Satunnainen ulkopuolinen tarkkailija saattaisi ihmetellä viimeisten aikojen menoa ja meininkiä tässä maanosassa nimeltä Eurooppa- ja etenkin sen (ah, ennen niiiiiiin rauhallisessa) periferiassa nimeltään Suomi.
Jos kukaan muu, kuin muuan Suuri Vihreä Kaupunkipyöräilijä ja saksalainen EU-komissaari, ei tässä EU:ssa saa miettiä sotilasjunttaa (edes spekulatiivisesti ja yksityisesti), auttaisikohan Kreikan tilannetta sitten sotilasjuntan sijaan Demari-Jutta?
Tähän mennessä Jutan puuhastelut takuiden kanssa muistuttavat lähinnä erään fiktiivisen Liisan seikkailuja (myös fiktiivisessä) Ihmemaassa. Jos Jutta saa takaajan jo takausvaiheessa maksuvelvolliseksi, hän ehkä pystyy muuttamaan myös Kreikan velat saataviksi?
Monikulttuurin pää-äänenkannattaja Helsingin Sanomat kertoo, että vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara lähtee puolueen ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin. Soininvaara on ehdolla Helsingin vaalipiiristä.
Se miksi Soininvaara pyörtää aikaisemmat pyhät puheensa ja lähtee vaaleihin onkin sitten toinen juttu.
Kuten täällä jo aikaisemmin ennusteltiin, entisen pikkupioneerin, Anni Sinnemäen, valinta virheiden puoluejohtajaksi on aiheuttanut kansalaisten silmien avautumista vihreiden todellisen olemuksen suhteen.
Sinnemäki on anarkisteja ja prekaeetuja beesailevana (ja kommuuniasumista suomalaisille tyrkyttävänä) vasemmistoänkyränä on sittemmin onnistunut erinomaisen hyvin hajottamaan puoluettaan, osoittamaan virheiden poliittisen todellisuuden elitistisenä vasemmistopuolueena ja (toivottavasti) antamaan Suomen kansalle viimeinkin tehokkaan rokotteen virheitä vastaan.
Niin tehokkaan, että tämä muka-ympäristöpuolue katoaa muiden jälkistalinististen painostus- ja kiristysryhmien mukana viimeinkin unohduksen yöhön.
Vihreiden kannatus on romahtanut ja kyseisen puolueen ummehtuneelta kuukautisvereltä tuoksahtavalla puoluejohdolla alkaa olla pakkotilanne edessään. Jostain on löydettävä ääniharava edes Helsinkiin tai vaalitappio realisoituu puolueen täydellisenä marginalisoitumisena. Ja ääniharava voi (vastoin tuon puolueen nykyisiä feministisiä periaatteita) ääritilanteessa olla sitten jopa mies.
Ja tässä vaiheessa – ja tästä syystä – Osmo Soininvaara astuu takaisin remmiin. Jostain syistä rationaalisestikin ajattelevilla ihmisillä on edelleen sellainen näköharha, että Soininvaara eroaisi jotenkin edukseen muista vihreistä. minäkin luulin joskus näin, mutta seuraamalla Osmon blogia (ja etenkin siellä käytyjä keskusteluja) suomut putosivat omilta silmiltäni.
Puutarhatonttumaisesta ulkonäöstään ja näennäisliberaaleista puheistaan huolimatta, monissa asioissa tuon ulkokuoren takaa on (ilmeisen vahingossa?) astunut esiin aito tahtopoliitikko ja vihreä pakottaja. Osmo toki kuuntelee eri mieltä olevien mielipiteitä, mutta ei hän ole valmis juurikaan tinkimään omistaan – kompromissien tekemisestä puhumattakaan.
Hyvä esimerkki Soininvaaran todellisesta olemuksesta on hänen toimintansa Suur-Lahden yksimiehisenä selvityslautakuntana. Soininvaara poltti päreensä kun ei saanut tahtoaan lävitse ja kansa äänesti (demokratian periaatteiden mukaisesti) hänen slummiuttamissuunnitelmaansa vastaan ja halusi edelleen elää kotiseudullaan.
Tässä on erinomainen esimerkki siitä ristiriidasta, joka vallitsee vihreiden puolueohjelman ja heidän tekemänsä politiikan välillä.
Vihreiden periaateohjelmassa nimittäin kerrotaan, että parempi maailma ei synny ylhäältä päin annettuna, vaan ihmisten vapaaehtoisesta toiminnasta. Ihmisten on voitava vaikuttaa laajasti ja eri tavoin yhteisiin asioihin niin paikallisesti, kansallisesti kuin globaalistikin.
Tämä ei oikein sovi Soininvaaran toimiin Päijät-Hämeen kuntaliitosprojektin parissa. Ehkä kyse oli kuitenkin siitä, että vain tietynlaiset ihmiset saavat harjoittaa vapaaehtoista toimintaa. Tai siitä, että unelmat ja maaseutu kuuluvat vain harvoille ja valituillle.
Vai olisiko kyse sitten kuitenkin Oden henkilökohtaisista ambitioista? Olisiko kyse siitä, että politiikka ja puolue ovat Osmon ajatusmaailmassa vain välttämättömiä pahoja ja keinoja, joilla hän pääsee todelliseen päämääräänsä?
Osmo Soininvaaran entinen puoluetoveri Eero Paloheimo (joka kuului myös ns. Pyhään Perheeseen), kuvaili jo viitisen vuotta sitten näin (hyvin tuntemansa) Soinivaaran tarkoitusperiä:
Osmo Soininvaaralle henkilökohtaisen vallan kuvitelma on tärkeä ja puolueenkin valta sen apuvälineenä. Hän ilmoitti, että tavoite on vaalivoitto seuraavissa eduskuntavaaleissa. Hän jätti sanomatta, että se on välitavoite ja varsinainen tavoite on kauempana: Soininvaarasta ministeri. Sitten ei tule mitään. Tavoitteena on asema, ei asia. Vihreät ovat hallitusneuvotteluissa helppo nakki, koska Soininvaara suostuu kaikkeen ministerikiima silmissä ja se tiedetään muissa puolueissa. Ei asioilla ole väliä, tuoli on itsetarkoitus. Hurraa!
Nykyaikaan liittyvä todellisuus alkaa jo peitota älyttömimmätkin fiktiot tässä rakkaassa isänmaassamme.Se alkaa itseasiassa ylittämään jo jopa jo pahimman suomalaisen elokuvan rillumarei-kauden surkuhupaisimmat saavutukset.
Ja se jos mikä on jo todellinen saavutus.
Odotan jo kieli pitkällä tätä nykyaikaista Pekka ja Pätkä-leffojen nykyaikaistettujen versioiden esiinmarssia.Koska en halua olla mitenkään olla uuden ja uljaan kehityksen esteenä, haluan kantaa oman korteni kekoon ja esitellä oman ehdotukseni siitä, miten suomalaisen elokuvan unohdettu aarteisto saataisiin muutettua poliittisseti korrektiksi ja samalla saataisiin sadun keinoin muutettua suomalaisten enemmistö läpisuvaitsevaisiksi.
Elokuvan ohjaajana voisi toimia vaikka anonyymillä nimimerkillä esiintyvä Ali Quu ja tuottajana (samoin vaikka peitehenkilöllisyydellä esiintyvä) YLE:n tavat oppinut suomalaisvihaaja Wali Hoo. Kuvaajana voisi toimia esimerkiksi Käkkis Arhinmäki, jolla on asiaan liittyvää kokemuspohjaa ilmeisen riittävästi.
Nyt tarkkana kaikki muutkin uuden polven wannabe-tarantinot ja -coppolat, tässä teille loistava business-idea – etenkin kun vanhat rahoituslähteet ovat kuivuneet. Jos tälle projektille ei heru fyrkkaa YLE:stä, kulttuuriarkistosta ja elokuva-arkistosta – niin sitten ei kyllä heru millekään muulekaan produktiolle.
Tämän uuden elokuvan nimeksi voitaisiin laittaa integroitumisen (sekä vanhan yksikulttuurin muuttamisen monikulttuuriseksi) merkeissä esimerkiksi Pekka ja Pätkä merirosvojahdissa.
Pekan rooliin sopisi aivan itseoikeutetusti Afrikkaan verovaroin suuntautuneen turismin kuningaskuluttajaPekka Haavisto ja hänen aisaparikseen Pätkäksi voitaisiin (turhaa castingia tekemättä) ottaa esimerkiksi Osmo Soininvaara. Odella nimittäin taitaa olla juuri nyt ylimääräistä aikaa, kun hänen ajamansa Päijät-Hämeen slummiuttamissuunnitelma… hmmmm… sanoisimmeko vaikka, että ajoi karille.
Tai kuten asiaa kuvaili:
Soininvaara epäonnistui minun mielestäni täysin. Tuommoinen ylimielinen stadin kundi tulee maalaisia opettamaan. Se tuli viestinä kaikilta, että selvittäjä pyörii samat kalvot kainalossa ympäri kuntia. Ja sitten kun selvitysmies tuli ulos valmiin pakettinsa kanssa, niin ne oli taas ne samat kalvot.
Osmo saisi tässä elokuvahassuttelussa kerrankin toteuttaa itseään ja jauhaa jargoniaan ”… asiahan ei kuulu mitenkäään minulle, mutta …”
Naispääosaan – kapteeni Akuliinaksi – sopisi (kuin poliisin nyrkki anarkistin nenään) työministerinä touhottava Anni Sinnemäki. Annikin saisi kerrankin oikeita töitä, eikä hänen tarvitsisi enää huolehtia työttömyyden lisäämisestä, nuorille ja syrjäytyneillä käytävän ihmiskaupan laajentamisesta ja suomalaisen elinkeinoelämän kurjistamisesta.
Jos Haavisto on projektissa mukana, pakollinen homokiintiölin on täytetty, mutta jos hän ei jostain syystä ehdi tai halua osallistua tähän projektiin, tuon kiintiön täyttäminen voitaisiin huoletta uskoa aidon Akuliinan harteille.
Tämän uutta, uljasta ja kaunista uussuomalaista monikulttuuria edustavan elokuvan synopsis menee suurin piirtein näin:
Kun kaukaa viisas ja täydellinen hallituksemme on komentanut huonosti Somalian merialueille sopivan Kaleerilaiva Puuhamaan seikkailuretkelle kapteeni Akuliinan komennossa alkaa käsittämätön hössötys, kaahaus ja sekoilu – kunnon b-farssin tyyliin. Puolustusvoimat palkkaa Kaleerilaiva Puuhamaalle sopivan joukon (noin 50) Suomessa asuvaa somalia ”yhteyshenkilöiksi ja tulkeiksi”.
Näille annetaan väliaikainen erikoisupseerin vakanssi ja komea uniformu. Hassujen kommeltusten ja kahden upotetun valaanpyyntialauksen jälkeen, kapteeni Akuliinan komentama alus pääsee kuin pääseekin Somalian rannikolle. Kun suomalaiset ottavat ensimmäisen kerran kiinni somalimerirosvoja, todetaankin yllättäen, että nämä vesselithän kuuluvatkin perheidenyhdistämisohjelman piiriin.
