Viikon mokutus 16/10

(Matti Vanhanen) kertoi pitävänsä Heinäluoman puheita vastenmielisinä. Tuon sanan hän toisti pariin kolmeen kertaan.

Vanhanen kertoi epäsuorasti yllyttämisestä muukalaisvihamielisyyteen, ja sanoi keskustan pysyvän tällaisen ulkopuolella. Hän sanoi kysymyksen olevan arvovalinnasta.

(Anni) Sinnemäki sanoi, ettei hän ymmärrä Heinäluoman logiikkaa rasismin kasvamisesta ulkomaalaisten määrän mukana.

Näin siis pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja työministeri Anni Sinnemäki (vihr) HS:n mukaan kommentoidessaan Eero Heinäluoman (SDP) -kieltämättä hieman opportunistista, mutta perusasioiltaan asiallista –  huolenkantamista työperäisestä maahanmuutosta ja sen vaikutuksista suomalaisten työllisyyteen..

Kun Vanhanen otti arvovalinnat pöydälle, hän tuli samalla kertoneeksi myös sen, että hänen arvomaailmassaan ulkomaalainen halpatyövoima menee korkeammalle sijalle, kuin suomalaisesta äänestäjäkunnasta koostuva alkuperäisasukkaiden (ja Suomen kansalaisten) etu. Toivottavasti mahdollisimman moni äänestäjä muistaa tämän kommentin seuraavissa vaaleissa.

Sinnemäen ymmärtämättömyys puolestaan ei ole sinänsä mikään uutinen. Suojattua elämää eläneelle (ja edelleen elävälle ihmiselle) on usein kovin vaikeaa pystyä hahmottamaan tavallisten normivirtasten elämässään kohtaamia vaikeuksia ja ongelmia. Anni on niitä ihmisiä, joille Nousukausi-tyyppinen elämysmatka saattaisi avata aivan uusia ulottuvuuksia elämään (… tai sitten ei…).

Onnea kummallekin voittajalle ja etenkin kaikille suomalaisille – sitä me nimittäin tarvitsemme tällaisen hallinnon aikana…

Lähteet: HBL, IL, HS

Advertisement

 

Hyvästit hyvinvointivaltiolle?

Eilen putkahti viimein julkisuuteen se uutinen, jota (ainakin jotkut meistä) ovat odottaneet (kaiken tähän mennessä ryssineen) valtionjohdon viimeinkin tunnustavan julkisesti.

Vastoin valtionvarainministeri Jyrki Kataisen (kok) ilmoituksia siitä, että meillä on varaa, (rikostutkinnan kohteena oleva) pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ilmoitti  maanantai-iltana virka-asunnossaan Kesärannassa:

”Suomalaisille annetun hyvinvointilupauksen toteuttamiseen ei ole rahaa”

Tämä asia on ollut  – aika hyvin ja aika pitkään – kansalaisten tietoisuudessa ja tajunnassa, mutta ilmeisesti poliittinen kulttuuri on aidosti muuttumassa siihen, että poliitikonkin pitää jossain vaiheessa luopua ”ei”-mantran julistamisesta.

Toisaalta Vanhanen lopettelee uraansa politiikassa samalla tavalla kuin hän on sitä  toteuttanutkin – siirtämällä vastuun omista toimistaan Suomen kansalle ja seuraajalleen sekä irtisanoutumalla aikaisemmista puheistaan ja lupauksistaan.

Media kertoi siis eilen, että Suomen julkinen talous on ajautumassa umpikujaan.  Suomessa on aloitettava mittava sopeutusohjelma, kertoo valtiovarainministeriön tuore raportti. Tässä yhteydessä termi julkinen talous tarkoittaa valtiota, kuntia ja erilaisia sosiaaliturvarahastoja (esimerkiksi eläkeyhtiöiden hallussa olevia eläkerahastoja).

Julkisen talouden kestävyysvaje on jo 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaje on uhannut aiempienkin tietojen mukaan, mutta nykyinen  talouskriisi – ja sen aikana hallituksen suruton velanotto –   on pahentanut tilannetta.

Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon pitäisi löytää säästöjä tai lisätuloja, jotta raha riittäisi tulevaisuudessakin esimerkiksi terveyskeskusten ja koulujen pyörittämiseen ja eläkkeiden maksamiseen.

Vanhasen hallituksen tyylin  koreografisesti sopien, tämä sopeutusohjelma alkaa heti ensi vaalikaudella eli kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Eli Vanhasen hallitus mätkäyttää seuraavan hallituksen persauksilleen jäähän – kerien tai ilman.

Ministeriön raportin laatinut ylijohtaja Jukka Pekkarinen laskee, että sopeutus vie koko vuosikymmenen eli kaksi vaalikautta. Taloutta pitäisi joka vuosi vahvistaa 1,5 miljardilla eurolla. Pekkarinen korostaa sitä, että toimien pitää tulla pian. Käytännössä se tarkoittaa leikkauslistoja ja veronkorotuksia.

Vanhanen on (tyylilleen aina uskollisena) ilmoittanut puolestaan, ettei menoleikkauksia tarvita, vaan muut keinot riittävät.

Tämän (kauan tiedossa olleen) vajeen paikkaaminen pelkästään tuloveronkorotuksilla,  tarkoittaisi nykyisten tuloverotuottojen kaksinkertaistamista. Se taas tarkoittaisi nykyisen taloudellisen taantuman aikana sitä, että ne joilla vielä on tuloverotettavia töitä, läkähtyisivät ennätysmäisen verotaakan alle.

Vasemmiston näkemyksen mukaan, verojen nostaminen on aina paikallaan ja heidän mielestään paljon lisätuloja olisi saatavissa esimerkiksi poistamalla verotuet eli erilaiset verovähennysoikeudet. Verotukien poistamisen  merkitys olisi valtion budjetissa noin 13 miljardia , joten (vasemmistolaisen näkökulman mukaan) yksin niiden poistaminen täyttäisi kestävyysvajeen.

Jos koko vaje haluttaisiin puolestaan (libertalistien toiveiden mukaan)  täyttää pelkillä menoihin kohdistuvilla leikkauksilla, se tarkoittaisi julkisten menojen leikkaamista 11 prosentilla. Pelkästään valtion rahoista otettuna se tarkoittaisi neljäsosaa valtion budjetista.

