jo riittää punaterrori

Blogimme on on ollut jonkin aikaa tauolla ja maailma näyttää muuttuneen tällä välillä vielä entistäkin huonompaan suuntaan.

Tauon jälkeisen avauksemme piti koskea EU:n tiukassa ohjauksessa kansallista tuhoa kulkevaa Juha Sipilän (kesk) Perskeko-hallitusta, mutta joudumme nyt ottamaan aasinsillan tuohon aiheeseen siksi, että verenpunainen hämärä on palannut Suomeen ja varsin yllättäen.

Kuka olisi uskonut viime itsenäisyyspäivien EuroMayDay-vappujen, Smash Asemien ja muiden anarkistimellakoiden sekä etenkin kevään  eduskuntavaalituloksen jälkeen sitä, että porvarivetoisessa Suomessa anarkistinen vallankumoustoiminta ja siihen liittyvä rikollisuus on valtiovallan erityisessä suojeluksessa ja vastaavasti isänmaallisia ihmisiä ja järjestöjä vastaan on käynnistetty valtakunnallinen ajojahti ja suoranainen vainokampanja?

Emme mekään, vaikka olemme kollektiivisesti jo jonkin ajan seuranneet maailman menoa suomalaisen nationalismin filtterin läpi.

Mitä sitten on tapahtunut ja miksi?

Näyttää vahvasti siltä, että viime tiistaina kahdessa yössä maasta ylöspolkaistu vihatapahtuma oli rakennettu jo valmiiksi, aika oli sovittu heinä-elokuun vaihteeseen ja punakaarti odotti ainoastaan jotain sopivaa tekosyytä .

Sellaiseksi saatiin väännettyä kansanedustaja Olli Immosen (ps) nationalistis-romanttinen FaceBook-päivitys.

ft-olli-immonen

Niin, miksi tämä aiheutti kalabaliikin, pöyristymisen ja monikulttuurisen älämölön? Kirjoitus on nationalistinen, romanttinen ja isänmaanrakkautta heijastava.

Täysin suomalaisen kansallisvaltion olemassaoloa ja arvoja tukeva. Kukaan  täysijärkinen ei saa tuosta rasismia haettua kuin hakemalla väkisin.

Kuten myös sellainen asia, että valtakunnan ykkostähtiä pursuavaksi konsertiksi rakennettu vihapahtuma rakentuisi Helsingin kansalaistorille kahdessa yössä.

Älkää viitsikö punikit, ette te itsekään usko tuohon satuun.

Näin saatiin siis tekosyy sille, että etukäteen sovittu ja osittain YLE:n verovaroista sekä pääsääntöisesti eräiden poliittisesti tai yksityisesti ohjattujen rahoittajien varoilla rahoitettu vihatilaisuus kansallismielisyyttä, isänmaallisuutta, Suomea – ja etenkin – Perussuomalaisia vastaan saatiin polkaistua ylös.

Mukaspontaanisti, mukasuvaitsevaisesti ja mukatalkoilla?

Yeah Right…

Kun tuota järjestäjälistaa katsoo, siitä pistää tasan kaksi asiaa silmään.

Näistä asioista ensimmäinen on sellainen havainto, että vihatilaisuuden järjestäjät ovat jo kauan (Lepakon, Radio Cityn, Radio Helsingin, Elmun, Nosturin jne) tiedostavassa Punavuoren kuplassa eläviä ja  samalla  hiekkalaatikolla keskenään henkisessä bukkakeringissä puuhastelleita liberaaleja, vihreitä ja aitovasemmistolaisia.

Ns. Hyviä Ihmisiä.

(Osa on jopa niiiiiiiiiiiin hyviä ihmisiä, että on onnistunut siirtämään yhteiskunnan nuoriso- ja kulttuuritarkoituksiin subventoimia tiloja ja käyttöomaisuutta ihan itselleen. Siis, tooooooooooodella hyviä ihmisiä.)

Näiden ihmisten maailmankuvaan itsenäisyys, kansallinen päätöksenteko, kansallisvaltio ja suomalaisuus on (pääsääntöisesti ) ihan liian  junttia. Suomesta pitää näiden mukaan saada aikaan aito monikulttuurinen palmuparatiisi, maksoi mitä maksoi ja vaikka sitten kansaa vaihtamalla.

Tällä kaikella on muitakin tavoitteita, joihin palaamme hetken kuluttua. Malttia, se on valttia.

Toinen asia mikä tuossa listassa suorastaan huutaa – poissaolollaan – on lista tämän käynnistetyn monikulttuuristamiskampanjan todellisista rahoittajista.

Nyt päästään asian ytimeen.

Kuten jo todettiin, YLE oli (verorahoitteisena) mukana siitä syystä, että kyseinen tilaisuus piti saada lähetettyä suorana lähetyksenä ja siihen löytyi apua Reporadion punaisilta tovereilta – laskun jäätyä kuitenkin Sinun ja minun maksettavaksi (vaikka koko tilaisuus oli suunnattu meitä vastaan)

Rahoittajina ”Me vihaamme suomalaisia” ”Meillä on Unelma”-ulkoilmakonsertissa oli Sanoma Oy:n, Alma Median ja HBl:ää lähellä olevien suomenruotsalaisen Ankkalammikon säätiöiden lisäksi punakorporaatioiden AY-liikkeitä.

Tällä pyrittiin siihen sekä rahoituspohjan sitomiseen suoraan tämän kampanjan poliittisiin tavoitteisiin:

Kevään 2015 eduskuntavaalien tuloksen mitätöimiseen, Perussuomalaisten ajamiseen hallituksesta pois, isänmaallisen kansanosan kokoontumis-, esiintymis-, ilmaisun-, mielipiteen- ja sananvapauden rajoittamiseen.

Tämän läpinäkyvän ilmaiskonserttina ihmisille myydyn vihatilaisuuden jälkeen tilanne on muuttunut vielä mielenkiintoisemmaksi.

Viime lauantaina Suomen Vastarintaliike (SVL) järjesti mielenosoituksen Jyväskylässä. Kuten olemme mediasta huomanneet, tilaisuus päättyi kaaokseen ja anarkistin pieksäjäisiin.