Jokaisessa kunnon merirosvotarinassa on aarre – niin myös tässä. Elokuvan loppukohtauksessa Puuhamaa purjehtii auringonlaskuun kultamunien kanssa.
Vihreiden periaateohjelmassa kerrotaan, että parempi maailma ei synny ylhäältä päin annettuna, vaan ihmisten vapaaehtoisesta toiminnasta. Ihmisten on voitava vaikuttaa laajasti ja eri tavoin yhteisiin asioihin niin paikallisesti, kansallisesti kuin globaalistikin.
Se kuka sitten on vihreiden mielestä sellainen ihminen, jonka on voitava vaikuttaa laajasti ja eri tavoin yhteisiin asioihin, onkin taas aivan toinen kysymys.
Tästä on nähty aikaisemminkin lukuisia esimerkkejä. Viimeisin näistä määrittelyistä koski Itä-Lapissa asuvia ihmisiä ja heidän oikeuksiaan. Tuolloin vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäkikertoi selvästi, että hän ja muut vihreiden jäsenkirjan saaneet ovat se instanssi, joka tietää aina paikallisia ihmisiä paremmin ja on oikeutettu päättämään heitä koskevista asioista heidän puolestaan.
Eräs kansanvallan halventamiseen liittyvä käynnissä oleva viherepisodion jostain syystä jäänyt hieman piiloon valtamediassa.Vihreiden Havukka-ahon ajattelijana tunnettu helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara on myös määritellyt omalla toiminnallaan jälleen uusia rajoja kansanvallan käsitteelle – ja antanut siinä sivussa aika vakuuttavan kuvan oman poliittisen toimintansa todellisesta kivijalasta (ei, tämä ei tarkoita liberalismia tai kansanvaltaisuutta).
Hallituksemme on nimittänyt suuressa viisaudessaan tämän vihreitä edustavan helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Päijät-Hämeen kuvernööriksi. No, jos nyt ei ihan kuvernööriksi, niin kuitenkin vain yhden ihmisen (helsinkiläisen vihreän) mielipidettä edustavaksi selvitysmieheksi.
Tämän touhun jatkuessa on tullut varsin hyvin selväksi se, että Soininvaara ajaa häikäilemättömästi vihreiden edustamaa ideologiaa ja on ilmeisen humaltunut yksinvaltiudestaan. Näin hän toimii vastoin paikallisten ihmisten mielipiteitä ja estäen heitä päättämästä itseään koskevissa asioissa.
Soininvaara on yksinvaltaisesta asemastaan käsin (alueen ulkopuolisena, niin poliittisesti kuin kunnallisestikin) ilmoittanut, että hän ei aio ehdottaa ns. Oiva-kuntien keskinäistä kuntaliitosta. Oivan peruspalvelukeskuksen alueeseen kuuluvat Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki. Soininvaaran mukaan näiden kuntien liitos ei vähentäisi Päijät-Hämeen kuntien välistä kilpailua, vaan todennäköisesti kärjistäisi sitä edelleen.
Vaikka kaksikymmentäneljä hollolalaista valtuutettua teki Hollolan kunnanhallitukselle välikysymyksen, miksi tässä – yhden helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun tekemässä – kuntaliitosselvityksessä ei ole tarkasteltu myös vaihtoehtoisia liitosmalleja, niin mikään ei hetkauta Soininvaaraa valta-asemassaan.
Soininvaaran mukaan kysymyksen osoite on väärä:
Se olisi pitänyt esittää kuntajakoselvittäjälle, siis minulle.
… näin silti, vaikka Hollolan valtuusto teki aikoinaan toivomusponnen eri vaihtoehtojen selvittämisestä.
Soininvaara väittää tarkastelleensa vaihtoehtoisia malleja, mutta näiden tarkastelujen jälkeen hän on päättänyt keskittyä suureen, lähes koko Päijät-Hämeen kattavaan kuntaliitokseen.
Selvitysraportissa (minä) tulen käymään läpi nuo vaihtoehtoiset mallit ja syyt niiden hylkäämiseen.
Oiva-kuntien liitos ei toisi (minun mielestäni) mainittavia toiminnallisia hyötyjä, koska yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen alalla toimii jo nyt.
Soininvaara toimii siis näin – vaikka Suomen perustuslain 2 § kertoo, että kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Samaisessa pykälässä todetaan myös, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Vihreään tapaan logiikka ontuu ja samat säännöt eivät koske kaikkia – eikä oikeus päättää omista asioistaan koske tietenkään (poliittisesti vihreistä poikkeavalla tavalla ajattelevia) paikallisia ihmisiä.
Tässäkin näkyy se perinteinen viherperiaate, että kyllä vihreät tietävät Sinua paremmin mikä on Sinulle parhaaksi – ja Sinähän teet sen mitä vihreät puolestasi päättävät, vaikka sitten väkisin…
Kuntaliitokset ovat joissain tapauksissa hyödyllisiä ja joissain tapauksissa jopa välttämättömiä. Ne ovat hyödyllisiä silloin, kun liian pienet kuntayksiköt yhdistetään toimivammaksi suurkunnaksi ja välttämättömiä silloin, kun vältetään jonkun kunnan ajautuminen vararikkoon.
Tässä tapauksessa on kyse siitä, että joukko vauraita pikkukuntia (kuten Asikkala) yhdistetään (paikallisella yksimielisyydellä) toimivammaksi, mutta kooltaan kuntalaisten hallittavissa olevaksi ja omavaraiseksi kunnalliseksi yksiköksi.
Jos Soininvaaran malli toteutuisi, näistä maalaiskunnista tulisi parhaimmassa tapauksessa joukko Lahden lähiöitä – huonoimmassa tapauksessa hallinnon mahtikäskystä syntynyt nippu slummeja tai entisiä ja väestöstä tyhjennettyjä maalaiskyliä.
Kun tutkii vihreiden puheenvuoroja, niin tällainen maaseudun tyhjentäminen ja väestön kerääminen betonisiin kaupunkeihin on suorastaan yhteiskuntapoliittinen uskonto tuolle ryhmälle.
Jokainen omilla aivoillaan ajatteleva kansalainen ymmärtänee myös sen, että mitä isompi kunnallinen yksikkö on kyseessä, sitä vähemmän tavallisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja sitä enemmän ns.valtapuolueet junailevat keskenään asioita – tavalla, jossa on ollut viime aikoina jopa suora korruptio mukana.
Tässä voi aika aiheellisesti osoittaa Soininvaaraa (ja hänen vihreää sidosryhmäänsä) sekä hänet nimittänyttä hallitusta sormella ja vaatia selityksiä tällaiselle kansalaisoikeuksia maahan polkevalle hankkeelle.
Vihreistä on muuten syytä muistaa se, että koko puolue on aikoinaan syntynyt ns. kansalaistottelemattomuudeksi naamioidun lakien rikkomisen, omaisuudensuojan loukkaamisen ja pakottamisen ympärille. Puolue istuu edelleen useammalla eri pallilla; laillisena puolueena, valituksia tehtailevana ja enemmistöpäätöksiä murentavana demokratian häirikkönä ja jopa laittomaan toimintaan (vähintään) suopeasti suhtautuvana erilaisten anarkististen ryhmien sateenvarjona.
Kun tähän ynnää nimimerkki Valkeansanoiksi pukeman määritelmän siitä, että Vihreitä perustettaessa puolet sen jäsenistä oli entisiä taistolaisia eli stalinisteja, nykyään heitä on jonkin verran alle kolmasosa. Siten kulttuurimarxismi on olennainen osa vihreiden poliittisia menetelmiä, niin vihreän todellisuuden kivijalka hahmottuu jo hyvin selvästi kaiken sumutuksen keskeltä.
Sen kivijalan päälle rakennetaan muutamaa slummiutuvaa suurkaupunkia ja autioitetaan suomalaista maaseutua. Miten hyvin se sitten sopii vihreiden julistukseen siitä, että parempi maailma ei synny ylhäältä päin annettuna, vaan ihmisten vapaaehtoisesta toiminnasta. Ihmisten on voitava vaikuttaa laajasti ja eri tavoin yhteisiin asioihin niin paikallisesti, kansallisesti kuin globaalistikin, sen voi itse kukin päätellä itse.
Tänään uutisvuossa on ollut kokonainen hyöky uutisia ja kommentteja koskien erästä nykyajan tuoretta puolustustaistelua – nimittäin eilen Sveitsissä kansanäänestyksen kautta syntynyttä minareettikieltoa.
Lähes 60 prosenttia ( 57,5 prosenttia) sveitsiläisistä kannatti minareettien rakennuskieltoa. Minareettikiellosta tulee maininta Sveitsin perustuslakiin, koska myös 26 kantonista 22 hyväksyi rakennuskiellon. Kansanäänestyksen tulos saattoi häpeään kyselyt, jotka olivat ennustaneet kansalaisten enemmistön torjuvan minareettikiellon.
Jo alkaen Hyysärin toiveajatteluun perustuvasta uutisoinnista (kyllä se lakialoite kaatuu) paniikkinappulan painamiseen (rasistiset ja äärioikeistolaiset sveitsiläiset) saakka, oletettavissa oli tänään alkanut huonoitsetuntoisten ja näennäissuvaitsevaisten rähmälläänolijoiden monikulttuurinen paheksumisvyöry.
Hyysärin penaalina kirjoittava Tellervo Yrjämä-Rantinoja itkee lehden painetussa versiossa, ettäminareettikielto on kova kolaus puolueettomuuttaan varjelevan Sveitsin maineelle.
Päinvastoin – tuo äänestystulos osoittaa todellisuudessa sen, että Sveitsi on aidosti puolueeton maa eikä taivu ulkopuolisen painostuksen edessä, vaan noudattaa omaa lainsäädäntöään ja perinteitään aidon suoran kansanvallan periaatteiden mukaisesti.
Samainen tyhjäntoimittaja itkee myös sen perään, ettei Sveitsi ole EU:n jäsen eikä kuulu Natoon vieläkään.
Minä en tiedä minkälaisella koulutaustalla Tellervo on päässyt nykyiseen työhönsä, mutta tällainen kommentointi osoittaa, joko täydellistä ymmärtämättömyyttä tai sitten täydellistä piittaamattomuutta, sittä millainen on itsenäisen valtion suvereeniteetti ja mitä tarkoittaa kansanvalta.
Mutta eipä tämä yllättänyt. Ei.
Myöskään se ei yllättänyt, että ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan minareettikielto loukkaa uskonnonvapautta.
On aika vaikea nähdä miten ihmisten alistamisen ja islamin maallisen vallan symboleiksi miellettyjen minareettien kieltäminen perinteiltään kristillisessä (ja sekularisoituneessa) eurooppalaisessa maassa voisi loukata uskonnonvapautta.
Asia on todellisuudessa täysin päinvastainen. Minareettien (ja muessinin kiljunnan salliminen) loukkaa tuollaisessa maassa vapaa-ajattelijoiden ja muiden uskontokuntien oikeuksia.