Konsensukseen perustuvassa yhteiskunnassa talouden tasapainotukseen (l.konsensuspolitiikalla itseaiheutetun tuhon korjaamiseen) käytetään kuitenkin  useita erilaisia keinoja.

Tässä on jälleen kerran nähtävissä sekä perinteisen vasemmiston, että uuslibertalistien ajattelumaailmojen suurimmat sokeat pisteet.

Vasemmistolla on edelleen se  ikuinen ja sokea usko veronkorotusten autuaaksi tekevään voimaan hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrenkaana – huomioimatta verotuksen kiristämisen aiheuttamia muita vaikutuksia.

Huomattavimpia nykyisiä  verotukia ovat ansiotulovähennys sekä laskennallinen asuntotulo. Nämä poistamalla saadaan kyllä budjetti tasapainoon, mutta seurauksena on ihmisten elämän kurjistaminen entisestään ja pakkohuutokauppojen esiin vyöry – kun asuntovelalliset eivät pysty enää huolehtimaan velvoitteistaan.

Kun tähän lisätään vielä kokonaisveroasteen korottaminen ja nykyinen sosiaalipolitiikka, päädymme ilman kaavailtua maahanmuuttajavyöryäkin seuraavan vaalikauden aikana hyvinvointivaltion konkurssiin.

Kun veroaste nousee liian kireäksi, kukaan ei halua tehdä töitä (etenkään jos saman toimeentulon saa kotona makaamalla). Jos kukaan ei tee töitä, kassassa ei ole rahaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

Hyvinvointiyhteiskunta on hiellä, verellä ja työllä aikaansaatu luomus. Se on aivan  liian arvokas (ja liian suurten uhrausten varaan rakennettu) annettavaksi pelkästään tällaisten (ajattelemattomien) haihattelijoiden käsiin.

Vuosi 1918 näyttää olevan heille aivan turhan kaukana historiassa (talvisodasta näköjään puhumattakaan…)

Toisaalta nämä libertalistit ovat supistuksiin ja hyvinvoinnin romuttamiseen (kuin pässi suuriin sarviinsa) uskova ja itsekeskeistä talouskasvumantraa kiljuva minä-minulle-kaikki-ja-heti-heimo.

Jos lakkautamme kaiken hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvan ja siirrymme ns. yövartijayhteiskuntaan, siirrymme hetken päästä anarkiaan ja yhteiskunnan menot (eli tuossa yhteisössä ainoastaan yksityisen omaisuuden valvontaan kuluvat) kasvavat hetkessä yli yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan rauhallisena pitävien välttämättömien menojen.

Tällaiseen yhteiskuntaan liittyy myös (vääjäämättä ja  jossain vaiheessa), joko yhteiskunnan vähäosaisten alistaminen puoliorjuuteen tai näiden korvaaminen yhteiskunnan ulkopuolelta tuodulla vierastyövoimalla.

(Sivuhuomiona; se mitä en ymmärrä, että miksi miksi jotkut libertalistit ovat maahanmuuttokriittisiä?. Etenkin jos suomalainen kansallisvaltio, oma kansa, kulttuuri, traditiot, käytöstavat ja kaikki siihen muuten liittyvä ei kiinnosta pätkääkään?

Onko näiden (nimeltä mainitsemattomien) ihmisten maahanmuuttokritiikin syy (jos he eivät noita asioita tunnusta) ksenofobia vai ihan aito rasismi?)

Hyvinvointiyhteiskunta on hiellä, verellä ja työllä aikaansaatu luomus. Se on aivan  liian arvokas (ja liian suurten uhrausten varaan rakennettu) annettavaksi pelkästään tällaistenkaan (itsekkäiden) haihattelijoiden käsiin.

Vuosi 1918 näyttää olevan heille aivan turhan kaukana historiassa (talvisodasta näköjään puhumattakaan…)

Tämän ministeriön julkaiseman raportin luvuissa ei kuitenkaan ole laskettu erilaisten (todellisten) rakenteellisten uudistusten varaan.

Vastoin eräiden ns.suurien ajattelijoiden  näkemyksiä, todelliset uudistukset tarkoittavat työnteon kannattavuuden lisäämistä, väestönkasvuun liittyvästä odotteesta luopumisesta ja työperäisen maahanmuuton patoamista (omaan massatyöttömyyteen perustuen).

Työnteon kannattavuuden lisääminen olisi erinomaisen helppoa pelkillä veroteknisillä toimenpiteillä. Jos työtulon nollaveroprosentti (edes valtionverotuksessa) nostettaisiin 700-1000 euroon kuukaudessa, suurin osa tällä hetkellä aikaansa kannusteloukuissa viettävistä suomalaisista palautuisi todennäköisesti kiljuen työelämään. Tätä kautta menetetyt tuloveroeurot palautuisivat valtion kassaan kasvavan kulutuksen ja välillisten verojen kautta.

Köyhällä kun saattaisi olla useampikin akuutti hankinta edessään, kuin varakkaammalla ja ultrakuluttaneella kanssakansalaisella  – vaikka jollakin olisi seitsemän autoa, ei hän pysty ajamaan niistä kuin yhdellä kerrallaan.

Väestönkasvun rajoittaminen on myös eräs tärkeä rakenteellinen muutos. Vaikka sen vaikutukset ovatkin  hieman hitaammat, se on ekologisesti, työvoimapoliittisesti, teollisesti ja rakenteellisesti jossain vaiheessa elintärkeää Suomella ja suomalaisten tulevaisuudella.

Meidän pitäisi (niin äkkiä kuin mahdollista) luopua ajattelusta, jossa >5,3 miljoonaa asukasta nähdään Suomen elinehdoksi. Tällainen ajattelu johtaa itse asiassa täysin päinvastaiseen tulokseen – Suomen tuhoutumiseen sivistys-, kansallis- ja hyvinvointivaltiona.

Nykyinen yli viiden miljoonan ihmisen muodostama väestömme on pääasiassa sodan ja sitä seuranneiden  ns.suurten ikäluokkien syntymän  aiheuttama tilastollinen harha – jota on pahentanut täysin järjetön ulkomaalaispolitiikkamme ja EU:n jäsenyys.

