmin.

”Olemme keskustelleet syyttäjien kanssa siitä, minkä rikoksen tunnusmerkistön tällainen toiminta voi täyttää.”

”Jos ihmistä tai hänen omaisuuttaan uhataan jollei hän luovu elinkeinostaan, se voisi olla myös kiristystä.”

Laittomasta uhkauksesta selviää useimmiten sakolla, mutta kiristys voi tuoda kovankin vankeustuomion – puhumatta sitten ympäristörikoksesta tai tuhotyöstä.

No millaisin keinoin tätä julkisuutta on sitten käytännössä  saatu? Jop mainituin terrorin, tuhotyön, eläinrääkkäyksen,  ympäristörikosten, kiristyksen ja ihmisten uhkailun, lasten pelottelun ja kotirauhan rikkomisen keinoin. Otetaan muutama tuore tapaus esimerkiksi.

Elokuussa 2007 eläinterroristit päästivät Mustasaaressa noin 2 500 minkkiä vapaaksi luontoon. Iskun arvioidaan aiheuttaneen ja aiheuttavan vielä tulevaisuudessakin huomattavaa vahinkoa alueen ekosysteemille. Tihutyön kohteeksi joutuneen tarhan rehusiiloihin oli maalattu kirjaimet ”EVR”, ja Eläinten vapautusrintaman tukiryhmä julkisti nettisivuillaan tarhaajan nimen ja toivotti minkeille ”hyvää karkumatkaa”.

Niin – karkumatkaa vääjäämättömään kuolemaan ja ennen sitä nämä minkit ehtivät tuhota lintujen pesinnän ja poikaset. Tällaista on EVR:n harjoittama eläintensuojelu.

Eikä siinä vielä kaikki. Otetaan toinen esimerkki

Marraskuussa 2008 iskettiin EVR:n nimissä munakanalaan Närpiössä Norrnäsissä tuhoten kanalan ruokinta- ja juoma-automaatiota sekä ilmastointia sääteleviä laitteita. Tämän seurauksena 2000 – 5000 kanaa kuoli tukehtumalla yön aikana. Kanojen voinnin tarkastanut eläinlääkäri määritteli teon erittäin törkeäksi eläinsuojelurikokseksi.

Nämä eläinterroristit eivät ole jättänneet edes lapsia tai ihmisten koteja rauhaan. Lainaan erästä aikaisempaa tekstiäni:

Esimerkiksi nimittelemällä kuorohuudon voimin (naamioituneina) turkiksia laillisesti myyvän tavaratalon johtajaa hänen kotiovellaan murhaajaksi – hänen lastensa joutuessa kuuntelemaan pelokkaina vieressä:

”Pekka Halonen häpeä – kätesi ovat veressä!”
”Liisa  Halonen häpeä – kätesi ovat veressä!”
“Turkismyyjä, kätesi ovat veressä”
“Turkis on murha – murhaaja, murhaaja!”

Ja kun tämä(kään) rikollinen kiristys- ja pakotusyritys ei tuottanut tulos Pekka Halosen omakotitalon seinä ja aita töhrittiin punaisella maalilla. Isku tapahtui valvontakameran tallentaman kuvan mukaan perjantaina 28.10.2005 kello 0449. Kamera otti kuvat kahdesta nuoresta miehestä ja yhdestä naisesta.

Aidan ja talon töhrijät lukitsivat lisäksi Halosen portin useilla lukoilla niin, ettei talon pihasta voinut ajaa autolla kadulle. Soosipäät kävivät muuten tähän samaan pogromiinsa liittyen häiriköimässä myös Anttila Oy:n toimitusjohtajan kotirauhaa.

Miltähän soosipäistä tuntuisi, jos joku tekisi heille vastaavia temppuja? Itku ja parkuhan siitä syntyisi. Veikkaan vahvasti, että kotikasvatuksen puute on syynä tällaiselle vakavalle moraalin vääristymiselle. Vasemmistolaisen vapaan kasvatuksen hedelmiähän näistä soosipäistä suurin osa on. 1970-luvun stalinistisen kehityksen jälkeensä pukkaamaa yhteiskunnallista ongelmajätettä.

Laillinen turkistarhaukseen liittyvä elinkeino on käynnistänyt viime viikolla oman vastaiskunsa.
    Kuvan lähde: http://www.stkl-fpf.fi

Turkisten vastustajat sanovat usein toimivansa eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta.

Se ei ole totta.

Tosiasiassa heillä on vain yksi päämäärä: turkistuotannon lopettaminen. Ja se on vasta ensimmäinen askel tiellä kohti lopullista tavoitetta. Seuraavaksi he tahtovat kieltää sinulta maidon, lihan, villasukat, nahkakengät…

Sanalla sanoen kaikkien tuotantoeläinten pidon ja eläinperäiset tuotteet.

Tavoitteen saavuttamiseksi niin sanottujen eläinaktivistien propaganda on pullollaan totuuden vääristelyä. He kutsuvat turkistiloille tehtyjä hyökkäyksiä kansalaisaktivismiksi, vaikka iskut oikeasti ovat laillista elinkeinoa vastaan suunnattua terrorismia.

Terrorin uhri ei voi puolustautua samoilla aseilla, joita hänen kimppuunsa käyvät fanaatikot käyttävät. Suomalainen turkiskasvattaja voi puolustaa itseään ja perhettään vain hoitamalla eläimiään mahdollisimman hyvin, antamalla työstään totuudenmukaista tietoa ja luottamalla siihen, että muut suomalaiset tukevat hänen oikeuksiaan ja
ymmärtävät hänen työnsä arvon yhteiskunnalle.

Vastustajat huutavat mielipiteensä julkisuuteen mielenosoituksissa. Kotimaisen eläinkasvatuksen puolustamiseen ei tarvita marsseja.

Riittää, että teet kuten suomalaiset ovat aina tehneet:
juot maitoa, syöt monipuolista ruokaa, käytät villasukkia, ostat kunnon kengät ja puet talvella lämpimän turkin päällesi.

Tosiasioita turkiksista
• Kotimainen turkis on ekologisesti kestävä
tuote, jonka laatu on maailman huippuluokkaa
• Turkisala työllistää suoraan ja välillisesti
22 000 suomalaista, tuotannon arvo on
noin 200 miljoonaa euroa
• Kotimainen turkiskasvatus on eettisesti
korkealla tasolla. Eläinten hyvinvointi ja
terveys edustavat alan kansainvälistä kärkeä.
• Suomalainen turkis ei kilpaile hinnalla,
vaan laadulla. Kasvattajan menestys perustuu
suoraan hänen eläintensä hyvinvointiin.

Propagandaa – mutta sellaista, jossa on enemmän kuin yksi jyvä totuutta.

Esimerkiksi siitä lainaus muualta. Muuan Akuliina Saarikoski pääsi kesällä pulauttamaan pienen asiaan liittyvän oksennuksen YLE:n radioaalloille:

Jos aiomme selvitä tällä pallolla pidempään kuin 50 vuotta, ei yhdelläkään suomalaisella pitäisi olla oikeutta syödä juustoa.

Sil´viissii…

Lähteet: YLE, OE, EVR, HS, SS, IS, Dagbladet

Site Meter

Lomalla ehtii lueskella sellaisiakin blogeja jotka normaalisti eivät jaksa kiinnostaa. Täällä Uudessa Suomessa on poikkeuksellisen paljon junttioikeiston bloggaajia, ja etenkin kommentoijia, jotka käyttävät kaiken aikansa maahanmuuttajien leimaamiseen. Voi tietysti olla että kommenttien takana on vain muutama henkilö eri nimillä, nämä kun eivät yleensä uskalla omalla nimellään julistaa lapsellista sanomaansa.

* * *

Tänään törmäsin useassa blogissa väitteeseen, jonka mukaan Paavo Arhinmäki olisi ollut johtamassa autojen potkimista ”kuokkavierasjuhlissa” linnanjuhlien edustalla.

Porvoolainen vasemmistojuntti kommunisti ja mellakoitsija Jussi Saramo US-blogissaan 7.8.2009.

Saramo on löytänyt uuden ulottuvuuden rasismille. Jussin mielestä Paavoa eikä muitakaan vasemmistolaisia eikä monikultturisteja kun ei saa arvostella – se kun on nykyään näköjään rasismia (sekin).

Hyvät lukijat – olettteko tekin jo syyllistyneet paavorasismiin?

Site Meter

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on ollut varsin näkyvästi esillä aina kun anarkistit ovat saaneet tarpeeksi julkisuutta. Julkisuudessa on syntynyt kuva valtiota ja kaikenlaista yhteiskunnallista pakkoa vastustavasta anarkohenkisestä hahmosta. Tällä pohjalla anarkomarkot ja prekaeetut äänestivät Paavon myös Eduskuntaan.

Tämä kuva on nyt sitten lopultakin kadonnut kuin flatus Siperiaan kesäisen itätuulen mukana. Paavo Arhinmäki on todellisuudessa luunkova vasemmistolaisten arvojen ja pakkovaltiomallin kannattaja. Tosin kuin ns.oikeistolaisesti ajattelevat henkilöt, Arhinmäki uskoo kansalaisten olevan valtiota varten – eikä päinvastoin.

Päivän uutisvuosta nousi esiin varsin selväsanainen ja avoimesti marxilaishenkinen julistus.

Pakkopaavomme  pidentäisi oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen asti. Arhinmäki sanoo Aamulehdessä, että perusopetus voisi kestää yhä yhdeksän vuotta, mutta tämän jälkeen nuoren pitäisi  jatkaa koulua vielä kolme vuotta teoriapainotteisella lukiotyyppisellä linjalla, ammatillisessa koulutuksessa tai oppisopimuksen turvin.

Paavon ehdotuksen  taustalla on (sinänsä asiallinen) huoli siitä, että moni nuori jää peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa tai töitä.

”12-vuotinen peruskoulu tarkoittaisi sitä, että kuntien ja valtion vastuulla olisi taata opiskelupaikka kaikille.”

Ideassa on ainoastaan se ikävä puoli, että se on täysin toteuttamiskelvoton.  Yhteiskunnalliset varat ovat rajallisia, eikä tällä hetkelläkään kaikille nuorille löydy opiskelupaikkaa heti peruskoulun jälkeen.

Siinä ei auta töpselistä tuleva sähkö eikä taikaseinästä tuleva raha. Kun limiitti on täysi ja rahat syöty, on vaikea taikoa niitä mistään lissää – etenkään kun yhteisiä rahoja työnnetään täysin edesvastuuttomasti suoraan Kankkulan kaivoon.

Ongelma syntyy myös siitä, että mitä tehdään silloin kun opiskelu ei maistu ja kahdeksantoista ikävuotta tulee täyteen. On aika helppoa heittää villi arvaus, että koulu jää tuolloin kesken. Tuossa tapauksessa on (vanhaa sananlaskua hieman murjoen) kulutettu kolme ylimääräistä vuotta opettajien hermoja, koulun penkkejä, omia housunpersauksia – ja yhteiskunnan rahoja.

Mutta Paavolla on ratkaisu. Se ratkaisu on (yleisvasemmistolaiseen tapaan) tuo edellä mainittu pakko.

(Se miten hyvin tämä sopii Paavon prekaristi– ja anarkistiäänestäjien maailmankuvaan onkin sitten aivan toinen kysymys.)

Vasemmiston poltellessa ganjaa ja makasiineja sekä  masinoidessa työmarkkinavallankumousta, kärsijäksi jäävät normivirtaset. Lainkuuliaiset  ihmiset alistuvat väkivallan ja sanktioiden edessä pakon alle, mutta  pakkokeinoilla ei ole koskaan saatu kovin pysyviä tuloksia – eikä tulla nytkään saamaan. Myöskään kannettu vesi ei ole kovin hyvä pysymään kaivossa.

Porkkana on keppiä parempi pitkäjänteistä työtä tehdessä – se olisi vasemmiston syytä oppia esimerkiksi Isä Aurinkoisen touhujen jälkisaldoa tarkastellessaan.

Myös Spd:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on mukana näissä  vasemmistolaisissa propagandatalkoissa. Urpilaisen mukaan oppivelvollisuutta voisi pidentää nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi, mutta demareiden mallissa koulu jatkuisi vain vuodella.

”Jos on ollut jo vuoden vaikka ammatillisessa oppilaitoksessa parturikampaajalinjalla, silloin voi olla motivaatiota jatkaa tutkinto loppuun asti”

Urpilainen rysäyttää demarillaan pusikkoon vielä tukevammin ja syvemmälle kuin Arhinmäki.

Tuollaisen puolittaisen hällä-väliä-tyylin (vasemmalla kädellä) hoidetun pöhköpolitiikan aika on ohi – Urpilainen ja muut (1970-luvulle sekä henkisesti ja poliittisesti jääneet) demarit sitä eivät vielä kuitenkaan ymmärrä – eikä he myöskään ymmärrä sitä, että näin lähtee kierros näyttelykehässä käyntiin.

Mielenkiintoista tässä tilanteessa on se, että demarit ja vihreät ovat nyt vasemmiston kennelin näyttelykoirat – kennelin emäntä on vasemmistoliitto.

Olisi väärin olla antamatta Paavo Arhinmäelle ensimmäisen luokan Macchiavellin ritarikunnan komentajamerkkiä – komeasti Paavomme on aloittanut oman poliittisen valtataistelunsa.

Pitää nostaa hattua myös  sille, että aidosti vasemmistolaista pakkovaltaa (ilmeisesti) ajava poliitikko nousi nimen omaan valtiota vihaavien anarkistien äänillä eduskuntaan.

Sillekin pitää nostaa hattua, että Paavo pystyi (vaikka vasemmistoliiton ay-jyrät vastustivat raivoisasti) nousemaan puolueensa johtoon.

Ja tämän päivän jälkeen pitää nostaa hattua ehdottomasti myös sille, että Paavo on onnistunut nostamaan itsensä suomalaisen vasemmiston keulahahmoksi – huolimatta siitä, että hän on änkyränä tunnettu marginaalipuolueen edustaja.

Demareiden Antti Kalliomäki ehdotti nimittäin maanantaina puolueen lehdessä Uutispäivä Demarissa, että Sdp:n olisi hylättävä molemmat perinteiset hallitusmallit punamulta ja sinipuna.

Kalliomäki haluaisi Sdp:n tavoittelevan enemmistöhallitusta, joka koottaisiin ilman kahta muuta suurta puoluetta. Hän myöntää, että tavoitteessa piilee riski Sdp:n oppositiotaipaleen venymisestä entisestään.

Vähemmän yllättäen, maanantaina Uutispäivä Demarin verkkosivulla niin vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kuin vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistökin pitivät Kalliomäen ehdotusta varteenotettavana.

(Niin ovatko Vihreät edelleen porvaripuolue, kysyy äänestäjä?)

Myös Jutta Urpilainen huomautti maanantaina puhuneensa toistuvasti ”punavihreän” yhteistyön tarpeesta tulevaisuudessa.

”Politiikan sisältöjen näkökulmasta punavihreä yhteistyö olisi luontevinta. Se on unelma, joka on äänestäjien käsissä”,

Urpilainen ei kuitenkaan usko unelman toteutuvan vielä ensi vaaleissa.

Onneksi olkoon Paavo – olet antanut vasemmistolle kasvot.  Toivon vilpittömästi, että suomalaiset ymmärtävät mitä niiden kasvojen takana piilee.

Ihmiskasvoista sosialismia ei nimittäin ole olemassakaan – kuten ei kapitalismiakaan.

Olen usein todennut, että ultrakapitalismi takaa sinulle paikan katuojassa. Ultrakommunismi takaa Sinulle paikan pakkotyöleirissä. Onneksi on kolmaskin tie.

Lähteet: AL, IS, HS, STT

Site Meter

Tämä muutaman viikon loma ja aivan tietoisesti tehty irtiotto maailmasta ja sen todellisuudesta alkaa ilmeisesti tuottamaan tuloksia.

Kun katselin tänään Hyysärin uutisia, niin käsitykseni siitä, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tapahtunut kiehunta ja muutos maailmassa ei ole vielä saavuttanut kliimaksiaan – muutos kehittyy edelleen.

Otan tässä muutaman esimerkin.

Kahdessa eri uutisessa kerrottiin radikalismin jatkavan kulkuaan – vaikka sen olisi pitänyt loppua äärivasemmiston kohdalta jo tuohon kuuluisaan kommunismin konkurssiin – ja äärioikeiston kohdalla Nurnbergin oikeudenkäyntiin ja sitä seuranneeseen amerikaanisaatioon.

Jostain syystä – kivuliaassa maanosassamme – sekä äärivasemmisto että äärioikeisto on päässyt jälleen kerran yli uutiskynnyksen. Uutiset kertovat äärivasemmiston aloittaneen mellakat Italiassa G8-kokouksen vastustamisen tiimoilta ja samaan aikaan poliisi on joutunut taiteluun äärioikeistoa edustavien ryhmien kanssa Unkarissa.

Kun samalla uutissivulla – ja samaan aikaan – paheksutaan sitä, että Formula 1:n ehdottoman itsevaltiaan – Bernie Eccklestonen – kehuneen Adolf Hitlerin kykyä ”saada asiat hoidetuiksi”.

Asia muuttuukin tässä uutisvuossa – nykymaailman kaikkien pinnalla olevien ilmiöiden tavoin – varsin paradoksaaliseksi.

Eccklestone ylistää samassa haastattelussa vahvoja johtajia ja moittii nykyisiä poliitikkoja heikoiksi. Ecclestone kehuu Hitlerin kykyä johtaa suuria ihmisjoukkoja. Samalla hän sanoo kallistuvansa enemmän totalitarismiin demokratian sijaan.

Ecclestone puhuu haastattelussa myös esimerkiksi Saddam Husseinista.

Teimme pahan virheen, kun kannatimme ajatusta päästä Saddam Husseinista eroon. Hän oli ainut, joka pystyi kontrolloimaan tuota maata [Irakia]

Tämä samainen Ecclestone on herättänyt hämmennystä kommenteillaan myös aiemmin. Viime kuussa hän sanoi F1-sarjan tarvitsevan tummaihoisen juutalaisnaisen, joka voittaisi muutaman kisan.

Mistä sitten on kyse?

Vaikka kaiken tämän sekavuuden keskellä näyttäisi siltä, että äijä on menettänyt järkensä, niin kyse ei ole siitä. Kyse on siitä, että vaikka Eccklestonekin vaalii lompakkoaan ja omaisuuttaan, hän hakee myös muutosta nykyiseen järjestelmään. Hän on nimittäin lukenut läksynsä, ymmärtää muutosta ja tietää myös sen, että se kenellä on todellista valtaa (mammonaa ja suhteita), pärjäilee sekä äärioikeistolaisten että äärivasemmistolaisten kanssa.