Minareetti on de facto islamilaisen poliittisen ja maallisen vallan julkinen tunnus. Euroopassa se on omia arvojamme polkeva valloituksen symboli.Kun jonkun vastaanottajakulttuuriin pyytämättä tulleen ja kulttuuriperältään täysin vieraan uskonnon ekspansiivinen näkyvyys kielletään yhteiskunnan itsesuojelun vuoksi, kyse on puolustuksesta – ei kiihottamisesta valtaajakulttuuria ja sen edustajia vastaan eikä todellakaan mistään uskonnonvapauden rajoittamisesta.
Uskonnonvapaus ja sen harjoittaminen sekä ekspansio ovat kaksi eri asiaa. Käykää huviksenne kysymässä Helsingin tataareilta, miksi he eivät ole tarvinneet minareetteja.
Ehkä se johtuu siitä, että he ovat aidosti intgroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan, eivätkä tarvitse maailmanvalloitusta tai sen tunnuksia uskontonsa tunnustamiseen ja harjoittamiseen.
Nyt tullaan muuten siihen tilanteeseen, mihin minä olen valmis vetämään sananvapauden (ja uskonnonvapauden) rajan. Minun mielestäni kenelläkään sellaisella, joka vaatii toisen ihmisen sananvapauden rajoittamista, ei ole oikeutta henkilökohtaiseen sananvapauteen (eikä uskonnonvapauteen) – noiden rajojen piirissä, muuten kyllä.
Paheksujien kuoroon ovat ehtineet mukaan myös muut. Ranskan ulkoministeri Bernard Kouchner tuomitsee päätöksen suvaitsemattomuuden osoituksena ja vaatii sen perumista.
Kouchnerin ruotsalainen kollega Carl Bildt pitää äänestystulosta ennakkoluuloisuuden ja ehkä myös pelon osoituksena. Bildtin mukaan on selvää, että tämä on kaikin tavoin negatiivinen viesti. Bildt myös kummeksuu, että tällaisesta asiasta päätettiin kansanäänestyksessä.
Itävallan sisäministeri Maria Fekter toteaa, että Itävallassa on uskonnonvapaus ja uskonnonvapauteen kuuluvat myös uskonnolliset rakennukset- unohtaen sen, että minareetit ovat maallisen islamin (sharian) tunnuksia.
Ja unohtaen myös sen, että ne ovat täysin tarpeettomia muuten kuin valloitusmerkkeinä. Sveitsi on nimittäin kieltänyt rukouskutsujen kailottamisen noin muutenkin.
Saksaa tällä hetkellä hallitsevan kristillisdemokraattisen CDU-puolueen kansanedustaja Wolfgang Bosbach puolestaan katsoo, että äänestystulos on merkki islamin pelosta, jota on myös Saksassa. Berliner Zeitung -lehden lainaaman Bosbachin mukaan tämä pelko on otettava vakavasti. Saksassa tällainen äänestys ei kuitenkaan ole mahdollinen eikä tarpeen.
Nämä kommentit kertovat omalla karulla tavallaan sen, missä EU:Ssa mennään kansanvallan ja sananvapauden saralla.Kummallakaan ei ole mitään merkitystä silloin, kun kansalaiset äänestävät väärin tai esittävät vääriä mielipiteitä.
(Ainoa mikä on toistaiseksi jäänyt uupumaan, on pääministeri Matti Vanhasen anteeksipyyntö muslimeilta sveitsiläisten puolesta…)
Edelleen varsin vähän yllättäen, muslimiryhmät Sveitsissä ja muissa maissa ovat tuominneet kansanäänestyksen tuloksen uskonnonvapauden ja islamin vastaisena.
Sveitsin islamilaisjärjestöjen liiton johtaja Farhad Afshar sanoo, ettei kivuliainta ole itse minareettien kieltäminen, vaan äänestyksen symbolinen viesti. Muslimit eivät tunne olevansa hyväksyttyjä uskonnollisena yhteisönä.
Tästähän ei ole kysymys. Kysymys on nimenomaan valloittavan ja maallisen islmain torjumisesta sveitsiläisten toiveen mukaan – heidän omassa maassaan.
Indonesian suurimman muslimiryhmän Nahdlatul Ulaman johtaja Maskuri Abdillah sanoo, että päätös osoittaa sveitsiläisten vihaa muslimiyhteisöjä kohtaan. Hän kuitenkin kehottaa muslimeja olemaan kostamatta päätöstä.
Egyptin mufti Ali Gomaa pitää äänestystulosta loukkauksena kaikkia maailman muslimeja kohtaan. Myös muun muassa Britannian ja Itävallan muslimien järjestöt ovat tuominneet päätöksen.
Mitä muuten luulette, suostuisivatko nämä suuret suvaitsevaiset puolustamaan katedraalin perustamista Mekkaan, Medinaan, Riadiin ja/tai Jeddaan tai Hagia Sofian muuttamista alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa?
Aito islam maallista valtaa sharian kautta käyttämään pyrkivänä (ja aidosti ekspansiivisena uskontona) on kaikesta vähättelystä huolimatta aito uhka eurooppalaiselle kulttuurille ja elämänmenolle. Suosittelen kaikille tuota uhka vähätteleville tutustumista ainakin tähän videopätkään:
Islamin leviämistäkin suurempi uhka Euroopassa ovat omat ns. hyvätahtoiset idioottimme ja ateismia uskonnollisella kiihkolla levittävät ateistifundamentalistit.
Monilla agnostikoilla ja ateisteilla on lievää pahempi taittoharha siinä, että kieltämällä kristillisyys (sekä siihen kulttuurillisesti ja historiallisesti liittyvät asiat ja ilmiöt) ja tarkastelemalla Eurooppaan maihinnousua tekevää islamia sekularistisesti, vapaus ja suvaitsevaisuus Euroopassa (muka) lisääntyisivät.
Tuhoamalla kristillinen perintö vapautetaan ainoastaan uskonnollinen tyhjiö. Ja siihen tyhjiöön on helppo islamin kaltaisen (kaiken ja kaikki selittävän) uskonnon tulla ja täyttää se.
Sveitsiläisillä näyttäisi edelleen olevan terve suhde omaan kulttuuriperintöönsä – myös siihen kuuluvan kristinuskon suhteen.
Se mikä tässä tapauksessa oli parasta, oli perusasia siitä, että kansa sai päättää itse omista asioistaan.
Näin toimii suora kansanvalta – siitäkin huolimatta, että se sotii esimerkiksi kansanvallasta syvästi närkästyneen oligarkki Osmo CheGuevaran ajatusmaailmaa vastaan. Odea nimittäin nakertaa tässä asiassa kaikkein syvimmältä se, että kansa äänesti näin hallituksen ja useimpien puolueiden vetoomuksista huolimatta.
ei sopiva äänestyksen aihe
pettynyt | 29.11.2009 15:21
Tämä ei osoita muuta kuin sen, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Mihin on kadonnut länsimainen uskonnonvapaus? Se koskee myös muslimeja. Islamin uskon harjoittamisen kieltämisestä seuraa vain katkeruus ja radikaalisten islamilaisten ryhmien suosion kasvu. Kuka vielä muistaa ensimmäiset kristityt? Hekin olivat nykyisiin kirkkokuntien jäseniin verrattuina erittäin ideologista ja näkemyksiltään radikaalia sakkia, koska tulivat uskostaan vainotuiksi. Tällaista kansanäänestystä ei olisi pitänyt lainkaan järjestää, koska tässä länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen syvimmät periaatteet muutettiin irvikuvakseen, kun suvaitsematon väkijoukko päästettiin melskaamaan lainsäädännössä. Vain soihdut puuttuvat.
😀
Huono kansa? Vääriä päätöksiä? Ajatusrikos? Väärin äänestetty?
Ei vaan jotain aivan muuta. Parlamentarismi on (sivistystason noustua tälle tasolle) muuttunut feodalismin kaltaiseksi riippakiveksi ja poliittiseksi muinaisjäänteeksi.
Osmo Soininvaara (vihreät) osallistui maahanmuuttokeskusteluun kuluneella viikolla blogissaan.
Hän peräänkuulutti avointa keskustelua maahanmuutosta ja valitti sitä, että keskustelu maahanmuutosta on kovin tuskallista ja polarisoitunutta.
Samaan hengenvetoon hän nimitteli maahanmuuttoon kriittisesti tai kielteisesti suhtautuvia alkuperäisväestön edustajia varsin suoraan rasisteiksi. Hän totesi myös, että
Ongelma on fundamentalismissa. Kaikki uskonnollinen fundamentalismi on uskonnosta riippumatta pahasta, mutta olisi tosiasioiden kieltämistä olla havaitsematta, että islamin keskuudessa fundamentalismin osuus on muita uskontoja korkeampi ja nousussa kaikkialla maailmassa.
Eli Soininvaara myöntää myös islamilaisen fundamentalismin olevan ongelma.
Hyvä näin (keskusteluun liittyvään polarisaatioon palaan myöhemmin).
Kun Soininvaaralta sitten kyseltiin keskustelussa tarkempaa määrittelyä siihen väitteseen että, miten hän kokee muun (tähän keskusteluun liittyvän) uskonnollisen fundamentalismin ongelmalliseksi, Soininvaara vastasi näin:
Uskonnon nimissä myös krit6illiset tekevät murhia tai yllyttävät niihin. Aborttilääkäreitä Yhdysvalloissa esimerkiksi. Joku kristillistä rakkauden sanomaa julkistava televisiosaarnaaja myös kehotti julkisesti Yhdysvaltoja murhaamaan Venetsuelan presidentin. Moni krititty ylistää Israelin armeijan ei niin kovin humaaneja otteita palestiinalaissiviilejä kohtaan. Vähän rajatapaus ovat Pohjois-Irlannin uskonnolliset johtajat, mutta politiikasta islamistien väkivaltaisuudessakin on kyse.
En kuitenkaan laita rajaa tappamiseen vaan myös yhteisön jäsenten elämän rajuun rajoittamiseen ja siihen, että uskonto sumentaa järjen. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa helluntailaisuutta muistuttava uskonnollisuus syrjäyttää katolista kirkkoa. Samaan joukkoon liitän yritykset estää biologian opetuksen kouluissa. Olen aika huolestunut tämänkaltaisen fundamentalismin noususta.
Yksi raja fundamentalismissa on siinä, keskittyykö uskonkilvoittelussa omaan elämäänsä vai onko kovin kiinnostunut toisten moraalista. Jos vastustaa homoseksuaalisuutta, voisi tyytyä vastustamaan sitä vain omassa elämässään ja antaa toisten noudattaa omaa arvojärjestystään.
No niin…
Suomalaisista uskonnollista fundamentalisteista – kuten lestadiolaisista – tuskin saadaan millään työkaluilla ja mittalaitteilla tehtyä tuossa mielessä uskonnollisen kiihkon sateenvarjoa ja joukkojen kiihottajaa.
Lestadiolaisuus – jonka kattojärjestönä toimii Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. – on tunnetusti tiukka omia jäseniään kohtaan, mutta pyrkii elämään niin, ettei juurikaan puutu muiden elämään. Tällainen suomalainen uskonnollinen fundamentalismi saattaa olla uhka jäsentensä ihmisoikeuksille tai vapaudelle, mutta sellainen väite (jota et ilmeisesti esittänytkään), että se olisi uhka maahanmuuttajille on todellisuudesta irti.