Kun suuret ikäluokat siirtyvät noin 10-15 vuoden sisällä luonnollisella tavalla historiaan, Suomen väestön pitäisi antaa painua luonnolliseen määräänsä – noin 3,5 – 4 miljoonaan suomalaiseen. Siitä miten tästä mahdollisesta ylikäymisen ajasta selviydytään, jos työvoimapula tuleekin (johon en enää milloinkaan  suostu uskomaan tällä näytöllä), olen kertonut aikaisemmin esimerkiksi täällä.

Ehkä tärkein kaikista näistä toimenpiteistä on kuitenkin työperäisen maahanmuuton rajoittaminen. On täysin järjetöntä jakaa samaan aikaan suomalaisille yhteiskunnallisia tukia työttömyyden ajalta ja raahata maahan (usein alle minimipalkan ja – työehtojen työtä tekevää) ulkomaalaista työvoimaa. Tähänkin pystymme puuttumaan lainsäädännöllä (ja aktiivisilla toimilla), ilman että EU:lla olisi sanansijaa asiassa.

Puhumattakaan eräiden todellisuudeesta vieraantuneiden elitistien näkemyksistä siitä, että tällaisen ns.työperäisen maahanmuuttajan mukana pitäisi tuoda koko hänen sukunsa – rasittamaan jo muutenkin vinossa olevaa huoltosuhdettamme.

Lainaan tähän erään Kullervoblogin lukijan oivaltavaa kommenttia:

Kuka sitten elättää sen 500000 (Helsingin väestömäärän kokoisen lisäväestön sitä kuuluisaa työvoimapulaa odotellessa?

Kirjoitukseen linkitetyn (ilmeiasesti luotettavan) tilaston mukaan työllisiä oli vuoden 2009 joulukuussa 2 410 000. Kun koko väestö on 5 350 000 (nyt 5352332) ja siitä vähennetään tämä 2 410 000, tulokseksi saadaan 2 940 000.

Tästä päästään sellaiseen lukuun, tämän lyhyen laskutoimituksen 2 940 000 – 2 410 00 = jälkeen, kuin 530 000.

Meillä on nytkin yli puoli miljoonaa ruokittavaa enemmän kuin ruokkijoita. Tällaisen suunnitelman jälkeen pelkkä ns. vierastyövoima noataa ruokittavien määrän yli miljoonan.

Tämän kun kertoo vaimolla + kolmella lapsella + mummilla + ukilla eli kuudella luku onkin , lyhyen laskutoimituksen jälkeen 500000 x 6 =, 3 000 000.

Tähän 3 000 000 miljoonaan kun listään kotimainen elätettävä väestö 500 000, ollaan siinä tilanteessa, että huoltosuhteemme on muuttunut raskaasti negatiiviseksi.

Vai uskooko joku, että 2 400 000 ihmisen työllä voidaan elättää 3 500 000 työvoiman ulkopuolista ihmistä ja säilyttää siinä sivussa vielä hyvinvointiyhteiskunta?

Niinpä niin… Siinä muuten kysymys…

Puhumattakaan sitten humanitaarisesta maahanmuutosta. Nykyinen täysin hallitsematon humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvä politiikkamme tulee jouduttamaan (tällaisena jatkuessaan) hyvinvointivaltiomme romahdusta, etnisiä konflikteja, avointa rasismia ja yhteiskunnallisia väkivaltaisuuksia.

Minusta on aivan käsittämätöntä se, miten sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen voi leijua kaksi metriä maan pinnan yläpuolella. Miten hän voi kuvitella, että kieli- ja ammattitaidoton, lapsia kotona hoitava ja kulttuurinsa mahdollisesti alistama maahanmuuttajanainen voisi ”tienata” sosiaalisesti subventoiduilla tukirahoilla enemmän kuin 20 senttiä työtätekevän suomalaisen eurosta?

Maahanmuuttajanaiset ovat taloudellisesti hyvin heikossa asemassa. Siinä missä naisen euro on Suomessa 82 senttiä, maahanmuuttajanaisen euro on vain noin 20 senttiä, sanoo Etnisten suhteiden foorumin puheenjohtaja Ritva Viljanen.

Kuule Ritva, ei se ole 20 senttiä kummallisempi suomalisenkaan – miehen tai naisen – saama sosiaalinen tulonsiirto. Työ on työtä ja tulonsiirrot ovat tolonsiirtoja.

Koska muuten aloitat suomalaisen syrjäytyneen, köyhän tai työttömän puolesta puhumisen? Luulisi feministiä kiinnostava se, kuinka paljon Suomessa onkaan vielä sodan kärsineitä ja sotien jälkeen suomalaisen yhteiuskunnan ritvoille rakentaneita tyynejä ja hilmoja – ilman työeläkettä, pelkän kansaneläkkeen perusosan varassa kituuttaen?

(Kysymys oli retorinen. Tyyne ja Hilma ovat vääränvärisiä tai vääräuskoisia herättääkseen rouva kansliapäällikön mielenkiintoa.)

Kun lukee näitä ministeriöiden kommentteja tulee (kansalaisena) varsin skitsofreeninen olo. Eikä sisäministeriössä todellakaan tiedetä sitä, missä jamassa Suomi on. Luuleeko Viljanen, että rasistiset rahanjakotalkoot vieläkin jatkuva?

* * *

Niin… Minulla on muuten eräs muukin ihan vakava ehdotus säästötalkoisiin. Lakkautetaan parlamentarismi, poistetaan palkkalistoilta kaikki poliittiset virkamiehet ja palkataan näiden tilalle aitoja alojensa ammattilaisia.

Niin – ja alistetaan kaikki yhteiskunnalliset asiat (myös nimitykset) suoraan kansanäänestykseen. Ehkä siten saamme pelastettua jotain kansallisvaltiosta – sekä sen solidaarisuuteen perustuvasta hyvinvoinnista.

Ehkä saamme näin karsittua myös tarpeettomat rimpsut pois hyvinvointivaltion turvaverkosta.

