(Useat lukijat ovat pyytäneet meiltä  tämän postauksen uusintaa tänään. Olkaapa hyvät.)

 

Työministeri Anni Sinnemäki on ottanut lisäaikaa selvittääkseen, miten valtion palkkatuen muutokset vaikuttaisivat (sosiaalisten ja humanitaaristen) järjestöjen työllistämiseen.

Nykyistä voimassa oleva palkkatukilakia pitää uudistaa, jotta se vastaisi EU:n säädöksiä. Uudistusta koskeva lakiesitys piti antaa eduskunnalle jo kuluneella viikolla. Sen on määrä tulla voimaan ensi keväänä.

Sosiaali- ja terveysalan (vapaaehtois)järjestöt ovat nyt hermostuneet tästä hankkeesta. Ne pelkäävät, että niiden mahdollisuudet työllistää ihmisiä romahtavat. Järjestöt työllistävät palkkatuella vuosittain 14 000 pitkäaikaistyötöntä tai muuten vaikeasti työllistettävää henkilöä.

Näiden työllistettyjen avulla esimerkiksi Suomen Punainen Risti pyörittää muun muassa Kontti-kierrätystavaratalojaan sekä vanhusten ystäväpalvelua.

Se mikä tässä on erittäin olennaista on määrittely. Nämä järjestöt puhuvat työllistämisestä – nämä järjestöjen palkkaamat ihmiset puhuvat orjuudesta.

Ja orjuudestahan tässä on asiallisesti ottaen kyse.

Homma toimii niin, että tällekin toiminnalle on kehitetty oma järjestelmänsä ja järjestelmän avainsana on palkkatuki. Palkkatuki (eli todellisuudessa työllistämistuki) on teoriassa tarkoitettu siihen, että yritys (eli tässä tapauksessa todellisuudessa järjestö) saa yhteiskunnallista tukea työttömän päivärahan suuruisen summan työllistäessään vaikeasti työllistettävän pitkäaikaistyöttömän.

Palkan tulisi olla taulukon mukainen ja työn kokopäivätyötä, mutta näin ainakaan järjestömaailmassa todellisuudessa tapahdu eikä näin myöskään ole. Palkkatukea hyväksikäyttävät yhdistykset ja järjestöt toimivat niin, että ne maksavat työehtosopimuksen mukaista palkkaa mutta teettävät niin paljon lyhyempää päivää, että palkan maksuun riittää pelkkä palkkatuki.

Toinen yleisesti käytetty metodi on se, että saadulla rahamäärällä pyritään teetättämään työtä mahdollisimman monta tuntia vuorokaudessa. Jos työehtosopimuksen vähimmäispalkaksi on määritelty 8 euro /tunti, niin useista työehtosopimuksista löytyy nykyään (kiitos punakorporaatioiden) lisäklausuuli, jonka mukaan työllistämistuella työllistetyn työttömän palkkaa voidaan alentaa 15% pitkäaikaistyöttömyyden perusteella.

Eli työllistetyn tuntipalkaksi määräytyy 8 – (0,15 * 8   ,) = 6,8 e / h
Nyt työtöntä voidaan työllistää 6,8 eurolla tunti sen sijaan, että siitä pitäisi maksaa 8 e / h. Näppärää.

Kyseinen järjestö ei joudu siis ottamaan minkäänlaista taloudellista vastuuta työntekijästään, koska palkka maksetaan pelkästään yhteiskunnan subventoimalla palkkatuella.

Ja mitä tapahtuukaan yksilölle? Pitkäaikaistyötön saattaa menettää tällaiseen palkkatukityöpaikkaan siirtyessään myöskin mahdollisuutensa toimeentulotukeen.

Käytännössä hänen käteensä jää vähemmän rahaa kuin hänen ollessaan työttömänä ja hänen maksettavakseen lankeavat myös terveydenhoitokulut, lääkkeet ja sähkölaskut. Tämä asia on sinänsä erittäin merkittävä monelle ihmiselle, koska valtaosa näistä pitkäaikaistyöttömistä on myös pitkäaikaissairaita, joita ei haluta päästää työkyvyttömyyseläkkeelle.