Se mikä tästä tilaisuudesta tekee oudon, on poliisin toiminta.

Kun mielenosoitus oli loppumassa, poliisi antoi Jyväskylän kirjastopuukotuksen johtaneen tilanteen aloittaneen (laittomana järjestyksenvalvojana laittomalla teleskooppipampulla huitoneen ja  väkivalta-, huumausaine- ja omaisuusrikoksista tuomitun) anarkisti Arto Savolaisen häiritä mielenosoitusta ja käydä mielenosoittajiin kiinni.

Savolainen pakeni narkkarikavereineen paikalliseen tavarataloon, jossa sai pataansa. Ilmeisen huolella.

Yleisen oikeuskäsityksen  mukaan Savolainen syyllistyi poliittisten toimintavapauksien loukkaamiseen (RL 14:5). Tämän yrityskin on rangaistava., joten Savolainen olisi pitänyt ottaa ainakin kiinni esitutkinnan ajaksi

Mitä teki sitten Jyväskylän poliisi?

Jyväskylän poliisi toimi  sisäministeri Petteri Orpon (kok) Helsingistä käsin antaman käskyn mukaan ja  otti kaikki mielenosoittajat kiinni. Tämän jälkeen poliisi  pidätti 7 mielenosoittajaa ja vaati näitä vangittaviksi.

Eilen vangittiin sitten näistä  kaksi ruotsalaista marraskuun alkuun saakka, törkeästä pahoinpitelystä (mellakka tekosyynä), tänään on vangittu 5 suomalaista.

Keski-Suomen käräjäoikeus määräsi tänään vangittavaksi viisi Jyväskylänuusnatsimellakasta pidätettyä”  suomalaista.

21–25-vuotiaita miehiä epäillään todennäköisin syin muun muassa väkivaltaisesta mellakasta, väkivaltaisen mellakan johtamisesta, pahoinpitelyistä ja ampuma-aserikoksesta (ampuma-aserikosepäily tuli ilmi poliisin kotietsinnän yhteydessä).

Muuta en voi sanoa, mutta vangitsemisen erityinen peruste on se, että on kysymys teoista, joista säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta, ja on syytä epäillä, että epäillyt vaikeuttavat asian selvittämistä,

Käräjäoikeuden tuomari  Petteri Orpon kumileimasin Ulla-Maija Viiravuori.

Löytynyt ase ei ollut kuitenkaan mukana mellakassa, joten kaikella todennäköisyydellä tuomio on jo annettu sisäministerin virkahuoneessa ja tuomio on poliittinen

Ja samaan aikaan tapahtuman aiheuttanut Savolainen (jolle syyttäjä vaati tämän edellisestä poliittisesta rikoksesta ehdotonta vankeutta Savolaisen synkän rikoshistorian vuoksi) kävelee vapaana ja Jyväskylässä on saatu jo hyödylliset idiootit mielenosoitukseen rasismia (sic!) vastaan.

Arto-Savolainen

Mitä tässä sitten on tapahtunut ja mihin tällä kaikella pyritään?

Tällä pyritään korvaamaan perussuomalaiset (ja jopa keskustakin) ja asettamaan uudelleen valtaan kokoomuksesta, RKP:sta ja vasemmistopuolueista koostunut edellinen hallitushirviö.

Jos asiat menevät suunnitelmien mukaan, hallitus on kohta vainaa ja saamme pällistellä taas Alexander Stubbia ja tämän erkoopeeläisiä ja vihervasemistolaisia tovereitaan ajamassa Suomea vieläkin syvemmälle suohon ja lakkauttamassa loputkin Suomen kansallisesta itsenäisyydestä.

Jos joku ei usko sitä, että kokoomus on mukana tässä, kannattaa tutkia kokoomuksen Verkkouutisten Olli Immoseen ja näihin käynnissä oleviin monikulttuuriprojekteihin liittyvä ”uutisointi” tai tutustua ihan kokoomuslaisiin puheenvuoroihin.

Kokoomus ei ole isänmaallinen ja sillä on yhteisiä intressejä vasemmiston kanssa lakkauttaa suomalainen kansallisvaltio ja täyttää se monikulttuurisella puoliorjuuteen perustuvalla EU:n ulkopuolisella halpatyövoimalla.

Sillä pyritään myös pelottelemaan kansallismieliset ja isänmaalliset suomalaiset

Ja jos se pelottelu ei joidenkin yksilöiden kohdalla onnistu, nyt on hyvä tilaisuus kärrätä meidät änkyräpään nationalistit pakkotyöleireille tai polttouuneihin.

Aitoon leniniläiseen tapaan.

Sarkasmia?
Vuosi sitten olisi voinut olla, nyt on vaikea sanoa.

Advertisement

Nationalismi on aatteista kaunein. Se yhdistää ihmisiä oman kielen ja kulttuurin piirisssä. Aito nationalismi kunnioittaa myös muiden kansojen oikeutta elää omissa kansallisvaltioissaan. Perintöön, kulttuuriin ja yhteiseen historiaan nojaava nationalismi on oikeastaan ainoa aate, jossa ihmisten jonkinlainen tasa-arvoisuus on mahdollista toteuttaa – omassa yhteisessä  piirissä.

Ajatusmaailmana nationalismin voi kiteyttää yksinkertaisesti muotoon  yksilö ->perhe->suku->heimo->kansa.

Nationalismi turvaa kansallisvaltion jäsenen oikeuden omaan kulttuuriin, kieleen, olemassaoloon ja elämään kunkin omalla kotiseudullaan. Nationalismi ei ole imperialismia eikä kolonialismia  ja tämä sulkee nationalismin käsitteen ulkopuolelle Venäjän ja Yhdysvaltain kaltaiset ekspansiiviset suurvaltiot. Tällaisissa monikulttuurisssa ja-etnisissä yhteisöissä käytetty kansakunta on irvikuva aidosta kansakunnasta.

Ennen kuin punavihreä nettipäivystys hyökkää tänne väittämään omia typeryyksiään nationalismista, kannattaa tutkia omaa sydäntään – eikö eilinen jääkiekon maailmanmestaruus nostanut kansallisylpeyttä myös Sinussa?