Lähteet: VM, SM, UM, HS, STT, IL, Wikipedia

 

Lainauksia 26.1.2010: Matti Vanhasesta

”Se, että Matti Vanhanen on pannut liikkeelle tällaisen tapahtumakulun, osoittaa, ettei hänelle muilla ihmisillä, tässä tapauksessa entisellä naisystävällä ja laillista yritystoimintaa harjoittavalla pienyrittäjällä, ole samaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia kuin hänellä itsellään”

Susan Ruususen kustantaja Kari Ojala maanantaina 25.1.2010. Korkein oikeus (KKO) käsitteli tuolloin Pääministerin morsian -kirjaa suullisessa istunnossa.

Lähde: HS

 

Halosen ja Vanhasen jotkut muut touhut

Jotenkin somasti juuri presidentti Tarja Halosen jonnekin muualle tapahtuneen  vierailun ja Matti Vanhasen ”jos meidät löydetään”-hätäselityksen jälkeen,siellä  jossain muualla on joku muu lehti  kirjoittanut kaikki (jotkut muut) ovat tervetulleita Suomeen-artikkelin.

Maailmassa ei ole vanhan viisauden (tai jonkun muun)  mukaan sattumia.

Nyt alkaa olla se tilanne, että joko eduskunnan oikeusasiamiehen, poliisin , oikeuskanslerinviraston (tai jonkun muun)  olisi syytä käynnistää – noin aikuisten oikeasti – rikostutkinta (tai jotain muuta) siitä, ovatko presidentti ja pääministeri (tai joku muu)  syyllistyneet virka-asemansa väärinkäytökseen – tai johonkin muuhun.

Ja jos nuo instanssit ovat liian pelokkaita tai korruptoituneita (tai jotain muuta)asian eteenpäin viemiseen toivon, että edes eduskunnasta (tai jostain muualta) löytyisi yksi suoraselkäinen kansanedustaja – tai joku muu –  joka ottaisi asian eteenpäin vietäväksi.

Täältä katsottuna nimittäin näyttää siltä, että syytä epäillä-klausuuli (tai joku muu) saattaa olla kummankin (tai jonkun muun) kohdalla täyttynyt.

Mitenkään muuten ei tätä koko jonkun muun maan peräkammarinpojille Halosen vierailun ja Vanhasen lipsahduksen jälkeen mediassa  kohdistettua maahanmuuttokehotusta Suomeen voi käsittää.

Mitä muuten luulette – tuon taivaanrantoja maalaavan kirjoituksen jälkeen –  että  mietitäänkö jossain muualla, että olisiko Suomi houkutteleva muuttomaa?

Etenkin kun siellä jossain muualla GDP on per capita on n. 5400 dollaria ja Suomessa saa pelkästään maassa oleskelemalla 367 euroa kuukaudessa. Tämä taas tekee vuositasolla  6 360,49 dollaria.

Jonkun muun omin sanoin:

Like most immigrants, Ahmed and her husband took advantage of the free Finnish language lessons offered by the government, which pays immigrants 8 per day to attend. The government also provides immigrants with a free home, health care for their family and education for their children. In addition, they get a monthly stipend of 367 per adult to cover expenses until they start earning their own living. The government is able to pay for these services due to a progressive tax rate that can exceed fifty percent of a person’s income.

Mitä luulette?

(Juu – ei, en tosiaankaan uskonut tämän kirjoituksen aiheuttavan mitään sen kummempaa. Tuskin mitään muuta tässäkään tapahtuu, kuin syyttömien rankaiseminen ja humanitaarisen maahanmuuton räjähtäminen uusiin sfääreihin  – jos vanhat merkit pitävät paikkansa…)

 

Selityksiä sivulta seitsemän – Matti Vanhanen

Pääministeri Matti Vanhanen antoi viikonloppuna meriselitystä muistuttavan  haastattelun. Tämä haastattelu julkaistiin aika laajasti ns. Vli-Suomen keskustavetoisten lehtien lisäksi myös muualla.

Hän alkaa ilmeisesti viimeinkin itsekin ymmärtää, että hän ei ehkä ole ollut mikään onnellinen sattuma Suomelle pääministerinä toimiessaan. Nyt alkaa näköjään Masalle tulla hätä siitä, että ehkä hän saattaakin (vastoin kaikkia odotuksia) päätyä jossain vaiheessa henkilökohtaisesti vastaamaan tekosistaan.

Haastattelussa pääministerimme kertoo pelkäävänsä sitä , että Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa rajusti. Vanhasen mukaan  Suomeen saattaa pian pyrkiä yhtä paljon hakijoita kuin muihin Pohjoismaihin.

Ei pitäisi julkisesti sanoa, mutta jos meidät löydetään yhtä laajasti kuin muut Pohjoismaat, hakijoita voi olla jopa 20 000.

Vanhanen jatkaa selitystään määrittelemällä tilanteen sellaiseksi, jolle ei ole mitään tehtävissä:

Osa kansalaisista asennoituu maahanmuuttoon hyvin tunneperäisesti. Heille se on joko-tai-kysymys. Se vaihe on ohi, sillä maahanmuutto on tosiasia.

Vai niin? Eli suomalaisten mielipiteellä ei ole tämän asian suhteen mitään merkitystä? Tällainen ilmoitus pääministerin suusta kuultuna vahvistaa niitä epäilyjä, että EU:ssa on sovittu salaisesti siitä, että Suomi ottaa huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita vastaan – vastoin kansan tahtoa.

Uskallan ennustaa (yleisönosastojen palautetta seuranneena), että Matin kommentilla on päinvastainen vaikutus kuin se mitä Vanhanen haluaa.

Maahanmuutto (etenkin humanitaarinen)  tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä olemaan seuraavien eduskuntavaalien kuumin peruna. Mattikin (tai hänen taustaryhmänsä) on huomannut sen. Matti sanoo nimittäin, että hän siirtäisi painopisteen pakolaisista työperäiseen maahanmuuttoon.

Vanhanen haluaa myös muistuttaa, että maahanmuutolla voi vaikuttaa huoltosuhteeseen vain pieniltä osin. Hän toivoo kuulevansa valtaväestöltä maltillisia mielipiteitä maahanmuutosta.