Kuten Kruppin suku pärjäsi kansallissosialistien tai Fordin suku kommunistien kanssa – loistavasti jo pelkästään rahallisesti.

Kyse on kuitenkin siitä miten valjastetaan ideologioita rahan ja kansainvälisen kapitalismin vankkureita vetämään.

Vaikka juuri ja nyt näyttäisi siltä, että äärioikeisto saattaisi viedä pidemmän korren, todellisuus voi olla jotain aivan muuta. Äärivasemmisto kansainvälisyyteen ja valtiottomuuteen perustuvine ideologioineen on juuri sitä mitä globaali kapitalismi tarvitsee.

Nimittäin kaikkien orjien näennäiseen yhdenvertaisuuteen perustuvan ja ahkerien työläismuurahaisten muodostaman paariakastin. Siinä ei ihmisen ihonvärillä, uskonnolla tai mielipiteellä ole mitään merkitystä.

Samaan aikaan nationalistien ajattettelemattomin osa haluaa lähteä mukaan pelkän Formula 1 kilpailuissa soitettavan kansallishymnin tai – pahimmassa tapauksessa – sokean markkinataloususkonnon vuoksi.

Circus et panem – sanoisivat roomalaiset.

Tai kuten Joseph Göbbels sanoi, tulemme pääsemään valtaan laillisin keinoin, miten me valtaa sen jälkeen käytämme on oma asiamme.

Tai kuten Vladimir Iljitsh Lenin sanoi, vallankumous tarvitsee hyödyllisiä idiootteja.

Häviäjiä tässä kilpailussa ovat kaikki kansat, kulttuurit, diversiteetti – ja loppupelissä orjiksi viihteen ehdoilla antautuvat yksilöt.


Ultrakapitalismi takaa sinulle paikan katuojassa. Ultrakommunismi takaa Sinulle paikan pakkotyöleirissä. Onneksi on kolmaskin tie.

Valinta on Sinun – on muutoksen aika, halusit tai et.

Halusit tai et.

Lähde: HS


Site Meter

Näiden sanojen myötä heteroseksuaalisuuden ylivalta on ohi!

Miten kukaan voi kuvitella, että on olemassa vain yksi tie jota on kuljettava, ja että tämä tie on valtion päällystämä ?

Kuka haluaa elää elämänsä byrokraattisen hallinnon suunnitelmien mukaan? Kuka haluaa antaa väestöpolitiikan ja sukupuolittuneen vallan määrätä ihmissuhteistaan?

Vaikka sinä haluaisitkin, me emme halua! Elämme ja valitsemme itse. Meidän kylkiluistamme ei muokata valtakuntia, eikä meidän äänillämme oikeuteta sotakoneistoa! Elämme mieluummin yhteisöissä, joissa kansallisuus ei määrää ihmisarvoa!

Akuliina iskä-järkkäsi-Ylelle-töihin Saarikoski TV-lupavaroin kustannetussa vallankumousohjelmassaan.


Site Meter

On tässä tämän päivän uutisvuosta löydettävissä näköjään jotain hyvääkin.

Nimittäin se odotettu uutinen, että Virheet De Röda valitsi yksimielisesti puolueen puheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi uusstalinistina, epäselvänä suullisena ilmaisijana ja monikulttuurihumppukistina tunnetun Anni Sinnemäen.

Sinnemäen valinta oli varsin selvä totuus jo pitkään – hänelle ei ilmaantunut vastaehdokasta. Hänet siis suorastaan huudettiin (Hyysärin Annia palvovan penaalin sanoin 😉 ) puheenjohtajaksi. Sinnemäen valinta puheenjohtajaksi merkitsee myös sitä, että hän siirtyy työministeriksi puheenjohtajuudesta luopuneen Tarja Cronbergin seuraajaksi.

Onnea virheille, Annille ja etenkin Suomen kansalle.

Sinnemäki on anarkisteja ja prekaeetuja beesailevana (ja kommuunniasumista suomalaisille tyrkyttävänä) vasemmistoänkyränä erinomainen hajottamaan vasemmistoa, osoittamaan virheiden poliittisen todellisuuden elitistisenä vasemmistopuolueena ja mahdollisesti antamaan Suomen kansalle viimeinkin tehokkaan rokotteen virheitä vastaan – niin tehokkaan, että tämä muka-ympäristöpuolue katoaa muiden jälkistalinististen painostus- ja kiristysryhmien mukana unohduksen yöhön.

Ensimmäinen asia jonka muuten haluan nähdä, on tämän uuden työministerimme tuleva tasapainottelu oman fix ideensä eli laittoman maahanmuuton laillistamisen sekä lamassa kärsivän kansallisvaltion aiheuttamassa ristiaallokossa.

Siitä tulee ennakkotietojen mukaan mitä hupaisin poliittinen farssi….

Tukea Annin on turha odottaa Kekkoseen ripustatutuneelta Maalaisliitolta – joka käy taistelua olemassaolostaan tai toiselta päähallituspuolueelta, Kokoomukselta. Kokoomus on nyt alkanut kuunnella kenttäänsä ja ottanut viimeinkin kantaa maahanmuuttoon.

Niin – ehkä pääsemme lopultakin eroon tästä vihreiksi kutsutusta jälkikommunistisesta painajaisesta ja ympäristöpolitiikkaa aletaan tekemään suomalaisen ympäristön ja Suomen kansan ehdoin?

Vihreät ovat nimittäin kansallisvaltiolle aiheuttamansa tuhon ja vahingon lisäksi mukana eturivissä lisäämässä maailman väestöräjähdystä politiikallaan – ja tuhoamassa näin yhteistä planeettamme.

Kysymys:
Suomalainen cityvihreä ja ympäristösuojelu, mitä yhteistä niillä on?
Ei mitään. Tuo sanapari on aivan yhtä yhteensopiva ja uskottava kuin Suomi ja kaupallinen banaaninviljely (tai demokratia ja EU)

Lähteet: US, HS, STT


Site Meter

Tiedotustilaisuuden järjestäjät korostivat kutsuneensa vieraat Suomeen, koska Suomi ja suomalaiset poliitikot ovat vastuussa Viron kansalaispolitiikan kehityksestä.

Petri Krohn Putin Jugendin tiedotustilaisuudessa Helsingissä.


Site Meter


    Josif Tshugasvili, Isä aurinkoinen – ja kaikkien kansojen ystävä


    Johan Bäckman, dosentti – ja virolaisten ylin ystävä


Site Meter

Vasarahammer kirjoittaa blogissaan varsin ansiokkaasti verorahojen käytöstä ja siinä sivussa tökkii myös eräiden tahojen käsitystä sananvapaudesta.

Muuan ”tutkimuksissaan” varsin kyseenalaisia keinoja käyttänyt Dean Steacy on nimittäin sitä mieltä, että sananvapaus on amerikkalainen käsite, joten en anna sille mitään arvoa.

Tehdäänpä asian suhteen arvostuskysymys.


Site Meter

Akuliina Saarikoski on päästellyt taas hassunhauskoja mielipiteitään julkisuuteen. Olen kirjoittanut tästä – kovin militantista ja naiivista sekä elitististä – ns.työväenluokkaa edustavasta hahmosta aikaisemminkin. Kirjoitukseni löytyvät täältä ja täältä. Bon appetit!

Anarkotyttelimme areenana on tällä kerralla vuorossa journalismin mielikuvitukseton perässähiihtäjä – Hyysärin NJET-liite.

Akuliina toteaa kyseisen ns.julkaisun haastattelussa muun muassa näin:

Ei ole relevanttia, onko teko laillinen vai laiton, kunhan se on perusteltu.

Murtautuminen ja omaisuuden rikkominen on OK, jos siihen on hyvä syy.

Tarvitaan konfliktia, jotta voidaan neuvotella kysymyksistä.

Ei pidä katsoa sitä mikä on yleisesti hyväksyttyä, vaan sitä mikä on henkilökohtaisesti oikein.

Ihmiset joutuvat elämään yhdenmukaisessa maailmassa. Se tuottaa hirveän määrän väkivaltaa.

(Yhteiskunnan tuottamaa) väkivaltaa on myös se, että joutuu mukautumaan normeihin (noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä).

”Vyötärölläni roikkuvat mersun merkit ovat peräisin sun faijas autosta.”

Hohhoijaa…

Miten mahtaa käydä, jos kaikki saavat tehdä niin, että se on jokaisen omasta mielestä oikein? Kaaoshan siitä syntyy.

Kaaos-> Anarkia-> Kurin palautuminen->Feodalismi ja anarkistien orjuus.

Epäilen myös kovasti, että vaikka Akuliina on käynyt naisten itsepuolustuskurssin ja uskaltaa esiintyä naamioituna Gay-mielenosoituksessa, niin huonosti käy Akuliinalle satakiloisen suomalaiskörilään kanssa – silloin kun mielipide ja käsitys oikeasta kolahtavat ristiin.

Näillä Akuliinan niin kovin halveksimilla säännöillä ja laeilla yhteiskunta pyrkii suojelemaan Akuliinan kaltaisia tytteleitä suurempien jäsenten mieli- ja väkivallalta.

Akuliina on muuten tällä hetkellä kovin kyllästynyt avoimen yliopiston tarjoamiin oikeustieteen peruskursseihin. Hän onkin päättänyt, että (tällä kerralla) hänestä tuleekin isona merimies.

Akuliina kertoo opiskelevansa ruotsinkielisessä Novia-ammattikoulussa ja aikovansa merelle. Tulevaisuuden tavoitteena hänellä on saada vaaleanpunaiseksi maalattu ”Sea Shepherd”-merirosvoalus komentoonsa. Sen komentosillallla hän voisi tehdä huisia seikkailuja, ryöstellä rikkaita ja suojella valaita.

Ihan miten vaan… siis siellä mielikuvitusmaailmassa… 😉

Hyvä, että lapsella on vielä mielikuvitusta ja unelmia. Aikuistumiseen kun Akuliinan iskäksi tunnustautuneen (YLE:n punaeliittiä edustavan) Jyrki Saarikosken varoilla ja kasvatusmetodeilla ei näytä olevan kiire.

Niin – Akuliinahan ei myöskään pelkää mitään.

Pelottomuus on yleensä merkki joko täydestä vastuuttomuudesta tai kovin ohuesta empiirisestä kokemuspohjasta. Normaali aikuinen ihminen ymmärtää pelon (ja kivun) olevan terve varoitus vaarasta.

Hiiohoi! Kuuleeko sukellusvene – maa kutsuu? Hoi, kapteeni Akuliina – älä satuta itseäsi leikeissäsi…

Lähde: HS


Site Meter

    n palvelusta

Stop töhryille -projektia ja graffitien nollatoleranssia vastustava soosipäiden järjestämä mielenosoitus osoittautui jälleen peitetoimeksi anarkistiselle hulinoinnille ja ilkivallalle eilen Helsingissä. Tiistaina iltayhdeksään mennessä poliisi oli ottanut kiinni 27 kulkueeseen osallistunutta.

Mielenosoituksen virallisena teemana oli Finlandia-talolla pidettyjen Stop töhryille -projektin 10-vuotissynttäreiden vastustus.

Onnistunut projekti

Onnistuneen töhryjen estämiseen liittyvän projektin juhlatilaisuus oli rajattu kutsuvieraille. Näin ollen Helsingin nuorisoasiainkeskuksen nuorisorikollisuuden ymmärtäjät eivät saaneet luonnollisestikaan kutsua paikalle.

Kampanja esitteli tuoreimmat tilastot: vuonna 1998 Helsingissä oli runsaat 67 000 töhryä tai graffitia, viime vuonna enää 5 771. Samalla kerrottiin, että erillinen kampanja loppuu vuodenvaihteessa ja graffitintorjunnasta tulee osa viraston toimintaa.

Graffitien osalta Helsingin kaupungissa on ollut nollatoleranssi. Graffitit ja tägit on puhdistettu heti. Myös entiset lailliset tilaustyöt on maalattu yli.

Myös juhlatilaisuuteen väkisin ilman kutsua yrittäneet Paavo Arhinmäki ja Kimmo Helistö heitettiin pihalle. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri paheksui sitä, että kaupunki ei päästänyt rajattuun kutsuvierastilaisuuteen Arhinmäen ja Helistön kaltaisia kuokkavieraita pilaamaan juhlia.

Tämä on hyvä osoitus – jälleen kerran – siitä vanhastaan tunnetusta totuudesta, että vasemmistopuolueet ja niiden kärjessä Vihreät ja Vasemmistoliitto, tukevat rikollisuutta ja huliganismia.

Miettikää ketä äänestätte vaaleissa. Jokainen ääni näille tahoille edistää hyvinvointiyhteiskunnan, laillisuuden ja kansanvaltaisuuden tuhoamista ja alistamista kaiken maailman rikollisten ja haitallisten vähemmistöjen tahdon alle.

Töhryfest mellakoinnin viittana

Ennen mellakointia seinän töhrijät kokoontuivat Kiasmalle Töhryfest-vastajuhliin.

Porvoolainen Mikko Silventoinen toivoi, että Finlandia-talon väki tulisi ulos ja kohtaisi vastajuhlijat kasvoista kasvoihin.

Silloin he näkisivät, ettemme ole naamioituneita huppupäitä vaan ihan tavallisia.

Tavallisia ihmisiä?

Näiden soosipäiden käsitys tavallisuudesta eroaa varsin voimakkaasti siitä miten kaltaiseni normivirtaset tavallisuuden ymmärtävät.

Kulkueen aikana laillisuuden ja mielenosoituksen suojakaapu heitettiin tunkiolle ja koko puuhan todellisuus paljastui.

Poliiseja kohti heiteltiin pulloja ja maalipanoksia.
Siellä on vahingontekoa, ilkivaltaa ja poliisin väkivaltaista vastustamista.

ylikomisario Jussi-Pekka Lämsä kertoi.

    MTV3 linkitettynä

Väkijoukosta lentäneiden pullojen kerrottiin osuneen kahteen poliisiin, joista toinen sai lievän vamman
päähänsä. Lisäksi poliisiautoja sotkettiin maalilla ja niistä rikottiin ikkunoita. Myös reitin varrella olevien rakennusten seiniä ja liikkeiden ikkunoita sotkettiin.

Soosipäiden eteneminen jumiutti noin puoleksitoista tunniksi Mannerheimintien kaupungista pois menevien kaistojen liikenteen Kiasman ja Helsinginkadun risteyksen välillä.

Opetus

Kun tavallinen merkitsee rikollisuutta, toisten omaisuuden tuhoamista, paikkojen sotkemista, poliisin heittelemistä pulloilla ja mellakointia, ollaan kaukana sellaisesta suomalaisten enemmistön haluamasta tavallisuudesta.

Vaikka vanhan totuuden mukaan suurimmat ääliöt näkyvät parhaimmin ja että enemmistö mielenosoittajista käyttäytyi rauhallisesti, pitää muistaa että se asia jonka puolesta tämä soosipäiden lauma marssi on rikos.

Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että näiden yleiselle järjestykselle, ihmisten turvallisuudelle sekä omaisuudelle vaaraksi olevien ns. mielenosoitusten takana on muutaman sosiaaliturvalla elelevän työmarkkinavallankumouksellisen ydinjoukko. He käyttävät tarvittaessa mitä tahansa humaania tai liberaalia liikettä savuverhona rikolliselle toiminnalleen.

Herää kysymys olisiko yhteiskunnan syytä suojautua näitä haitallisia ääriryhmiä vastaan?

Se tapahtuisi EU:nkin puitteissa varsin helposti. Hallinnollisin toimin tapahtuva äärivasemmiston luokittelu rikollisjärjestöksi antaisi yhteiselle yhteiskunnallemme mahdollisuuden puuttua tällaiseen yhteiskunnallisesti vahingolliseen ja ei-toivottuun toimintaan.

Yksi asia joka muodostui kristallinkirkkaaksi tässä mellakassa ja sen jälkipuinnissa on totuus siitä, että nämä anarkomarkot eivät todellakaan ole tavallisia.

Kaukana siitä.

Kun seuraavan kerran joku Greenpeacen, Amnestyn tai Unicefin tyrkky hyökkää kimppuusi Asema-aukiolla, kannattaa muistaa, että hän saattaa olla henkilönä yksi näistä vasemmistohuligaaneista.

Tai vieläkin pahempaa – mahdollisesti jopa heidän johtajansa.

Eipä juhlita paskaa – ei.

Lähteet: HS, IS, IL


Site Meter

Aina ajoittain tulee aika pistää asioita ns. nippuun ja nivaskaan. Saamastani kiihkeästä fanipostista päätellen, nyt alkaa taas olla se aika käsillä. 😉

    Soosipäitä
    Joukko soosipäitä suosikkipuuhassaan

Minua on jo hetken häirinnyt ns.eläinaktivismi – ja muukin anarkomarkojen ja prekaeetujen kouhkaus. Olen kritisoinut sekä sitä, että siihen sotkeutuneita henkilöitä. Nämä todellisuudesta ja luonnosta kovin kauas vieraantuneet viher-puna-anarko–cityhörhöt – eli soosipäät -yrittävät nostaa eläimet ihmisen rinnalle – ja jopa ihmisen yli. Tähän samaan ymmärtämättömyyteen toisella tavalla liittyvästä liittyvästä apinoinnista on kirjoittanut hetki sitten myös reino.

Samat soosipäät, jotka huutavat kuolemaa heteroille – ja lähes tulkoon kaikelle sellaisille, joka ei mahdu heidän suvaitsevaisuuteensa – ovat valmiita tarvittaessa väkivaltaan myös oletettujen eläinten oikeuksien vuoksi.

Eläinten tätä pyytämättä tai edes ymmärtämättä miksi.

Onhan se mukavaa tietysti käyttää valtaa…

Esimerkiksi nimittelemällä kuorohuudon voimin (naamioituneina) turkiksia laillisesti myyvän tavaratalon johtajaa hänen kotiovellaan murhaajaksi – hänen lastensa joutuessa kuuntelemaan pelokkaina vieressä.

”Pekka Halonen häpeä – kätesi ovat veressä!”
”Liisa Halonen häpeä – kätesi ovat veressä!”
”Turkismyyjä, kätesi ovat veressä”
”Turkis on murha – murhaaja, murhaaja!”