Onnea Leijonat, onnea suomalaiset!  Torilla tavataan!

Site Meter

Kansakunta on kuvitteellinen yhteisö, joka keksittiin sata vuotta sitten poliittisiin tarkoituksiin… Se on kuvitteellinen, koska siinä kahden yksilön, esimerkiksi minun ja Timo Soinin, joilla ei ole mitään yhteisiä arvoja, tavoitteita tai asuinpaikkaa, ajatellaan kuuluvan samaan yhteisöön nimeltä Suomi.

Kuvataiteilija Jani Leinonen HS:ssa 4.3.2011

Ilman yhteistä identiteettiä yhteiskunnasta tulee epävakaa…  pahimmillaan väkivaltainen, lievimmillään huvittava, kuten Belgiassa.

… Maahanmuuton suuri kysymys on, miten saadaan luotua nopeasti yhteisyyden tunne suurelle joukolle ihmisiä, joilla ei ole vielä yhteisiä suuria kokemuksia.

Yliasiamies Antti Arjava samassa  hassunhauskassa propagandajutussa.

Site Meter

Hieman sekavin tuntein Kullervoblogin toimitus ilmoittaa, että 1000 kirjoituksen maaginen raja on ylittynyt. Tuhannes kirjoitus ei ehkä ole suurinta ja kauneinta, mutta se on ehdottomasti ajankohtaista pohdintaa ja se löytyy täältä.

Maaliskuussa tulee täyteen neljä vuotta kirjoittelua tässä muodossa. Alunperin yhden miehen sodasta lähtenyt avautuminen on muuttunut matkan varrella nykyään kolmen (anonyymin) kirjoittajan pyörittämäksi itkuvirsien ja mölinän sammoksi.

Kiitokset kuuluvat etenkin lukijoille, jotka ovat jaksaneet kannustaa, haukkua, riidellä, keskustella ja myöskin potkia toimitusta kirjoitustaukojen aikana. Kiitos kaikille Teille.

(Lupauksena tässä voidaan todeta, että ”Viikon mokutus”-osio tullaan kyllä täyttämään niiden aukkojen kohdalta, jotka vuoden 2010 kohdalla vielä ammottavat. Ja se lukijakilpailukin järjestetään.)

Taaksepäin katsottuna tie on ollut yllättävän pitkä ja rönsyilevä – eikä ikäviäkään asioita sen varrelta ole puuttunut. Toisaalta se on ollut myös ajoittain paljon antavaa ja toimitus uskoo esimerkin antanee kipinän monille muillekin kirjoittajille.

Kullervoblogin toimitus uskoo, että kämyliikkeestä aika spontaanisti syntynyt kansalaisjournalismi (kiitos kaikille kanssasyyllisille) on ollut eräs tekijä nykyisen menon naulaamisessa ja (esimerkiksi) perussuomalaisten kirissä vuoden 2011 vaaleissa.

Kovin kiistellylle Hommafoorumille (ja sen moderaatiolle)  haluamme antaa erityiskiitoksen hyvästä yhteistyöhengestä ja mölinän laajentamisen mahdollisuudesta myös siihen suuntaan. Emme toki ole samaa mieltä läheskään kaikesta, mutta siitä mistä olemme pidämme kiinni ja arvostamme kämyperinteestä poikkeavaa avoimen totaalisen sodan torjumista.

Toimitus haluaa antaa myös erityiskiitoksen niille monille yhteistyökumppaneille, jotka eivät näy tämän Kämymaailman Karpoksi nimetyn blogin lukijoille – erityisesti eräällä karhua symbolinaan käyttävällä herralla on oma osuutensa siihen, että koko blogi on olemassa.

Eteenpäin helmikuun pakkasessa ja umpihangessa. Se olkoon edelleen mottomme.

Site Meter

EU:n Suomi nimisen provinssin kuvernööri Suomen ulkoministeri Alexander Stubb on julkaisuttanut päivän Pravdassa Helsingin Sanomissa käskykirjeen haastattelun hallintoalamaisilleen äänestäjilleen.

Otsikolla Stubb puolustaa maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta julkaistu manifesti haastattelu antaa varsin selvän kuvan kyseisen herran ajatusmaailmasta ja olemuksesta.

Stubbin näkemyksen mukaan kriitikoiden hallitsema maahanmuuttokeskustelu on muuttunut vastenmieliseksi. Hänen mielestäään turvapaikanhakijoiden yhdistäminen sosiaaliturvan väärinkäytöksiin on pölhöpopulismia.

Stubbin sanoma tiivistyy siihen ilmoitukseen, jossa hän kertoo tehneensä meidän hallintoalamaisten puolesta päätöksen siitä, että Suomen pitää olla kansainvälinen ja monikulttuurinen.

Eipä mitään uutta Suomenkaan auringon alla. Kun hallitsija kertoo sen, miten kansan pitää ajatella ja toimia, olemme lähempänä 100 vuotta sitten ollutta olotilaa.

Suomen tasavalta ja siihen liitetty kansanvaltaisuus valuu askel askeleelta kohti Suomen suurruhtinaskuntaa. Euroeliitti on korvannut tsaarin, mutta muuten meno on kovin tuttua tässä maassa.

Stubbin mukaan Suomessa vellova maahanmuuttokeskustelu on kääntynyt pahasti vinksalleen.

”Maahanmuuttokriittinen näkökulma, se ääripää, dominoi keskustelua. Keskustelu on liian yksipuolista. Siinä haiskahtaa rasismi, siinä haiskahtaa nationalismi, populismi ja ksenofobia . Se on hyvin vastenmielistä”

Rasismin nykyiseen inflaation syömään ja laajennettuun käsitteeseen on mahdotonta ottaa objektiivista kantaa – kuvaukseksi riittänee se, että jos nykytulkinnan mukaan ei ole ihmisrotuja, ei voi olla rotuvihaakaan (rasismia).

