STT:n tänään julkaiseman uutisen mukaan kuntademokratiaa pohtiva työryhmä kokeilisi kunnissa suoraa pormestarivaalia

Tämä työryhmä tarjoaisi kunnille mahdollisuuden kokeilla pormestarivetoista johtamismallia. Kuntalaiset valitsisivat kokeilukunnissa pormestarin äänestämällä ja pormestari toimisi samalla esimerkiksi kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

Työryhmän mielestä pormestarin toimikausi voisi olla 5–7 vuotta eli valtuustokautta pidempi. Pormestarimallin uskottaisiin lisäävän kuntalaisten äänestysintoa.

Samalla sen toivotaan selkeyttävän vastuunjakoa kunnan poliittisessa johtamisessa. Työryhmä ehdottaa, että kunnat voisivat vapaaehtoisesti kokeilla pormestarimallin toimivuutta.

Tämä on erittäin kannatettava ajatus – etenkin todellisen kansanvallan kannalta katsoen. Tätä ajatusta voitaisiin hyvinkin kokeilla – mutta sitä voitaisiin samalla kerralla jalostaa kunnallisdemokratiassa pari askelta pidemmällekin.

Vallan perusolemus on kuitenkin sellainen, että se turmelee – etenkin sellainen valta, joka on keskitetty yhdelle tai muutamalle ihmiselle tai joka perustuu poliittiisiin (edustuksellisen demokratian akilleen kantapäänä tunnettuihin) kaurapuurokompromisseihin.

Mitä jos ajatusta kehitettäisiin näin kunnallistasolla niin, että vaalikelpoisella kuntalaisella olisi oikeus vaatia itsään koskevassa kunnallisessa asiassa myös kunnallista kansanäänestystä? Näin kansalaiset voisivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin huomattavasti nykyistä tehokkaammin ja näin saataisiin myös läpinäkyvyyttä ja avoimmuutta kunnalliseen päätöksentekoon. Nykyinen edustuksellinen ns. demokratia ei ole kansanvaltaa – se on demokratian kaapuun puettua harvainvaltaa ja altis epädemokraattisuutensa lisäksi myös korruptiolle ja väärinkäytöksille.

Jos yksityisen kansalaisen oikeus ehdottaa ja saada aikaan sitova kansanäänestys tuntuu muutoksena jonkun oligarkin mielestä liian rajulta, lievempi versio voisi olla tällä muutoskierroksella kirjata kuntalakiin velvoite järjestää (sitova) kunnallinen kansanäänestys, kun kuntalaisista riittävä määrä sitä vaatii.

Kuntataso yhden kunnan kohdalla on myös kooltaan sellainen, että sähköistä äänestysmenettelyä voitaisiin turvallisesti kehitellä toimivammaksi, luotettavammaksi ja turvallisemmaksi, kuin esimerkiksi viime keväinen Tuija Braxin aikaansaama fiasko oli.

Tämä olisi oiva ensiaskel kehitykselle, jossa yhteiskuntamme siirtyisi nykyisestä harvainvallasta askelittain suoraan kansanvaltaan.

Lähde: STT


Site Meter

Hienoa…

Juuri kun savu oli hälvennyt sen korruptioepäilyn ympäriltä, jonka Kehittyvien Maakuntien Suomi ja vasemmiston toimintaa rahoittaneet Punajuuri ry ja Ohjelmatyö ry saivat aikaan, niin johan taas jossain kytee.

Tällä kerralla kyse on siitä, että (saadun tiedon mukaan) jokainen suomalainen veronmaksaja omasta poliittisesta kannastaan huolimatta on päässyt mukaan rahoittamaan perinteisten vasemmistopuolueiden toimintaa.

Yleisradion MOT-ohjelman mukaan nimittäin Sdp saa ammattiliitoilta vuodessa lähes 400 000 ja vasemmistoliitto puolestaan 50 000 euroa – suoraan käteen maksettavaa veronmaksajien kustantamaa suora piilopuoluetukea..

Rahat on alun perin tarkoitettu ammattiyhdistysväen koulutukseen. Tästä Ay-liikkeen siirtämästä tuesta vasemmistolle on puhuttu vuosia. Ja vaikka nuo aikaisemmin mainitut Punajuuri ry ja Ohjelmatyö ry ovat jo paljastuneet, niin silti kakkien punakorporaatioiden suurin keskusjärjestö SAK kieltää edelleen tukevansa puolueita.

Ja näin silti, vaikka MOT-ohjelmalla on käytössään kuitti, jossa on tarkat summat tuesta perinteisille vasemmistopuolueille ja myöskään nämä puolueet eivät halunneet kertoa sitä, mistä liitoista rahaa on saatu.