Ja kun tämä(kään) rikollinen kiristys- ja pakotusyritys ei tuottanut tulosta, Pekka Halosen omakotitalon seinä ja aita töhrittiin punaisella maalilla. Isku tapahtui valvontakameran tallentaman kuvan mukaan perjantaina 28.10.2005 kello 0449. Kamera otti kuvat kahdesta nuoresta miehestä ja yhdestä naisesta.

Aidan ja talon töhrijät lukitsivat lisäksi Halosen portin useilla lukoilla niin, ettei talon pihasta voinut ajaa autolla kadulle. Soosipäät kävivät muuten tähän samaan pogromiinsa liittyen häiriköimässä myös Anttila Oy:n toimitusjohtajan kotirauhaa.

Miltähän soosipäistä tuntuisi, jos joku tekisi heille vastaavia temppuja? Itku ja parkuhan siitä syntyisi. Veikkaan vahvasti, että kotikasvatuksen puute on syynä tällaiselle vakavalle moraalin vääristymiselle. Vasemmistolaisen vapaan kasvatuksen hedelmiähän näistä soosipäistä suurin osa on. 1970-luvun stalinistisen kehityksen jälkeensä pukkaamaa yhteiskunnallista ongelmajätettä.

Kuinkahan kaukana me Suomessa olemme tästä näystä:

Ja kun nämä soosipäät palauttaa sinne minne he kuuluvat ja kritisoi heidän tekemisiään, niin välittömästi alkaa itkuvirsi ja valitus siitä, kuinka heidän herkkiä ja herttaisia persoonallisuuksiaan on loukattu.

My ass…

Soosipäät tekevät vallankumoustaan tukevasti hyvinvointiyhteiskunnan napanuorassa roikkuvana painolastina. Työmarkkinavallankumous taitaa kärsiä viimeisen pakkastalvensa, jos laman tullessa soosipäille lyötäisiin lappu luukulle ja kehotettaisiin tekemään samaa kuin heidän utopiansa rahoittajatkin – töitä ja maksamaan veronsa.

Tai sitten ei – ainahan maailmassa on ollut keskenkasvuisia ja turhan joutilaita tyhjänvouhkaajia – enemmän ja vähemmän

Koko touhun uskottavuus menee tosin pakkasasteille viimeistään silloin kun miettii, mitä esimerkiksi nämä urheat eläinoikeustaistelijat ovat tehneet halal-teurastuksen kieltämiseksi tai yleensäkään tainnuttamatta teurastettavien eläinten oikeuksien eteen?

Niinpä niin…

Eläimillä on oikeutensa – mutta eivät ne ole silti ihmisen kanssa samalla tasolla tai yhdenvertaisia. Olen muuten henkilökohtaisesti varsin jyrkästi eläinkokeita vastaan – ihan yleisellä tasolla. Ja etenkin silloin, kun ne liittyvät turhuuksien markkinoihin – kuten kosmetiikan kehittämiseen. Monet näistä testeistä ovat puhtaan eläinrääkkäyksen lisäksi myös turhia. Ihmisen fysiologiaa ei pystytä aina testaamaan muuta kuin ihmisillä.

Mutta kuitenkin…

Soosipäiden suurimmat ongelmat ovat ymmärtämättömyys ja vieraantuneisuus todellisuudesta. Mitä pyörii sellaisessa päässä, joka laskee lintujen pesintäkauden aikana – eläinsuojelu näennäisenä motiivina – maastoon satoja tarhaminkkejä? Aluksi ne tuhoavat juuri luonnossa elävien lintujen poikaset ja sen jälkeen kun tämä ravinnonlähde ehtyy, häkkipedot kuolevat joko nälkään tai kylmyyteen.

Vain soosipää pystyy tällaiseen epäloogiseen ajatteluun ja itsepetokseen.

Soosipäät ylihumanisoivat eläimiä – puuttumatta kuitenkaan samaan aikaan varsinaiseen eläinrääkkäykseen ja kidutukseen. Aikamoinen paradoksi – eikö totta?

Poikkitieteellisesti ja laajasti arvostettu National Geographic on tuottanut jo muutaman kauden sarjaa nimeltään Koirakuiskaaja.

    National Geographic

Tämä Reality-sarjaan kuuluva TV-ohjelma esittelee Cesar Millanin tapaa käsitellä ongelmakoiria – ja etenkin koirien ongelmaomistajia.

Millanilla on – mielestäni – muutama loistava slogan ja varsin maanläheinen tapa tehdä töitä koirien ja heidän laumansa (l.perheen) kanssa. Hänen tyylinsä ei poikkea juurikaan siitä, mitä vanhempani minulle lapsuudessani opettivat ja mitä itsekin noudatan omien koirieni kanssa – kuri ennen rakkautta.

Haluankin kiinnittää soosipäiden huomion tähän. Nämä ovat varsin toimivia ohjeita lemmikkien, kotieläinten – ja miksei vähän muidenkin kanssa… 😉

* Koirat – kuten muutkin sosiaalisuuteen kykenevät eläimet – ovat laumansa jäseniä. Ne seuraavat laumansa johtajaa. Jos ihminen ei ota – eläinten keskellä toimiessaan – johtajaroolia, eläin yrittää hakea sitä.

* Koirat – eivätkä muutkaan eläimet – ole ihmisiä. Joillain ihmisryhmillä ja – tyypeillä on erittäin ikävä tapa kuvitella, että eläimet käyttäytyvät, ajattelevat ja toimivat kuten ihmiset.

* Älä taistele luontoäitiä vastaan. Jos metodi tai toiminnan peruste on luonnonjärjestyksen vastainen, se ei voi toimia – koskaan.

* Koira elää tässä hetkessä. Eläin ei suunnittele, eikä paljon myöskään muistele. Äidilläni oli myös tapana sanoa, että koira ei tunne moraalia – se erottaa sallitun kielletystä ja siinä kaikki.

* Ei ole ongelmarotuja – mutta on ongelmaomistajia. Koirien käyttäytymisongelmat ovat ensisijaisesti lähtöisin koirien omistajista ja heidän kyvyttömyydestään johtaa laumaansa.

* Hyvä laumanjohtaja ei hermostu. Laumanjohtajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat rauhallinen ja vakuuttava olemus. Johtaja ei näytä paniikin, hermostumisen tai jännittyneisyyden merkkejä.

* Kuri ennen rakkautta. Hyvä laumanjohtaja asettaa laumalleen rajoituksia ja sääntöjä ja pitää niistä johdonmukaisesti kiinni.

* Koirat tarvitsevat ensimmäiseksi liikuntaa purkamaan paineita ja poistamaan tylsistymistä, toiseksi johdonmukaista kuria ja vasta kolmanneksi hellyyttä. Liian monet koiranomistajat antavat lemmikeilleen ensisijaisesti hellyyttä, aivan liian vähän liikuntaa eivätkä pidä lemmikkejään kurissa.

* Kävelytä koiraasi päivittäin (heti aamuisin noin 45 minuutin lenkkejä). Kävelyretket, joilla lauma seuraa johtajaa ovat koirille luontaisia ja mieluisia aktiviteetteja. Pidä huolta siitä, että koirasi seuraa vierelläsi tai perässäsi. Jos annat koiran ryntäillä edelläsi, se uskoo kävelyttävänsä sinua – eikä päinvastoin.

* Odotuttaminen on hyvä tapa osoittaa koiralle paikka laumassa. Edellytä koiralta odottamista hetken aikaa, ennen kuin annat sille luvan syödä. Koira ei mene rikki tästä.

* Helli koiraasi vain silloin kun se on tehnyt asian oikein sekä käyttäytyy rauhallisesti ja tottelee Sinua. Vaatimista ja haukkumista ei saa rauhoittaa lahjonnalla.

Vähemmän yllättäen – amerikkalaiset puunhalaajat ja soosipäät ovat arvostelleet Millanin metodeja metodeja on epäinhimillisinä. Millan mm. korjaa ja jopa – tarvittaessa – hapettaa koiraa kuristuskaulapannalla. Näin emo toimii pentuaan kohtaan ja lauman vahvemmat jäsenet itseään heikompia jäseniä kohtaan koiralaumassakin – luonnollisesti.

Tässä humpuukikritiikissäkin on siis kyse juuri tästä soosipäiden perussynnistä – eläimen inhimillistämisestä. Kaikki muukin näiden soosipäiden puuhastelu – talonvaltauksista, vallankumouksellisuuteen ja sitä kautta, ns. työväenluokkaisuuteen ja ns. suvaitsevaisuuteen ja ties mihin – näyttää jotenkin kaukaa tutulta.

Se on yhtä todellista kuin Salvador Dalin La persistencia de la memoria.

Wikicommons

Minä toivon, että teidän todellisuutenne ei muutu samanlaiseksi.

Ai niin… Tässä vaiheessa kannattaa myös muistaa se, että kun puhutaan kuiskaamisesta, puhutaan myös salaamisesta. Päivän miljoonan ruplan kysymys kuuluukin seuraavasti:

Mitä eroa on Sanlalla ja Demlalla?

Radio Jore Vaan vastaa:

Ei mitään. Kumpaankin työnnetään selkokielistä tekstiä ja ne muuttavat sen käsittämättömäksi siansaksaksi.

Lähteet: National Geographic, Demla, Wikipedia, STT, HS, Takku, EVR


Site Meter

Jatkan anarkisteihin ja työmarkkinatukivallankumouksellisiin kiinteästi liittyvän Akuliina-aiheen käsittelyä.

Edellinen osa kirjoituksestani löytyy täältä. Seuraavaksi tarkastellaan sitä, miten julkisia varoja syytävä Kehityspalvelukeskus – KEPA – liittyy anarkismiin – ja Akuliinaan.

An@rkistiliina kehitysapukassarana

    Kari Suomalaisen perikunta

Jostain syystä – julkisin varoin pyörivä – KEPA julkaisee näitä Akuliina Saarikosken vallankumouksellisia ja mahdollisesti jopa rikokseen kehottavia kirjoituksia Kumppani-lehdessään. Kirjoituksia löytyy esimerkiksi täältä ja täältä.

Saarikoski kaipaa konflikteja ja väkivaltaa Suomeen kirjoituksessaan Kulttuurikolumni: Bang bang bang bang!

Kasvoin lapsuuteni ulkomailla ja opin kunnioittamaan konfliktia. Näin Neuvostoliiton romahtavan laskien tankkeja parvekkeelta ja Jerusalemissa arabipojat heittivät minua lumipalloilla, joissa oli kiviä sisällä. Konflikti kertoi aina muutoksesta.

Suomeen muutto varhaisteininä oli musertava kokemus. Kaikki oli yhtäkkiä byrokraattista ja väritöntä. Lapset eivät pelanneet pihalla jalkapalloa. Kadulla eivät tuoksuneet kojujen appelsiinit eivätkä leipomoiden tuoreet leivät. Mikään ei ollut yllätyksellistä. Bussit tulivat ajallaan ja lomakkeita opeteltiin täyttämään jo yläasteella.

Tämä tylsä harmaus ja yhteiskunnan toimivuus – jos mikä – on sellaista, jota suurin osa suomalaisista osaa arvostaa. Tasaista rauhallisuutta ja turvallisuutta.

Tuntuu vähintäänkin ihmeelliseltä, että konfliktialueilla elämään joutunut suomalaistyttö kaipaa turvattomuutta ja väkivaltaa. Minusta vaikuttaa vahvasti siltä, että Akuliinamme on ulkomailla eletyistä vuosistaan huolimatta elänyt varsin umpioitua ja turvallista elämää. Ei sellainen ihminen, joka on joutunut todellisen väkivallan kohteeksi, huuda kovaan ääneen väkivaltaa. Ja jos huutaa, silloin on mennyt jotain oikeasti vikaan.

Jokin on mennyt jossain pahasti pieleen, kun näistä mielipiteistään huolimatta Akuliina käyttää suomalaisen yhteiskunnan palveluita hyväkseen ja on valmis maksattamaan yhteiskunnalle haitalliset touhunsa ja puuhastelunsa suomalaisella yhteiskunnalla – eli meillä veronmaksajilla.

Sain tarpeekseni ja karkasin toisaalle. Argentiinassa taloudellinen kriisi oli vasta tuloillaan, mutta uusliberalismin nousu näkyi: palvelut oli yksityistetty ja valtion maat myyty.

Tutustuin paikallisiin vasemmistolaisiin aktivisteihin. He olivat istuneet vankiloissa sotilasjuntan aikana, eivätkä pelänneet mitään. He sanoivat: Sinun on palattava Eurooppaan ja käännettävä pallon suunta sieltä käsin. Täällä ei ole enää mitään, valtion kouluissa ei ole edes ikkunoita.

Käännettävä pallon suunta – väärään suuntaan (ja taas) toisten ihmisten kustannuksella. Tällaiset Akuliinat ovat hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun hemmotellut ja umpiossa kasvaneet vesat kasvavat fyysisesti täysi-ikäisiksi. Kun Akuliina huutaa rajatonta maailmaa, kehitysmaiden väestöräjähdyksen lisäämistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa samaan hengenvetoon, vaikuttaa siltä, että ymmärryskyky ja logiikka eivät ehkä toimi ns. kybällä.

Minä palasin pohjoiseen enkä tiennyt mitä tehdä. Maailman konfliktit eivät näkyneet Helsingin kaduilla. Opin pian ymmärtämään miksi.

Maahanmuuttajia ei päästetty rajojen läpi ja poliittisessa keskustelussa eroteltiin huolella ”meidät” ja ”muut”. Jopa kansalaisaktivistit olivat rakastuneet keskustelevaan kansalaisyhteiskuntaan, joka huolehtivaisesti halasi kuoliaaksi radikaalin vaatimuksen esittäjän. Vain harvat uskalsivat vastustaa säilöönottokeskuksen vankilanomaisia käytäntöjä. Vielä harvemmat piilottelivat laittomia maahanmuuttajia tai auttoivat heitä rajojen yli.

Kannattaisiko Sinun Akuliina suksia kuuseen Suomesta ja muuttaa oikeasti sinne kolmanteen maailmaan eikä yrittää muuttaa Suomea osaksi kolmatta maailmaa? Suomi – eikä muukaan maailma – tarvitse Sinua ja kavereitasi täällä. Kun elämysturismi kerran kiinnostaa, ehdotan että ostatte seuraavaksi yhdensuuntaisen menomatkan esimerkiksi Afganistaniin.

Kenellä ajattelit maksattaa kaikkien maailman köyhien ja pakolaisten oleskelun Suomessa? Isälläsikö? Taitaa olla kuitenkin niin, että isäsi varat eivät ihan riitä tuon projektin toteutukseen… Eikä siihen taida riittää Turun kaupungin rintanappikoneeseen antama toiminta-avustuskaan…

Juttu menee – todellisuudessa ja elävässä elämässä – kuitenkin niin, että suvereeni valtio saa päättää itse siitä, keitä se päästää rajojensa sisäpuolelle. Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu kulttuurillisesti homogeeniseen kansallisvaltioon, luterilaiseen moraaliin, työntekoon ja yhteen hiileen puhaltamiseen.

Suomalaiset arvostavat yleisesti ottaen omaa yhteiskuntaansa, vaikka nämä marginaalikakarat haluavatkin väkivaltaa, tuhoa ja anarkiaa – ymmärtämättä kuitenkaan toiveidensa todellisuutta.

Anarkia -> kaaos -> laillisuuden loppu -> feodalismi -> sotaherrojen aika = anarkistit maaorjina.

    Andre Lambertson

Se, joka osaa johtaa ja käsitellä väkivallan instrumentteja – tietäen samaan aikaan mitä haluaa – on anarkiaa seuraavan tulevaisuuden kuningas. Tätä totuutta nämä anarkomarkot ja prekaeetut eivät tunnu ymmärtävän.

Myös demokratian ymmärrys on heillä hieman kateissa. Demokratiassa vähemmistö alistuu enemmistön tahtoon ja enemmistö kunnioittaa vähemmistöjen perusoikeuksia.

Alkuperäisessä – kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa esiintyneessä demokratiassa – kansalaisoikeudet ansaittiin. Ne eivät olleet mikään itsestäänselvyys edes valtion omille asukkaille – ulkopuolisista puhumattakaan. En kuitenkaan haluaisi palata tuontyyppiseen järjestelmään.

Nykyinen järjestelmä on kompromissi. Edustuksellinen demokratia antaaa päättäjille mahdollisuuden ajaa omaa etuaan äänestäjien voimin ja kustannuksella. Aidoin toimiva demokratia on kuitenkin Sveitsissä käytettävä malli. Siellä kansa päättää alhaalta ylöspäin – toisin kuin esimerkiksi täällä meillä Suomessa.

Demokraattina tunnettu Winston Churchill totesi joskus, että paras argumentti demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskustelu keskiverto-äänestäjän kanssa.

Ei ehkä ihan näinkään, mutta nämä Akuliinat ovat kuitenkin jonkinlainen riesa kansalaisyhteiskunnalle. Heidän juttujaan pohtiessani, mieleeni tuli, olisiko järkevää ottaa uudestaan kansalaisluottamuksen menettäminen yhteiskuntaa vastaan suuntautuvan kumouksellisen toiminnan seuraamuksena?

Suomalainen ylenmääräinen taloudellinen hyvinvointi on oikeudenmukaisuuden kannalta huonosti perusteltavissa. Ehkä olisi vihdoin vaatimusten ja konfliktin aika myös suomalaisten etupihalla?

Miksi ihmeessä? Oma kansamme oli 700-vuotta vieraiden miehittäjien alistamana ja riiston kohde. Viime vuosisadan kolmen suuren kansallisen kärsimysnäytelmän jälkeen edellinen sukupolvi rakensi työllä ja tuskalla nykyisen sopimusyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion.

Niin, miksi ihmeessä? Sen vuoksiko, että pumpulissa ja ulkomailla lapsuutensa elänyt kiittämätön pikkutyttö näin haluaa? Ehei – ei onnistu. Ja ihan turha hyppiä tasakäpälää ja kiukutella… 😉

Sri Lankasta Britanniaan sisällissotaa paennut tamilisissin tytär, musiikkimaailman tähtiartisti M.I.A, Mathangi ”Maya” Arulpragasam julistaa kappaleessaan Paper Planes kolmannen maailman demokratian vaatimusta. Hän puhuu rikollisen ylpeydellä viisumeiden väärentämisestä ja poseeraa musiikkivideossa maahanmuuttajien myyntikojujen edessä. Kappaleen iskulauseena toimii: ”All I wanna do is – bang bang bang bang – take your money!”