Aito nationalismi on kaunis asia. Ilman sitä Alexander Stubbiakaan tuskin olisi olemassa nykyisenkaltaisena hahmona – kysykää vaikka virolaisilta. Stubb sotkee (mahdollisesti tahallaan) nationalismin ja imperialismin käsitteet –  suomalaisen kansallisvaltion puolustamiseen liittyvä nationalismi on Stubbin edustaman (Euroopan Unioni) suurvaltaimperialismin vastakohta. Näin tarkasteltuna Stubbin toimiminen Suomen ulkoministerinä on enemmän kuin huolestuttava asia (palaan tähän vielä kirjoituksen lopussa).

Todellisen nationalismin on määritellyt erinomaisesti Viron presidentti (itsekin pakolaisvanhempien lapsena Tukholmassa syntynyt) Toomas Hendrik Ilves sanoessaan, kun suurten kansojen edustajat puhuvat “pahasta nationalismista”, en voi ottaa heitä vakavasti. He eivät ymmärrä, mitä tarkoittaa oman kielensä ja kulttuurinsa menettäminen.

Luonnolle puolestaan on ominaista vahva nepotismi – oman suosiminen ja  vieraan hylkiminen. Ilman tätä ominaisuutta emo hylkäisi pentunsa eikä mitään yhteistä olisi saatu aikaan ihmiskunnankaan historiassa. Näin ollen ksenofobia kuuluu myös ihmisluontoon olennaisena osana. Tämä ei ole mikään suomalaisten erityinen geneettinen ominaisuus.

Populismi puolestaan on osoittanut käyttökelpoisuutensa vastustajan aliarviomisessa ja leimaamissa.  Stubbin käyttämä sana pölhöpopulismi on erinomainen taikasana, jolla voidaan kuitata kaikki vastapuolen kommentit – kuten sanalla rasistikin.

Kuten jo todettiin, Stubb on antanut julistuksensa tämän haastattelun aivan  omasta aloitteestaan. Aihe on lähellä sydäntäni, Stubb perustelee ministerisalkkunsa ulkopuolisen aiheen kommentointia.

”Turvapaikan antaminen on oikeudenmukaista ja humaania, pakolaisten auttaminen on eettisesti oikein. Työperäinen maahanmuutto on Suomelle loistava voimavara.”

Stubb hehkuttaa monikulttuurisuuden rikkautta ja kansainvälisyyden ihanuutta. Kuitenkin hän väittää tuossa julistuksessaan, että myös maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista pitää puhua avoimesti.

”Ongelmia on kaksi: suomalaisella yhteiskunnalla on vaikeuksia asenteellisella tasolla ottaa maahanmuuttajia vastaan. Toisaalta suomalaisella järjestelmällä on ollut huono valmius ottaa turvapaikanhakijoita, kun niiden määrä on niin voimakkaasti kasvanut. Näihin epäkohtiin meidän pitää puuttua.”

Vaikea yhtälö – kansan alistaminen päättäjien mielipiteelle ja taloudellisen vaurauden luominen teollisuuden itse ulosliputtaneessa, yli varojensa eläneessä ja laman kourissa kituvassa maassa.

Mieleni tekisi kysyä Stubbilta, että mikä on sitten hänen mielestään  ratkaisu tähän hänen esittämäänsä kysymykseen? Miten mr. Stubb aikoo puuttua näihin epäkohtiin?

Hiljentämällä toisinajattelijat ja/tai vaihtamalla kansan nöyrempään ja halvemmalla töitä tekevään uuteen kansaan ja lisäämällä puolue- ja ministeritoverinsa Jyrki Kataisen malliin Suomen valtionvelkaa?

Ja ajamalla loppupeleissä näin Suomikin selvitystilaan ja EU:n todelliseksi provinssiksi –  Kreikan tapaan.

Stubb myöntää, että Suomi on ollut liian houkutteleva kohde turvapaikanhakijoille.

”Siihen on yritetty hallituskauden aikana puuttua.”

Helmikuussa turvapaikanhakijoiden toimeentuloturvan perusosaa leikattiin ja osa tuesta annetaan elintarvikkeina. Myös hakemusten käsittelyä on nopeutettu.

Ja höpö, höpö. Juuri tämän hallituksen aikana Suomen houkuttelevuus on lisääntynyt –  juurikin hallituksen toimenpiteistä johtuen. Aivan päinvastoin kuin mitä Stubb möläytti suustaan.

Jokainen joka on seurannut uutisia tietää, että nykyisessä halölituksessa on maamme ensimmäinen maahanmuuttoministeri ja sen, että nykyisen hallituksen aiknan eduskuntaa käytettiin kumileimasimena – houkuttelevuutta lisäävän – uuden ulkomaalaislain läpijyräämisessä.

Stubb on ilmeisesti ollut niin pitkään kepulaisten kanssa hallituksessa, että hänkin puhuu niin totta kuin voi…

Oli tässä puheenvuorossa toki sentään jotain hyvääkin. Hallituksessa on viimeinkin huomattu, että hallintoalamaisia kansalaisia kiihdyttää se, että Suomeen tulee paljon turvapaikanhakijoita Bulgariasta ja Romaniasta (jotka molemmat ovat EU-maita ja lähtökohtaisesti turvallisia). Hallitus aikookin poistaa toimeentulotuen myös EU-maista tulevilta turvapaikanhakijoilta.

”Maahanmuuton pitää tuntua oikeudenmukaiselta. Sen pitää olla oikeudenmukaista sitä henkilöä kohtaan, joka tulee. Mutta myös niitä ihmisiä kohtaan, jotka tämän ylläpitävät ja maksavat tämän järjestelmän. Eli me suomalaiset.”

Eli me suomalaiset ? Jassoo, tästä me suomalaiset käsitteestä voidaan toki esittää toisenlaisiakin näkemyksiä…

Stubbin suomalaisuus on varsin erilaista kuin normivirtasen suomalaisuus. Enemmänkin Stubb edustaa tämän uuden ajan uljasta euroeliittiä.

Alexander Stubb on käynyt koulua Mainland High Schoolissa Daytona Beachissa Floridassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1988 Gymnasiet Lärkanista Helsingistä. Stubb on sotilasarvoltaan korpraali.