Ja muita fundamentalisteja Suomessa löytyy ainoastaan marginaaliryhmien tasolta.
Olen itse pitänyt – Suomeen liittyvässä – maahanmuuttokeskustelussa tiukkaa rajaa siihen, että käytän muualla esiintyvää islamilaista fundamentalismia esimerkkinä hyvin varoen.
En halua vaikuttaa mitenkään besserwisseriltä, mutta haluan ihan vakavasti tietää, että miten Sinä Osmo saat tehtyä muualla maailmassa kristilliseen fundamentalismiin liittyvistä (kiistämättömistä) ongelmista osan suomalaista maahanmuuttokeskustelua?
Kuten itsekin totesit, on myös kristillisyyden suuntauksia, jotka asettavat jäsenilleen rankkoja määräyksiä, mutta niistä pääsee eroon, kun eroaa uskonnollisesta yhteisöstä.
Minusta tuo väitteesi ei liity avoimeen ja polarisoituneeseen maahanmuuttokeskusteluun. Itse asiassa, jos olisin hieman herkkänahkaisempi, saattaisin ottaa tuon kiihotuksena edustamaani kansanryhmää vastaan – meitä traditionaalisia lainkuuliaisia luterilaisia vastaan. Minunkin uskonnollinen ryhmäni määrittelee sen, miten sen jäsenten tulee toimia. Vastaus siihen löytyy Uudesta Testamentista.
Eräs muu asia mikä minua häiritsee, on väitteesi siitä, että rasismi hallitsee suomalaista maahanmuuttokeskustelua.
Toisaalta maahanmuuttokriittiset ovat liittäneet kritiikkiinsä tiiviisti rasistiset argumentit – tai eivät ole ainakaan sanoutuneet rasistisista tukijoistaan eroon – jolloin jokaisen itseään kunnioittavan on pidettävä etäisyyttä kaikkiin muihinkin heidän ajatuksiinsa.
Tuohon väitän, että väitteesi ei pidä paikkaansa.
Edustan kannaltasi katsoen ilmeisesti juuri näitä ns. maahanmuuttokriittisiä (vaikka idealistisena nationalistina toki vastustan kaikkea maahanmuuttoa periaatetasolla).
Minusta Teillä – siellä vihreissä – on eräs paljon pelottavampi luuranko kaapissanne.
Vihreillä jos kenellä, olisi huomattavasti suurempi syy irtisanoutua todellisesta tyranniasta, joka roikkuu puolueessanne kiinni.
Vihreät ovat pullollaan entisiä ja nykyisiä stalinisteja. Sellaisia iloisia hasseja ja pässejä, jotka tanssivat ilmastomuutosvalheen polskaa soitellen kommunismin uhrien haudoilla ja polttorovioilla.
Vihreillä olisi todellakin syytä julkiseen itsetutkiskeluun, häpeään, synnintunnustukseen ja irtisanoutumiseen kommunismin rikoksista.
Sen haluan vielä sanoa Sinulle, Osmo, että Sinun ei ole todellakaan pakko vastata kaltaiseni anonyyminä kirjoittavan paskahousun kirjoitukseen.
Mutta kun kerran peräänkuulutit kiihkotonta keskustelua, yritän vastata pyyntöösi – pienestä ja vaatimattomasta nimimerkin takana seisovasta – asemastani.
Anonyyminä kirjoittaminen on samanlainen asia kuin äänestäminen ja vaalisalaisuus – demokratiassa ne ovat lainsäädännöllä suojattuja ja turvattuja oikeuksia
Ne suojaavat – perinteisellä horisontaalisesti tarkastellulla tavalla – hallintoalamaista valtaapitävien mielivallalta ja jopa suoranaiselta tyrannialta. Termi habeas corpus (ad subjiciendum) lienee Sinullekin tuttu?
Minäkin nimittäin haluan käydä julkista keskustelua – mutta sillä tavalla, ettei siitä aiheudu vaaraa tai vahinkoa itselleni tai läheisilleni.
Ai niin – siitä polarisoitumattomuudesta. Historia opettaa (ainakin minulle), että ilman minkäänlaista polarisoitumista (ja sen jälkeistä konsensuksen tietoista hakemista), mikään asia ei kehity tässä maailmassa eteenpäin.
Jokaisella on oma puolensa, ja jos ei omansa puolta pidä , sen menettää.
Toisaalta Hyvä Yhteiskunta perustuu erilaisten (tuon yhteisön sisältä käsin) esitettyjen mielipiteiden sietämiseen – ainakin aivan yhtä suuressa määrin kuin yhteiseen hiileenkin puhaltamiseen.
Vieras ei ole aina hyvästä – kuten esimerkiksi syöpäkudos corpuksessa.
Tältä pohjalta (jos Sinulle sopii), voimme jatkaa avointa keskustelua esimerkiksi täällä.
Tiistain Hyysäri kopaisi erästä vihreisiin liittyvää asiaa hieman toiselta kannalta. Olen joskus aikaisemminkin todennut, että luonnonsuojelu ja vihreät eivät korreloi keskenään. Ja taas tämä asia osoittaututui todeksi
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoi HS:n julkaisemassa uutisessa, että hän suhtautuu myönteisesti Santahaminan säilyttämiseen sotilassaarena myös tulevaisuudessa. Hän näkee – vanhana Laajasalolaisena – että Sipoon lounaisosien kuntaliitos sekä Helsingin edustan linnakesaarten avaaminen vaikuttavat Santahaminan asemaan. Santahamina juhlii parhaillaan 200-vuotista historiaansa sotilassaarena.
Puolustusvoimat ilmoitti viime vuonna luopuvansa neljän Helsingin edustalla sijaitsevan linnakesaaren hallinnasta. Alustavasti näitä saaria on kaavailtu helsinkiläisten ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Pajusen mukaan Kuivasaaren, Rysäkarin, Vallisaaren ja Kuninkaansaaren avautuminen helsinkiläisille vähentää paineita Santahaminan suunnalla. Tosin Pajunen toteaa myös, että Santahaminan käytöstä päättävät ensisijaisesti puolustusvoimat ja valtio.
Satamatoimintojen vetäminen Sompasaaresta ja Jätkäsaaresta on tuonut uutta tonttimaata Helsingin ydinkeskustan tuntumaan. Samaan suuntaan vievät myös Lounais-Sipoon alueliitokset. Pajunen ei näe Santahaminan asuinrakentamista edes ajankohtaisena.
”Santahaminan merkitys tulevaisuuden asuinalueena on pienentynyt. Kun Östersundomin alue liitettiin Sipoosta Helsinkiin, se avasi huikeita rantarakentamisen alueita käyttöömme.
Mutta miten sitten asiaan suhtautuvat vihreät? Se tuskin on yllätys kenellekään, joka on menettänyt illuusionsa vihreiden olemuksesta ympäristöpuolueena.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara huomauttaa, että Santahamina on merkitty (virheiden painostuksesta) yleiskaavassa selvitysalueeksi.
Toisin sanoen sen käytöstä ei ole päästy sopimukseen. On grande kaupunkirakenteellinen moka, kun kokoomus pitää keskustassa Santahaminan kokoista aluetta aivan joutavassa käytössä
Puolustuslaitosta vastustava – ja pääkaupungissa olevan varuskunnan merkityksestä mitään ymmärtämätön – Soininvaara möläyttää.
Vihreiden kaupunginvaltuutettun roolissa tällä kertaa esiintyvä Soininvaara ei pidä Pajusen näkemyksistä. Soininvaara haluaa jatkaa Santahaminan rakentamisesta käytävää keskustelua – vaikka muut tahot sitä eivät haluakaan.
Ei maailma tähän lopu. Sipoon rannat ja vanhat satama-alueet on rakennettu vuoteen 2015 ja viimeistään 2025 mennessä, sitten tarvitaan jälleen rakennusmaata. Päätökset Santahaminan rakentamisesta pitäisi tehdä nyt
Edes Santahaminan saaren luontoarvot (ja siihen liittyvät lukuisat uhanalaiset lajit) eivät tätä entistä – nykyistä – koijärveläistä betoninsuojelijaa hetkauta eivätkä ne häntä kiinnosta.
Luontoarvot ovat kauniita ja söpöjä, mutta tuolla argumentilla rakentaminen voitaisiin estää koko pääkaupunkiseudulla. Heinäsirkkoja löytyy joka neliöltä
Nyt ei kuitenkaan ollut kyse heinäsirkoista – nyt on kyse myös 200:sta uhanalaisluokituksessa olevasta kasvi- ja eläinlajista.
Miten tämä nyt sitten pitäisi ymmärtää? Homeenvihreän liikkeen suuren gurun tämän(kään)kertainen kommentointi ei ainakaan minua yllättänyt. Pidin Odea joskus ihan fiksuna kundina, mutta olen nähnyt sen todellisen Osmonkin, joten verhot ja utu ovat kadonneet tämän tekovihreän ajattelijan ympäriltä.
Osmo Soininvaara ja Helsingin vihreät ovat ottaneet Santahaminan keppihevosekseen muutamasta varsin läpinäkyvästä syystä.
Vihreät ovat yhteiskuntaa muuttamaan pyrkivä puolue. He pyrkivät rikkomaan nykyisen kansanvaltaisen kansallisvaltion perusteet – vaikka sitten hitaammallakin aikataululla. Tämän vuoksi konservatiivinen puolustuslaitos on joutunut näiden haihattelijoiden tulilinjalle.
Toiseksi on syytä muistuttaa siitä, että vihreät ovat pohjimmiltaan erittäin elitistinen järjestö – tavallisella kansalla ei ole asiaa vihreisiin, eikä heillä (virheillä) ole juuri mitään tarjottavaakaan normivirtaselle.
Jos et maksa kymmenyksiä ilmastonmuutos(kupla)uskonnolle, osta säännöllisiä kehitysyhteistyöaneita, kuljetuta ns. ekologisia elintarvikkeita maapallon toiselta puolelta vain itseäsi varten ja käytä muutenkin rahojasi pahan omantunnon poistamiseen (esimerkiksi tolkuttoman kalliita ekovaatteita ostamalla), et voi olla todellinen vihreä.
Tämän tietäen on varsin helppo päätellä, keitä ovat ne joiden vihreät haluavat Santahaminassa asuvan tulevaisuudessa – joukon vihreitä napanaisia (ja pari vihreää puudelimiestä).
Vihreiden ympäristöystävällisyys kaavoituspolitiikan alueella on suuri kupla. Vihreät pyrkivät tiiviiseen kaupunkirakentamiseen – luonnosta ja ihmisten viihtymisestä välittämättä. Vihreät eivät usko niitä kokemuksia, mitä muualla maailmassa on saatu tiiviistä kaupunkirakentamisesta.