Demokratian vaatimus = rikollisuus? Varsin erikoinen näkemys asioista…

Poliittista viestiä – ja toiminnan avausta – ei voisi paremmin muotoilla: hyvästit protestanttiselle työetiikalle ja nöyryyttämisen maahanmuuttopolitiikalle – rajat auki ja rahat niille joille ne kuuluu!

Ja hyvästit samalla yhteiskuntarauhalle, turvallisuudella, hyvinvoinnille, tasa-arvolle, demokratialle, lainkunnioitukselle, yksityisomaisuuden suojalle ja ihmisoikeuksille.

Rahat niille joille ne kuuluu?

Jep – kun suunnittelet seuraavaa yhteiskunnan etuuksilla subventoitua elämysmatkaa, niin anna ihan esimerkin vuoksi ne saamasi rahat takaisin ja unohda koko juttu.

Olen kirjoittanut aikaisemminkin nykymuotoisesta kehitysavusta. Näitä kirjoituksia löytyy esimerkiksi täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.

Akuliina haluaa avata myös Suomen rajat.

Kari Suomalaisen perikunta

Akuliina vaatii Suomen rajojen avaamista ihan kaikille – ja maksattaa laskun taas kerran meillä muilla suomalaisilla.

Samaisen turhuudenmyllyn – KEPA:n – samassa vallankumousaviisissa on julkaistu myös hiljattain maahanmuuttoon liittyvä Saarikosken kirjoitus. Se on otsikoitu Kulttuurikolumni: Vapaus on ainoa vaihtoehto.

Rajat auki, vaatii Akuliina Saarikoski.

Tällä hetkellä ulkomaalaispoliisi kulkee pitkin katuja, rautatieasemia ja kauppakeskuksia tarkastaen ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä poistaakseen heidät maasta.

Jos olet tummaihoinen, varo. Jos puhut vierasta kieltä, varo. Jos olet laittomasti maassa, varo.

Älä käy kaupassa. Älä matkusta junalla. Älä kävele kadulla. Älä vie lapsia leikkipuistoon.

Sillä sinua ei täällä kaivata. Olet vähemmän olemassa kuin me valkoihoiset suomea virheettömästi puhuvat, kiltisti äänestävät ja hiljaa tottelevat Kansalaiset. Jotta meidän maailmamme (talouspolitiikkamme!) pysyy järjestyksessä sinun on lähdettävä. Kohdistamme sinuun kaikki kurinpidolliset voimamme, suljemme sinut säilöönottokeskukseen ja lennätämme pois, pois rajojemme taakse.

Edelleen – jokainen yhteiskunta on rakennettu ensisijaisesti omia jäseniään varten. Se on myös vastuussa omien kansalaistensa turvallisuudesta. Vieraat tulevat oman väen jälkeen ja jokaisella vapaalla yhteiskunnalla on oikeus rajoittaa ei-toivottua maahantuloa ja maassa oleskelua.

”Kaiken tarkoituksena on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito”, sanoo tutkintayksikön johtaja Jaakko Heinilä Helsingin ulkomaalaispoliisista. Jää epäselväksi, kenen järjestyksestä ja turvallisuudesta hän puhuu. Ehkä rasistinen järjestys takaa joidenkin etuoikeutettujen kansalaisten taloudellisen turvallisuuden. Minun järjestykseni se ei ole.

Niin? Ne etuoikeutetut kansalaiset ovat Suomen kansalaisia. Chilen kansalainen ei ole mitenkään eikä tietenkään samassa asemassa Suomessa kuin Suomen kansalainen. Jos tämä järjestys ei kelpaa, Sinun pitää Akuliina muuttaa pois Suomesta. Nykyinen järjestys on laillinen, demokraattinen ja enemmistön haluama.

Ei yhden asian rikollisjärjestön – kuten EVR:n – järjestys:

Rajat ovat siirtyneet valtioiden rajoilta joukkoomme. Nyt ulkomaalaispoliisi on typeryydessään tehnyt ne tehokampanjallaan näkyviksi. Näkyvää väkivaltaa on nimittäin helpompi vastustaa kuin näkymätöntä. Paljon jää silti vielä näkymättömäksi, sillä vain etuoikeutetuilla on varaa näkyä ja kuulua.

Höpö, höpö. Jos ihminen on laillisesti Suomessa, hänen ei tarvitse pelätä ulkonäkönsä vuoksi poliisia. Tämä on hyvä esimerkki siitä – kuten totaalikieltäytyjät ja anarkistitkin – kuinka pienen kusipääporukan vuoksi enemmistö joutuu kärsimään. Laillisesti maassa olevan ulkomaalaisen tai ulkomaalaistaustaisen henkilön kannalta laittomien maahanmuuttajien poistaminen yhteiskunnastamme on myös heidän etujensa mukaista.

Eduskuntaryhmät vastasivat siirtolaisten kamppailuja tukevan Vapaa liikkuvuus -verkoston tekemään kyselyyn säilöönottokeskuksista. Yhdessä vastauksista todettiin: ”Tällä hetkellä, jos vaihtoehtona ei ole vapaus, niin säilöönottokeskus on ihmisoikeusnäkökulmasta parannus”.

Mutta voiko mikään taloudellinen etu olla yksilön perustavanlaatuista vapautta keskeisempi? Rasistinen ulossulkeva yhteiskunta ei ole ainoa mahdollinen yhteiskuntajärjestys. Vapauden on oltava vaihtoehto. Poliittinen fantasia käyttöön! Mahdollisia maailmoja on monia. On kuviteltava maailma toiseksi, jotta näkymättömätkin rajat – ja elämät – tulevat näkyviksi. Entä jos kaikki olisikin toisin?

Tässä on muuten se juttu, missä näkyy Akuliinan ajattelun perusvirhe. Yhteiskunta perustuu verotusoikeuteen ja sillä on oikeus rajoittaa kansalaistensa elämää tarvittaessa. Se ei ole mikään kaikille avoin rahastus- ja palveluautomaatti.

Perusteina yhteiskunnan myöntämille hyödykkeille ja palveluille ovat kansalaisuus sekä halu antaa myös vastineeksi jotain yhteiskunnalle. Tämä on asia, jonka ymmärtäminen on näille kaiken maailman akuliinoille ja anttirautiaisille näköjään täysi mahdottomuus. Kun on lusikalla annettu ja niin edelleen…

Ulkomaalaislaki kumoon ja rajat auki! Poliisit solmikoot aseensa piiput ruseteille ja menkööt leikkimään keskenään. Puolustusvoimat siirtykööt ryöstämään Euroopan keskuspankkia ja jakakoot ryöstösaaliin Schengen-alueen ulkopuolisille maille. Muut voivat jäädä availemaan vankiloiden ja säilöönottokeskuksien ovia ja rajat sulkeneita portteja. Väärä kansalaisuus tai sen puuttuminen ei enää tee kenestäkään laitonta. Rajojen aika on ohi.

Niinpä niin… Mitä ajattelit Akuliina tehdä sitten, kun poliisi leikkii keskenään ja joku päättää raiskata tai ryöstää Sinut? Huutaa apua? Keneltä? Tällainen maailmankatsomus leijailee tukevasti jalat maasta irti – noin metrin korkeudella.

Jos PV ryöstäisi sen EKP:n ja jakaisi rahat kehitysmaihin, se kiihdyttäisi väestöräjähdystä ja ilmastomuutosta. Nyt minun on jo ihan pakko kysyä Sinulta eräs vakava kysymys: oletko Akuliina täyttä ymmärrystä vailla?

Kuinka kauan luulet tosiaankin olevasi turvassa, kun virkavaltaa ei ole ja vankiloiden ovet avataan?

Hohhoijaa…

Tuhannen tekosyyn totalitaristi

Akuliina on valottanut itse omaa ajatteluaan. Sivistys.netistä voi käydä tutkimassa sitä, millaisena hän maailman näkee.

Hän kirjoittaa otsikolla Ei kansalaisaktivismille – kyllä suoralle toiminnalle.

Miten aktivismi eroaa kansalaisaktivismista? Näitä sanoja käytetään usein synonyymeinä kuvaamaan lähes mitä tahansa ulkoparlamentaarista ruohonjuuritason poliittista toimintaa.

Kansalaistoiminnan lähtökohdat toimintaan ovat kuitenkin aivan erityiset ja mielestäni myös pulmalliset. Ehdotan siis seuraavassa kansalaisaktivismin dogman hylkäämistä ja suoraan toimintaan ryhtymistä. Mutta miksi?

Kansalaistoiminta on toimintaa kansalaisena. Kansalaisuus taas on ongelmallisen ulossulkeva käsite. Se rajaa yhteiskunnassa toimimisen tietyille etuoikeutetuille – kansalaisille, jotka sitoutuvat tiettyyn valtiojärjestelmään ja sen kansalaisoikeuksiin ja –velvollisuuksiin. Esimerkiksi lainsäädäntö määrittää kansalaisuuden ulottuvuuksia, kuten minkälainen kansalaisena oleminen on palkittavaa, minkälainen taas tuomittavaa.

Oikeustieteen ylioppilaan pitäisi tietää ainakin se, miksi lainsäädännöllinen regulointi on luotu. Jos Akuliina opiskelee niin tämä asia on ilmeisesti mennyt ohi.

Lainsäädäntö määrittelee yhteiskunnallisen koodiston, jonka mukaan sopimuksen osapuolten – kansalaisten ja julkisyhteisöjen – oletetaan käyttäytyvän. Se on luotu omankäden ja vahvemman oikeuden estämiseksi – suojaamaan siis myös yhteiskunnan heikoimpia jäseniä.

Tämä anarkismi, johon Akuliina Saarikoski pyrkii, tulee toteutuessaan johtamaan vahvemman oikeuteen ja feodalismiin. Varsinainen reilukerho tämä anarkistipoppoo….

Ihmiset ovat valtiossa eri asemissa suhteessa valtioon. Voidaankin perustellusti kysyä, ovatko jotkut tavallaan enemmän kansalaisia kuin toiset? Esimerkiksi vakituisessa työssä olevat nauttivat paremmista kansalaisetuuksista kuin pätkätyöläiset, kansalaisjärjestöissä vaikuttavat saavat enemmän osakseen ministeriöiden kiitosta kuin suoran toiminnan aktivistit ja tietysti Suomen kansalaisuuden omaavat ovat täysin eri asemassa kuin väliaikaisella B-oleskeluluvalla maassa oleskelevat siirtolaiset.

Omien kansalaisten yhdenvertaisuutta pyritään – juuri tuolla – lainsäädännöllä sääntelemään ja takaamaan. Jokainen normaalilla järjellä varustettu ihminen ymmärtää sen, että siirtolainan (ulkomaalainen) on eri asemassa kuin oman maan kansalainen.

On varsin ymmärrettävää, että yhteiskunta arvostaa -avoimesti kansalaisjärjestössä, yhteiskunnallisesti arvokasta ja toivottua – vapaaehtoistyötä tekevää ihmistä enemmän, kuin naamioituneena ryöstelevää, mellakoivaa, murtautuvaa sekä lakeja yleisestikin rikkovaa tuttipulloterroristia. (Kiitos osuvasta uudissanasta Yrjöperskeleelle 😉 )

Vaikka Akuliinasta tai Antti Rautiaisesta tuntuisi vahvasti siltä, että yhteiskuntamme on kaikille avoin karkkikippo, niin idealistinkin on syytä muistaa sellainen vanha totuus, kuin there is no such thing as free meal.

Itse olen kiinnostunut nimen omaan suoran toiminnan politiikasta. Suora toiminta pyrkii irrottautumaan perinteisestä tavasta tehdä politiikkaa. Ei kirjoiteta vetoomuksia tai perusteta rekisteröityneitä yhdistyksiä tai marssita mielenosoituksessa eduskuntatalon ympäri, vaan pyritään ratkaisemaan poliittisia ongelmia itse ja suoraan. Suora toiminta voi olla esimerkiksi riippumattoman median perustamista, ruokapiirin tai pyörälainaamon pyörittämistä.

Toisaalta suoran toiminnan näkökulmasta suhtautuminen lakiin ja valtioon on eräällä tavalla välinpitämätöntä. Suora toiminta voi siis yhtä hyvin olla laillista kuin laitontakin.

Tässä on jälleen eräs Akuliinan sokeista pisteistä. Luulisi oikeustieteiden ylioppilaan ymmärtävän sen, ettei kenelläkään yhteiskunnan jäsenellä ole oikeutta päättää itse mitä osaa lainsäädännöstä noudattaa ja mitä ei. Ei yhteiskunta ole mikään monivalintatehtävä.

Kuuluisa historiallinen esimerkki (laittomasta) suoran toiminnan politiikasta onkin underground railroad – orjien pelastaminen etelävaltioiden plantaaseilta 1800-luvulla.Tämä toiminta ei varmasti ollut hyväksyttävää omassa ympäristössään. Silti se pelasti arviolta 100 000 ihmisen hengen.

Underground railroad opettaa, että tietyissä asioissa on vain uskaltauduttava ottamaan askel radikaalimman toiminnan suuntaan – koska se on oikein ja koska se on välttämätöntä. Silloin on tärkeää suunnata kriittinen katse toiminnan lähtökohtiin – eli omassa tapauksessamme kansalaisuuteen – jotka sitovat ja rajaavat toiminnan mahdollisuuksia.

Ja taas väärin. Kun joku ihminen rinnastaa Suomessa vuonna 2008 harjoitettavan maahanmuuttopolitiikan USA:ssa 1800-luvulla harjoitettuun rotuerotteluun, niin hänen olisi syytä tarkastaa onko suhteellisuudentaju kadonnut.

Akuliina heittää kirjoituksensa lopussa peitellyn uhkauksen ilmaan:

Mitkä ovatkaan aikamme kysymykset, jotka vaatisivat yhtä radikaalia ja uskaliasta toimintaa?

Sitä ja ensimmäisiä anarkoanttien ja akuliinojen ihmisuhreja odotellessa. Kuten Lakatos Mirzad sanoi, kun sytytetään tulipaloja roskiksiin, jonakin päivänä jonkun koti palaa.

Lähteet: STT, HS, IS, IL, KEPA, Journalisti-lehti,

Jk. Kommentti.fi:ssä on myös eräs näkemys akuliinailusta.


Site Meter

Akuliina Saarikoski on aina ajoittain hypännyt esille sieltä missä yhteiskunnallisesti epätoivottua liikehdintää on ollut havaittavissa. Hassuinta tässä pikkutytössä on se, että hän haluaa toimia – muka anonyyminä – ns. kansalaisaktivistina, mutta hänen egonsa näyttää olevan niiiiiiiiiiin suuri, että hänen pitää kuitenkin päästä esiin ja seistä huomion keskipisteessä.

Kun Akuliinan touhuja katselee vähänkin pidemmän ajanjakson valossa, niin kovin kaukana ei ole välttämättä enää epäilys siitä, että hän ei voi kovin hyvin ja haluaa alistaa muut ihmiset tahtonsa alle.

Karhunpalvelus seksuaalivähemmistöille

Viimeksi tämä wannabe-vallankumouksellisemme esiintyi hetki sitten SETA:n järjestämän rauhanomaisen Gay Pride-marssin yhteydessä – vähemmän rauhanomaisesti.

Jo ennen kyseistä marssia hän levitteli Facebook-yhteisössä tällaista julistusta:

Pink black block -ryhmittymä oli ilmoittanut, että se marssii kulkueen mukana mustapinkeissä asuissaan. Anarkistiryhmittymä halusi – oman ilmoituksensa mukaan – kyseenalaistaa Seta-yhdistyksen seksuaalipolitiikkaa sekä ravisuttaa vuosia samanlaisena pysynyttä Pride-marssia.

Ryhmän teemana on viha. Ryhmän lähettämässä tiedotteessa kerrotaan, että vihaan liittyy myös väkivalta.

Tämä Akuliinan edustama anarkistiryhmä ilmestyi siis kutsumatta paikalle – ei tukeakseen seksuaalivähemmistöjä – vaan päästääkseen esille ja etsien mahdollisuutta mellakoida, aiheuttaa tuhoa ja levittää sanomaansa väkivalloin. Myös marssin viralliset järjestäjät pelkäsivät väkivaltaa kulkueen aikana näiden kuokkavieraiden taholta.

Olemme huolissamme vastamielenosoituksesta. Sillä ei ole mitään tekemistä meidän kulkueemme kanssa, ja olemme ilmoittaneet siitä poliisille

, Pride-koordinaattori Essi Vauras sanoi. Erityisen huolestuttavina järjestäjät pitivät näiden vastamielenosoittajien kehotuksia väkivaltaan.

Se voi olla heille vain vitsi, mutta Facebook-kutsussa kehotetaan ottamaan polttopullot mukaan.

Tuossa Facebookin kutsussa julistetaan myös kuolemaa heterokulttuurille queer jihad -huudahduksella.

Onneksi nämä anarkoapinat eivät saaneet tällä kertaa rähinää aikaan. Kuluneen viikon uskomattominta-paskaa-kommentti-palkinnon voitti tällä kierroksella nimellä Illusia Girs esiintynyt todellisuudentajunsa kadottanut anarkistinreppana. Hän ilmoitti, että äärikristityt saattaisivat aiheuttaa häiriöitä ja väkivaltaa. Jokainen voi käydä katsomassa täältä sen, ketkä todellisuudessa häiriköivät.

Tuli mieleen, että miten mahtaa kristitty ja konservatiivinen homoseksuaali suhtautua tällaiseen toimintaan? SETAn mukaan heitä kuitenkin on suurin osa tästä joukosta ja näillä marsseilla on pyritty lisäämään suvaitsevaisuutta heitä kohtaan.

Anarkisteja tämä ei tietenkään kiinnosta. Missä tahansa Akuliina ystävineen saa häiriötä aikaan täyttää heidän tarpeensa – uhreista ja tuhoista välittämättä.

Eläinoikeudet narsistin keppihevosena

Myös eläinten oikeudet ovat olleet lähellä Akuliinan sydäntä – tai ainakin ne ovat tarjonneet hänelle erään toisen keinon poseerata egollaan ja fasaadillaan julkisuudessa.

journalisti

Asiasta on kirjoiteltu pariinkin otteeseen aikaisemmin.

Ylen A-studio esitti 28. marraskuuta Oikeutta Eläimille -yhdistyksen kuvaamaa materiaalia suomalaisilta eläintuotantotiloilta. Kuvamateriaali käynnisti laajan julkisen keskustelun tuotantoeläinten kohtelusta.