Varusmiespalveluksen jälkeen hän suoritti valtio-opin perustutkinnon (BA) Furmanin yliopistossa Yhdysvalloissa sekä jatko-opintoja Sorbonnen yliopistossa Pariisissa ja Bruggen College of Europessa, jossa hän on myös vieraileva professori. Hän väitteli filosofian tohtoriksi London School of Economicsissa vuonna 1999.Väitöskirjan aiheena oli Euroopan unionin joustava yhdentyminen.

Aikaisemmin Stubb on toiminut erityisasiantuntijana Suomen EU-edustustossa Brysselissä, jossa hän vastasi institutionaalisista kysymyksistä ja suomalaisten rekrytoimisesta EU-instituutioihin. Vuosina 2001–2003 Stubb oli Euroopan komission puheenjohtaja Romano Prodin poliittinen neuvonantaja. Lisäksi hän on ollut mukana neuvottelemassa Amsterdamin ja Nizzan sopimuksista ja toiminut suurlähettiläs Antti Satulin avustajana. Stubb on myös vakiokolumnisti useissa lehdissä ja julkaissut 10 EU-aiheista kirjaa sekä lukuisia akateemisia artikkeleita.

Alexander Stubb on naimisissa englantilaisen asianajajan Suzanne Innes-Stubbin kanssa. Heillä on kaksi lasta. Stubb asui Belgiassa Brysselin ulkopuolella sijaitsevassa Rixensartissa, kunnes muutti perheineen Espoon Tapiolaan loppuvuodesta 2008.[22]

Stubb on kaksikielinen: hänen isänsä äidinkieli on ruotsi ja äidin suomi. Lisäksi hän puhuu sujuvasti ranskaa, saksaa ja englantia.

Kun katsoo Stubbia tämän todellisuuden valossa, niin ymmärtää helpommin sen, miksi Stubbin käsitykset ovat ristivedossa ns.yleisen mielipiteen kanssa. Stubbin monikulttuurisuus on eliitin monikulttuurisuutta – siihen eivät kuulu jonottamiset julkisissa palvelulaitoksissa tai kulttuurikonfliktit naapurustossa.

Stubb myöntää myös sen, että ristivetoa on myös maahanmuuttokysymyksissä Kokoomuksen sisällä . Kokoomuksen nuorten liiton puheenjohtajan Wille Rydmanin mukaan monikulttuurisuuden korostaminen on väärin. Rydmanin mukaan kiintiöpakolaisten ottamisesta pitäisi luopua.

Stubb tyrmää Rydmanin ajatukset täysin ja kuittaa ne totuttuun tyyliin sanomalla, että joka puolueessa on rydmaneja. Heidän ajatuksillaan ei ole mitään tekemistä kokoomuksen maahanmuuttolinjan kanssa. Ei mitään.

Hän ei kuitenkaan osaa arvioida, kuinka paljon kannatusta Rydmanin ajamalla tiukalla linjalla on todellisuudessa kokoomuksessa.

”Uskon ja toivon, että mahdollisimman vähän. Ehkä promillen verran.”

Toivottavasti ulkopuolinen ulkoministerimme ei tule putoamaan kovin lujaa ja korkealta kun paska osuu tuulettimeen tulevaisuudessa…

Lähteet: HS, STT, Wikipedia, UM

Site Meter

Kannatan moniäänistä yhteiskuntaa. Suomi, ja kaikki länsimaistuneet valtiot, ovat jo nyt hyvin moniäänisiä. Suomi ei ole tälläkään hetkellä mikään monotoninen junttila, vaikka näin monasti väitetään. Tällaisen kehityksen ovat taanneet valistunut maailmankuva, ihmisoikeuksien myöntäminen kansalaisille ja yhdenvertaisuus lain edessä. Moniäänisen yhteiskunnan pitää kasassa kaikille yhteinen sääntökirja (tässä tapauksessa Suomen laki) ja yleisempi kulttuurinen viitekehys, jonka mukaan kaikki osapuolet joutuvat pelaamaan.

En kannata monikulttuurista yhteiskuntaa. Monikulttuurinen yhteiskunta on toki moniääninen, mutta tällaisessa yhteiskunnassa eri osapuolet katsotaan oikeutetuiksi pelaamaan eriävillä säännöillä kulttuuriensa viitekehyksissään. Tällaisia oikeuksia jaettaessa voitolle päätynee eniten vaativa ja kovimpia keinoja käyttävä ryhmä. Monikulttuurisuus siis aiheuttaa jännitteitä yhteiskunnan sisällä, koska se laittaa yhteiskunnan eri osapuolet kamppailemaan toisiaan vastaan jaossa olevista erioikeuksista.

Minä en ole valmis tinkimään pisaraakaan länsimaisille elämäntavoille rakentuvasta yksikulttuurisesta valtiojärjestyksestämme, koska vain sellaisella voidaan taataa kestävästi yhteiskuntamme pysyminen jatkossakin moniäänisenä ja kaikille osapuolille yhtä mukavana (ts. yhtä kusipäisenä). Minulla ei myöskään mitään syytä pyytää sivistynyttä maailmankuvaani anteeksi tai tulla haukutuksi rasistiseksi perunanenäksi tuomitessani mielestäni barbaarisia tapoja muista kulttuureista.

Jos jotakuta tällaisessa yhteiskunnassa asuvaa tai tänne muuttamista suunnittelevaa muumittaa julmetusti hänelle nykyisessä valtiojärjestyksessä taatut ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen linjassa olevat oikeudet, suosittelisin häntä muuttamaan valtioon, joka tyydyttäisi hänen näkemyksensä toivottavasta monokulttuurisesta valtiojärjestyksestä.

Nimimerkki Requiem Homma-foorumilla 23.2.2010.

Lähde

Site Meter

Helsingin Sanomat ei yllätä. Jos uutisaiheissa tai toimittajakunnan ns.kommenteista ei sattuisi löytymään vahvaa suomalaisvihaa, niin sitä löytyy aivan varmasti lehden paperiversion yleisönosastolta.

Tyyli on sama – ainoastaan agendaa kuvaava propagandasanasto muuttuu vuosien mittaan. Sanoma kuitenkin pysyy hämmästyttävän samana. Otetaan eräs esimerkki vuodelta 1970:

Neuvostovastaisuus selittyy nationalismilla

Jukka Paaso

Helsingin Sanomien mielipidesivulla on ihmetelty sitä, miksi suomalaisilla on Neuvostoliittoa kohtaan usein hyvin negatiivinen asenne. Tärkein syy neuvostovastaisuuteen on suomalaiskansallinen nationalismi. Meidät on kasvatettu yksisilmäisiksi, sinivalkoisiksi ihmisiksi.