Koska (usein työkyvytön) työtön joutuu köyhyydessään entistä suurempaan ahdinkoon mennessään pelkästään palkkatuella palkattuun osa-aikatyöhön, kyse on puhtaasta puolustuskyvyttömän orjuuttamisesta.

Jotta elämä ei olisi tuosssa vaiheessa tarpeeksi vaikeaa, palkkatukiorjuudesta irtisanottu työtön saa myös ns. R7-merkinnän. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen on oltava 5 kuukautta töissä vapailla työmarkkinoilla tai sitten työelämävalmennuksessa ennen kuin hänen oikeutensa työttömyyskorvaukseen palautetaan.

Palkkatukiorjuus on klassista orjuutta pahempaa ja raaempaa. Entisaikojen maaorjien omistajat huolehtivat orjistaan koska he olivat hänen omaisuuttaan ja siis arvokkaita työntekijöinä – ja he perustivat bisneksensä omaan toimintaansa, eivät yhteiskunnalta saatuun tukeen ja yhteiskunnan maksamaan maaorjaan.

Nykyaikaisen palkkatukiorjan saa myös halutessaan (sosiaalista ja humanitaarista toimintaa harjoittava järjestö) irtisanoa koska tahansa (aivan mistä tahansa) mitättömimmästäkin syystä ja uuden palkkatukiorjan saa heti tilalle.

Ja näitä orjia riittää.

Hieman vanhahtavasta tilastosta nähdään, että erilaisissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä (eli huuhaakoulutuksen ja palkkaorjuuden piirissä) oli vuonna 2008 yli 81 000 henkeä. Jos tähän lasketaan vielä mukaan Työ- ja elinkeinoministeriön rekisterissä olevat työttömät ja työttömyyseläkeläiset, saadaan vapaana olevan työvoiman määräksi noin 330 000 henkeä.

Ja jos ei riitä, otetaan käyttöön uudet keinot. Nykyinen hallitus on käyttänyt myös huomattavasti työaikaa ja yhteiskunnallisia varoja siihen, että ulkomailta saadaan haalittua näiden tilalle uusia orjia – uuden maahanmuuttolain puitteissa.

Nämä toimet tarkoittavat sitä, että inhimillinen surkeus jatkuu ja kasvaa. Kun tämä 330 000 orjan joukko on sitten ajettu hautaan, voidaan siirtyä uuden ulkomailta haalitun paarialuokan hyödyntämiseen.

Tämän Astrid Thorsin (koko nykyhallituksen tukemana) junaileman ulkomaalaispolitiikan seurauksena saadaan sitten hoidettua (ilmeisesti varsin nopealla ajanjaksolla) nykyisen alkuperäisväestön syrjäytyneiden aiheuttama ongelma ja poistettua kauneusvirheet tehokkuuteen pyrkivästä yhteiskunnastamme.

Miinusmerkkisenä voi tosin joku iljettävä toisinajatelija nähdä sen, että tämä kehitys luo suurempia yhteiskunnallisia jänniteitä, tuo tullessaan aidon monikulttuurisen rasimin, lisää turvattomuutta ja rikollisuutta, kaventaa demokratiaa sekä sananvapautta ja tuhoaa suomalisen yhteiskunnan ja kulttuurin.

Mutta eihän se mitään. Tuohan on pieni hinta kansainvälisestä kilpailukyvystä – tosin joku voi taas ihmetellä, että mitä sillä tehdään kun ei ole enää mitään vientiteollisuuttakaan

Samasta aiheesta aikaisemmin ansiokkaasti kirjoittanut Kari Laurila esittää erinomaisen kysymyksen orjan juridisesta asemasta blogissaan:

Mielenkiintoinen ajatusleikki on myös, onko pitkäaikaistyötön rikollinen? Käräjäoikeuksien rikoksista tuomitsemat sankiot ovat teon vakavuusasteen mukaan sakko, ehdollinen vankeustuomio tai ehdoton vankeustuomio. Vakavimman, ehdottoman vankeustuomion voi muuttaa yhdyskuntapalveluksi jos vankeusrangaistus on lyhyehkö.