YLE toi julkisuuteen suomalaisilla sika-, kana- ja broileritiloilla – laittomasti ja rikollisia keinoja käyttäen – kuvattua materiaalia. Kuten Journalisti-lehti asiaa kommentoi OE:n tiedotustoiminta vaikuttaa silti ammattimaiselta.

Ja miksiköhän se vaikutti ammattimaiselta?

Johtuisikohan tämä siitä, että Akuliinan isukki -TV 1:n ajankohtaisohjelmien toimituspäällikkö Jyrki Saarikoski – unohti ammatillisen etiikkansa ja lähti mukaan tyttärensä egopurkaukseen. Jyrki Saarikosken mukaan perhe­suhteilla ei ollut tekemistä sen kanssa, että Oikeutta eläimille -yhdistyksen materiaali päätyi nimenomaan A-studion julkaisemaksi.

He hoitivat asian ihan omin päin, minusta riippumatta,

Uskokoon ken haluaa – minä en. Ihan mielenkiinnosta – tähän asiaan liittyen – voisi käynnistää projektin. Minulla on tiedossani rutkasti yhteiskunnallista vääryyttä ja epäarvoisuutta sisältäviä asioita. Voisin melkein lyödä vetoa, että hyvinkään valmisteltu asia ei etene tuolla Mokuradiossa ilman henkilökohtaisia – Akuliinan tapauksessa aika läheisiä – suhteita ja oikeaa agendaa.

Nykyisin oikea agenda pitää sisällään rikoksiin ja vallankumoukseen yllyttämistä, kommunismia, anarkismia, yhteiskunnan tuhoamista ja monikulttuuria.

Oikeutta eläimille-yhdistys on muuten EVR:n – Eläinten vapautusrintaman – suojakilpi – hieman samoin kuin Sinn Fein oli IRA:n suojakilpi pahimman terroriaallon kiihkeimpinä aikoina. Tämä EVR on irtisanoutunut julkisesti oikeudenkunnioituksesta ja se voidaan varsin selkeästi luokitella yhteiskunnan rakenteita väkivalloin murtamaan pyrkiväksi organisaatioksi – terrorijärjestöksi.

FBI ja ATF ilmoittivat 18. maaliskuuta 2005 Eläinten vapautusrintaman ja Maan vapautusrintaman olevan väkivaltaisia ääri-eläinoikeustaistelijoita ja eko-terroristeja, jotka kohdistavat yhden suurimmista terroristiuhista kansalle.

Varsin mielenkiintoinen on muuten Suojelupoliisin entisen päällikön Seppo Nevalan kommentti näissä järjestöissä puuhailevista henkilöistä. Nevala totesi, että näihin eläinaktivistiryhmiin liittyy julkisuushakuisuus.

Talonvaltauksen taktiikkaa

Akuliina on osallistunut myös – kaikkien muiden anarkistien tavoin – myös muihin rikoksiin. Itsensä joissain lähteissä oikeustieteen ylioppilaana esittelemä egotaristimme on osoittanut halveksuntaansa myös omaisuudensuojaa ja lainsäädäntöä vastaan. Totuuden Njet-liike kertoo nimittäin Akuliinan antaneen toisille pikkukriminaaleille valtausohjeita 17.6.2005 Kira Gronowin toimittamassa kirjoituksessa.

1. Suunnitellaan.

”Aluksi vain pieni porukka tiesi valtauksen ajan ja paikan. Sitten laitettiin sana leviämään.”

Aktivistit eivät halua paljastaa, miten vallattavaksi sopiva talo löytyy ja miten sinne pääsee sisään.

2. Siivotaan.

”Kun talo oli vallattu, moppasimme lattiat ja kannoimme patjoja sisään.” Rakennukseen majoittui nuoria ja pitkäaikaisasunnottomia.

”Onneksi muutama talon vessoista toimii. Ensin oli sähkötkin, mutta ne laitettiin poikki. Ruokaa olemme saaneet ystävältä, joka on kaupassa töissä. Hän laittaa roskikseen menevää tavaraa syrjään.”

3. Tiedotetaan. Valtauksesta kerrottiin tiedotusvälineille ja talon omistajalle.

”Sitten levitettiin kaupungille hirveästi flaijereita ja julisteita.”

Talonvaltaajien tavoitteena on vuokrata talo nimellisellä summalla ja saada sinne esimerkiksi kulttuurikeskus ja asuntoja.

”Onhan se järjetöntä, että keskustassa on talo tyhjänä samaan aikaan kun on asunnottomia ja nuorilta puuttuu tiloja.”

4. Vastataan toimittajien kysymyksiin. Esimerkiksi tällaisiin: miksette mene valtaamaan taloja maalle? Koko muu Suomi on täynnä tyhjiä taloja!

”Helsingissäkin on paljon tyhjiä rakennuksia. Mutta kyllä me kannustetaan myös maalla asuvia valtaamaan taloja.”

5. Hengaillaan. Vallatussa talossa voi jutella, lukea, löhötä, kuunnella musiikkia – ja juhlia.

”Heti ensimmäisenä iltana oli bileet. Vietimme talossa myös kolmivuotiaan tyttäreni synttäreitä, sytytimme paljon kynttilöitä ja lauloimme.”
”Kaikki muut paitsi sinipukuiset ovat erittäin tervetulleita käymään. Tänne voi tulla vaikka pitämään oboekonsertin, var så god!”

6. Odotellaan häätöä. Koskaan ei tiedä, kauanko vallatussa talossa saa olla. ”Poliisi tarkkailee tilannetta. Toivomme kuitenkin, että talon omistaja suostuu neuvotteluihin.”

Varsin suunnitelmallista – ja yhteiskunnallisesti haitallista – toimintaa. Tässä laiton tunkeutuminen ja vahingonteko tapahtui siis kesällä 2005 Vuorikatu 4:ssä Helsingin keskustassa. Ns. valtaus kesti kaksi viikkoa, kunnes poliisi tyhjensi talon rikollisista. Viisikerroksinen kivitalo oli tätä ennen neljä vuotta tyhjillään.

Tämä oikeuttaa Akuliinan kaltaisten yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyvien – mutta kuitenkin samaan aikaan yhteiskunnan subventioita härskisti hyväksikäyttävien – työmarkkinatukivallankumouksellisten rikkomaan omaisuuden suojan ja tekemään taas kerran mitä huvittaa.

Akuliinan tapauksessa tulee mieleen, että jos oikeustieteen ylioppilas suhtautuu jatkuvasti lakiin halveksien ja epäkunnioittavasti, olisiko yliopiston syytä sulkea tällaiset Akuliinat opintojen ulkopuolelle?

Turussa nimittäin tapahtui niin, eräs lääketieteen opiskelija suljettiin määräajaksi opiskelujen ulkopuolelle. Näin siksi, että hän heitti ilmaan hieman epäkorrektin kommentin suljetussa nettikeskustelussa.

Nyt näyttää siltä, että tämä aihe tuntuu paisuvan sen verran laajaksi, näin ollen joudun lopettamaan tähän ja palaamaan asiaan jatkokirjoituksen muodossa. KEPA, Maanystävät ja Akuliinan omat möläytykset ja maailmankatsomus ovat seuraavan osan aiheet.

Pysykää lepakkokanavalla… 😉

Lähteet: STT, HS, IS, Wikipedia, FBI, ATF, Journalisti-lehti

Päivitys 010708: Myös Yrjöperskeles käsittelee näitä tuttipulloterroristeja.

Päivitys 040708: Jatkoa tälle kirjoitukselle löydät täältä.


Site Meter

Sarjassamme huumoria huomaan, että monesti todellisuus ajaa keksityn huumorin ohi iloisesti ryskyen.

Kaikkien suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa lokittavien pikku anarkomarkojen ja prekaeetujen ikioma Takku kertoo meille anarkian alalahkon, ns. eläintensuojelun, suurista saavutuksissa taistelussa universaalia pahuutta vastaan:

Kolme kanaa vapautettu avoimesti
maanantai, 12.05. 2008 @ 08:11

Eläinten vapautusKanat saivat uuden kodin – avoin vapautus tehokanalasta

Kolme eläintenystävää vapautti avoimesti kolme kanaa suuresta kanalasta Etelä-Suomessa 11. toukokuuta 2008. Kanat vapautettiin, koska niiden olot häkkikanaloissa ovat surkeat.

Suojavaatteisiin pukeutuneet aktivistit nostivat kanat varovasti laatikkoon. Vapautetut kanat on viety uuteen kotiin, jossa ne saavat elää hyvää kananelämää.

– Suomen kanaloissa on noin kolme miljoonaa kanaa. Niistä 85% elää häkeissä, joissa kanoille on tilaa A4-arkin verran. Tehokanaloissa on mahdotonta huomioida kanojen tarpeita. Niiltä riistetään oikeus hyvään
elämään ja niitä kohdellaan robottimaisina munantuottajina pikemminkin kuin elävinä ja tuntevina yksilöinä, joilla on arvo itsessään, sanoo Cajsa Nykvist, yksi vapauttajista.

– Kun sain tietää miten kanoja Suomessa kohdellaan, tunsin olevani moraalisesti velvollinen toimimaan. On sääli, että tällä kertaa pystyimme vapauttamaan vain kolme kanaa, mutta tuntuu hyvältä että ainakin ne saavat nyt tuntea oikean maan jalkojensa alla, sanoo Mathias Smulter.

– Tämä teko on ensisijaisesti symbolinen. Toivon että se saa ihmiset kyseenalaistamaan ihmisten suhtautumista eläimiin maataloudessa. Minulle on tärkeää toimia avoimesti, niin että asiallinen keskustelu on mahdollista, sanoo Emma Nykvist.

Jännää – suuret vapautustaistelijat suojavaatteissaan… 😉
Tähän ei oikein voi sanoa edes chicken…. Pitäisiköhän tyytyä kysymään, että luuleekohan muna olevansa kanaa viisaampi tässä tapauksessa?

Kot, kot, kot…

Lähde: Pahkasik…ei kun Takku

Jk. Myös reino on yltynyt vapautuspuuhiin.

Minulla on ehdotus totaalikieltäytyjien kohteluun. Hehän ovat De facto jättäytyneet omatoimisesti järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle – sen desperadoiksi.

Kyse ei ole sanan- eikä mielipiteenvapaudesta. kyse on aktiivisesta toimesta – ns. kansalaistottelemattomuudesta – jossa yritetään lakia rikkomalla painostaa yhteiskunta muuttamaan lainsäädäntöä yhden kiittämättömän marginaaliryhmän etujen vuoksi. Tämän vuoksi hieman ihmetyttää, miksi Amnesty International, joka on ilmoittanut tukevansa ainoastaan aktiivisesta väkivallasta pidättäytyneitä mielipidevankeja, tukee kuitenkin suomalaisia totaalikieltäytyjiä.

Kenelläkään meistä ei ole yhteiskunnan jäseninä oikeutta päättää mitä lakeja noudattaa ja mitä rikkoo. Se kuka näin tekee on siirtänyt itsensä yhteiskunnan ulkopuolelle. Tällainen yksilö tulee sulkea myös yhteiskunnan tarjoamien palvelujen ulkopuolelle.

Olen pitkään kannattanut varusmies- ja siviilipalveluksen ulottamista koko ikäluokkaan – myös tyttöihin. Tasa-arvon lisäksi tällaisella kokemuksella on sosiaalinen aspektinsa. Lisäksi nuorten ikäluokkien työ vanhusten, vammaisten ja lasten parissa on omiaan luomaan oikeaa kansallista yhteisöllisyyttä. Asiaan tarttui viime viikolla myös Puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala.

On tietysti siten, että totaalikieltäytyjiä ei mielestäni pitäisi sulkea vankilaan. Parempi ratkaisu näille ihmisille – jotka eivät halua antaa yhteiskunnalle mitään vastineeksi saamastaan koulutuksesta, huolenpidosta, terveydenhoidosta tai muista yhteiskunnan tuottamista palveluista – olisi sulkea heidät täysin yhteiskunnan ulkopuolelle määräajaksi. Ei KELA-korttia, ei terveydenhuoltoa, ei passia, ei sosiaaliturvaa, ei poliisin turvaa, ei oikeusturvaa, ei ambulanssia, ei palokuntaa, ei julkista liikennettä – ei mitään yhteiskunnan tuottamia palveluja.

Samaa käytäntöä voisi soveltaa myös muihin asosiaalisiin ryhmiin – anarkisteihin, kettutyttöihin, ympäristöterroristeihin ja yleensäkin ottaen kaikkiin niihin, jotka uskovat omankädenoikeuteen ja oman moraalinsa ehdottomuuteen.

Aivan turhaa on kuluttaa yhteiskunnan varoja sellaisiin ihmisiin, jotka eivät halua olla kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan jäseniä. Vankipaikan perustaminen maksaa noin 200 000 euroa ja yksi vankeuspäivä noin 150 euroa – yhteiskunnalle.

Lähteet: MTV3, STT, HS

Kas, kas… huomasin Vähemmistövaltuutetun toimiston muokanneen internetsivujaan.

Virheellinen tieto siitä, että Asianajajaliitto olisi – muka – viranomainen oli kadonnut – tai sitten piilotettu siten etten ainakaan minä löytänyt sitä ensituntumalla.

Vähemmistövaltuutettu oli muokannut myös sananvapausosiotaan. Myös oma sananvapauteen liittyvä suosikkilauseeni on päässyt tuonne viranomaisen sivuille.

Mutta, mutta…

Verratkaa vähemmistövaltuutetun väännöstä:

Toisaalta jokaisella on sananvapaus, mikä tarkoittaa oikeutta pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta. Sananvapauden suojan piiriin ei kuulu ainoastaan sellaiset tiedot tai mielipiteet, jotka otetaan vastaan mielellään tai joita pidetään harmittomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaiset, jotka koetaan häiritsevinä ja epämiellyttävinä. Näin ollen esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamispolitiikan kritisoiminen kärkevälläkin tavalla on sallittua.

Siihen miten se oikeasti kuuluu:

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Haiseeko jonkun muunkin nenään? Tuntuuko jostain muustakin kenties siltä että joku on kusaissut vihtaan?

Lähteet: EIT, Vähemmistövaltuutettu

Joudun täyttämään kansalaisvelvollisuuteni ja ilmiantamaan tässä kirjoituksessani vähemmistövaltuutetulle erään netistä löytyneen nettirasismia sisältävän sivuston.

Muun tekstin joukosta löytyy kaksi mielipidepoliisimme kieltämää pahaa – siis rasistista – sanaa. Löytänette ne itse tuolta

Eli ne kaksi kiellettyä sanaahan ovat seuraavan lainauksen mukaan:

Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri”-sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön”

Näin siis kirjoittaa vähemmistövaltuutettu ja levittää siis itse noita kahta sanaa yleisön keskuuteen internetissä. Eikö tämä ole juuri pahimmillaan sitä internetrasismia?
Eikö tämä ole sellainen rasistinen rikos (jolle toki täytyy jossain vaiheessa määrittää käsitteen lisäksi lainsäädäntö – ehtiihän sitä… pääasia että löytyy jotain millä syyttää ja tuomita – lainsäädännönhän ehtii tehdä myöhemminkin…)

Demlan tapaan ja niitä kansandemokraattisia esikuvia noudattaen…

Hopi, hopi vähemmistövaltuutettu – tekemään itsestänne tutkintapyyntöä Valtakunnansyyttäjävirastoon. Siellä on eräs näiden asioiden suhteen varsin (yli?) innokas nuori mies…

Hetkinen… tulipa mieleen…

Syytetäänkö nyt minua kun olen linkittänyt nuo kaksi rasistista sanaa? Itse niitä kuitenkaan tähän kirjoittamatta ja ilman tarkoitusta kiihottaa ketään tai mitään ryhmää vastaan?

Kas, siinä taas kerran mielenkiintoinen kysymys…

Ai niin… Teenpä saman tien toisenkin ilmiannon – vaikka tässä tapauksessa rikos on vanhentunut.

Tosin Mika Illman voisi kokeilla jos hän saisi lainsäädännön takautumisperiaatteenkin joustamaan sananvapauden ja yksilönoikeuksien tavoin haluamaansa suuntaan. Jos tulokset eivät taivu halutuiksi, ainahan asiasta voi kirjoittaa omakätisesti vaikka väitöskirjan.

Ja sitä voi tietysti käyttää Illmanin tapauksessa oikeudellisena lähde- ja tulkintamateriaalina seuraavissa tulevissa oikeudenkäynneissä nettirasisteja, rasismirikoksiin syyllistyneitä tai muuten vaan toisella tavalla kuin Mika ajattelevia rikollisia – eli toisinajattelijoita – vastaan.

Ai anteeksi, jäin hieman kiinni Mikan ihmeellisen ajatusmaailmaan. Se toinen ilmianto koskee vuoden 1939-1940 Seura-lehden toimituskuntaa. Nämä rasistit olivat ilmeisesti onnistuneet aiheuttamaan fasistisen Suomen hyökkäyksen rauhallisen Neuvostoliiton kimppuun.

Sieltä kun löytyy esimerkiksi tällainen kuva – teksteineen:

Ja se kuvateksti on näin karmaiseva:

Ryssien lentokone matkansa päässä.

Ja nämä saatanan äärioikeistolaiset (kuten Mika luonnehti libertaali Mikko Ellilääkin masinoimassaan neuvostomallisessa näytösoikeudenkäynnissä … ) sotakiihkoilijat olivat myös muutenkin rasisteja:

Tämän vaiheen haluan sitten tosiaan nähdä. Kun Mika on saanut taannehtivuusasiat haluamaansa kuntoon, onkin varsin mielenkiintoista nähdä kuinka hän saa syylliset haastettua oikeuteen ja vastuuseen hirveistä rasistisista rikoksistaan…

Haudoistaan ja kuoleman takaa…??????

(Psst… Kannattaisiko kokeilla kuitenkin taannehtivaa lainsäädäntöä vielä hengissä oleviin henkilöihin? Nuo vaaralliset ja rasistiset kuvat on nimittäin julkaistu uudelleen vuonna 2002. Julkaisijana Yhtyneet kuvalehdet Oy… Puskii… )

Tuli muuten mieleen eräs varsin tunnettu pätkä, hieman muokattuna:

On, on perkelettä.
Tulis kuula ja tappas.
Kyllä sitten pitää olla hommaa.
Ja pakolaisavun pösöt istuu keinutuolissansa ja laskee avustustrokausrahoja.