Suomalaisuusvalaan kuuluu ensimmäiseksi iskulause ”yksi mieli, kieli ja kansa”. Siinä kootaan kasaan omia joukkoja ja ajetaan ”sivullisia” ulos kehästä. Koulussa tämä on päntätty jokaisen kalloon itsestäänselvyydeksi.

Suomalaisten urheiluhulluuskin saa voimansa samanlaisesta nationalismista. Tärkeintä on, että suomalainen voittaa. Suomi–Ruotsi-maaotteluissa koetellaan eniten heikon suomalaisen itsetunnon rajoja.

Tällaisesta kuviosta on pitkä matka uuteen, suvaitsevaan ja sosialistiseen valtiokehitykseen.

Turku

Jos nyt pysytään asiassa, niin kyse oli hieman kieli poskessa väännetystä versiosta tänään Hyysärissä julkaistusta Paason kirjoittamasta mielipidekirjoituksesta. Alkuperäinen näyttää tältä:

Maahanmuuttajavastaisuus selittyy nationalismilla

Jukka Paaso

Helsingin Sanomien mielipidesivulla on ihmetelty sitä, miksi suomalaisilla on maahanmuuttajia kohtaan usein hyvin negatiivinen asenne. Tärkein syy maahanmuuttajavastaisuuteen on suomalaiskansallinen nationalismi. Meidät on kasvatettu yksisilmäisiksi, sinivalkoisiksi ihmisiksi.

Suomalaisuusvalaan kuuluu ensimmäiseksi iskulause ”yksi mieli, kieli ja kansa”. Siinä kootaan kasaan omia joukkoja ja ajetaan ”sivullisia” ulos kehästä. Koulussa tämä on päntätty jokaisen kalloon itsestäänselvyydeksi.

Suomalaisten urheiluhulluuskin saa voimansa samanlaisesta nationalismista. Tärkeintä on, että suomalainen voittaa. Suomi–Ruotsi-maaotteluissa koetellaan eniten heikon suomalaisen itsetunnon rajoja.

Tällaisesta kuviosta on pitkä matka uuteen, suvaitsevaan ja monikulttuuriseen valtiokehitykseen.

Turku

Juu… mikään ei muutu…

Lähde: HS

Site Meter

Uskon maahanmuuttajavoiman hyväksikäytön oivaltamisen (keinotekoisen suomenruotsalaisen vähemmistön kasvattamisen humanitaarisen maahanmuuton kautta) syntyneen RKP:ssä sattumalta. Vertaisin tätä esim. vakuutuspetokseen, jossa ilmoitetaan tulipalossa menetetyn paljon muutakin kuin mitä todellisuudessa menetettiin. Tai osuvampi vertaus lienee se, että vakuutuspetoksen mahdollisuuden oivallettua heitetään bensaa palonalkuun. Miten tämä sitten liittyy nyt käytävään oikeudenkäytiin, niin en näe suoraa yhteyttä. Se on silti huomionarvoinen näkemys siitä mitä RKP hyötyy vapaammasta maahanmuuttopolitiikasta.

Tony Vuori Hommassa 280809

Site Meter

”Valtuustotyö auttaa edustamaan helsinkiläisiä valtakunnan politiikassa”, Astrid Thors sanoo.

Hänen mukaansa Helsingin vahva edustus hallituksessa näkyy esimerkiksi siinä, että hallitus on hyväksynyt länsimetron ja kehäradan rakentamisen sekä Ruotsalaisen teatterin jättiremontin.

Maanmuuttoministeri ja demlisti Astrid Thors (Ankkalammikon elitistivähemmistöseura) kolmoisroolistaan politiikassa (kunnanvaltuutettuna, kansanedustajana ja ministerinä) Hyysärissä 24.8.2009

Tärkein tähän uutiseen liittyvä kysymys kuuluu, että pitäisikö tässä nyt itkeä vai nauraa? Kuten otsikkokuvakin kertoo, etujen valvominen ei ehkä ole onnistunut normaalisti ymmärrettävällä tavalla ministeri Thorsin kohdalla.

Myös Thorsin väite siitä, että hänen kohdallaan valtuustotyö auttaa edustamaan helsinkiläisiä valtakunnan politiikassa on joko surkeaa totuudenvääristelyä tai vaihtoehtoisesti karkeaa pilaa, joka kohdistuu helsinkiläisiin.

Tähän mennessä Astrid Thors on lähinnä edustanut kahta ryhmää – omaa (suomenruotsalaisten enemmistöä pilkkanaan pitävää) Ankkalammikon elitistivähemmistöseuraansa ja jokaista maahamme (vaikka sitten ilman todellista tarvetta) änkeämään pyrkivää sosiaalituristia.

Tarkalleen ottaen, se kuinka suurta osaa helsinkiläisistä (ja suomalaisista) Thors edustaa on tiedossa. Ankkalammikon elitistiseuran (SFP/RKP) jäsenet, myötäjuoksijat, hännystelijät ja tukijat antoivat Astridillemme viime eduskuntavaaleissa kokonaista 5 938 ääntä.

Se, että Thors pääsi tällä äänimäärällä muuttamaan perustavanlaatuisesti suomalaista yhteiskuntaa, on kieltämättä loistava valtapoliittinen saavutus. Sellainen, josta Niccolo Macchiavellikin olisi varmaa tyytyväinen. Helsinkiläisten edustamisen ja kansanvallan kanssa sillä taas ei ole mitään tekemistä.

(Tästä onkin enää askel monikulttuuriseen unelmaan – seuraavaksi Thorsin tavoitteena saattaa olla äänioikeuden (toimeentulotuen lisäksi) jakaminen myös kaikille maahamme humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan nimissä saapuville maahantulijoille. Äänioikeuden laajentamisen ehdoksi voi kaavailla esimerkiksi tämän äänen automaattista siirtämistä Astrid Thorsille – näppärää äänimäärän kasvattamista eikö totta?)