Minä puolestani toivon Vanhasen hallituksen aiheuttamaa tuhoa siivoamaan joutuvalta seuraavalta hallitukselta tarttumista asioihin Juho Kusti Paasikiven ohjeen mukaisesti ja muistavan sen, että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.

Seuraavan hallituksen kannattaa (ihan jo yhteiskuntarauhan ja suomalaisen yhteiskunnan yleisen tulevaisuuden vuoksi) irtisanoutua mahdollisista EU:n ja Suomen välisistä humanitaarista maahanmuuttoa koskevista  uuden ajan ribbentropsopimuksista.

Tässäkin voitaisiin noudattaa jatkotoimien kohdalla Paasikiven näyttämää esimerkkiä. Kun tällaisesta sopimuksesta ja sen solmineesta pääministeristä päästään eroon, niin seuraavassa vaiheessa on syytä istuttaa Matti Vanhanen valtakunnan oikeuteen vastamaan ministerivastuunsa perusteella tekosistaan.

Toisin kuin Risto Rytin kohdalla, tässä ei taida olla kuitenkaan kyse näytösoikeudenkäynnistä eikä valtakunnan ja kansan puolesta uhrautumisesta.

Päivän kysymys kuuluu näin:

Lähde: STT

 

Matti Vanhanen ja uusi nuorisotyön raiskaus?

Otetaanpa esiin vähän vanhempi uutinen. Se pomppasi pari päivää sitten uudestaan ylös erään valtakunnallisen poliitikon kasvojenkohotuskampanjan yhteydessä. Palataan siihen kenen ja miten tuolla lopussa. Mielenkiintoista on myös se, että tämän kasvojenkohtuskampanjana välineenä on tällä kertaa kilpailevan puolueen media.

Mielenkiintoista tämä on sikäli, että politiikassa (ja kaupankäynnissä) ei -vanhan perussäännön mukaan – mainita vastustajaa muuten,  kuin tämän vahingoittamistarkoituksessa tai omassa hyötymistarkoituksessa. Koska kyse on kilpailijan mainostamisesta, tarkoitus on ilmiselvästi hyötyminen. Paltaan siihenkin vähän myöhemmin.

Metsähallitus uutisoi tästä kaiken kaikkiaan posiitiivisesta nuorisotyöhön ja luontoon liittyvästä asiasta jo huhtikuussa .

Hämeenlinnan Evolle valtakunnallinen nuorisoleirikeskus

Julkaistu 21.4.2009

Metsähallitus ja Suomen Partiolaiset perustavat yhteistyössä valtakunnallisen nuorisoleirikeskuksen Evolle Hämeenlinnaan. Kyseessä on noin 100 hehtaarin kokoinen alue, joka on avoin kaikille telttaleiritoimintaa järjestäville tahoille. Lopullisesti asia ratkesi 21.4., kun opetusministeriö myönsi Suomen Partiolaisille 350 000 euron avustuksen leirialueen rakentamista varten.

Suomen Partiolaiset olivat hankkeessa aloitteentekijöinä, motiivinaan erityisesti luontoharrastuksen lisääminen ja nuorten hyvinvointi. Hankkeen kustannusarvio on vajaa miljoona euroa. Toinen merkittävä rahoituserä on Metsähallituksen Etelä-Suomen Luontopalveluille maa- ja metsätalousministeriön budjetista jo myönnetty 350 000 euroa.

”Leirikeskuksen perustaminen on vahva kannanotto nuorten hyvinvoinnin puolesta. Toiminta luonnossa on erittäin tärkeässä roolissa lasten ja nuorten luontosuhteen kehittymisessä”, Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Liisa Sahi sanoo. ”Rakentamalla pysyvä kohde leiritoimintaa varten voidaan ympäristöasiat huomioida kestävällä tavalla myös suurleirejä järjestettäessä”, Sahi painottaa.

Leirialue on Metsähallituksen hallinnassa ja se sijaitsee Evon retkeilyalueen välittömässä läheisyydessä Evon Pitkänniemenkankaalla. Metsähallitus perustaa alueen rakentamalla sinne vesi-, viemäri- ja tieverkostot. Suomen Partiolaiset vastaavat alueen suunnittelusta sekä osasta leiritoimintaa palvelevia rakennelmia. Metsähallitus järjestää alueen rakentamisesta tarjouskilpailuja kevään aikana. Alueen valmistuttua sitä ylläpitää ja sen varauksista huolehtii Metsähallitus.

Metsähallitus pitää hanketta erittäin myönteisenä. Pääjohtaja Jyrki Kankaan mukaan on erinomaista, että alle kahden tunnin päähän pääkaupunkiseudulta saadaan nuorisojärjestöille aktiivista ja omatoimista leiritoimintaa palveleva keskus. Hänen mukaansa hanke piristää myös Evon retkeilyalueen toimintaa ja tuo uusia käyttäjäryhmiä nauttimaan alueen mahdollisuuksista.

Kangas arvioi hankkeen nostavan Evon entistä suositummaksi retkeily- ja matkailukohteeksi Etelä-Suomessa. ”Evolla käy noin 60 000 retkeilijää vuodessa ja suosio kasvaa hankkeen myötä oleellisesti”, Kangas uskoo. ”Tämä piristää myös aluetaloutta. Evon profiilin noustessa uskomme myös, että alueelle saadaan enemmän varoja kaikkia käyttäjäryhmiä palvelevan opastus- ja palveluvarustuksen kehittämiseen.”

Kangas tähdentää, että hyvällä suunnittelulla luonnossa voidaan toteuttaa suuriakin leiritapahtumia, mistä partiolaisten toteuttamat suurleirit ovat mainio todiste.

Evon nuorisoleirikeskuksen rakennelmat valmistuvat heinäkuuhun 2010 mennessä. Leirikeskus saa arvoisensa avauksen, sillä ensimmäinen alueella järjestettävä tapahtuma on Suomen Partiolaisten suurleiri, Kilke, kesällä 2010. Suurleirille odotetaan 10 000 partiolaista, joista 1000 on kansainvälisiä vieraita.

Samoilla periaatteilla aluetta markkinoidaan myös muiden nuorisojärjestöjen leiritapahtumia varten. Muille nuorisojärjestöille hankkeesta informoidaan vielä kevään aikana.