Minä sanon, että jos jostakin tulis vielä semmonen ihminen, jonka päätä ei olis ihan kokonansa tällä koohotuksella sekoitettu. Meinaan ettei se ymmärtäs mailman menosta muuta kun sen mikä on järjellistä ja tarpeellista, niin sanon minä että se ihmettelis. Kun isot miehet vetelee tämmöstä kelkkaa pitkin mettiä edestakasin…

Mutta tää on sotaa ja pösöt tarttee halpatyövoimaa . Jaa-a lähdetääs taas…

Koskahan nämä Suomen herrat oppivat olemaan lyömättä päätään monikulttuurin mäntyyn ja näennäisdemokratiaan?

Lähteet: Vähemmistövaltuutettu, Seura, Väinö Linna: Tuntematon sotilas.

Eräs pitkään ilmassa ollut epäilys on saanut vahvistuksen. Vihreät ovat vasemmistopuolue. Virallisestikin.

Helsingin vihreät

Asian tunnusti nuori ViNoilijamme Tapio ”Jakenpoika” Laakso (uusstalinistit) tuoreessa VirheetDe Rödan äänenkannattajana toimivassa Vihreä Lanka -lehdessä.

Hän arvosteli kirjoituksessaan Vihreiden harjoittamaa SDP:n arvostelua. Sitä ei pitäisi Tapsan mielestä tehdä tai sitä pitäisi ainakin vähentää.

Politrukki Laakso komentaa ja ohjaa tovereita seuraavasti:

Politiikassa pahinta kilpakumppania pitää hieman läimiä, mutta vihreiden demariviha on menossa liiallisuuksiin.

Laakson mukaan sosiaalidemokraattien surkeuden vatvominen haittaa oman politiikan tekemistä.

Vihreät eivät ole porvaripuolue, siksi syksyn kunnallisvaalien jälkeen vihreiden pitää etsiä kunnallistasolla yhteistyötä myös demarien suunnasta. Punavihreän akselin hallitsemat kunnat toisivat hyvää vastapainoa hallituksen porvariyhteistyölle.

Vihreät eivät ole porvaripuolue.

Herää kysymys, mitä helvettiä sitten Virheet De Röda tekee porvarihallituksessa?

Toivottavasti nyt myös kaikki sellaiset, jotka ovat hyväntahtoisesti uskoneet tuon jälkistalinistien johtaman lauman ajavan ympäristöasioita ja olevan porvaripuolue, uskovat totuuden. Vihreät eivät usko yksilönvapauteen eivätkä perinteisessä mielessä myöskään omaisuudensuojaan.

Vihreät ovat erinomainen esimerkki siitä miten yhteisöllisyys muuttuu eräiden tuohonkin liikkeeseen soluttautuneiden äärivasemmistolaisten totalitaristien ja muiden yhteiskuntaa murentamaan pyrkivien ääriainesten suissa ja käsissä irvikuvaksi siitä mitä se todellisuudessa on.

Nämä omaisuudensuojan ja yksilönvapauksien rajoittamiseen – kaikesta sanahelinästä huolimatta – pyrkivät hyvinvointiyhteiskunnan subventiolla kumoustaan puuhaavat vallankumouspuuhastelijat ovat surullinen esimerkki siitä millaista jälkikasvua itsekkyys ja välinpitämättömyys tuottaa.

Pahimmillaan vääristymä kulkee siinä, että nämä vallanhimoiset pullamössöpaskiaiset rinnastavat touhunsa vuoden 1918 punakaarteihin.

Irvokasta.

Suurin osa punakaartilaisista taisteli paremman elämän ja todellisten ihmisoikeuksien puolesta – torpparit saivatkin voittajan kädestä armahduksen maaorjuudesta ja viljelemänsä tilat omikseen. Tuon ajan punaisten johtajat käyttivät – aivan samoin kuin nykyäänkin – massavoimaa omien tavoitteidensa eteenpäin viemiseen.

Ja niissä tavoitteissa torppareiden ja työläisten oikeudet olisi murskattu rautaisella tsekalaisella saappaankorolla ja kaikki kansanosat olisi alistettu isovenäläisellä nagaikalla orjuuteen ja vasemmistolaiseen luokkahygienian kynsiin.

Yhteisöllisyys ja heikommasta huolehtiminen eivät ole mitään vasemmistolaisia arvoja – vaikka jotkut tahot niin yrittävät uskotellakin. Ne ovat huomattavasti vanhempaa alkuperää kuin ns. vasemmistolaisuus.

Nuo arvot ovat sisäänrakennettuina kaikissa vahvoihin siteisiin rakentuvissa yhteisöissä ja kulttuureissa.
Nuo ovat olleet aikanaan koko suomalaisen yhteiskunnan pystyssä pitäneitä arvoja. Ja niiden pitäisi olla sitä vieläkin.

Minä inhoan tällaista vihervasemmistolaisuutta – sen tympeimmässä, konservatiivisemmassa ja rajoittuneimmassa muodossaan.

Todellinen keskinäinen solidaarisuus ja yhteisöllisyys kuuluvat luonnollisena ja vahvana osana puolestaan omaan – kansallismieliseen – maailmankuvaani. Olemme pieni kansa ja meidän pitää pitää keskenämme yhtä tässä muuttuvassa ja epävakaassa maailmassa.

Myös ympäristön- ja luonnonsuojelu ovat saaneet varsin irvokkaan muodon tämän joukon käsissä. Suurin paradoksi liittyy siihen että – suurin osa – vihreistä puhuu samaan hengenvetoon ympäristönsuojelusta ja ilmastomuutoksesta kehitysavun lisäämisen ja sitä tietä väestöräjähdyksen edesauttamisen kanssa.

Jösses…

Jos Virheet De Dorka – ja sen militantein osa – saavat joskus vallan, se tarkoittaa huonoja uutisia kaikelle sille mitä tuo puolue muka puolustaa ja suojelee. Ehdoton ja absoluuttinen valta turmelee – ja pahiten se turmelee sellaisia, jotka tavoittelevat valtaa kateuteen ja toisten oikeuksien rajoittamiseen perustuvan ideologian pohjalta. Vihreässä utopiassa kansalaiset valjastetaan Sen Ainoan Oikean Totuuden eteen – tekemään orjatyötä muutaman vallanhimoisen totalitaristin johtaessa alamaisiaan kohti punavihreää helvettiä.

Ja vallankumous syö perinteisesti lapsensa aamupalaksi. Mutta siihen tautiin on olemassa varsin yksinkertainen parannuskeino:

Lähde: Vihreä Lanka

Katariina Lillqvist jatkaa valitsemallaan tiellä.

Mannerheimin jälkeen hänen seuraava kohteensa on toinen kuollut – ja näin ollen puolustuskyvytön – suomalainen suurmies, arkkiatri Arvo Ylppö.

Lillqvist kertoili Kevätkumpu-festivaalilla Outokummussa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa suunnitelmistaan tehdä seuraava nukkeanimaationsa arkkiatri Arvo Ylpöstä.

Ilta-Sanomien mukaan Lillqvist suunnittelee animaatiota, jossa paneuduttaisiin Suomessa – hänen mukaansa – 1920-40-luvuilla kannatusta saaneeseen Natsi-Saksalta vaikutteita saaneeseen rotuoppiajatteluun.

Tamperelaisohjaaja Lillqvist mainitsee Ilta-Sanomille perehtyvänsä myös arkkiatri Arvo Ylpön rooliin suomalaisessa rotuhygienia-ajattelussa.

Hetkinen…

Lillqvist hyökkää tässä Ylpön elämäntyötä vastaan. Sitä työtä, josta STT julkaisi tänään erittäin positiivisen uutisen.

Uutinen kertoo, että Suomessa syntyi viime vuonna 58 729 lasta. Syntyneiden määrä on säilynyt lähes muuttumattomana, sillä vuonna 2006 syntyi 111 lasta enemmän kuin viime vuonna. Alle vuoden ikäisiä lapsia kuoli vain 161. Määrä on pienin 90 vuoteen.

Ja tämä kehitys on Lillqvistin mielestä rotuhygieniaa?

Arvo Ylpön elämäntyö liittyi siihen, että hän oli lastentautiopin professori, arkkiatri ja suomalaisen neuvolajärjestelmän isä. Kansainvälisesti Ylppö tunnettiin keskostutkimuksistaan.

Ylppö sai tutkimuksissaan selville, että keskosten menehtyminen johtui yleensä jostakin hoidettavissa olevasta sairaudesta, ei epäkypsyydestä kuten tuolloin yleisesti ajateltiin. Tämä havainto johti keskostutkimusten ja hoidon kehittämiseen. Ja näiden kahden asian – neuvolajärjestelmän ja keskostutkimusten seurauksena – lapsikuolleisuutemme on maailman pienin.

Tällä syntyvyydellä – ilman sosiaaliturismin tuomaa riemua – Suomi ei ole mikään uhka maapallolle – ei edes väestökehityksen suhteen. Olen suhteellisen vakaasti sitä mieltä, että nykyinen noin viiden miljoonan henkilön väestömme on – edelleen – sotien aiheuttama vääristymä.

Tämä ongelma katoaa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana näiden ikäluokkien mukana historiaan.

On järjetöntä yrittää lisätä – tai edes ylläpitää nykyistä – populaatiotamme nykyisessä maailmassa. Tulevaisuudesta tässä puhumattakaan. Nykyisenä aikana meidän tulisi huolehtia siitä, että keskitymme oman hyvinvointimme ylläpitämiseen – omin voimin. Lisäksi meidän pitäisi rehellisesti tunnustaa, että savupiipputeollisuus muuttaa pois Suomesta. Kun keskitymme teknologiaan, keskittymisen pitää kohdistua innovaatioihin ja tulevaisuuteen.

Ylpön luoma järjestelmä edesauttaa siinä, että ne kansalaiset jotka syntyvät ovat mahdollisimman terveitä ja heillä on mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Myös sen, että heidän vammaisuutensa on tiedossa ja heille pystytään näin takaamaan jo lapsuusvuosista alkaen samanlainen ihmisarvoinen elämä.

Lillqvistin esiinmarssin takana paistaa pyrkimys lakkauttaa kansallisvaltioon perustuva hyvinvointijärjestelmämme. Lillqvistin äänenpainot muuttuvat aina tarpeen mukaan – välillä hän haikailee kommunismia välillä monikulttuurisuutta.

Yhtä kaikki – nämä yhteiskuntamallit tuhoavat väistämättä suomalaisuuteen perustuvan hyvinvointiyhteiskuntamme – ja korvaavat sen jollain aivan muulla.

Lilliqvistin missiota voisi hyvällä omallatunnolla kuvata sanaparilla vasemmistolainen rotuhygienia.

Tällaisten lilliqvistien edustama vasemmistolaisuus on väärinymmärrettyä ja vääristynyttä yhteisöllisyyttä – oikeastaan se ei ole edes yhteisöllisyyttä. Se on kateudesta ja pahasta olosta kumpuavaa totalitarismia – sellaista, joka ei suo loppupelissä kenellekään muulle kuin omalle itselle yhtään mitään.

Minulla on muuten ehdotus, mitä näille lillqvisteille, anarkomarkoille ja prekaeetuille pitäisi ihan noin oikeasti tehdä (kiitokset inspiraatiosta IDA:lle, jatkoin hieman ajatuskulkuasi eteenpäin 🙂 )

Jos – tai kun – suomalainen demokraattinen hyvinvointiyhteiskunta ei kiinnosta, voisimme irrottaa – eurooppalaisittain – suurehkosta maapinta-alastamme sopivan määrän joutomaata ja luovuttaa tämä alue näille haihattelijoille.

Silloin nämä saisivat kerrankin kokeilla unelmayhteiskuntaansa ilman fasistien ja natsien häirintää.

Tässä on kyllä olemassa eräs vaaramomentti. Jonkin ajan kuluttua rajamme olisivat täynnä turvapaikanhakijoita ja työmarkkinatukivallankumouksellisia.

Lähteet: Aamulehti, STT, Karjalainen, Wikipedia

Minusta on varsin hassua, että nämä suomalaisen yhteiskunnan maksaman työmarkkinatuen – ja muiden sosiaalisten subventioiden – varassa vallankumousleikkejään leikkivät anarkomarkot ja prekaeetut eivät ole sitten tyytyväisiä mihinkään.

IS

Kun he valtaavat – l. varastavat – toisten omaisuutta ja julistavat näistä ns. autonomisia sosiaalikeskuksia, niin luulisi heidän olevan tyytyväisiä saavuttamastaan olotilasta.

Vaan ei.

Kun anarkiaan on päästy ja se alkaa toimimaan todellisuudessa, näiden tekovallankumouksellisten ja – muka – yhteiskunnan ulkopuolelle heittäytyneiden ns.anarkistien tuleekin äkkiä ikävä myös yhteiskunnan väkivaltakoneiston – eli poliisin – suojaa (Puhumattakaan sitten sosiaaliavustuksista ja työmarkkinatuista – ilman niitä tämä larppaus loppuisi varsin äkkiä… ).

Yksi valtaaja jouduttiin viemään sairaalaan, kun joukko vastavallankumouksellisia hyökkäsi entisessä Viirus-teatterissa majailevien talonvaltaajien kimppuun viime viikon lauantai-iltana.

Kaupungin talonvaltaajille vuokraamassa talossa oli runsaasti työmarkkinatukivallankumouksellisia ja näiden hang-aroundeja viettämässä iltaa, kun kello kymmenen aikaan paikalle saapui noin kymmenen ulkopuolisen joukko.

Paikalle saapunut porukka aloitti anarkian – sen todellisimmassa muodossaan. Nämä vastavallankumoukselliset alkoivat heitellä taloa kivillä ja pulloilla. Yksi sisällä olleista nuorista sai ulkopuolelta heitetyn pullon päähänsä, ja toiseen osui kivi. Anarkian seurauksena myös osa tämän homevaurioisen talon ikkunoista rikkoutui.

Poliisin mukaan tilanne talolla oli erittäin sekava.

Vaikea sanoa kuka siellä teki ja mitä, mutta olemme tarkastaneet muutamien paikalta löydettyjen henkilötietoja. Katsotaan mitä siitä selviää

Näin kertoo päivystävä komisario Jussi Huhtela Helsingin poliisista.

Poliisin hälyttivät paikalle talonvaltaajat. Talolle hyökänneessä joukossa oli sekä nuoria että aikuisia ihmisiä.

Kannattaa muistella mitä eräs näiden larppaajien johtohahmoista – Operator Jack – totesi hetki sitten City-lehdelle:

City.fi

Jos tänne tulee joku riehumaan, me hoidetaan se. Niin kuin himassa. Jos joku tulee sun luokse rettelöimään, et sä hae vartijoita, vaan puutut siihen itse.

Niinpä näkyy… Puheet olivat taas puheita ja tekemättömät teot tekoja.

Ikävintä tässä on se, että anarkistit eivät tajua lietsovansa vääryyttä – ja etenkin väkivaltaa. Väkivalta hyökkäysmielessä on omasta mielestäni aina väärin. Puolustautumiseen sitä saa eettisesti oikeutettuna käyttää silloin, kun muuta mahdollisuutta ei ole eikä pakoon pääse. Mutta silloinkin vain ja ainoastaan suhteutettuna hyökkäyksen voimaan.

Tuossa viime lauantain anarkiahappeningissä pullosta päähänsä saanut nuori jouduttiin viemään paikkailtavaksi Marian sairaalaan. Tästä ei sitten opittu mitään tuolla anarkomarkojen piirissä.

Tämän väkivallan innoittamana nämä iloiset työmarkkinatukivallankumoukset aloittivat väkivaltaisen actionin myös vappuaattona.

Oman vappuni huipennus oli se, kun poliisi pisti nämä vallankumouslarppaajat ojennukseen varsin nopeasti, tehokkaasti ja selvästi.

HS

Kyseessä oli anarkistimilitanttien affinity group, joka vastaa lähinnä terroristisolua. Tämän ryhmän tehtäviin kuuluu suunnitella ja toteuttaa mielenosoituksen aikana tehtävät rikokset, omaisuuden tuhoaminen sekä muiden yllyttäminen väkivaltaan. Useimmat tämän ryhmän mukana pyörivistä ns. hyödyllisistä idiooteista eivät ymmärrä, että tämän ryhmän strategia on pyrkiä siihen että poliisi kohdistaa huomion mahdollisimman moneen sivustakatsojaan ja mukana pyörivään hönttiin. Näin saadaan mediahuomio maksimoitua.

Tällaisesta mielenosoituksesta kannattaa pysytellä kaukana. Tarkoituksena on nimenomaan saada sivustakatsojat kärsimään ja aiheuttaa vahinkoa ympäristölle.

Pravda-konserniin kuuluva Komsomolskaja Vartti loistaa myös typeryyksillään. Vartti ja saman konsernin päätuotteen Njet-liite ovat nykyään aika vahvasti nuoren, yksisilmäisen, elämää kokemattoman ja utopiaan uskovan vasemmistolaisen kakaralauman käsissä.

Jyväskylän yliopiston anarkian laitoksen kasvatti, Uutispäällikkö Petti Jännäri, loihe lausumaan:

Sinnikkyys palkittiin

On vallattu ja häädetty… Nyt talonvaltaajien aherrus vihdoinkin palkittiin. Kaupunki päätti, että Vapaa-katto-yhdistys saa vuokrata valtaamansa tilat Rajasaaresta elokuun loppuun. Kaupunki yrittää myös löytää valtaajille vakinaisemmat tilat. Hyvä niin.

Vai niin?

Vai on hyvä, että nämä pellossa kasvaneet kakarat jatkavat aikuisten – tässä tapauksessa ympäröivän yhteiskunnan – häirintää ja kiristämistä, senkin jälkeen kun ovat lähteneet kiusaamasta vanhempiaan? Petti on ilmeisesti sitä mieltä, että kaiken saa – ilmaiseksi tai toisten maksamana – kunhan huutaa tarpeeksi lujaa ja heittäytyy selälleen ja kiukuttelee?

Nämä ihmiset näkevät maailman minä ja minulle perspektiivistä. Tämäkin tapaus osoittaa, että tässä kiittämättömien ja keskenkasvuisten egoistien joukossa yhteiskuntaa halveksitaan ja sen sääntöjä ollaan valmiita rikkomaan – silloin kun se itselle sopii. Vaan kun hätä tulee – yhteiskuntaa huudetaan apuun.

Lähinnä säälittävää.

Tosin heillekin tulee käymään jo näiden esimerkkien mukaan samoin kuin kaikille vallankumouksellisille – vallankumous syö omat lapsensa. Tavalla tai toisella.