Yhdyskuntapalvelussa työtä tehdään näissä samoissa järjestöissä jotka järjestävät palkkatukitöitäkin, mutta työtä tehdään vain kolmena päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan. Tunti yhdyskuntapalvelua vähentää yhden vankeuspäivän. Yhdyskuntapalvelu ei vaikuta tuomitun taloudelliseen asemaan esimerkiksi silloin, kun tuomittu sattuu olemaan työtön.

Palkkatukityöllistetty saa siis pahemman rangaistuksen kuin vankeusrangaistukseen tuomittu, koska hän joutuu tekemään pitempää päivää ja saa käteensä vähemmän rahaa. Onko pitkäaikaistyötön siis rikollinen vai vain kolmannen luokan kansalainen, rikollistakin pahempi?

Tämä on erittäin hyvä kysymys – mikä on palkkatukiorjan oikeudellinen asema Suomessa (taitaa tosin olla myös aika turha kysymys….)?

Jotta tältä palkkatukiorjuudelta ei katoaisi uskottavuus, käytännön jatkuvuutta vakuutellaan valtiovallan taholta. Työministeriön jallitus hallitusneuvos Päivi Kerminen vakuuttaa SPR:lle ja muille järjestöille, että palkkatukeen tulee rajoituksia vain silloin, jos järjestöt tuottavat sellaisia maksullisia palveluja, jotka kilpailevat yritysten kanssa.

Nyt on käynyt sitten niin, että EU pyrkii lopettamaan tämän perustus- ja yhdenvertaisuuslakia vastaan sotivan palkkatukiorjuuden hienon ja loistavan työllistämismuodon.

Nyt haluan antaa hallitukselle neuvon – jotta ette taas joutuisi häpeämään nurkkaan EU-kokouksissanne (yhden tai kahden lautasen kanssa), yrittäkää hieman keskittyä työhönne.

Se kannattaa tämän kysymyksen kohdalla aloittaa siitä, että poistatte tällaiset kilpailua vääristävät ja ihmisoikeuksia rikkovat tukimuodot, päästätte sairaat työkyvyttömyyseläkkeelle, alatte kantaa todellista huolta suomalaisesta elinkeinoelämästä, suljette rajat ei-toivotulta sosiaaliturismilta ja katsotte hieman sen perään, että oikeasta työstä maksetaan myös oikeaa palkkaa.

Ei siten kuin Erkki Tuomioja asian näkee:

yritykset jotka palkkaa paljon väkeä pitäisi olla kevyt verotus ja päinvastoin

Järjestöiltä tekee mieli kysyä, että onko tämä palkkatukiorjuus mielestänne toimintanne kannalta todellakin kynnyskysymys?

Onko toimintanne muuttunut yhteiskunnan tukemaksi (ja markkinoita vääristäväksi) orjuudella pyöritetyksi bisnekseksi? Se, että esimerkiksi SPR on tehnyt suomalaisella verellä bisnestä ei ole sinänsä uutinen. Se, että muutkin ovat mahdollisesti lähdössä mukaan, on taas ihan ilmeinen jatko tälle kehitykselle.

Kansalaisesta orjaksi ja sen jälkeen elinkaupan kohteeksi – tämäkö on tulevaisuudenkuva syrjäytyneiden osalta?

Lähteet: HS, IS, IL, EK, SAK; SPR, Kepa, Kari Laurila, anonyymi lukija

”Siirtolaiset pitää saada (Suomessa) työhön ja päättäjiksi vaikka kiintiöillä.”

”Monikulttuuri ei ole mikään lelu. Se on samanlainen asia kuin demokratia. Yhtä vaikea, mutta sen on pakko toteutua”

”Käsitys demokratiasta pitää laajentaa etnisyyteen”

”Innovaatio on automaattista, kun ympäristö on moninainen.”

Julkinen suomalaisvihaaja Umayya Abu-Hanna Talouselämä lehdessä1.4.2010 . Juttu on luettavissa täältä ja täältä.