Majoitusalueiksi on tarkoitus varata noin 50 ha ja ohjelma-, koulutus- ja huoltoalueiksi noin 60 ha.

Asian alullepanija ja projektista vastuun tulevaisuudessa kantava Suomen Partiolaiset on omassa kommentoinnissaan hieman varovaisempi. Tämä maamme suurin varhaisnuoriso ja nuorisojärjestö ei tuulettele, vaan on ryhtynyt tuumasta toimeen.

Suomen Partiolaisten Wikipedia (Partiowiki) kertoo projektista ja sen suunnittelusta seuraavaa:

Evo

Evo on kylä Lammin kunnassa Kanta-Hämeessä. Lammi liittyy osaksi Hämeenlinnan kaupunkia vuoden 2009 alusta. Alue on tunnettu lukuisista puhtaista järvistään ja ympäröivästä metsäluonnosta.

Evolla on järjestetty Ko-Gi -leirejä ja niiden edeltäjiä kymmenien vuosien ajan sekä useita piirileirejä. Suomen Partiolaisten suurleiri Kilke järjestetään Evolla 28.7.-5.8.2010.

Evolla on paljon metsäluontoon liittyvää matkailu- ja virkistystoimintaa. Alueella sijaitsee mm. tunnettu Niemisjärven virkistyskalastusalue sekä Hämeen ammattikorkeakoulun metsäyksikkö (ent. Evon metsäopisto).

Evon leirialue

Evon rantaosayleiskaavan muuttamiseen on ryhdytty Suomen Partiolaiset ry:n aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Suomen Partiolaiset ry:n pysyvän leirialueen perustaminen Evolle Metsähallituksen hallinnoimalle valtion maalle. Alueella on tarkoitus järjestää suurleiri joka viides vuosi. Lisäksi järjestetään piiri-, lippukunta- ja talvileirejä. Hanke toteutetaan metsähallituksen ja SP:n yhteistyönä. Valtio on myöntänyt hankkeelle 350000 euron rahoituksen. Koko hanke lähti käyntiin pääministeri Matti Vanhasen aloitteesta Taruksella.

Leirialueen on suunniteltu muodostuvan piirileirialueesta sekä laajennusalueesta, joka on käytössä vain suurleirivuosina. Partiolaisten käyttö keskittyy heinäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin väliselle ajalle. Muulloin alue on Hämeen Ammattikorkeakoulun kuntayhtymän ja jokamieskäytössä.

Tämä ajatus on minusta aivan loistava ja kannatettava. Sen takana on vakavasti otettava taho ja sillä pyritään terveeseen nuorisotyöhön – lähentämään suomalaisia nuoria takaisin kohtia normaalia luontosuhdetta (partiolaisten tosin tulee olla riittävän varovaisia Villin Pohjolan suhteen).

Mutta ikävä kyllä, kaikessa toiminnassa (ja nykyään näköjään  nimenomaan nuorisotyössä) on aina mukana jotain sellaista, joka pyrkii hyötymään henkilökohtaisesti yleishyödyllisestä ajatuksesta.

Juuri kun olemme edes hieman toipuneet Keskustaa lähellä olevan nuorisosäätiön rahanjaosta ja nuorisotyön likaamisesta, uusi luku on avautunut.

Perjantain Vihreä Lanka kertoo, että Muna-Matti käyttää tätäkin henkilökohtaisen naamanpesukampanjansa apuna:

Matti Vanhanen lobbasi partiolaisille leiripaikan

30.10.2009 Hämeenlinnan Evolle valmistuu parhaillaan sadan hehtaarin leirikeskus. Paikka vihitään käyttöön ensi kesänä, jolloin siellä järjestään partiolaisten suurleiri.

Talkoolainen. Pääministeri Matti Vanhanen käynnisti kesäkuussa partiolaisten leiripaikan rakennustyöt.
Kuva: Minna Ertimo

Leiripaikkaa rakentavat yhteistyössä maa-alueen omistava Metsähallitus ja Suomen partiolaiset. Leiripaikka maksaa kokonaisuudessaan noin miljoona euroa.

Partiolaiset olivat jo vuosia haaveilleet pysyvästä leiripaikasta tie- ja vesijohtoverkkoineen, mutta kustannusten takia sen rakentamista pidettiin mahdottomana.

Yllätys olikin iloinen, kun hanke sai vaikutusvaltaisen isän. Pääministeri Matti Vanhanen otti leiri-idean puheeksi viisi vuotta sitten vieraillessaan edellisellä suurleirillä Taruksella.

”Oli kiinnostavaa, että aloite tuli häneltä. Hänen poikansahan oli myös partiolainen, ja pääministeri Vanhanen oli jo aiemmin vieraillut Uudenmaan partiopiirin leireillä”

partiolaisten markkinointipäällikkö Aki Tuominen kertoo.

Pääministerin myötävaikutuksella hallitus tukee hanketta 700 000 eurolla, mikä kuittaa suurimman osan kustannuksista.

Partiolaiset itse keräävät kasaan noin 200 000 euroa. Rakennustöistä osa tehdään talkoilla.

Tuominen näkee pysyvässä leiripaikassa useita etuja.

”Se säästää paljon aikaa vaivaa, kun joka leiriä varten ei tarvitse uuteen paikkaan rakentaa ja purkaa tilapäisiä perusrakenteita. Fyysiseen ponnisteluun aiemmin kulunut aika voidaan jatkossa käyttää leiriohjelmaan.”

Pysyvä leirikeskus säästää myös ympäristöä. Tuhansien partiolaisten leirit kuluttavat maastoa.

Evolla maaston kuluminen ja harmaan veden keräys voidaan ottaa huomioon jo rakennusvaiheessa. Leirikeskukseen vedetään myös sähköt sekä juomavesi- ja tietoliikenneverkko.

”Ei tietoliikennettä telttoihin asti vedetä, mutta esimerkiksi ruokatilaukset ja tiedonvälitys hoidetaan nykyisin netissä”

Aki Tuominen kuvailee.