Olen henkilökohtaisesti valmis sitomaan tähänkin käytetyt verorahat huomattavasti mieluummin näiden ihmisten ikätovereiden hyväksi. Siis niiden syrjäytyneiden nuorten ihmisten saamiseksi takaisin yhteiskuntaan.

Osan näistä anarkisteiksi itseään kutsuvista egotrippailijoista ja rotanlarppaajista voisi työntää oikeastaan sinne mihin he kuuluvatkin:

HS

Eräskin Jyväskylässä asusteleva anarkomarko katsoo oikeudekseen pilkata suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneita maanmiehiään – ja naisiaan. Hänelle voisi antaa kehotuksen hävetä , mutta se on turhaa – ymmärrys ja sydän kun puuttuvat.

Hän voisi puolestani kokeilla vaihtaa osaa näiden metsän miesten kanssa.

Ehkä Metsokin oppisi silloin jotain…

Lähteet: HS, STT, IS, Vartti, City

Jk. Jäteputken kolinaa taas odotellessa – olette te niin hassuja…

Suomalaisuuttaan sydämestään – ilmeisesti – häpeävä, ihoava ja vihaava toimittaja Katja Martelius on kirjoittanut fiktiolehti Pravdassa tämän viikon älyttömimmän kukkahattutekstin – viikon pöntöin mokutus, olkaa hyvät:

HS

Kahdet säännöt

Suomessa on seksin oston kieltävä laki – mutta poliisilla ei ole resursseja valvoa sitä. Poliisi ei myöskään ehdi valvoa liikennettä, ja niinpä tässä kaupungissa voi ajella autolla ihan miten huvittaa. Asuntomurroista Helsingissä poliisi ratkaisi vuonna 2006 naftisti viidenneksen.

Sen sijaan poliisilla on kyllä resursseja valvoa ulkomaalaisia ostoskeskuksissa, juna-asemilla ja yökerhoissa. Maaliskuussa poliisi on kysellyt ulkomaalaisen näköisiltä ihmisiltä heidän henkilötodistuksiaan ja oleskeluoikeuksiaan Suomessa. Syy: poliisi epäilee, että maassa on ehkä tuhansia ihmisiä laittomasti – ja vips! kaikki Suomen 130000 ulkomaalaista ovat epäiltyjä.

Pelkkä ihonväri tai vieraan kielen puhuminen ei kuulemma anna aihetta henkilöyden tarkistamiseen (HS 14.3.). Sen sijaan poliisi ”korostaa velvollisuuttaan yleisen turvallisuuden ja järjestyksen valvonnassa”.

Älkää nyt viitsikö. Jos poliisi ei kysy papereita ihonvärin tai kielen perusteella, niin minkä sitten? Ja miten tämä ei ole rasismia?

Muissa maissa mietitään, miten saataisiin muualta tulleet integroitua uuteen kotimaahan – ihan yleisen turvallisuuden nimissä. Meillä taas tehdään kaikki, että tulija ei tuntisi itseään samanarvoiseksi suomalaisten kanssa. Saa tulla, jos tekee ikäviä hommia huonommilla työsopimuksilla. Mutta meidän veroisia teistä ei tule koskaan.

Suomalaiseen yhteiskuntaan ei pääse sisään edes toisen polven maahanmuuttaja, jos on väärän värinen ja on kumma nimi. Sama juttu Suomeen adoptoiduilla, vaikka miten vientäisit savvoo.

Poliisi kysyy heiltä kaikilta paperit, koska kaikki muut paitsi etnis-kulttuurisesti suomalaiset ovat Suomessa kroonisesti epäilyksenalaisia.

Ilmainen neuvo poliisille: jos ottaa kaikki rikolliset kiinni, niin siinä samassa löytyvät myös ulkomaalaiset rikolliset. Antakaa muitten olla rauhassa.

Eli Martelius mielipiteineen pähkinänkuoressa:

* Poliisi on rasistinen.
* Ulkomaalaisia ei saa valvoa – suomalaisin voimin ja Suomessa.
* Poliisi ei saa kysyä missään tapauksessa papereita ihonvärin tai kielen perusteella – se on rasismia.
* Rikollisuus on kiinni poliisista ja poliisin toiminnasta – resursseista huolimatta.
* Poliisi ei saa priorisoida turvallisuuttamme uhkaavia tekijöitä.
* Kansainväliseen rikollisuuteen ei saa puuttua.
* Järjestäytynyt ulkomailta johdettu rikollisuus ei ole Marteliuksen Suomelle uhka.
* Kansainväliseen ihmiskauppaan ei saa puuttua.

Ja sokerina pohjalla:
* Jos poliisi ottaa kaikki rikolliset kiinni, niin siinä samassa löytyvät myös ulkomaalaiset rikolliset.

Wau… Loistavaa logiikkaa ja erinomaista argumentointia… 😀

Nyt olisi vielä eräs kysymys kysyttävänä Marteliukselta:
Oletko sinä nyt ihan tosissasi? Aprillipäivä on vasta tiistaina…

Lähde: HS

No niin.

Niinhän siinä kävi – juuri kuten odotettiinkin.

Mikko Ellilä on saanut 60 päiväsakkoa kansanryhmää vastaan kiihottamisesta Espoon käräjäoikeuden tänään julistamassa kansliatuomiossa. Lisäksi kirjoitus määrättiin poistettavaksi saatavilta.

Tuossa laajalti puidussa kirjoituksessaan Ellilä esitti yhteiskunnan ja kulttuurien heijastavan niiden ihmisten ominaisuuksia, joista ne koostuvat ja hän väitti yleistäen esimerkiksi Afrikan matalan elintason johtuvan afrikkalaisista.

Ellilä on kertonut aikovansa valittaa päätöksestä hovioikeuteen.

Hovioikeuden tuomiota odotellessa on hyvä tietysti kerrata tähän tuomioon välittömästi liittyvät syyt. Olen käsitellyt tätä aihetta aikaisemmin esimerkiksi täällä, täällä, täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä.

Espoon käräjäoikeus alistui näytösoikeudenkäynnin jälkeen valtionsyyttäjä Mika Illmanin käynnistämän henkilökohtaisen – poliittisen – ajojahdin kumileimasimeksi.

Ellilän tapaus oli näytösoikeudenkäynti – De facto – mitä suurimmassa määrin. Asia oli oman näkemykseni mukaan päätetty jo etukäteen ja Ellilä oli tuomittu jo ennen varsinaisen tuomion julistamista. Oikeuden tehtäväksi jäi näin ollen alistua lainsäädäntövallan itselleen mahdollisesti kaapanneen valtionsyyttäjän käsikassaraksi.

Sellaisen valtionsyyttäjän, jonka näkemys sananvapaudesta on ristiriitainen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannan kanssa:

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Kun oikeus luopuu riippumattomuudestaan ja asettuu valtionsyyttäjän käsikassaraksi, on jotain todella pahasti pielessä – siis jos samaan hengenvetoon puhutaan tasa-arvoisuudesta ja kansanvallasta.

Se mikä on tietenkin mielenkiintoista, on vastaus kysymykseen kaatuuko tämä Ellilälle langetettu tuomio hovioikeudessa? Jo se ei kaadu, on syytä miettiä mitä lainsäädäntömme osaa valtakunnaninkivisiittorit haluavat tulkita seuraavaksi?

Channel4

Wikicommons

Wikicommons

Wikicommons

Luulisi eräitä tahoja hävettävän – jos ymmärrys riittää.

Ja meidän normivirtasten pitäisi hiljakseen – ihan aikuisten oikeasti – olla huolissamme omasta oikeusturvastamme ja tulevaisuudestamme.

Lähde: STT

Päivän Hyysäri kertoo – hieman yllättäen – että kansa tuomitsee talonvaltaukset ja autojen renkaiden tyhjentämiset.

Yllättäen – kyseisen läpyskän nykyistä toimituspolitiikkaa vasten peilaten – mutta ei ollenkaan yllättäen ns. normivirtasten tuntoja, moraalia ja yleistä mielipidettä yhtään tuntien.

Ns. aktivistien – l. työmarkkinatuella elävien pseudovallankumouksellisten – tekoja paheksuu 81 prosenttia pääkaupunkiseutulaisista. Neljä viidestä pääkaupunkiseutulaisesta ei hyväksy talonvaltauksia tai maastoautojen renkaiden tyhjentämisiä ympäristönsuojelun nimissä.

Työmarkkinatukivallankumouksellisten toimintaan suhtaudutaan – ei mitenkään yllättäen – suopeammin Helsingissä kuin naapurikaupungeissa Espoossa ja Vantaalla. Nuoret ymmärtävät näitä öyhöttäjiä paremmin kuin muut ikäluokat. Kaikkein torjuvimpia ovat ikääntyneet.

Vastaajien puoluekannalla on suuri merkitys asenteessa näiden pikkurikollisten toimintaa kohtaan.

Vasemmistoliittolaisista yli puolet ja vihreistä kolmannes hyväksyy anarkistien toiminnan. Rkp:läisille, kokoomuslaisille ja keskustalaisille anarkismi on myrkkyä.

Tämänkertainen joutavalle jotain, eli varkauksiin, ilkivaltaan ja anastuksiin perustuva ns. talonvaltausliike aktivoitui Helsingissä vappuna 2001, kun tyhjä Irakin suurlähetystö vallattiin hetkeksi. Sen jälkeen valtauksia on tapahtunut säännöllisesti. Poikkeuksellisen aktiivisia nämä ns. talonvaltaajat ovat olleet viime kesästä alkaen. Helsingissä onkin tehty vuoden aikana kymmenkunta ns. talonvaltausta.

Talonvaltauksia tutkivan Leo Straniuksen mukaan valtauksilla on useita syitä:

Mukaan on tullut uutta porukkaa, joka on puhaltanut uutta tuulta.

Yhteiskunnallisista liikkeistä väitöskirjaa tekevä Stranius arvioi, että Helsingin kaupungin Stop töhryille -kampanja ja kaikenlainen lisääntynyt katutilojen kontrolli on synnyttänyt vastaliikkeen.

Mukana on myös tietynlainen karnevalistinen elementti.
Tällä hetkellä ei ole mitään vallattua tilaa Helsingissä, mikä tulee tarkoittamaan sitä, että valtauksia tullaan lähitulevaisuudessa mahdollisesti näkemään lisää.

Minä uskon, että tässä ilmiössä on kyse osittain aidosta idealismista. Sellaisesta äärilaitaa ja -liikettä edustavasta suuresta (ja typerästä) vallankumouksellisuudesta, jolla ei ole koskaan mitään mahdollisuuksia menestyä demokraattisessa hyvinvointivaltiossa.

Ihmiset kun ovat Suomessa keskimäärin tarpeeksi älykkäitä pysymään erossa tuollaisesta taivaanrannanmaalailusta ja sen mukanaan tuomista ongelmista – mutta pääasiassa siksi, että suomalaiset ovat liian hyvin koulutettuja, puettuja, viihdytettyjä ja syötettyjä lähteäkseen barrikadeille huutamaan vallankumousta. Unohtamatta iän äkkiä aikuistumisen jälkeen tuomaa järkeä.

Siihen vallankumoukseen kun heillä ei ole mitään syytä.

Eikä siihen ole myöskään näillä ns. aktivisteilla mitään syytä. Tämä uho ja kapina ovat omaa ja varsin tietoista valintaa jättäytyä (näennäisesti) jännään vallankumoukseen ja (näennäisesti) yhteiskunnan ulkopuolelle.

Kuitenkin eläen hyvinvointiyhteiskunnan sisällä ja käyttäen sen palveluja. Kuten sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja.

Tämän pehmovallankumouksellisen ydinjoukon lisäksi tässä sakissa on mukana myös egotrippaajia ja larppaajia.

Sellaisia pikku pössyttelijöitä, joista on kivaa lähteä turvallisesta kodista leikkimään vasemmistolaista ja vallankumousta. Tai sellaisia, joista on kiva lähteä muuten vaan tappelemaan, rikkomaan, tuhoamaan ja aiheuttamaan häiriötä.

Jos Suomi olisi lämpimämpi maa ja meillä olisi todellinen jalkapallokulttuuri, osa näistä pikku mussukoista löytyisi jalkapallohuliganismin parista puuhailemasta.

Aika vekkulia sakkia – eikö vain?

ja näistä pikkuvandaaleistahan kuuluu enemmänkin. Apinointi on valttia – apinoiden kesken.

Kaiken muun älyttömyyden uusimpana huipentumana katumaastureiden renkaiden tyhjentämiskampanjan epäillään olevan leviämässä myös Suomeen. Esimerkiksi Ruotsissa asfalttiviidakon intiaaneiksi kutsutut vahingontekijät ovat tyhjentäneet yli tuhannen auton renkaat.

Turussa tyhjennettiin muuten helmikuussa useiden kaupunkimaastureiden renkaita. Autojen tuulilaseihin oli jätetty lappuja, joihin oli kirjoitettu, että ”maasturisi tappaa”. Myös Helsingissä on ollut ainakin yksi epäilty tapaus.

Tässä näkyy nykyajan kokokuva – pienestä ja hieman vääristyneestä peilistä katsoen.

Hajonneet perheet, yleinen egosentrisyys, liikaa vapaa-aikaa, rahaa ja liian hyvä sosiaaliturva – yhdistettynä vaatimattomaan järkeen, olemattomaan harkintakykyyn, nuoruuteen, edesvastuuttomuuteen ja yleiseen sähläämiseen.

No – aikuisuus, perhe ja vastuu tasoittavat aika nopeasti aikuisuuteen siirryttäessä jokaisen ikäluokan.

Paitsi ne yhteiskuntaan sopeutumattomat. He yleensä juovat itsensä jossain vaiheessa hengiltä – ainakin Suomessa.

Lähde: HS

Mikä on päältä vihreä ja sisältä punainen?

Joku voisi sanoa, että vesimeloni.  Oikea vastaus on kuitenkin poliittisesti vihreä.

Jos joku elää vielä siinä harhaluulossa, että tämä Virheet De Röda-järjestö tavoittelee yhteiskunnallisesti yhdessä sovittuja asioita, hänen kannattaa tarkistaa kellonsa ja avata pikku hiljaa silmänsä ja hyväksyä totuus.

Tämä sakki haluaa kontrolloida kaikkea. Alkaen siitä miten ihmiset lajittelevat roskansa, aina siihen saakka mitä he syövät – ja kaikkea sen väliltä, sisältä ja ulkopuolelta.

Ei kovin demokraattista eikä kansalaisyhteiskunnan arvojen mukaista – eihän?

V.I.Lenin – Sinulla on perillisesi.

Virheet De Dorka on – ainakin osittain – yhteiskunnan marginaalissa elävien ja toimivien ryhmien ja henkilöiden käyttämä laillisuusnaamio. Voisi epäillä, että kyseessä on joukko vallanhimoisia vallankumouksellisia. Lisäksi tässä joukossa on mukana niitä Leninin kauniisti hyväuskoisiksi hölmöiksi kutsumia myötäjuoksijoita ja pasifismiin oikeasti idealisteja. Sääli heitä.

Ei kovin demokraattista eikä kansalaisyhteiskunnan arvojen mukaista – eihän?

Tämä joukon päätä pyörittävä totalitaristien sakki pitää oikeutenaan rikkoa yksityisen omistuksen suojaa, monopolisoida ympäristökeskustelua, kannustaa ns. kansalaistottelemattomuuteen ja aktivismiin – l. rikoksiin – ja rikkoa ihmisten itsemääräämisoikeutta.

Ei kovin demokraattista eikä kansalaisyhteiskunnan arvojen mukaista – eihän?

Iltalehti kertoi viime perjantaina – jälleen kerran – eräästä tähän sakkiin liittyvästä ilmiöstä. Länsi-Vantaan vihreät vaativat tällä kerralla lapsille pakkoa – vastoin kansalaisten ja lasten omaa tahtoa.

Ei kovin demokraattista eikä kansalaisyhteiskunnan arvojen mukaista – eihän?

Länsi-Vantaan Vihreät vaativat, että Vantaan kouluissa, päiväkodeissa ja muussa kaupungin järjestämässä ruokailussa tarjottaisiin vähintään kerran viikossa ainoastaan kasvisruokaa.

Kun kerran Vantaan kouluruokailuissa on nykyisinkin valittavana kasvisateria. Miksi vihreät vaativat kasvisruokailua pakolliseksi?

Tähän vastaa Länsi-Vantaan Vihreiden puheenjohtaja Maria Saarivuo

Kasvisruokaa ei valita, jos se ei ole pakollinen. Meidän koulussa (Vierumäen koulu) on noin 400 oppilasta ja heistä vain muutama syö kasvisaterian.

Mikähän se sitten tänään Vantaan kouluissa olisi?

No nyt on ihan poikkeuspäivä. Oikein naurattaa, kun juuri tänään on pinaattilettuja, kermaperunoita ja pastasalaattia.

Eli jos kermaa ei lasketa niin tarjolla on vain kasvisruokaa. Kuinka usein kouluissa nykyisin on päivä, jolloin valittavana on pelkästään ruokaa, jossa ei ole lihaa, kalaa tai kanaa?

Ehkä kerran pari kuussa. Eli ei me nyt mitään radikaalia uudistusta ehdoteta, kun esitetään, että kerran viikossa tarjottaisiin pelkkiä kasvisaterioita.

Mutta miksi sen pitäisi olla pakollinen niillekin, jotka haluaisivat syödä lihaa, kalaa tai kanaa?

Lihan tuotannossa on erilaisia kiistattomia ongelmia. Edullisemmalla kasvisruoalla kaupunki säästää ja voi sitten asettaa hankkimalleen lihalle korkeammat eettiset vaatimukset, vaikka se nostaisi hieman lihan hintaa

Viime kuukausina käyty julkinen keskustelu osoittaa, että tuotantoeläimiä kasvatetaan olosuhteissa, jotka eivät täytä eettisiä vaatimuksia. Kanalat ja sikalat ovat usein ahtaita eivätkä tarjoa eläimille riittäviä virikkeitä.

Myös terveydellisesti katsoen muutamasta täysipainoisesti kootusta kasvisateriasta viikossa on pelkästään hyötyä kaikenikäisille, hän lisää.

Vihreiden vaatimuksessa muistetaan myös, että vantaalaiset koulut, päiväkodit ja työpaikkaruokalat ovat aidosti monikulttuurisia, kun edustettuna on liki sata eri kansallisuutta.