Lähde: Talouselämä, kiitos nimimerkki matti/Homma

Site Meter


Maahanmuutosta keskusteltaessa sivuutetaan työperäinen maahanmuutto yleisesti sanomalla, ettei heistä mitään haittaa ole tai se on sitä oikeata maahanmuuttoa Suomelle. Asiahan ei näin ole.

Työperäisellä maahanmuutolla on huomattavia vaikutuksia suomalaisten työllistymiseen sekä palkkojen kehittymiseen. Työperäistä maahanmuuttoa käytetään yleisesti myös sellaisilla aloilla, missä suomalaisista työntekijöistä ei puutetta ole, kuten esimerkiksi rakennustyömailla. Pelottavimpana esimerkkinä tästä on uuden ydinvoimalan rakennustyömaa.

Maahanmuuttajia tarvitaan kyllä sellaisilla aloilla, missä työvoimapula on arkipäivää, kuten esimerkiksi hoitotyössä. Silloinkin on varmistettava, ettei ulkomaalaisella työvoimalla poljeta suomalaisten palkkoja tai rikota voimassa olevia työehtosopimuksia. Tätä valitettavasti tapahtuu useasti ja siihen on puututtava.

Ulkomaisen työvoiman käyttäminen on myös useasti liian helppo ratkaisu, jolloin rakenteellisia muutoksia koulutuspolitiikassa eikä palkkapolitiikassa tarvitse tehdä. Suomen pitäisi ensisijaisesti ratkaista itse työvoimapula-alansa tekemällä koulutus alalle houkuttelevammaksi sekä lisätä koulutuspaikkoja ja samaan aikaan vähentää niillä aloilla, missä työvoimapulaa ei ole. Palkkakannustin on tässä yksi asia, mutta myös erilaisia urakehitysmalleja pitäisi ruveta suunnittelemaan. Monen hoitajan urakehitys lakkaa samalla hetkellä, kun hän valmistuu, vain harvalle riittää paikkoja asiantuntijan tehtävissä.

Ulkomaisen työvoiman käyttäminen tulee kalliiksi myös maalle, josta koulutetut ihmiset ovat lähteneet pois. Harva maa kouluttaa toisten maiden tarpeisiin asti omia kansalaisiaan. Tässä poikkeuksen tekee Filippiinit, mistä on tullut ”sairaanhoitajatehdas”. On moraalisesti arveluttavaa hyötyä toisen maan kouluttamista työntekijöistä ja käyttää heitä halpatyövoimana Suomessa, samalla polkien suomalaisten palkkoja. Tätä moraalista ongelmaa ei ole Suomen itsensä kouluttamissa ihmisissä.

Perinjuurin vanhana vennamolaisena olen jo kerran (tai pari) ollut samaa mieltä – täysin eri ideologiaa ja puoluetta edustavan – Dan Koivulaakson kanssa ja nyt täytyy todeta (unohtakaa nuoleskelu), että myös Teemu Hiilinen osuu täysin napakymppiin kommentissaan.

Tosin Teemulle täytyy kertoa se, että myös hänen mainitsemallaan rakennusalalla työperäinen maahanmuutto näkyy ja juuri ns.talousajattelun myötä joka päivä voimakkaammin. Nämä ns. viiden euron vierastyöläiset alentavat suomalaistenkin palkkatasoa ja vievät myös heiltä työmahdollisuuksia. Kysele asiasta vaikka Rakennusliiton änkyröiltä.

Lähde: Hommawatch

Site Meter

JK. Jussi Jaloselle: tuolle mainitsemallesi käsitteelle ”remittance” ei taida löytyä vielä oikein suomenkielistä sanaa. Annapa jokin hyvä ehdotus, se saattaa päätyä ihan viralliseen kieleen saakka (me suomalaiset kun olemme vieläkin hanakoita kehittämään oman kulttuurimme pohjaa – omaa kieltämme).

Oma ehdotukseni on siirtotyöraha
tai vierastyöraha.