Kaiken on oltava valmista heinäkuun lopussa, kun partiolaisten järjestyksessään kuudes suurleiri Kilke käynnistyy. Sinne odotetaan ainakin 10000:ta osallistujaa, joista noin tuhat tulee ulkomailta.

Tulevaisuudessa Evolla on tarkoitus järjestää suurleiri joka viides vuosi. Lisäksi partiolaiset järjestävät alueella vuosittain pienempiä leirejä.

Mikä ihmeen talkoolainen? Äijä käy nojaamassa propagandamielessä lapioon kuvaajien nähden ja keräilee irtopisteitä syöksyssä olevalle poliittiselle uralleen.

Mikä ihmetyttää vielä enemmän, on sellainen pikku seikka, että miksi Vihreä Lanka (ja miksi  juuri nyt?) lobbaa Vanhasen puolesta näin vastenmielisessä hyvällä asialla ratsastamisessa?

Henkilökohtaisesti olen tullut siihen tulokseen, että Vanhasen ja virheiden yhteisen kampanjan syy saattaa hyvinkin liittyä iltalypsyn kautta tehtyyn kassakaappisopimukseen ydinvoimasta.

Kun päättäjät Suomessa tekevät kaurapuurokompromissejaan, lapset ja nuoretkaan eivät ole niiltä suojattuja – vanhuksista, asunnottomista, työttömistä, sairaista, syrjäytyneistä, köyhistä ja toisinajattelijoista nyt puhumattakaan.

Ikävä kyllä, partiolaisetkin ovat lähteneet julkisessa tiedotteessaan siihen leikkiin mukaan, että tämä hanke lähti käyntiin pääministeri Matti Vanhasen aloitteesta Taruksella.

Tämä väite ei pidä paikkaansa.

Pitkään partiossa mukana olleena (ja itsekin Evolla Ko-Gi:n leiriosan suorittaneena partiojohtajana),  muistan näitä suunnitelmia tehdyn jo 1970-luvulta saakka. Vaikka tähän mediahömppään kuuluvan väitteen mukaan  Matti Vanhanen oli kyseisen hankkeen aloittajana, niin pitää muistaa (edellisten partiosukupolvien pitkäjänteistä työtä kunnioittaen), että Vanhanen ei kuulu projektiin muuten kuin pääministerin asemaansa käyttävänä hyötyjänä.

Partiolle maksettu lahjus on sanana sentään ehkä turhan kova.

Partiolaisille neuvona – pysykää edelleen kaukana puoluepolitiikasta. Se on likaista ja rumaa – aivan kuten sen tekijätkin.

Jos ette usko vanhaa ukkoa,  kannattaa vaikka aloittaa siitä ajatuksesta, että kuka hyötyy, miksi vihreät lobbaavat Vanhasta ja onko Suomen Partiolaisten edun kannalta järkevää leimautua lobbareiden ja vihreiden sylikoiraksi?

Ihan erityisenä varoituksen sanana: partiojärjestön ei kannata hakeutua etenkään vihreiden nuorisojärjestön asemaan.

Se on suomalaisen partiotoiminnan loppu. Uskon, että nykyiset partioliikkeen tulevaisuudesta vastuussa olevat ihmiset ovat kuitenkin tarpeeksi fiksuja ymmärtämään tämän asian itsekin.

Ole valmis! – muttei mihin tahansa. Ettei tulevaisuudessa tarvitse muuttaa partiolaisten ruotsinkielistä tunnusta Var Redo! koko liikkeen kohdalla muotoon Var är Du?

Lähteet: Metsähallitus, Suomen Partiolaiset, Vihreä Lanka

Päivitys 08012010: Turjalainen on sivunnut samaa aihetta blogissaan.

 

Identtiset kaksoset 18.10.2009

Matti Nykänen, maailman paras mäkihyppääjä ja nykyinen viihdetaiteilija.

Matti Vanhanen, Keskustan paras kyky Suomen pääministeriksi.

Mistä näitä Matteja tulee?

Lähteet: IL, Homma/Martel

 

Vallananastajat

Pravdasta löytyi vaihteeksi mielenkiintoinen kirjoitus. Kirjoituksessa valtio-opin emeritusprofessori Tuomo Martikainen tekee muutamia johtopäätöksiä siitä, kenelle – kansalle kuuluva – valta on Suomessa siirtynyt. Martikaisen mukaan puolueiden puheenjohtajille on yhtäkkiä keskittynyt hirveästi valtaa.

Valtaa on siirtynyt puolueille, ja puolueessa ylivoimaisessa asemassa on puoluejohtaja. Puolueet tuskin ovat kansanvaltaisesti hallittuja elimiä.

Vaikka juhlapuheissa ja julkisuudessa puhutaan ja paasataan parlamentarismin vahvistumisesta, uuden perustuslain myötä onkin käynyt toisin.

Vaikuttaa siltä kuin eduskunta olisi vastuullinen hallitukselle, eikä päinvastoin.

Hallituksen asema suhteessa eduskuntaan on vahvistunut, ja kun hallituksen jäsenistä – pääministeristä ja ministereistä – päättävät puolueet tai puolueiden puheenjohtajat, hämmästyttävä vallan siirtymä puolueiden voitoksi on tapahtunut.

Martikaisen mukaan samasta epätoivotusta ilmiöstä oli kyse myös silloin, kun ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok) erotettiin.

Oikeastaan (kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri) Jyrki Katainen erotti Kanervan, vaikka Kanerva oli hallituksen jäsen.

Martikainen sanoo, että vastaavanlainen muutos on nähty Britanniassa, jossa parlamentin rooli suhteessa hallitukseen on heikentynyt.

Henkilökohtaisesti näen tämän – epätoivotun – kehityksen isänä Paavo Lipposen. Lipposen härski ja ylimielinen tapa hallita Suomea ja suomalaisia sai erinomaisen uuden poliittisen kulttuurin perintöprinssin Matti Vanhasesta.