Monilla ihmisillä uskonnollinen tausta asettaa rajoituksia lihansyönnille. Kasvispainotteiset ateriat helpottaisivat tältäkin osin koulu-, päiväkoti- ja muun kaupungin järjestämän ruokailun toteuttamista.

Vantaan vihreät valmistelevat siis asiasta aloitetta kaupunginvaltuustolle.

Ei kovin demokraattista eikä kansalaisyhteiskunnan arvojen mukaista – eihän?

Muuten kiva mutta…

Jos Suomessa haluaa olla vegaani – siis fennovegaani – ruokavalio muuttuu aika yksipuoliseksi ja siitä seuraa anemia.

Ravinnon pitäisi kaiken kaikkiaan olla mahdollisimman lähellä kuluttajaa tuotettua, koska:

* Logistiikka ja kuljetukset kuluttavat energiaa ja luontoa.
* Suomalainen ruoka on globaalistikin vertailtuna puhdasta.
* Lähellä tuotetulla ravinnolla on myös – oikeasti – työllistävä vaikutus.

Tässä on unohtunut myös se, että ihminen on sekasyöjä.

Tärkeimpänä asiana tietysti se, että jokaisella meillä pitäisi olla – ainakin vielä, ennen punaviherdiktatuuria – vapaus päättää siitä mitä syö tai on syömättä.

Jos annat pirulle pikkusormen, olet huomenna pakkotyöleirissä.

Vihreät De Gröna edustaa Länsi-Vantaan osastonsa(kin)  kautta puhdasta totalitarismia.

Kysymys kuuluukin: millaisen maailman Sinä haluat jättää lapsillesi?

Lähde: IL

Eräs tärkeimmistä syistä miksi aloitin tämän blogin pitämisen vuosi sitten, oli se inho jota tunsin – ja tunnen edelleen – sananvapautta vastaan ristiretken käynnistäneitä Mika Illmania ja Mikko Puumalaista kohtaan. Tähän jokkoon liittyi uutena jäsenenä Johanna Suurpää Puumalaisen onnistuessa hankkimaan itselleen apulaisoikeuskanslerin viran.

Blogin hakutoiminnolla löydätte halutessanne useitakin tähän aiheeseen liittyviä aikaisempia kirjoituksiani, sen vuoksi lienee tarpeetonta linkittää niitä tähän.

Tämä ristiretki huipentui viime perjantaina – paljon esillä olleeseen – näytösoikeudenkäyntiin Mikko Ellilää vastaan. Tästä oikeudenkäynnin muodossa toteutetusta farssista kertoo Matias Turkkila blogissaan varsin tarkasti.

Asia jonka haluan tässä vielä kerran toistaa on se, että Illmanin oikeudentulkinnan pohjana on hänen ihan omin pikku kätösin väsäämä – ja varsin kiistanalainen – väitöskirjansa. Tämä on – edelleen – täysin käsittämätöntä ja yleistä oikeustajua loukkaavaa.

Kyseessä saattaa olla lainsäädäntövallan kaappaaminen eduskunnalta.

Kun tutustutte Mika Illmanin touhuihin, teillä saattaa herätä sama kysymys kuin minullakin; miten tällainen ihminen voi toimia Valtakunnansyyttäjänvirastossa valtionsyyttäjänä?

Poliittisen korruption, hyväveli-verkoston, harmaan eminenssin, mesenaatin – vai kenties näiden kaikkien yhteisvaikutuksen vuoksi?

Tämä Mika ei ole todellakaan sopiva virkaansa.

Tuntuu hieman siltä, että hänen ammatilliset esikuvansa ovat joko Andrei Vyšinski:

Wikipedia commons

Tai sitten Roland Freisler:

Wikipedia commons

Tai sitten kumpikin…

En malta kuitenkaan olla lainaamatta tähän loppuun – jälleen kerran – Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kantaa sananvapauskysymykseen:

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Mutta tätähän Mika Illman ei joko halua tai pysty ymmärtämään.

Päivitys 1849: Myös Pikkupoika, Tupla-J ja IDA ovat kommentoineet asiaa.

Päivitys 2235: Joukkoon ovat liittyneet myös Lotta Roti ja Väärien ajatusten katalogi.

Olipa kerran…

… kaunis rauhallinen maa nimeltä Suomi. Tämä onnela sijaitsi kaukaisessa maankolkassa ja siellä asui rauhaarakastavia ja uutteria ihmisiä, jotka rakastivat ja vihasivat toisiaan suomeksi.

Se oli aikaisempina vaivan ja vihan aikoina joutunut naapureidensa ryöstö- ja hävitysretkien kohteeksi. Maa ja siellä asuva kansa olivat joutunut alistumaan myös satojen vuosien miehitykseen, imperialismiin ja kolonialismiin.

Ajat kuitenkin muuttuivat ja tämä sisukas kansa hääti vieraat miehittäjät maastaan ja loi kauniin pienen kansallisvaltion. Tosin tämä kansa joutui vielä kahteen otteeseen torjumaan väkisin maahansa yrittävät vieraat vaikutteet – ja sen se teki uhreja kaihtamatta ja urheasti.

Koitti hyvinvoinnin ja vaurauden aika. Maa ja sen kansa kukoistivat. Jopa Pisa-haltija huomasi tämän kansan ja palkitsi sen ruhtinaallisin antimin.

Näin olisi voinut jatkua ikuisesti – mutta…

Onnen pesään hiipi kavala käärme. Osa tämän kansan liikaa hyvinvointia saaneista jäsenistä kääntyi omaa kansaansa vastaan. Onnellisten ihmisten joukkoon syntyi pieni – mutta sitäkin äänekkäämpi – marginaalivähemmistö – mokuttajat.

Osa heistä liittoutui pahan Globalisaatio-peikon kanssa omaa kansaansa vastaan. Näiden mokuttajien motiiveina olivat oma etu, vääryydellä saatu omaisuus sekä hyvin palkatut virat Globalisaation hoveissa. Moni saikin osansa – paha kun saa yleensä palkkansa, hyvä jää ilman – mutta osa jäi ilman uuden isäntänsä huomiota. Kuten esimerkiksi nukkehallitsija Tarja, josta ei tullutkaan YK:n pääsihteeriä…

Toinen osa näistä mokuttajista perusti sadomasokistisen punaviherlahkon. He käänsivät kaiken kauuniin ja kansallisen ylösalaisin ja suistivat viekkaudella ja vääryydellä onnellisen kansan kurjuuden syövereihin.

Kansa alistui ja kärsi.

Vain muutamat kansan jäsenet jaksoivat taistella ikuista yötä ja kansallista kadotusta vastaan. Näin syntyi kämyjen joukko.

Vapaan liikkuvuuden taistelun alkaessa mokuttajien suurvisiiri Johanna julisti, että kämyjä on vain kahdenkymmenen aktiivisen toimijan joukko. Johanna sai tärkeää tukea rautakansleri Mikolta ja valtakunnaninkvisiittori Mikalta.

Taistelun päättyessä suurvisiiri ilmoitti, että viimeinen kämy piileskelee Suuressa Ugrilaisessa Metsässä. Rautakanslerin ja valtakunnaninkivisiittorin säestäessä äänekkäästi, suurvisiiri vaati mokuttajia keräämään sotajoukon ja hävittämään viimeisenkin kämyn Uudesta Uljaasta Monikulttuurilasta.

Luonnosta vieraantunut mokuttajajoukko kulki peläten ja vapisten läpi Helsingin Keskuspuiston. Olivathan he varsin vieraassa elementissä – etenkin Virheet De Röda-heimon edustajat.

Yht´äkkiä mäen takaa kuului huuto:

Kyllä yksi kämy kymmentä mokuttajaa vastaa – aina !

Rautakansleri lähetti välittömästi kymmenen eliittikaartinsa – Antifan – mokuttajaa mäen yli. Hetken kuului hirveä melske ja huuto – ja sitten oli täysin hiljaista…

Kunnes kuului taas huuto:

Kyllä yksi kämy sataa mokuttajaa vastaa – aina !

Kiihkeänä ja raivoissaan, valtakunnaninkivisiittori lähetti sata oman eliittikaartinsa – Rasmuksen – mokuttajaa juosten mäen yli.

Kymmenen minuutin ajan kuului hirveä melske ja huuto – ja sitten oli täysin hiljaista…

Kunnes kuului taas huuto:

Kyllä yksi kämy tuhatta mokuttajaa vastaa – aina !

Nyt puuttui taisteluun jo päävelho Astridkin. Hän puri hampaitaan raivoissaan ja pomppi tasajalkaa kuin pitkätossuinen tyttönen ja lähetti tuhat oman eliittikaartinsa – ev.lut. lehdistön – mokuttajaa juosten ja sotahuutoa jodlaten mäen yli.

Puolen tunnin ajan kuului hirveä melske ja huuto – ja sitten oli täysin hiljaista…

Kunnes …

Pahasti kuonoonsa saanut mokuttaja raahautui hitaasti emäntänsä luokse ja sanoi viimeisillä voimillaan:

Älkää lähettäkö sinne enempää mokuttajia.
Ne valehtelevat ja se on ansa…
Niitä on kaksi…

Sen pituinen se…

Viimeaikaisisten punanatsien – eli anarkistien – esiinmarssilla on myös todellinen opetus.

Siis näiden saksalaista NSDAP:n hakaristiä ja sitä kautta natsismia fetissinään rakastavien hellandudelisten esimarsilla. Näiden ihmisten, joiden on ihan pakko pitää tuota merkkiä hihassaan.

Ja se opetushan nyt on aika itsestään selvä.

Se kuka heiluttaa omasta sairaalloisesta maailmankuvastaan eroavan puheenvuoron esiintullessa natsikorttia on hävinnyt jo huutonsa. Natsi peittää oman totalitaarisuutensa syyttelemällä toisinajattelijoita natseiksi.

Kun yhteiskuntamme ja kansallisvaltiomme tuhoutumista – muka kokoomuslaisena Paloheinässä asuvana perheenäitinä – esiintyvä anarkisti lyö kokoomuslaista maailmankatsomusta jollain tavalla noudattavia ihmisiä natsitunnuksella päähän, tiedämme ainakin sen, että anarkistilla on hätä.

Kas – se huutaa ken pelkää. Nälkäkorvessaan ja omassa hajanaisuudessaan kanssarottiaan järsien. Kansa on kaukana näistä pseudopelleistä ja heidän maailmastaan.

Kuuleeko sukellusvene – anarkisti huutaa?

Jk. Punanatsi se vasta natsi onkin… Kysykää vaikka henkiinjääneiltä DDR:n toisinajattelijoilta. Kysykää heiltä mikä ero oli Stasilla ja Gestapolla?

Olen ajoittain viitannut työmarkkinatuella vallankumousta tekeviin yhteiskuntamme jäseniin. Näitä aikaisempia kirjoituksiani voitte käydä lukemassa esimerkiksi täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä. Muihin asiaan liittyviin teksteihin löydätte linkit noista kirjoituksistani.

Nämä – yhteiskunnan kannalta aika tarpeettomat ja haitalliset – ihmiset ovat yrittäneet aloittaa vastaiskuaan. Sekin on valunut – eikä mitenkään yllättäen – talonvaltausten tapaan tyhjiin.

Eräs tunnettu anarkisti päästeli tällaista tekstiä käräjäoikeudelle – päätettyään ryhtyä oppiensa mukaan myös totaalikieltäytyjäksi:

Herra puheenjohtaja,

minut on kutsuttu tänne Helsingin käräjäoikeuteen 11.8.2004 sanomaan sanottavani muuntorangaistusasiassa, jossa sakkoja, jotka on määrätty minulle kutsunnoista 23.11.1998 ja 26.11.2001 poisjäännin takia muunnetaan vankeusrangaistukseksi.

Maailmankatsomukseltani olen anarkisti, ja pidän valtiota rakenteellisen väkivallan keskittymänä joka on hävitettävä – näin ollen luonnollisesti vastustan myös kaikkia armeijoita ja niiden lieveilmiöitä, kuten kutsuntoja joissa en käy. Syksystä 1997 lähtien minut on määrätty saapumaan kutsuntoihin 17 kertaa, viimeksi jätin kutsunnat väliin viime maanantaina 9.8.2004.

Viimeiset seitsemän vuotta valtiovalta on jatkuvasti vainonnut minua kutsuntojen vastaisen vakaumukseni vuoksi. Olen ollut miltei keskeytyksettä etsintäkuulutettuna; minulle toistuvasti määrättyjä sakkoja en ole koskaan maksanut, enkä tule maksamaan. Voitte määrätä minut minkälaiseen vankeusrangaistukseen vain haluatte, mutta vakuutan ettei kansainvälinen anarkistiliike jää välinpitämättömäksi tämän vuosikausia jatkuneen vainon edessä.

Jos tuomitsette minut vankeusrangaistukseen, tuhoamme Suomen valtion. Anarkisteina vastustamme kaikkia auktoriteetteja ja valtioita, joten voimme aloittaa tuhoamisen Suomesta. Antiautoritäärisen liikkeen jatkuvat hyökkäykset Yhdysvaltoja vastaan ovat paitsi hieman banaaleja, myös strategisesti lyhytnäköisiä – miksi aloittaa valtioiden tuhoaminen kaikista voimakkaimmasta? Suomi on varmasti helpompi tuhota, ja vaikka eristetty vallankumous ei voi selvitä, tarjoaa vapaudenhenkisen kommunismin väliaikainen toteuttaminen Suomessa mahdollisuuden harjoittaa 30-luvun Espanjan anarkosyndikalistien sanojen mukaisesti ”vallankumouksellista jumppaa”, jossa työväenluokka harjaantuu tulevan maailmanvallankumouksen haasteisiin. Tästä lähtien poltammeennen kaikkea Suomen lippuja.

Olemme valmiita iskemään Suomen talousjärjestelmän heikoimpaan linkkiin – huonolaatuisista matkapuhelimistaan kuuluisaan Nokia-konserniin, joka on avainasemassa valheellisen suomalaisen yhteiskuntarauha-illuusion ylläpitämisessä. 50 000 anarkistia joka puolella maailmaa on valmis varastamaan uunituoreita Nokian matkapuhelimia, näin voimme halutessamme nopeasti romuttaa Nokian vakavaraisuuden ja saada Helsingin pörssin ja koko Suomen talousjärjestelmän syöksykierteeseen. Nokian huolellisesti brändätyt matkapuhelimet, jotka ovat päältä siloiteltuja mutta arkikäytössä leviävät nopeasti käsiin, symboloivat koko suomalaisen demarijärjestelmän mädännäisyyttä.

Herra puheenjohtaja, en pyydä teiltä yhtään mitään.

Olen tehnyt valintani, mikä on teidän valintanne?

Sama sälli on muuten todennut myös näin:

En vastusta väkivaltaa aina ja kaikkialla. Mielestäni vapauden ja tasa-arvon puolustaminen tarpeen vaatiessa väkivalloin on jokaisen ihmisen oikeus ja velvollisuus. Mutta valtio tarkoittaa väkivallan monopolia, hallitsevan luokan yksinoikeutta ratkaista moraaliset kysymykset väkivallan oikeutuksesta.

Tällaisia mussukoita me kasvatamme yhteiskuntaamme. Hänen näkemyksensä vapaudesta ja tasa-arvosta ovat lähinnä paradoksi.

Tälle kaverille on tähän mennessä kelvannut suomalaisen kansallisvaltion tarjoama turva, hyvinvointi, terveydenhoito, koulutus ja sosiaalipalvelut. Vastikkeeksi hän ei ole valmis suorittamaan yhteiskunnan tarjoamaa etuoikeutta – oikeutta varusmies- tai siviilipalveluun. Tuo palvelu on nimen omaan etuoikeus. Se on miehille sallittu etuoikeus maksaa edes – hyvinkin vaatimaton – osa takaisin kaikesta siitä hyvästä mitä on saanut Suomen kansalaisena.

Kuitenkin – ja kaikesta huolimatta – hän haluaa purra syöttävää ja hoitavaa kättä. Hän haluaa tuhota kaiken sen, minkä hän itse on saanut – sallimatta sitä edes nuoremmille samaa kieltä, kulttuuria ja kansallisuutta edustaville ihmisille.

Aika itsekästä.

Lisäksi tietty ylimielisyys ja suuruudenhulluus paistavat läpi tästä varsin älyttömästä kommentista. Hän on valmis rakentamaan vallankumoustaan hyvinvointivaltiomme hoivissa ja työmarkkinatuella.

Voi hellandudelis…

Mihin me tarvitsemme tällaisia kansalaisia?

Emme mihinkään. Tämä hyvin syötetty ja viimmeisen päälle puettu pikku anarkiaa larppaava pseudovallankumouksellisemme voisi oikeastaan näyttää esimerkkiä – luopua niin gauhiast vihaamastaan Suomen kansalaisuudestaan ja painua huitsintuuttiin – vaikka Goalle pössyttelemään. Ja nimen omaan omin rahoin ja varoin.

Olisin henkilökohtaisesti valmis ottamaan hänen tilalleen kansaamme ja maahamme integroitumishaluisen maahanmuuttajan.

Me emme tee mitään näillä kitisevillä ja kiittämättömillä – todellisuudessa juurettomilla ja henkisesti keskenkasvuisilla – pellevallankumouksellisilla.

Näkemiin – ja hyvästi.

Jk. Ja Anttiseni, kuten jo muualla totesit; kaikki on tallessa.

Site Meter

Sota on rauhaa
Tietämättömyys on voimaa
Monikulttuurisuus on rikkaus
Nationalisti on epäisänmaallinen

Näin päättelevät – muun muassa Paloheinäläiseksi perheenäidiksi – tekeytyneet jyväskyläläinen anarkisti sekä eräs tunnettu väkivaltamies ja naistenvihaaja.

Yhteiskuntamme selkäranka ja tulevaisuus? Lepääkö se näiden pikkumussukoiden varassa?

undefined
undefined
undefined
Lähde: Iltalehti


Lähde: HS

No millainen tulevaisuus sitten meillä olisi heidän haluamassaan maailmassa?

Kaupunkikuvamme muuttuisi anarkistisen vapauden jälkeen aivan toisenlaiseksi kuin se nyt on:

Anarkistit työn touhussa:
Lähde: Suomen Kuvalehti
Ja lopputulos:

Samoin autokantamme:

Anarkistit vapauttaisivat meidät kaikki työstä ja elannon hankintaan liittyvistä velvollisuuksistamme näin:

Ja maapallomme näyttäisi tältä anarkian jälkeen:
undefined

Aika velikultia nämä anarkistit…

Lähteet: Hikipedia, Kapis, Takku