Nimittäin slummiutumista ja sen mukanaan tuomia muita erittäin ikäviä ilmiöitä. Kun tähän lisätään vihreiden ajama ”Suomi kuuluu kaikille”-politiikka, avoimine rajoineen ja kaikille maahantulijoille jaettavien sosiaalisisten subventioiden kera, niin saadaan samaan vihreään slummisoppaan vielä eri etnisten vähemmistöjen välistä monikulttuurista syrjintää, vihaa ja väkivaltaa.
Puhumattakaan siitä, että myöskään joukkoliikenne ei ole saasteetonta eikä päästötöntä. Normaalilla matematiikalla laskettuna populaation kasvaessa myös liikenne ja siihen liittyvät päästöt kasvavat (mihin se ilmaston muutos nyt unohtui?). Näin ei taida kuitenkaan olla tuolla vihreässä todellisuudessa – jossa asiaa lasketaan vihreällä (soininvaaralaisella) tilastomatematiikalla.
Eikä sekään riitä. Sieltä mistä vihreä kaupunkisuunnittelu on kerran kulkenut yli, sieltä ei nouse kedon kukkaa eikä heinäsirkka siritä – enää koskaan. Tässäkin esillä olevassa tapauksesssa Santahaminaan kaavaillaan raitiovaunusiltaa kaupungista meren yli – piittaamatta edes estetiikasta, joka on kuitenkin normivirtaselle tärkein luontoon liittyvä arvo.
Samaan aikaan – tämä sama vihreä – ponipoppoo puuhastelee tuulivoimapuistojen kanssa – haluten pilata niin tunturi- kuin saaristomaisematkin. Näiden helvetinkoneiden ympäristöystävällisyys katoaa esteettisen haitan lisäksi siihen, että ne tappavat lintuja ja että niiden aiheuttama meteli on infernaalinen (käykää huviksenne esimerkiksi Kielissä ja yrittäkää nukkua yönne hotellissa, joka sijaitsee tuulivoimapuiston viessä).
Vastaavaa viherpuuhastelua on nähtävissä muuallakin pääkaupunkiseudulla. Vantaalla vihreät kannattavat kaupungin ainoan järven kupeeseen suunniteltua bussivarikkoa. Osa kokoomuslaisista vastustaa sitä, koska se vaarantaa Kuusijärven luonnon.
Espoon Histasta ollaan tekemässä vihreän näkemyksen mukaista ekologista asuinaluetta. Alueen osayleiskaavaehdotuksesta päätettiin eilen kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vihreä piikki Lanka kertoo tänään, että Tiina Elo ja Espoon vihreät ovat tyytyväisiä eiliseen päätökseen.
Tämän lautakunnan varapuheenjohtajana toimiva Elo kiittelee blogikirjoituksessaan päätöstä, joka sisälsi vihreiden keskeisimmät tavoitteet.
Haluamme Histan rakentuvan tulevaisuudessa uudenlaiseksi ekokaupungiksi junaradan varteen. Samalla edellytämme kuitenkin, että alueen poikki kulkevat toimivat viherkäytävät ja että Nuuksio säilyy erämaisena myös tuleville sukupolville.
Eli vihreät haluavat pilata pääkaupunkiseudun viimeisenkin yhtenäisen luonnonsuojelualueen. Erämaisuus on Nuuksiosta kaukana, mutta se on varsin viihtyisä ja kohtuullisen laaja yhtenäinen virkistysalue.
Kun sen yhteyteen rakennetaan tämä vihreiden kaavailema tiivis asutusalue, voidaankin sanoa hei, hei koko kansallispuistolle ja sen luonnonmukaisuudelle. Tehokas ja tiivis rakentaminen, joukkoliikenne sekä luonnonrauha kun eivät oikein istu keskenään samassa paikassa.
Ehkä tulemme näkemään tulevaisuuden Nuuksion kansallispuiston Kontulan tai Kirstinmäen metsien kaltaisena nuorison ja spurgujen kaljoittelu- ja riehunta-alueena?
Koska kaupunki omistaa Histan alueella merkittävästi maata, voimme päättäjinä olla vaikuttamassa siihen, millaiseksi alue aikanaan rakentuu.
Öh? Anteeksi kuinka? Minun ymmärtääkseni tämä julkinen maan omistus Histassa kytkeytyi Luukin-Nuuksion alueen virkistyskäyttöön, eikä slummin rakentamiseen pääkaupunkiseudun henkireiän välittömään yhteyteen.
Jos nyt joku vielä luulee, että vihreät ovat luonnonsuojelusta ja ympäristöstä vakavasti kiinnostunut puolue, niin suosittelen ottamaan korvatulpat pois korvista ja tarkistuttamaan näkönsä optikolla tai silmälääkärillä.
Vihreät ovat taloudellista kasvua haluava ja perinteisiä vasemmistolaisia arvoja edustava käskypuolue.
Lähteet: HS, STT, Vihreä Lanka
Jk. Mainostan tässä nyt vielä everstiluutnantti, kaupunginvaltuutettu Jarmo Niemisen (sit) tuotantoa. Tämän aidon luonnonystävän tuotantoon ja ajatuksiin voi tutustua esimerkiksi täällä.
Väitteesi siitä, että tänne tultaisiin sosiaaliturvan vuoksi, on yksinkertaisesti epätosi, eikä perustu mihinkään.
Kumma juttu, että uuden ulkomaalaislain mukana räjähdysmäisesti kasvaneen maahantulijoiden tulvan enemmistö koostuu jo virallisenkin mielipiteen mukaan juuri näistä ihmisistä, jotka saapuvat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen.
Minua huolettaa enemmän ne _suomalaiset_, jotka keräävät toimeentulotukea tai muuten hyötyvät muiden maksamista tuista, palveluista ja hyödykkeistä vaikka eivät itse tuota mitään oikeasti hyödyllistä (eli sellaista, josta muut olisivat valmiita maksamaan vapaaehtoisesti). Suomalaiset täällä niitä kustannuksia aiheuttavat. Turvapaikanhakijat ovat “hyödyttömistä” menoeristä pienin.
Jokaisen pitää auttaa itse itseään. Mikä onkaan suurempaa itsensä auttamista kuin lähteä surkeista oloista surkeilla kulkuneuvoilla, vaarallisia reittejä pitkin Eurooppaan tai Amerikkaan rakentamaan parempaa elämää. Tämän takia arvostan maahanmuuttajia ja elintasopakolaisia jo lähtökohtaisesti, vaikka he sitten päätyisivätkin luukulle. Tervetuloa.
Ja Osmo (entisenä ministerinä ja tunnettuna poliitikkona) beesailee toimeentulotuen väärinkäytön hyväksymisen (rikoksen) ja kannustamisen saralla:
Onhan jotain kunnioitettavaa siinä, että pystyy säästämään toimeentulotuesta ja lähettämään rahaa kotiin. Harvalta suomalaiselta se onnistuu.
Jep- koska ne suomalaiset joutuvat käyttämään nämä yhteiskunnalta hengenhätäänsä saamat almut välttämättömiin elintarpeisiinsa – ilman ilmaista majoitusta ja terveydenhuoltoa, puhumattakaan lääkkeistä.
Puhumattakaan siitä, että he eivät ole ihan tuosta noin ja silleen oikeutettuja saamaan harkinnanvaraista tukea TV:n tai DVD:n ostoon, laajakaistaan, vaatteisiin, kulkuvälineisiin ja kaikkeen muuhun siihen mitä työssäkäyvillä suomalaisilla veronmaksajilla on varaa kustantaa itselleen – jos sitten heilläkään nykyään on.
Onneksi olkoon Osmo – olet alittanut kaikki aikaisemmat suorituksesi kertaheitolla.
Jos Sinä nyt et sillä ministerin ja lainsäätäjän kokemuksellasi ja (oletetulla) ymmärrykselläsi vieläkään ole tiedostanut sitä, että laki sanoo toimeentuloturvan olevan tarkoitettua sen ihmisen toimeentuloon, jolle se on myönnetty – ei sukulaisille eikä ihmiskauppialle jaettavaksi.
Tämän asian väärinkäytöstä on normivirtasia tuomittu Suomessa – mutta ei, eihän sitä samaa saa tehdä sosiaalituristille.
Sosiaalituristia kun ei koske suomalaisessa lainsäädännössä vahvistettu yhdenvertaisuusperiaate.
Kiivas uutisviikko ja imaami Khodr Chehabin lausuntojen ympärillä pyörivä loiskiehunta antaa syyn etsiä tämän viikon mokutukseen myös bertan. Olkaa hyvä:
Islamilaisten lapsiavioliittojen tai lasten kanssa harrastetun seksin kutsuminen pedofiliaksi halla-aholaiseen tapaan on loukkaavaa, koska sillä pyritään esittämään käytännön olevan rikollinen mitä se ei islamilaisen lainsäädännön mukaan ole. Tässä on käsittääkseni myös Halla-ahoa koskevan syytteen ydin.
Olemme olleet mukana todistamassa itsenäisen Suomen historian räikeintä ja edesvastuuttominta poliittista ajojahtia ja mustamaalauskampanjaa.
Tämä ajojahti on kohdistunut PerusSuomalaisten listoilta Helsingin kaupunginvaltuustoon sitoutumattomana valittuun Jussi Halla-ahoon – ja hänen perheeseensä.
Jussi Halla-aho oli jo edellisten eduskuntavaalien alla tiettyjen ryhmien hampaissa. Sen jälkeen kun hänet valittiin melkein 3000 äänestäjän äänillä valtuustoon (tällä äänimäärällä olisi päässyt heilahtaen myös eduskuntan), tähän operaatioon on liittynyt – hämmästyttävää sinänsä – valtakunnan tason poliitikkoja, poliittisia järjestöjä, eräitä yliopistomiehiä sekä lauma poliittisesti värittyneitä toimittajia.
Uhkauksia
Jussi Halla-aho on ottanut varsin rauhallisesti itseensä kohdistuneet uhkailut ja asiattomuudet. Tämän kampanjan aikana on kaivettu esiin sellaisia – usean vuoden takaisia – kirjoituksia, jotka Halla-aho on kirjoittanut silloin, kun ei hän ollut vielä poliitikko. Hänen tekstejään on reposteltu ja niistä on lainattu yksittäisiä lauseita – irrallaan kontekstista.
Sitkeä rakyttäjien, pirjojen ja ciclistojen joukko on pyörinyt ympärillä huutaen, kiroillen ja melskaten, mutta vasta nyt julkisuuteen on tullut varsin huolestuttavia sävyjä.
Jussi Halla-ahon vaimo – Hilla – oli saanut sähköpostiinsa seuraavanlaisen viestin:
Oli ehkä hulluutta valita mieheksesi moinen hullu.
Eihän tuollaista hullua jaksa kukaan katella.
No hän kun ei tule raiskauksessakaan väliin , niin olemme porukalla suunnitelleet palkata isomunaisen tumman miehen raiskaamaan tyttärenne ja sinut.
Isäntä vaan sit siinä seurailee…
Mutta Musta tuntuu kehuvat tytöt…
Tämä sairas uhkaus on kohdistettu aikuisen naisen lisäksi varsin pieniin tyttöihin.