Kaikista kauniista puheista huolimatta hallitus aikoo ilmeisesti jatkaa orjien välittämistä vihreitä lähellä oleville veronkierto- ja rahankeruujärjestöille. Ainakin, jos työministeri Anni Sinnemäen tahto tulee huomioiduksi.

Päivän uutisvuo kertoo, että järjestöjen palkkatukityöllistämisen ehtoja aiotaan muuttaa. Hallitus antoi esityksensä asiasta torstaina.Kyse on kuitenkin ns. nahkapäätöksestä tai kaurapuurokompromissista.

Näistä lupauksista ja nykyiseen käytäntöön kohdistuneesta kritiikistä huolimatta, suurin osa järjestöistä saa myös tulevaisuudessa palkkatukea (l. orjia palvelukseensa)  pääsääntöisesti aivan kuten ennenkin Näin siksi, että valtaosa järjestöistä ei harjoita elinkeinotoimintaa. Näin meille vakuutetaan  hallituksen tiedotteessa .

Samainen jallitus hallitus ehdottaa, että palkkatuki myönnetään elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle joko yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännösten mukaisena tukena tai de minimis -tukena. Starttiraha ehdotetaan myönnettäväksi de minimis -tukena. Ehdotuksella täytetään EU:n valtiontukisäädökset.

Tämän ns. uudistuksen kyseenalaisin kohta on kentällä tapahtuva elinkeinotoiminnan harjoittamisen määrittely eli mikä on elinkeinotoimintaa ja mikä ei. Sinnemäki selittää:

Ehdotus jättää harkintavaltaa TE-toimistoille. Ne arvioivat toiminnan luonnetta tapauskohtaisesti. TE-toimistot tullaan ohjeistamaan lain tulkinnasta tältä osin kevään aikana.

Eniten nämä muutokset vaikuttaisivat niihin kilpailuolosuhteissa maksullisia tuotteita ja palveluja tuottaviin yhdistyksiin ja säätiöihin, jotka ovat nykyisin voineet kattaa työntekijän palkkauskustannukset kokonaan palkkatuella.

Esityksen mukaan yksityinen työvoimapalvelua harjoittava yritys voisi edelleensijoittaa palkkatuetussa työssä olevia työntekijöitään muille työnantajille. Nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi palkkatuen ehtoja ehdotetaan määräaikaisesti lievennettäviksi alle 25-vuotiailla.

Työministeri Sinnemäki  toteaa.

Moni työtön on saanut työtä järjestöjen avulla. Lakiesityksen valmistelussa on lähdetty siitä, että järjestöjen tekemä hyvä työ ja mahdollisuudet työllistää ihmisiä eivät vaarannu.

Hallituksen päätös on käsittämätön veto – etenkin näin taloudellisen taantuman aikana. Juurikin nyt  joukoittain ihmisiä joutuu ilman oma syytään  kilometritehtaalle, hallitus siirtää lopunkin teollisuuden Kiinaan ja Intiaan, pääministeri Matti Vanhanen jakaa surutta väheneviä verovaroja maailmalle,  valtionvaraiministeri Jyrki Katainen ottaa surutta valtiolle velkaa  ja yritykset kamppailevat olemassaolostaan.

Samaan aikaan hallitus on päättänyt suuressa viisaudessaan tukea vihervasemmistolaista ihmisten riistoa, veronkiertoa, harmaata taloutta ja kilpailun vääristämistä.

Tämä ei ole työllistämistä – tämä on epätoivotun kehityksen kiihdyttämistä.

Lähde: HS

Site Meter

    Kuva:HS

Onko meillä tässä on vähäosaisten nälkäänäkevä ja elämässään kärsinyt puolustaja ja edustaja?

Lähde:HS

Site Meter

Vasemmiston tehtävänä on nimenomaan avata keskustelu toimeentulosta ja oikeuksien toteutumisesta myös siirtolaisten kohdalla, ja näin astua kokonaan suomalaisen äärioikeiston keskustelun ohi. Me emme voita mitään liittymällä liberaaliin monikulttuurisuuden kuoroon. Sen sijaan meidän on puhuttava materiaalisista asioista, kuten oikeudesta sosiaaliturvaan, asumiseen tai työlupaan ja liikkumiseen.