Vanhasen aikana politiikka on viihteellistynyt ja valta on keskittynyt kansanvallan vastaisesti ja varsin ikävällä tavalla muutamiin – kuten Martikainenkin toteaa – puolueita johtaviin käsiin. Vanhanen on osoittautunut vallanhimoiseksi ja pikkusieluiseksi valtapoliitikoksi – pohjaltaan ja tavoiltaan varsin samanlaiseksi kuin edeltäjänsä Lipponenkin. Eikä valtapoliitikoista Kataisenkaan omena kauas tästä puusta putoa – puhumattakaan uusstalinistisesta hörhölaumasta, Virheet De Dorkasta tai … no, antaa olla… Tajusitte varmaan mitä tarkoitan?

Pahemmaksi näyttäisi päivä päivältä menevän.

Päivänpolitiikan ulkopuolella – ns. harmaaksi amanuenssiksi suomalaisten kiusaksi jääneen – vaikuttavan Paavo Lipposen viimeaikaiset vaatimukset ns. pitkistä listoista ovat avokas kansanvallan korvalle ja pippurikaasusuihke suomalaisen äänestäjän kasvoille. Tällaisessa järjestelmässä puolue (eli viime kädessä puolueen puheenjohtaja ) päättää kenet se asettaa Sinun äänelläsi eduskuntaan. Äänestäjä ei valitse tässä järjestelmässä – vastoin suomalaiseen yhteiskuntaan juurtunutta kansanvallan perinnettä – edustajaa vaan puolueen.

Puolue tietää Sinua paremmin.

Tämä Lipposelle – ja muillekin vallananastajille – sopiva järjestelmä on käytössä esimerkiksi kansanvallan irvikuvaksi muuttuneessa pakkososialidemokratiavaltiossa nimeltään Ruotsi. Ja Lipposen nykyinen – eräs asemaansa reittä pitkin kiivennyt vallananastaja – vaimo pelottelee kansalaisia olemattomilla kummituksilla ja pyrkii rajoittamaan (perinteiseen vasemmistolaiseen tyyliin) omasta mielipiteestään eroavien mielipiteiden ilmaisun.

Toisaalla Vanhasen käytös Susanna Kurosen oikeustapauksessa osoittaa Matin olevan sekä herkkähipiäinen että henkisesti pienimunainen. Se osoittaa myös sydämetöntä suhtautumista vastapuoleen ja häikäilemätöntä valta-aseman hyväksikäyttöä. Sekä – jälleen kerran – vallassa olevan henkilön pyrkimystä rajoittaa sanan- ja mielipiteenvapautta.

Kun pääministerin asemassa oleva ihminen hyökkää lakimiesarmeijan kanssa yksinhuoltaja-yksityisyrittäjää vastaan, se on – sanalla sanoen – kuvottavaa. Etenkin kun sama Matti on avannut aikaisemmin kotinsa ja suhteensa juorulehdille.

Ja samaan aikaan kansan suoraan valitsema arvojohtaja on kiinnostunut lähinnä virka-asemansa käyttämisestä henkilökohtaiseen elämysmatkailuun ja kansan enemmistön halveksimisesta. Pyrkien myös rajoittamaan sanan- ja mielipiteen vapautta.

Olemme varmaan kaikki huomanneet tähän asiaan liittyvän viimeisen ns. jäit-kiinni-housut-kintuissa-ilmiön. Tämä vaalirahoitussotku on varsin mielenkiintoista myös tätä aihetta vasten tarkasteltuna.

Jos – ja kun – poliitikko toimii jonkun tai jonkin tahon marionettina samaan aikaan, kun hän kahmii enemmän ja enemmän valtaa itselleen, ollaan matkalla kauas kansanvallasta. Hyvä tuore esimerkki on liikemies Toivo Sukarin pyrkimys murtaa edustuksellista tietä pitkin valmisteltu ja päätetty yleiskaava – omien liiketoimintaan liittyvien henkilökohtaisten intressiensä vuoksi. Palaan asiaan…

Näinä aikoina demokratian vahtikoira – media – juoksee pääsääntöisesti näiden vallanpitäjien touhuissa täysin kritiikittömästi. Helsingin Sanomat ja sen nykyinen toimituspolitiikka on – yleisesti, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta – varsin hyvä merkki kansanvallan ja sananvapauden alemmuustilasta Suomessa vuonna 2008.

Vuonna 1991 maailma ja tulevaisuus näyttivät suomalaisestakin näkökulmalta – lamasta huolimatta – lupaavilta ja valoisilta. Neuvostoliiton romahtaminen loi uskoa tulevaan.

Se oli kuitenkin harhakuva.

YYA-sopimuksen jälkeinen aika muutti poliittisen – ja koko kansakunnankin – moraalin. Yhteisöllisyyden, yhteisen rakentamisen ja muista välittämisen tilalle nousivat egosentrisyys, ahneus ja kaiken maailman huuhaa-liikkeet.

Nykyisistä prekariaatti- ja anarkistipuuhailuista mieleeni nousee vääjäämättä mielikuva Länsi-Saksassa 1970-luvulla toimineista ääriliikkeistä ja kommuuneista. Näitä tuettiin hiljaisesti – mutta vahvasti – taloudellisin keinoin DDR:n toimesta. Kuinkahan moni näistäkin hippaheikeistä ja sen ajan anarkisteista lopultakin ymmärsi mitä heille olisi tapahtunut ns.sosialismissa? Kansandemokratiat eivät sulattaneet dekadenssia.

Olin muuten toisaalta aikanaan tavattoman hämmästynyt miten uuden vaurauden ja ahneuden aikana päättäjät pystyivät ajamaan kansalaisoikeuksiamme rajusti kaventaneet poliisi- ja pakkokeinolakien muutokset. Ja kuten huomaamme – sama linja jatkuu. Uusi valmiuslaki ja sen valmistelu jatkaa samaa hiljaisen hyväksynnän perinnettä.

Thaimaan lomat, uusi auto, uudet keittiökoneet ja tanssit tähtien kanssa ovat korvanneet osan kansalaisoikeuksista hiljalleen. Halpa on ollut hinta vallan siirtämiselle muutamiin käsiin ja sen pönkittäminen kansanvallan pelisääntöjen vastaisesti.

Katsokaa nyt hyvät ihmiset ympärillenne ja miettikää tarkkaan tätä; mitä Te haluatte tulevaisuudeltanne. Kohta tahtonne voi olla kokonaan jonkun muun taskussa.

Lähde: HS