Sen enemmän puuttumatta niihin muihin uhkauksiin (jotka voi käydä todentamassa esimerkiksi Jussi halla-ahon vieraskirjassa) liitän tähän vielä yhden. Touhu on sitten tänään mennyt tälle tasolle:
Jorma Isokikkeli
Viesti :
Vetäkää paskanaama rasistia turpaan aina kun se rotta luikkii asuntoonsa. Finderistä saatte osoitteen. Ja mamut myös hakkaamaan tätä sikaa aina asematunnelissa!
29. marraskuuta 2008 11:34:01
Todellinen uhka
Heittäytymättä apokalyptiseksi tai paisuttelematta asioita mitenkään, on varsin selvää, että Halla-ahon perhe on joutunut todellisen turvallisuusuhkan kohteeksi.
Toivon kaikkea hyvää Halla-ahoille ja haluan että asiaan puututaan. Ja että siihen puututaan, ennen kuin olemme tilanteessa, että Heikki Ritavuoren kohtalo toistuu. (Varoittelin tästä muuten jo jokin aika sitten.) Ritavuori on toistaiseksi ainoa poliittisen murhan kohteeksi joutunut ihminen itsenäisyytemme aikana. Hänet ammuttiin kotiovelleen Helsingin Museokadulla.
Kun katsoo näitä vihaviestejä, uhka hahmottuu todelliseksi. Ei kukaan uskonut sitäkään , että liberaalissa ja monikulttuurisessa Hollannissa tapetaan ihmisiä poliittisen tai uskonnollisen mielipiteen vuoksi. Niin vain käviPim Fortuyinille.
Kun Timo Soini muistutti julkisuudessa Fortuynin kohtalosta, oikeusministerimme Tuija Brax naureskeli, että hei, tämähän on Suomi. Samalla tavoin naureskeltiin Fortuynin ennakkovaroituksille. ”Hei, c´mon tää on Hollanti.”
Heidät – jotka tätä haluavat- sekä he – jotka tämän mahdollistavat asemastaan käsin – tulisi ensisijassa laittaa edesvastuuseen. Mutta keitä he sitten ovat?
Kuka vastaa Halla-ahojen turvallisuudesta?
Minä vieritän vastuun Halla-ahon perheen turvallisuudesta niille ihmisille, jotka ovat käynnistäneet tämän poliittisen ajojahdin ja tavalla tai toisella ruokkineet sitä.
Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen Halla-ahon pitkäaikaiset julkiset vihamiehet: Panu Höglund ja Jussi K. Niemelä. He ovat jo useita vuosia mustamaalanneet Jussi Halla-ahoa erilaisissa yhteyksissä. Kaiken tämän vakavuuden keskellä media osoitti irvokkuuteensa haastattelemalla ja siteeramalla tällaisia ajatuksia aikaisemmin esittänyttä Höglundia raiskauskohun keskellä. Niemelän tuoreimpia älynväläyksiä oli taas suoltaa vihapropagandaansa A-talkissa 30.10.2008.
Samassa ohjelmassa kunnostautui mustamaalauksen taidossa myös ”toimittaja”Minna Knus-Galan, joka esitti erään kontekstista irti repäistyn lauseen tyyliin keltainen lehdistö.
Ja kun puhutaan ”toimittajista”, ei ole syytä unohtaa Ilta-Sanomien Sanna ”rasisteille minun ei tarvitse perustella yhtään mitään.” Ukkolaa. Jos jotain ikävää tapahtuu, hänen amerikkalaismallinen törkykirjoittelunsa on syytä tarkastaa pilkku pilkulta. Muistakaa tämä…
Myös kollektiiviset seurueet nimeltään Vihreät Naiset ja Vasemmistonaiset ovat syyllistyneet mustamaalaukseen. ViNa uhkaili – ja joutui naurunalaiseksi tultuaan, kasvojen menettämisen pelossa – tekemään ilmeisen turhan ja leimaavan tutkintapyynnön Jussi Halla-ahosta itse käynnistämänsä propagandaa ja kuukautiskipuja tihkuvan raiskauskohun tiimoilta. ViNan sisarjärjestö Vasemmistonaiset lähti torvet soiden ja tahdissa marssien mukaan poliittiseen PMS-uhoon.
Vihreiden naisten puheenjohtajana toimii Heli Järvinen. Vasemmistonaisten puuhatäteinä puuhastelevat puolestaan Minna Sirnö ja Leena Paju.
Vihreistä pitää muistaa myös Ville Komsi ja Osmo Soininvaara – hekään eivät ole aivan pulmusia tässä projektissa.
Unohtaa ei pidä myöskään professori Jeja-Pekka Roosia (vas.). Hänen henkilökohtainen vihakampanjansa Jussi Halla-ahoa vastaan on herättänyt ihmetystä ja syvää myötähäpeää tuon professorin virassa toimivan ja vihaansa tukehtuvan ihmisen puolesta.
Jos nyt jotain sattuu, niin Braxin lisäksi on syytä tutkia myös erään kansliapäällikön toimet – ja katsoa samalla kuinka korkealle tämä vihakampanja ylettyy.
Mikä on sitten poliisimiehen vastuu?
Tuorein episodi tässä tapauksessa on sitten nähty poliisin astuessa sisäpolitiikan käsikassarana esiin – aivan kuin ennen vanhaan sosialismissa U.K. Kekkosen hallintokaudella. Eikä minkä tahansa poliisi.
Esiin astui komisario Vesa Hietala – raudankova tiukkojen tilanteiden mies ja Karhu-ryhmän voimankäyttäjä. Tokihan tämäntasoinen poliittinen rikos vaatii tutkijaksi komisariotason miehen ja raudanlujan poliisiin.
(Radio Jore vaan: Todellisuudessa on kuitenkin kyse hallintomenettelystä – johon yritetään vielä väkisin ympätä kiihottaminen kansanryhmää vastaan… Johtavatko jäljet halos… eh, halkolaiturille? Radio Jore Vaan tutkii ja hutkii)
Vastoin yleistä oikeustajua, käytäntöä, sääntöjä ja ohjeita Hietala ilmoitti eilen Ilta-Sanomille, että Jussi Halla-ahon aseiden hallussapitoluvat ovat ns. s-menettelyssä. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisi tutkii onko tapahtuneessa tai muussa viitteitä sellaiseen , että on syytä epäillä rikosta.
Jos Hietala on toiminnut omasta harkitsemattoman päätöksensä perusteella, kyse on ainoastaan varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä. Jos Hietala on noudattanut ylempää saatua käskyä, tilanne onkin paljon vakavampi.
Se on sellainen, että valtakunnansyyttäjänviraston pitäisi tuossa tilanteessa tutkia koko komentoketju.
Jos tilanne osoittautuukin – jostain kumman syystä – sellaiseksi, että jäljet johtavat oikeusministeriöön tai valtakunnansyyttäjänvirastoon, asia pitäisi antaa suosiolla Eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavaksi.
Tätä vaativat yleinen oikeustaju, laillisuusperiaate, moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus – näitä ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.
Jos näin on käynyt, Hietala on moraalisesti samassa tilanteessa kuin keskitysleirien SS-vartijat toisen maailmansodan jälkeen. Hekin nimittäin tottelivat vain käskyjä…
Yhtä kaikki, minusta poliisin olisi syytä taata Halla-ahon perheen koskemattomuus – eikä heittää lisää bensiiniä poliittisen polttorovion liekkeihin.
Päättäjät ja virkamiehet – nyt teillä on käsissänne omien toimienne seurauksena niin kuuma peruna, että sen vaikutuksia hallitsemattomana voi verrata napalmilla täytettyyn korttelipommiin naistenhuoneessa.
Poliisi selvittää jalankulkijan ja polkupyöräilijän törmäyksessä sattunutta jalankulkijan kuolemaa Helsingissä. Tämä onnettomuus tapahtui viime perjantaina iltapäivällä Pohjoisesplanadin ja Kluuvikadun risteyksessä.
Törmäyksessä vakavasti loukkaantunut 55-vuotias jalankulkija kuoli vammoihinsa lauantai-iltana. Nainen oli kävellyt jalkakäytävällä polkupyörän törmätessä häneen. Polkupyörää ajanut 37-vuotias mies sai törmäyksessä lieviä vammoja.
Osanottoni omaisille.
Taannoinen kirjoitukseni oli suunnattu lähinnä Osmo Soininvaaran aseharrastuksen vastaista vaalikirjoitusta vastaan. Tältä pohjalta tuntuu vieläkin ikävämmältä se, että olin aika oikeassa vaikka väänsinkin hieman parodiaa kaupunkipyöräilystä.
Hieman vastaavasti – samoin kuin olen todennut eräästä toisesta aiheesta – olen sitä mieltä, että että eivät polkupyörät tapa ihmisiä vaan ihmiset, jotka käyttävät niitä holtittomasti ja edesvastuuttomasti. On aivan turhaa syylliistää satojen tuhansien pyöräilijöiden joukkoa yhden ihmisen töppäilyistä.
Toisaalta kannattaa myös herättää keskustelua siitä, kuuluuko liikennevakuuttamaton 60 km/h kiitävä kevytrakenteinen ajoneuvo kaupunkiliikenteeseen – etenkin ajokortittomien,asennevammaisten ja liikennesääntöjä halveksivien kamikaze-kuskien ohjastamana.
Jos mielestänne kuuluu, niin äänestäkää ihmeessä Osmo Soininvaaraa, Vesa Hackia ja muita virheitä… Ehkä saatte vielä pyöräilyn tuomien uhrien lisäksi kylkiäisenä mukana rikastuneen Uuden Uljaan kaupunkikulttuurin puukotuksineen, tutustumisraiskauksineen ja polttopulloiskuineen? Aika näyttää…
Suomi kun on erään Akuliinankin mielestä liian turvallinen maa.
Palasin viikonlopun jälkeen takaisin lento-, liikenne- ja ympäristömelun täyttämään Helsingin keskustaan maaseudulla vallitsevan luonnonrauhan keskeltä. Kävelin eilen aamulla jalkakäytävää pitkin töihin – sää oli mitä mainioin. Kaikki olisi ollut täydellistä, mutta turvallisuus järkkyi melkein välittömästi käppäilyni aloitettuani. Pari kolme periaatepyöräilijää oli päättänyt pilata maanantaiaamun kymmeniltä tuhansilta kaupunkilaisilta.
Astuttuani pari metriä jalkakäytävällä takaani kuului karjunta ”tie auki”. Käännyin ja sain juuri ja juuri väistettyä – jalan kulkevana ja jalkakäytävää käyttävänä – vartalonmukaiseen kokovartalokondomiin ja täys´alistaja-laseihin sonnustautuneen, julmannäköisen, jalkakäytävää pitkin kaahanneen vauhtihirmun. Tämä tapahtui vain nipin napin ilman tuon vauhtihirmun ohjastaman kumi- ja metallihirviön alle jäämistä.
Seuraavassa kadunkulmassa seurasi välitöntä jatkoa saman aiheen parissa. Noin satakiloinen – monikulttuurisen outfittiin sonnustautunut – kukkahattutäti pyöräili ihqun pinkiksi maalatulla (ja ilmeisesti vain maalilla kasassa pysyvällä) antiikkipyörällään melkein päälleni. Kulman takaa vasemmalta ja jalkakäytävällä. Vahingoittumattomuudestani saan kiittää edellisen viikonlopun metsästystapahtumia ja niiden adrenaliinin kautta aiheuttamaa valveillaoloa ja tarpeeksi nopeaa refleksitoimintaa.