Törkeintä koko asiassa on se, että rahat on kerätty jäsenmaksuina. Nämä ay-liittojen jäsenmaksut ovat lakisääteisesti puolestaan verovähennyskelpoisia, joten tämän pimeän rahan lopullisena maksumiehenä toimii tavallinen suomalainen veronmaksaja – halusi tai ei.

Näin meitä viedään taas kerran kuin kuoriämpäriä…

Tämän paljastuksen jälkeen on vaikea enää edes hyvällä tahdolla uskoa, että Suomi olisi muka maailman korruptoitumattomimpia maita todellisuudessa.

Se on käytännössä täysi mahdottomuus.

Valtiomuotomme on virallisesti parlasmentaarinen demokratia – käytännössä pienen poliittisen eliitin keskenään pyörittämä meritokratinen oligarkia. Tämä järjestelmää mahdollistaa poliittiset kaurapuurokompromissit, keskinäisen palkitsemisen, saalinjakamisen sekä korruption.

Tähän tautiin on olemassa erittäin tehokas lääke.

Siirtyminen vaiheittain parlamentarismista kohti suoraa kansanvaltaa ja puolueiden ja parlamentarismin alasajoa.

Suoraan kansanvaltaan ja yhden asian liikkeisiin on vaikeampi vaikuttaa poliittisten painostusryhmien taholta – ja vielä vaikeampaa on lahjoa yksittäistä kansalaista.

Olen kirjoittanut asiasta aikaisemmin esimerkiksi täällä.

Ai niin, eräs asia vielä.

Viimestään nyt alkaa tuntumaan vahvasti siltä, että nämä kaksi perinteistä vasemmistopuoluetta voivat kyllä pitää nimilyhenteensä, mutta niiden pitäisi ehkä kuitenkin muuttaa nimensä ajanmukaisemmiksi.

SDP voi hyvin muuttaa nimensä muotoon Stjälar Din Pengar ja VL omansa muotoon Veronmaksajan Laskuun.

Lähteet: STT, YLE


Site Meter

Perustuslakimme sanoo, että valta Suomessa kuuluu kansalle. Ja heti perään tuossa laissa todetaan, että kansaa edustaa eduskunta.

Eli Suomi on edustuksellinen (l.parlamentaarinen) tasavalta. Tämä on teoriassa erinomainen asia, mutta kuten kaikki muutkin teoriassa erinomaiset asiat, käytäntö tökkii.

Ja se tökkii pahasti.

Mikä sitten mättää?

Todellisuudessa tilanne on kulkeutunut koko Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen ajan enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että kansa ja päättäjät ovat varsin eri mieltä lähes kaikista olennaisista asioista. Näyttää siltä,että päättäjät ovat vieraantuneet kansasta – tai vaihtoehtoisesti kansa ajattelee väärin.

Nykyinen – käytännössä kolmen suuren puolueen keskenään pyörittämä – parlamentarismi hallintomallina mahdollistaa nykyisten – pääasiassa täysin ammattitaidottomien ja omaa etuaan joka asiassa ajavien – päättäjien puuhastelun. Ei Suomea voi kutsua millään mittareilla todelliseksi demokratiaksi. Kaikista kauniista puheista ja perustuslakiin kirjatuista kansanvaltaisuuden perusteista huolimatta hallintomallimme on omituinen sekoitus oligarkiaa ja entiseen personaaliunioniin perustuvaa yksinvaltiutta (jota siis käyttää pieni ryhmä pääpuolueiden napamiehiä ja – naisia).

Eli – vaikka valta kuuluukin kansalle Suomessa, kansalla ei ole mahdollisuuksia eikä keinoja valvoa edustajiensa toimia ja tekemisiä.

Suora demokratia

Tähän ongelmaan olisi olemassa erittäin helppo ja toimiva ratkaisu – edustuksellisen (parlamentin) kansanvallan rinnalle luotava valvonta- ja vaikutuskoneisto – suomalaisittain sovelletun sveitsiläisen hallintomallin tapaisesti.

Sveitsillä ei ole varsinaista valtionpäämiestä, vaan toimeenpanovaltaa edustaa seitsenjäseninen liittoneuvosto, jonka puheenjohtaja valitaan jäsenistä yksivuotiselle kaudelle. Kaksikamarinen parlamentti on pääasiallinen poliittisen vallan hallitsija. Molemmilla kamareilla, liittokokouksella ja kansalliskokouksella, on oikeus lainsäädäntöön. Liittokokouksen 46 jäsentä – kaksi jokaisesta kantonista ja yksi entisistä puolikantoneista – valitaan suoralla vaalilla ja kansalliskokouksen 200 jäsentä suhteellisella vaalilla. Toimikausi on molemmissa kamareissa neljä vuotta. Kansa voi kumota minkä tahansa liittoparlamentin säätämän lain ja aloitteiden kautta tehdä lisäyksiä perustuslakiin. Tämä tekee Sveitsistä puolittain suoran demokratian.