Rasismin vastaisen kamppailun pitäisi olla taistelua ihmisten oikeuksista ja hyvinvoinnista, mikä on ja ainoana asiana voi olla vasemmiston kannatuksen peruste ja olemassaolon syy. Tämä on ainoa tie, jolla Soinin äänestäjät ja nukkuvat maahanmuuttajat voidaan saada ymmärtämään, että vasemmisto on se voima, joka voi tarjota heille mahdollisuuksia parempaan elämään. Ei siis puhe yleistävästä kulttuuritaustasta.


Aleksi Lilleberg Kansan Uutisten lukijain leperryksiä-osastolla 12.9.2009.

Lässyn, lässyn.

Ympäripyöreää äärivasemmistolaista retoriikkaa joka kumisee jälleen onttouttaan.  Vasemmistoliitto on unohtanut täydellisesti ja kokonaan suomalaisen köyhän ja syrjäytyneen – duunareista enää puhumattakaan.

Nämä anarkomäet eivät ole kiinnostuneet suomalaisten toimeentulosta ja oikeuksien toteutumisesta – rajoittamattomasta maahanmuutosta ja näennäissuvaitsevaisuudesta on tullut uskontoon verrattattava mantra vasemmistoliitolle, joten he eivät pysty näkemään, kokemaan ja tekemään sitä mikä heidän kannaltaan olisi elintärkeää – puolustaa suomalaista heikko-osaista.

Tässäkin tapauksessa nähdään se totuus, että kun toiselle (maahanmuuttajat) kummarrat, niin toiselle (suomalaiset köyhät) pyllistät.

Niin kauan (ikuisesti?) kun vasemmisto ei uskalla kyseenalaistaa maahanmuuttoa ja nostaa suo,alaista vähäosaista koskevaa kissaa pöydälle, se ajaa itseään kauemmas ja kauemmas sekä duunareista että vähäosaista.

Toisaalta – minä en näe vasemmistoliiton tulevaisuuden kannalta mitään pahaa tuossa kehityksessä.

On jotenkin sopivaa, että kuolleen hirmuvallan ideologiaa edustava jälkistalinistinen puolue kokee saman kohtalon kuin esikuvansakin.

Site Meter

Kuten tiedämme, Virheet De Röda ei ole porvaripuolue – se on (kuten nimimerkki Ihmettelijä tuolla toisaalla jo hyvin kuvasi) miehitetty vanhataistolaisilla ja uusstalinisteilla.

Näin periaatteessa kyseessä saattaisi olla ns. työväenpuolue.

Kuinka paljon työväenpuolue sitten on sellainen puolue, jonka juuri työministeriksi nimitetty puheenjohtaja ei ole tehnyt päivääkään oikeita töitä?

Toisaalta, vasemmistoliittokin uudistuu.

Sekin on valinnut (työväenpuolueena) itselleen tuoreen puheenjohtaja, jonka suurimpiin saavutuksiin ei kuulu työura.

Onneksi olkoon Paavo Arhinmäki – sitä nimittäin tulet tarvitsemaan puolueesi rautakourien ja muun ay-väen kanssa. Muistat varmaan keväisestä puheenvuorosi Eduskunnassa. Hehkutit tuolloin vasemmistoliiton olevan puolueena sitoutunut ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja pysäyttämiseen. Takarivin rautakourat omasta ryhmästäsi kommentoivat puhettasi sanoin puhu vain omasta puolestasi.

Niinpä niin.

Jaa, ai niin – eräs asia melkein unohtui.

Miten tällaiset työväenluokan johtajat pystyvät ajamaan työväen asiaa samaan aikaan, kun he karkottavat teollisuutta pois Suomesta (vähentävät työpaikkoja ilmastomuutoksen varjolla) ja tuovat halpatyövoimaa kilpailemaan suomalaisen duunarin kanssa yhä vähenevistä työpaikoista?

Siinäpä kysymys – mieti ketä äänestät, duunari.