Jotta aamu olisi ollut täydellinen, lähes tienpinnalla kiitävä ja makuuasennossa poljettava mikä-lie, puikkelehti torvi soiden jalankulkijoiden jaloissa ja täräytti jalkakäytävältä suoraan liikenteen sekaan. Tämä esitys sai aikaan paniikkijarrutuksia. Autoilijoiden refleksien vuoksi kolareilta, yliajoilta ja muilta onnettomuuksilta vältyttiin – täpärästi.
Unohtamatta aikaisempia kokemuksia. Olen kerran kävellyt kaikessa rauhassa ravintolan terassin ohi kun päälleni on ajanut takaapäin terassilta (polkupyöräillen) poistumassa ollut rastatukkainen viherhihhuli – tai mikä lie soosipää. Kännissä kuitenkin kuin apina.
—
Minun mielestäni kaupunkipyöräily on tarpeetonta ja ympäristölle vaarallista. Liian monet täysin edesvastuuttomat ja riittämättömillä pyöräilytaidoilla varustetut keskustan kauhut pitää saada pois urbaaneista keskustoista vaarantamasta lainkuuliaisten kansalaisten turvallisuutta. Pyöräily kuuluu maaseudulle – ei kaupunkeihin.
Tulee verrata toisiinsa kaupunkipyöräilijöiden ja kaupunkipyöräilystä kärsivien etuja ja ratkaista asia vaikka äänestämällä. Tiheästi asutuilla seuduilla pyöräilijät taitavat hävitä äänestyksen.
—
Asiaan on olemassa myös vaihtoehtoisia ratkaisuja – siinä tapauksessa, että kaupunkipyöräily päätetään kuitenkin vaarallisuudestaan ja ympäristölle haitallisuudestaan huolimatta sallia taajamissa.
1. Taajamassa käytettävän polkupyörän nopeus rajoitetaan teknisin välinein 5 km:iin tunnissa. Lisäksi jokaisen kaupunkipyöräilijän edessä tulee kulkea punaista lippua heiluttava varoittaja – jalkaisin.
2. Taajamassa käytettävä polkupyörä määrätään rekisteröitäväksi, pakollisen liikennevakuutuksen piiriin ja vuosikatsastettavaksi kerran vuodessa.
3. Taajamassa käytettävän polkupyörän kuljettajalta vaaditaan ajotutkinto sekä voimassa oleva ajokortti.
Villi veikkaukseni on, että näillä toimenpiteillä saataisiin nykyinen pyöräilyterrori kummasti kuriin. Ja jos nämä toimenpiteet eivät ole riittäviä, voisimme mahdollisesti harkita vihervasemmistolaiseen perinteeseen kuuluvia gulageja ja muita uudelleenkoulutusleirejä oikean pyöräilyasenteen luomiseksi ja varmistamiseksi.
—
Taajamassa käytettävien polkupyörien kuljettajiin voisi myös soveltaa ns. Cronbergin mallia.
Taajamapyöräilyyn sovellettuna Virheet De Rödan paikallisosaston olisi hyvä tietää, että kaupunkipyöräilijäyhteisö on riittävän monimuotoinen. Sen tulisi tarkastaa puolivuosittain, että pyöräilylupalistalta löytyy eri sukupuolia, eri ikäryhmiä, kieliä, perhetaustoja, etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista, vammaisuutta, vakaumusta ja uskontoja.
Ja kun muistetaan myös periaate en ota, jos ajan (edes höpö-höpöheinää… 😉 ), luulisi turvallisuuden keskustassa nousevan korkealle pilviin.
Muuan tunnettu nettihäirikkö tunnusti tänään – De Facto – olevansa tuoreen nettihäiriköinnin takana. Sama hahmo – joka siis saattaa olla syyllistynyt tietoliikenteen häirintään, laittomaan uhkaukseen ja henkilön kunniaa loukkaaviin tekoihin – mätkii natsileimoja kaikkien eri mieltä kanssaan uskaltavien otsaan, uhkailee, solvaa ja yrittää pakottaa toisinajattelijoita taipumaan tahtoonsa.
Häirikkö tilittää näin:
Näiden tosiseikkojen perusteella sanon, että ns, “maahanmuuttokriitikot” ovat joko natseja tai jonkin natseihin verrattavan totalitaarisen ideologian edustajia.
Aika mielenkiintoinen väite – varsinkin hänen suustaan esitettynä.
Tässä on yksi häirikön pahimmista kipupisteistä. Tällainen akateemisessa suojatyöpaikassa vaikuttava henkilö näkee vasemmistolaisuudessa jonkinlaista gloriaa ja luokittelee ihan itse itsensä tätä kautta vasemmistointellektuelliksi. Näin siitä huolimatta vaikka häneltä puuttuisi kaikki kosketuspinta normaalin työläisen elämään – ruumiillinen työ ja siitä kiinnipitäminen, perhe, työkaverit ja normaalia kansaa edustavat ystävät.
Tältä taustalta tämä pseudovasemmistolaisemme leimaa kaikki hänen kanssaan hiemankin eri mieltä olevat kanssakansalaiset natseiksi ja äärioikeistolaisiksi.
Hämmentävää – mutta tavallaan ymmärrettävää – eikö vain?
Epäilykset osuivat siis heti alusta alkaen oikeaan hahmoon. Ja se toinenkin epäily vaikuttaisi olevan aika lailla selvä. Hiljaisuus kun on myöntymisen merkki…
Miksi sitten tällainen propagandaisku tehtiin?
Täältä katsoen näyttää siltä, että tässä ns. vihervasemmistossa alkaa herätä paniikki lähestyvien kunnallisvaalien suhteen. Kannatus – kaikista juhlapuheista huolimatta – ei taida olla kuitenkaan kovin vahvalla tolalla. Monikulttuurisuus ja rajoittamaton maahanmuutto näyttäisivät olevan kansan enemmistön tahdon vastaisia.
Maahanmuuttokriittiset piirit nähdään ilmeisesti näiden kiihkeiden punavihertäjien suunnasta nykyään varteenotettavaksi ja jopa pelottavaksi uhkaksi – viholliseksi. Paniikki luo paniikkireaktiota ja johtaa virheisiin.
Kyse ei ole kuitenkaan vielä avoimesta konfliktista. Tämä vaihe näyttää kokeilulta – rajakonflikteilta. Eikä tämä konflikti koske tietenkään normaaleja suomalaisia työtätekeviä rehellisiä vasemmistolaisia. Tämä koskee vain ja ainoastaan näitä ns.punaviherhihhuleita – sellaisia joilla ei siis ole oikeasti mitään kosketuspintaa todelliseen proletariaattiin, työväenliikkeestä tai normaalista elämästä puhumattakaan.
Katsotaanpa rauhassa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Minä en usko alkuunkaan siihen, etteikö myös vihervasemmisto pystyisi tiedustelutoimintaan, disinformaation levittämiseen ja tarvittaessa myös leveällä rintamalla tapahtuvaan offensiiviin.
Ikävintä tässä kehityksessä on se, että ne tahot – ja etenkin nämä pikkusieluiset haihattelijat – jotka eivät ymmärrä mihin tällainen johtaa, melskaavat ymmärtämättömyyttään kuin jättiläiskokoinen pikkuvauva posliinikaupassa. Ilmeisesti hyvinvointimme on heille liian syvää ja ikävistä asioista on liian pitkä aika, kun he haluavat kaivaa ehdoin tahdoin auki vuoden 1918 arpia ja näyttäisivät haluavan jopa tuolloisten tapahtumien uusintoa.
Suosittelen tässä vaiheessa asiasta kiinnostuneita tutustumaan Jarkko Vesikansan kirjoittamaan – yhteiskuntamme lähihistorian pinnan alapuolella tapahtunutta sotaa valottavaan – teokseen Salainen sisällissota, ISBN 951-1-19679-0, Otava, Keuruu 2004.
Toinen hyödyllinen kirja on myös Kimmo Rentolan julkaisuvaiheessa suurta huomiota saanut Vallankumouksen aave, ISBN 951-1-20173-5, Otava, Keuruu 2005.
Puskalan putka saattaa olla olemassa myös nykymaailmassa – omistaja ei välttämättä ole kuitenkaan yhteiskuntaa konservatiivisesti suojeleva taho, vaan sellainen joka haluaa tuhota kansallisvaltioon ja tasa-arvoon perustuvan oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmämme.
Wolf Halsti sanoi joskus, että sota on aivan liian vakava asia jätettäväksi poliitikkojen käsiin. Olen samaa mieltä – varsinkin nykyisten sellaisten. Vain sellainen joka ei ymmärrä mitä sota on, haluaa sotaa tai suhtautuu siihen välinpitämättömästi.
Sunzi sanoo:
Sota on valtion elinkysymys, kuoleman tai elämän tanner. On välttämätöntä tutkia sitä huolellisesti.
Jäsennä tämän vuoksi arvio viiden perusasian pohjalta. Vertaile arvioita ja selvitä taistelevien osapuolten todellinen tila.
Ensimmäinen näistä perusasioista on oppi, toinen ilmasto, kolmas maasto, neljäs johto ja viides ohjeistus.
Carl von Clausewitz menee asian ytimeen puolestaan näin:
Sota on siis väkivaltainen toimi, jonka tarkoituksena on pakottaa vastustaja noudattamaan meidän tahtoamme.
Sota on julma ja ratsuväki raakaa.
Sisällissodat ovat aina kaikkein julmimpia. Jotkut tahot kuitenkin haluavat saada ilmeisesti sellaisen aikaan – joko hajottamalla kansan tai tekemällä Suomesta rasistisen ja turvattoman monikulttuurisen saalistusvaltion.
Politiikassa ja tällaisissa hyökkäyksissä kyse on kuitenkin lopulta vain pelkästä vallasta – kuinka se saadaan, kuinka se pidetään ja kuinka se menetetään. Vain ymmärtämättömät hölmöt, liukkaimmat roistot tai paatuneimmat sosiopaatit haluavat rikkoa eheän kansallisvaltion muodostaman kokonaisuuden vallanhimonsa tähden.
Niccolo Macchiavellinhän me kaikki – toivottavasti – tunnemmekin jo tarpeeksi hyvin.
”Ihmiset kostavat vain pieniä ja mitättömiä loukkauksia, suuret tekevät heidät kykenemättömiksi kostamaan.”
”Olet yhtä ylistetty voititpa vihollisen petoksella tai voimalla.”
”Ihmiset unohtavat helpommin isän kuoleman kuin perinnön menetyksen.”
”Vihan nostattavat yhtälailla hyvät kuin pahat tekosi.”
”Jos ihminen pyrkii aina tekemään oikein, hän jää väistämättä tappiolle väärintekijöiden sankassa joukossa.”