Näiden kahden ryhmän etujen ajaminen on varsin kaukana helsinkiläisten edustamisesta valtakunnanpolitiikassa.

Länsimetron ja kehäradan rakentaminenkaan ei muuten liity mitenkään Thorsin persoonaan puhumattakaan sitten hänen tästä kolmoisroolistaan politiikassa.

Vastoin väitteitään, Thors ei ole mitenkään profiloitunut liikenne- tai aluepolitiikkaan Nämä kyseiset Astridin keppihevosenaan käyttämät hankkeet ovat valtakunnallisestikin tärkeitä liikennepoliittisia päätöksiä, joihin on saatu konsensun syntymään – ihan ilman Astrid Thorsia.

Ainoa liikennepolittiinen hanke, johon Thors on osallistunut, on Suomen rajojen ja sosiaaliturvan avaaminen kaikille maahamme haluaville maahantulijoille. Ja siinähän Astrid on onnistunut tunneltulla menestyksellä.

Sokerina pohjalla tässä hassunhauskassa jutussa on sitten tämä Ruotsalaisen teatterin jättiremontti. On aika vaikea nähdä miten tällaiseen elitistiseen hankkeeseen suunnatut rahat hyödyttävät tavallisia helsinkiläisiä – ehkä samalla (tavallisille ihmisille aukeamattomalla) logiikalla kuin Helsingin sosiaaliviraston johtajan Paavo Voutilaisenkin puuhastelut verovaroilla.

Toisaalta kun tarkastelee koko Thorsin poliittista agendaa on aika vaikeaa ymmärtää, miten tavallinen helsinkiläinen (tai suomalainen yleensä ottaen) hyötyy hänen ajamastaan politiikasta.

Ehkä tähän Thorsin kommenttiin sitten kuitenkin liittyi sellainen annos sarkasmia tai ironiaa, että minä en sitä pysty ymmärtämään tai se ei jostain muusta syystä avaudu minulle.

Pelottavaa olisi nimittäin se, että Astrid aivan oikeasti uskoisi noihin puheisiinsa.

Lähde: HS

Jk. Jätin tämän kirjoituksen loppuun ( aivan tarkoituksella)  toisen tuohon uutiseen liittyvän asian.

Kyse on tietenkin Jussi Halla-ahon huomisesta oikeudenkäynnistä. Tuossa samaisessa kirjoituksessa Hyysäri jatkaa (ajoittaen tämän juuri oikeudenkäynnin alle) Jussi Halla-ahon vastaista päähänlyönti- ja propagandakampanjaansa.

Vastoin Hyysärin  penaalien tahtoa, en suostu kommentoimaan moista journalismin nimissä kirjoitettua roskaa, enkä lähtemään mukaan tuohon lokauskampanjaan. Toivotan Jussille ja hänen perheellensä voimia ja jaksamista.

Kuten olen jossain aikaisemminkin todennut, tässä on kyse näytösoikeudenkäynnistä. Tämä on de facto Halla-ahon julkisen vihamiehen (valtionsyyttäjä Mika Illmanin) virka-asemaansa väärinkäyttäen käynnistämä poliittinen ajojahti, joka jatkunee (tuomiosta huolimatta) tästäkin eteenpäin.

Ja se jatkuu juuri niin pitkään, kunnes Suomen nykyinen uussuometunut poliittinen kultuuri muuttuu. Toivottavasti Jussi Halla-ahon tapaus pystyy muuttamaan tätä suuntaa huomenna kohti takaisin kansanvaltaisen kansalaisyhteiskunnan säännöillä toteutettavaa poliittista ja oikeudellista kulttuuria – oikeudenmukaisesti.

Tässä maassa olisi tilausta totuuskomissiolle.

Site Meter

Suuri vihreä filosofi Jarkko Tontti on jälleen kerran osoittanut ymmärryksensä laajuutta Vihreän Langan julkaiemassa blogissaan.

Tai sitten nationalismia tai muuta yhteisöllisyyttä korostavaa oppisuuntaa, jonka mukaan ihmistä ei kohdella yksilönä, ainutkertaisena ja erilaisena, vaan vain kansakunnan ja kulttuurin jäsenenä.

Metsään meni, taas. Kolina kuuluu vieläkin.

Toisin kuin virheiden ajama vasemmistolainen ns.yhteisöllisyys,, joka perustuu siihen, että yksilö on yhteisöä varten, nationalismi perustuu siihen, että yhteisö on yksilöä varten.

Nationalimissa yhteisen kulttuurin ja kielen omaavat ihmiset muodostavat keskenään – ykslöistä sukujen ja heimojen kautta koostuvan – kansankokonaisuuden, joka on tarkoitettu omien yksilöidensä suojaksi ja hyväksi.

Tosin kuin vihervasemmistolainen monikulttuurinen yhteiskunta, joka on tarkoitettu puolestaan kaikille muille paitsi sen rakentaneille ihmisille ja heidän jälkeläisilleen.

Lähde: VL

Site Meter

Lähtökohta-  nykyisessä maailmanmenossa –  rasismista puhuttaessa on se,  että kun rotuja käsitteenä ei ole olemassakaan monikulttuurisessa kontekstissa,  ei voi myöskään olla rotusortoa – eli rasismia.

Henkilökohtaisesti minua häiritsee nykyisin (ihan oikeasti) aivan suunnattomasti tämä jatkuva rasismivouhkaus. Oma ajatusmaailmani lähtee kieli- ja kulttuurisidonnaisesta kansallisuusaatteesta,  joka ei perustu mihinkään rotuajatteluun – ihan viimeiseksi WPWW-idiotiaan. Tällainen maailmankatsomus hyväksyy myös muiden kulttuurien olemassaolon – omilla alueillaan ja vastavuoroisesti toisen nationalistisen valtion olemassaoloa kunnioittaen ja sovussa eläen.

Aikaisemmin lähinnä naureskelin näille idiooteille, koska tuollainen kaikki samanlaisia. kaikki yhdenvertaisia (paitsi rasistit, joiden kanssa ei tarvitse edes keskustella) ajattelu alkaa kiertää ajattelun kehää jo niin kauas lähtökohdistaan, että se suorastaan syleilee jo rasismia (tai suvaitsemattomuutta) ajatuksen tasolla.