Tämän saman asian voisi toteuttaa myös Suomessa suomalaisittain.Eduskunta voisi jäädä nykyiselleen, mutta kansalaisilla olisi selvä mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja vaikuttaa suoraan asioihin. Presidentin virka voitaisiin lakkauttaa ja nykyinen valtoneuvosto korvata sveitsiläisen liittoneuvoston tyyppisellä elimellä.

Tässä on ainoastaan yksi suuri ongelma.

Epäilen nimittäin, että nykyinen nomenklaturamme ei ole valmis alistumaan palvelemaan kansaa ja asettumaan valvonnan ja ohjailun alaiseksi – demokraattisesti.

Noh – mitä mieltä olette?


Site Meter

Viikonlopun uutispuro kertoo, että virheiden kansanedustaja Heidi Hautala lähtee ehdokkaaksi kesäkuun europarlamentin vaaleihin. Hän on ensimmäinen suomalainen entinen euroedustaja, joka pyrkii tauon jälkeen takaisin EU-parlamenttiin.

Hautala oli europarlamentin jäsen vuosina 1995–2003. Hän on toiminut muun muassa puolueen ja sen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Ehdokkaaksi lähtemistä harkitsee myös vihreiden nykyinen puheenjohtaja ja työministeri Tarja Cronberg. Hän jättää puolueen johtamisen toukokuussa.

Selvä – mutta miksi?

Olisikohan juttu niin, että Hautala on turhautunut siihen, etteivät hänen eunatsionalistiset ajatuksensa saa vastakaikua, näissä typerissä kansallisvaltiostaan ja kansallisesta itsemääräämisoikeudestaan jääräpäisesti kiinnipitävissä enemmistösuomalaisista?

Olisikohan juttu niin, että virheet ovat laskeneet edellisten vaalien hypen pohjalta mahdollisuuden saada Hautala ns. takuuvarmasti takaisin sisään EU-parlamenttiin?

Olisikohan juttu niin, että he ovat laskeneet saman hypen kantavan mahdollisesti kaksi suomalaista virhettä kerrallaan EU-parlamenttiin?

Olisikohan juttu niin, että tässä pedataan eduskuntapaikkaa ensin Jukka Relanderille (4 403 ääntä, 1. varasija) ja sen jälkeen Zahra Abdullalle (4 198 ääntä, 2. varasija)?

Olisikohan juttu niin, että todellisuudessa virheet halveksivat suomalaista kansallisvaltiota, kansanvaltaa, kulttuuria sekä Suomen kansaa? Tästähän on ylenpalttisen Euroopan liittovaltioon kohdistuvan lietsonnan ja edesvastuuttoman maahantulopolitiikan lisäksi esimerkkejä mm. juuri avatun Vuosaaren sataman rakentamiseen liittyvässä kiristys- ja hidastuspolitiikassa.

Laitanpa tähän loppuun taas pienen kyselyn:

Lähde STT


Site Meter

… puhtaasti rasistisia ajatuksia, jotka ylittävät sananvapauden rajan.

Rikospoliisin päällikkö Ilkka Koskimäki Helsingin poliisilaitokselta YLE:n uutisille.

Rasistisia ajatuksia? Koska ajattelu on muuttunut rikokseksi Suomen kaltaisessa kansalaisyhteiskunnassa?

Huolestuttavaa on se, kuinka poliisin sisällä näyttäisi olevan suoranaista kansanvallan halveksumista ja osa tuosta joukkosta näyttäisi olevan valmis muuttamaan Suomen vaihe vaiheelta ja askel askeleelta tiukan kontrollin poliisivaltioksi.

Vielä huolestuttavampaa on se, että politiikot juoksevat narusta vetäen näiden tavoitteiden perästä ja vallan vahtikoirana joskus toiminut media on muuttunut vallan sylikoiraksi.

Ja vielä näitäkin huolestuttavampaa on se, että tässä näyttäisi olevan mahdollisuus jopa siihen, että ne virkamiehet jotka ovat tehneet karmeean lopputulokseen johdattaneet virheet, käyttävät tilaisuutta hyväkseen omien etujensa ja päämääriensä ajamiseen.

Jk. Syvin osanottoni kaikille Teille, joita Kauhajoen tragedia on kohdannut. Mielestäni on vielä liian aikaista kommentoida tapahtumasarjaa. En halua liittyä siihen sankkkaan joukkoon, joka ajaa häikäilemättömästi omaa etuaan ja tavoitteitaan uhrien ruumiiden päällä trampaten.


Site Meter