”On siis otettava huomioon, että ruhtinas, ja uusi ruhtinas eritoten, ei voi noudattaa kaikkia niitä hyveitä, jotka tuottavat ihmisille hyvän maineen. Jotta hän voisi säilyttää asemansa, hänen on useinkin pakko toimia vastoin uskollisuuden, armeliaisuuden, inhimillisyyden ja uskonnon lakeja.”
Lähteet: Wikipedia, Kimmo Rentola, Sunzi, Jarkko Vesikansa, Wolf Halsti, Niccolo Macchiavelli, Carl von Clausewitz.
Kuten olen aikaisemminkin todennut, olen tähän saakka arvostanut Osmo Soininvaaraa erittäin paljon – varsinkin poliitikoksi. Ja hän on oman inhokkilistani ykkösen, Virheet – De Röda rp:n vaikuttaja.
Hän on usein tuonut keskusteluun tullessaan tuoretta ajattelua, aitoa tietoa, tervettä järkeä ja ehtaa humanismia. Hän on osoittanut – tähän saakka – suuruutensa ihmisenä ja suvainnut blogissaan käydyssä keskustelussa myös omasta mielipiteestään poikkeavat sävyt ja äänet.
Mutta tämä näyttäisi nyt loppuneen. Siis suvaitseminen.
Hänen blogissaan käytiin kiivasta keskustelua Turusta ja kaupunkipolitiikasta. Jokainen voi lukea Osmon mielipiteen täältä.
Osmo vaatii – oman ymmärrykseni mukaan, harmi kun se keskustelu hävisi – suurten kaupunkialueiden sisäisten rajojen poistamista ja kalliimpien asuma-alueiden asuttamista yhteiskunnallisin toimin myös maahanmuuttajilla. Vastavuoroisesti seurauksena lienee se, että köyhemmät suomalaiset joutuisivat siirtymään kaukaisimpiin slummeihin tämän liikkeen myötä.
Ottamatta tässä nyt sen enempää kantaa asiaan, kysyn muutaman yksinkertaisen kysymyksen.
Kenelle Osmon mielestä yhteiskunta on ensisijaisesti rakennettu?
Yhteiskunnan alkuperäisasukkaille ja omille jäsenille vai kenties muualta yhteiskuntaan tuleville siirtolaisille?
Jos maahanmuuttajia halutaan arvokkaimmille asuma-alueille, miksi vihreät eivät näytä esimerkkiä asiassa?
Eräs lukija kertoi minulle jokin aika siten seuraavasta Virheet – De Röda yhteisöön liittyvästä asiasta. Jätän nimet pois hänen toivomuksestaan.
Mietin aluksi, julkaisisinko tämän uutisen lähempänä kunnallisvaaleja, mutta päädyin siihen, että tässä on oikeastaan hyvä paikka julkaista se. Kiitos vinkistä – lisääkin voi toimittaa 😉
Osmon puoluetoverin – kansanedustajan, tietysti – veli asuu Helsingin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä kahdestaan tyttöystävänsä kanssa 79, m2:n KVT (Kunnallinen vuokratalo) muotoisessa – varsin voimakkaasti yhteiskunnallisesti subventoidussa asunnossa.
Tämä kansanedustajan veljen kotina oleva talo on valmistunut vuonna 1992, neliöitä näillä kahdella opiskelijalla on siis yhteensä 79,5m ja asunto sijaitsee myös välittömässä meren läheisyydessä. Metroaseman vieressä ja vajaan kilometrin päässä kaupungin keskustasta.
Kaksi suomalaista opiskelijaa + 79, m2 + Helsingin keskusta + merenranta + vuokra noin 780 euroa kuukaudessa = ViNoa?
Eikö tässä olisi paikka näyttää esimerkkiä ja muuttaa esimerkiksi yksiöön Vantaalle – ja tehdä näin tilaa maahanmuuttajaperheen siirtymiselle arvostetummalle asuinalueelle?
Samoihin aikoihin tänne blogosfääriin on noussut joukko törkyblogeja.
Nyt minä heitän ilmaan avoimen kysymyksen julkisesti. Epäilen, että näiden kirjoitusten takana on ainakin Panu Höglund, Jussi K. Niemelä ja eräs keskisuomalainen pyöränketjuja heiluttava blogihäirikkö nimeltään Ciclista.
Teillä on mahdollisuus kommentoida ja korjata – jos olen väärässä. Suomi on maa, jossa hyvin perinteisesti hiljaisuus katsotaan myöntymiseksi.
Mielenkiintoisinta näissä asioissa on se, että niissä on liian paljon yhteensattumia, että ne voisivat olla jotain muuta kuin tiedostettu offensiivi.
Nämä kaikki blogit ovat syntyneet sen jälkeen, kun tammikuussa vihreiden suljetuissa nettisessioissa vaadittiin kämyjen – ja nimenomaan Jussi Halla-ahon – sivuuttamista ja huomiotta jättämistä.
Se ei toiminut, joten punaviheristö on muuttanut taktiikkaansa.
Myös Oden tyylin muuttuminen – asiallisesta argumentoinnista – samaa mantraa jauhavaksi puhuvaksi pääksi, on mielestäni eräs selvä merkki siitä, että jossain halutaan totaalista sotaa.
Jokainen, joka muistaa vuoden 1918 tapahtumat, ymmärtää, ettei tuollainen yhteiskunnan repiminen sisältä käsin, ole kovinkaan järkevää eikä suomalaisten enemmistön edun mukaista.
Se ken tuuleen kylvää, se myrskyn niittää…
Jk. 030308 0119: Vedän pari sanomaani asiaa takaisin. Osmo sallii keskustelun – ja hyvä niin. Minusta Osmo Soininvaara on antanut tilaisuuden aitoon dialogiin – myös maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Kiitos siitä, vielä kerran.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin:
Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
Axel Oxenstierna:
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
Onnea matkaan, lapsikullat. Yrittäkää selviytyä.
Ikävä velvollisuuteni on kertoa, että jos syttyy sota teikäläisten ja esimerkiksi minun tuntemieni mamujen välillä — joista useimmat ovat kelpo ihmisiä — me olemme siinä sodassa eri puolilla.
Yritän olla oksentamatta, kun ruumiinne likoavat puroissa ja mätänevät metsiin.
Vihfreä humanisti Ville Komsi
maaliskuu 2023
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
DISCLAIMER!
Tämä blogi sisältää kirjoittajan henkilökohtaisia poliittisia mielipiteitä. Niitä ei pidä - eikä saa - ottaa totuuksina.
Vieraskirjaan kirjoitetuista mielipiteistä sekä kirjoitusteni kommentointiosioihin jätetyistä kommenteista vastaa jokainen kommentoija juridisesti itse.
Panu Höglund ja humanismi
Minusta olisi ihan hyvä jos muslimiterroristit tulisivat ja räjäyttäisivät hengiltä sinut ja kaikki vastenmieliset aateveljesi. Älä yhtään kuvittele että kukaan kunnon ihminen tuntisi pätkääkään
myötätuntoa sinua kohtaan.Panu Höglund turkulainen humanisti
Christopher Caldwell
Ruotsin suurimmat maahanmuutto-ongelmat eivät välttämättä liity ainoastaan rikollisuuteen, työttömyyteen ja ääri-islamilaisuuteen , vaan johonkin muuhun asiaan erillisenä kokonaisuutena.
Siihen, että Ruotsiin tulevat maahanmuuttajat ymmärtävät täydellisesti sen, että ruotsalainen järjestelmä on pystytetty tasa-arvon perustalle, mutta he ovatkin päättäneet, ettei tämä järjestelmä sovi erityisen hyvin heille.
Netin muukalaisviha koetaan vakavana uhkana myös siksi, että maahanmuuton odotetaan jatkossa lisääntyvän. Euroopasta on jo esimerkkejä siitä, kuinka maahanmuuttajien ja kantaväestön arkisetkin kärhämät voivat kärjistyä polttoiskuiksi ja mellakoiksi.
Pitäisin tärkeänä, ettei tilannetta päästetä sellaiseksi kuin se on eräissä muissa maissa, Ruotsissa ja Länsi-EuroopassaValtionsyyttäjä Mika Illman
Tiivistys sananvapauden rajoittamispyrkimyksistä
Väärästä mielipiteestä rankaiseminen kertoo lähinnä sen, ettei yhteiskunnalla ole perusteltua vastausta esitettyihin argumentteihin. Normaalissa väittelyssä sitä voisi pitää täydellisenä epäonnistumisena. Jos yhden yksilön ylilyönnit ovat ainoa perustelu miksi koko yhteiskunnan mielipidekirjoittelu pitäisi saada kuriin, ollaan aika heikolla pohjalla.Nimimerkki vastakiiski HS 6.5.2008 10:33
Viikon mokutus
Vähemmistövaltuutetun mukaan erityisesti ylikorostuneet kielitaitovaatimukset vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä.Johanna Suurpää, vähemmistövaltuutettu , Helsingin Sanomat 23.5.2008
Mika Illman ääneen lausumisesta
Demokraattisessa maassa hallitusta ja sen harjoittamaa politiikkaa tulee voida arvostella voimakkaastikin ja ulkomaalaispolitiikka on yksi sen osa. Jos siihen sisältyy samalla ulkomaalaisten arvostelu, sekin on hyväksyttävä, jos sitä ei ääneen lausuta.
Ei kai Suomessa?
Sananvapauden päivänä halutaan myös muistuttaa, että maailmassa on kymmeniä valtioita, jotka rajoittavat vapaata tiedonvälitystä ja ihmisten oikeutta ilmaista mielipiteitään
HS, Sananvapauden päivänä, 3.5.2008
Ns. positiivinen syrjintä lainsäädännössä
Syrjintälaki 7§
Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu).
Astrid Thors:
Ei pitäisi olla niin suurta väliä sillä, millä perusteilla ihminen on Suomeen tullut. Perheen käsitettä laajentamalla houkuttelemme helpommin uusia maahanmuuttajia.
Niinkö?
Maahanmuuttajat sinänsä eivät ole tuoneet mitään huonoa. Toki on joitain heihin liittyviä negatiivisia ilmiöitä, mutta ne eivät ole maahanmuuttajien vaan yhteiskunnan tuottamia.
Camilla Haavisto
Suomalaisuudesta sanottua
Ruotsalaisesta näkökulmasta neanderthalit itärajan takana elävät eri aikavyöhykkeellä. En tarkoita Itä-Euroopan aikaa – jota Suomessa kellotetaan – vaan aikaa pari jääkautta sitten.
Touhukkaat möyhäkäiset teroittelevat nuolenkärkiä idän sapelihammastiikerin varalta ja örjähtelevät ohi kulkevien naisten perään. Ruotsalaiset kulkevat hyvissä kengissä ja puhuvat kieliä – mitkä eivät sivumennen sanoen kumpikaan ole suomalaisministereiden tyypillisiä ominaisuuksia.
HS:n Tukholman kirjeenvaihtaja 30.3.2008 Kalle Koponen
Suomen perustuslain 14 §:ssä sanottua
Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Mika Illman väitöskirjastaan
Kriminalisoinnin tarkoituksena on viime kädessä suojata pluralistista yhteiskuntaa rangaistusuhan avulla.
Kullervo Kalervonpoika 