Toisaalta ihminen,  joka vastustaa maahanmuuttoa mutta hyväksyy samaan aikaan tavaroiden ja työvoiman vapaan liikkuvuuden eurooppalaisten kansojen sisällä,  on todellisuudessa puhdas rasisti – sanan varsinaisessa merkityksessä.

Tämän vuoksi suhtaudun hieman varauksella niihin ihmisiin, jotka vastustavat maahanmuuttoa perustaen sen länsimaisiin tai eurooppalaisiin arvoihin. Minulle tärkein paneurooppalainen arvo on kymmenien kulttuurien keskenään nykyään  rauhanomaisesti elämä elonkirjo ja se, että lukuisat mantereellamme käydyt sodatkaan eivät ole pystyneet murentamaan näitä pieniä kulttuureita.

Se mikä on siihen pystynyt on vaaleanpunainen Coca-Colalle haiseva americana. Kun tuolta lännen monikulttuurisesta ahnemaasta  on saatu sotien jälkeen oppi siitä, että kaikkien kulttuurien ja ihonvärien tulee elää saman sateenvarjon alla, on vain askeleen matka lähteä täyttämään Eurooppa ihan omien typerysten ja omaneduntavoittelijoiden voimin  ei-eurooppalaisella väestöllä.

Historia tulee muistamaan tämän EU:n laajenemisen ja tuhoutumisen ajanjakson ajattelemattomuuden, ahneuden, itsekeskeisyyden ja pohjattoman lyhytnäköisen typeryyden ajanjaksona.

Monikulttuuri, suvaitsevaisuus, rasismi, ilmastonmuutos – kaikki nämä ovat tyhjää sananhelinää – Potemkinin kulisseja – joilla peitetään todelliset tavoitteet.

Nimittäin taloudellinen hyötyminen eri kulttuurien keskinäisestä kilpailusta, epävarmuudesta, väkivallasta ja suorasta vihasta.

Site Meter

Vanha sananlasku sanoo, että ensimmäinen sukupolvi kerää omaisuuden ja luo hyvinvoinnin, toinen ylläpitää niitä ja kolmas hävittää ne.

En usko.

Minusta nimittäin näyttää siltä, että nykyisessä Suomessa ensimmäinen sukupolvi (omat isovanhempani) toki loivat (ja saivat) mutta vaikeuksien kautta. Sota ja jälleenrakennus – muistatteko prekaeetut ja soosipäät yhtään mitään tästä, edes historiasta?

Toinen sukupolvi (vanhempani) ylläpitivät ja jopa kasvattivat niitä.


Kolmas sukupolvi
(eli me nykyiset keski-ikäiset), me yritämme kynsin ja hampain taistella noiden asioiden puolesta. Samaan aikaan, kun välisukupolvet – eli suuret ikäluokat ja heidän lapsensa – pyrkivät hävittämään omaisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin lisäksi myös kansallisvaltiomme ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskuntajärjestyksemme.

Ja samaan aikaan meidän lapsemme (kolmannen sukupolven) näyttävät omaksuneen terveellä tavalla vanhempiensa arvomaailman.

Eli sen ainoan pysyvän ankkurin, mihin nuo kaksi elämän perusasiaa ovat kiinnittyneet – muuttuvan maailman valtameren takana, kaukaisessa Pohjolassa sijaitsevaan suojaisaan poukamaan.

Olen ollut hieman normaalia kiireisempi ansiotyöni parissa ja kirjoittamiseni on ollut hieman normaalia harvempaa. Kun kiireet laantuvat, palailen asiaan taas aktiivisemmin. Tähän väliin katson kuitenkin asiakseni kommentoida erästä hellandudelis-juttua.

Kun haette täältä WordPressista blogiani hakusanalla kullervo kalervonpoika tai Ruttuvaarin blogia hakusanalla periculum finlandicum, saatatte päätyä eräälle jälkijättöistä teiniangstia ja identiteettikriisiä pursuavalle WordPress-blogille.

Viimeisimmässään kirjoituksissaan tämä hassunhauska kirjoittaja on tosin roiminut myöskin vihreitä. Kyseisen kirjoittajan identiteettikriisi luo hullunkurisia sävyjä tähän tylsään blogosfääriin.

Hänen toisessa blogissaan sanotaan näin:

Nationalisti, punavihreä anarkisti, ekofasisti ja muslimifundamentalisti ovat samasta, läpilahosta pässinpuusta veistetyt. Demokratia on heille myrkkyä, kuten se meille taviksille on elämän eliksiiri.

Juu – ei.

Ei ainakaan tämän nationalistin kohdalla.

Rehellisesti sanoen; minun on kovin vaikea pitää mitenkään demokratian perusteita ymmärtäneenä tällaista kirjoittajaa. Parta täristen vihaa julistavaa ja kiihottavaa tekointellektuellia. Sellaista, joka ei suvaitse omasta maailmankuvastaan poikkeavia mielipiteitä.

Tosin nyt näyttää siltä, että kyseisen kirjoittajan henkilökohtainen identiteettikriisi on pudottanut lopunkin maaperän suoraan suohon hänen entisen maailmankatsomuksensa alta.

Voimia muutoksesi tiellä– ehkä kulkemasi pitkän ja pimeän kujan päästä löytyy rauha ja sopu oman itsesi – ja myös muiden – kanssa. Ehkä etsimäsi maailmankatsomus löytyy sieltä Kokoomuksesta. Juuri sieltä mistä sitä etsitkin.

Jk. Tuo lainaus oli – melkein sanasta sanaan – erään tunnetun vihreän persoonan Vapaa-ajattelijain liiton järjestämässä islam-seminaarissa viime lauantaina täräyttämä. Hän totesi noin pitämässään esitelmässä. Esityksen otsikko oli islamkritiikki monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Edit 2207: Unohdin erään asian. Kiitos linkityksestä ja ilmaisesta mainostamisesta. Kaikki tuki on tarpeen kansallisvaltion suojelemisen asialla. Kysykää vaikka kosovolaisilta.