Lähteet: STT, AL, HS


Site Meter

Maahanmuuton ansiosta Suomen väkiluku kasvaa tänä vuonna enemmän kuin vuosiin. Väkiluku nousee arviolta 5 325 600 ihmiseen, mikä on 25 100 suomalaista enemmän kuin vuonna 2007.

Penaali Milka Sauvala, Hyysärissä 30.12.2008

Maahanmuuton ansiosta?

Onko keinotekoinen väestömäärän kasvattaminen, sosiaaliturismi tai väestömäärän keinotekoinen ylläpito jotenkin ansiokasta? Onko Milka on unohtanut ilmastonmuutoksen, globalisaation, ihmiskaupan, puoliorjatyön, kansainvälisen rikollisuuden ja kolonialismin vaikutukset?

Puhumattakaan alkuperäisväestön oikeuksista ja kansanvallasta.


Site Meter

Suomeen tarvitaan uutta työvoimaa joka suostuu tekemään palvelualojen huonommin palkattuja töitä, ja tekee sen vieläpä hyvin.

Jeja Pekka Roos US-blogissaan.

Tätä on siis tässä vaatimassa työväen etuja ajava kommunisti.

Tällä kerralla Roos ilmoittaa varsin selvästi sen, että vihervasemmisto tarvitsee maahanmuuttajia ns.paskaduuneihin – sen vuoksi, että niiden palkkaus voidaan pitää niin alhaisella tasolle, että alkuperäisväestön on mahdoton saada niistä toimeentuloaan.

Tähän ajatukseen liittyy myös hyvin äkkiä idea siitä, että sosiaalisia subventioita voidaan ja niitä pitää kohdistaa juuri tälle maahanraahattavalle uuden ajan paarialuokalle. Siinä sivussa Roos viis veisaa niistä omista työttömiksi jäävistä paperityöläisistämme tai muistakaan uuden uljaan globaalin rakennemuutoksen jalkoihin jääneistä ihmisistä – puhumattakaan perinteisistä kotimaisista syrjäytyneistä

Tässä on nähtävissä naamion takaa paljastunut kuva vasemmistoliiton todellisista kasvoista – uuden ajan kolonialisaatiosta, kasvottomasta, kartelleihin ja monopoleihin perustuvasta, täysin kansallisuudettomasta kapitalismista, kansainvaelluksista ja maailman muuttamista helposti hallittavaksi monikulttuuriseksi – divide et impera – periaatteella toimivaksi – monikulttuuriseksi rahasammoksi.

De facto – Jeja Pekka tunnustautuu tässä avautumisessaan kansainvälisen kapitalismin juoksupojaksi. Sen seurauksena Lego voi julkistaa ensi joulun uuden suurhitin lelujen saralla. Kas, tässä sitä Suomeen tarvitttavaa uutta työvoimaa, joka suostuu tekemään palvelualojen huonommin palkattuja töitä ja tekee sen vieläpä hyvin.

Jos tavallinen duunari äänestää näitä monikulttuurin, globalisaation, suvaitsevaisuuden ja EU:n nimissä huutavia opportunisteja, hän huomaa hetken kuluttua olevansa perheineen häädettynä katuojaan – jos perhe edes on enää kasassa.

Katuojaan – ilman työtä, toimeentuloa ja kotia.

Jejapekat eivät välitä Suomesta eivätkä suomalaisista.

    HS


Site Meter

Aarno ”Loka” Laitinen on ottanut kantaa Iltalehdessä julkaistussa kolumnissaan yleiseen jeesusteluun, hyvän omantunnon ostamiseen, hyödyllisiin idiootteihin ja ihmisen globaaliin typeryyteen. Hän käsittelee kolumnissaan myös nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ja sitä organisoivan maanmuuttoministeri Astrid Thorsin puuhasteluja.

clearwisdom.net

Lainaan kirjoituksen tähän kokonaisuudessaan. Tämä taas johtuu tekemästäni havainnosta, että tämäntyyppisillä kirjoituksilla on tapana kadota nettiavaruudesta.

Moderni anekauppa

Katuojien pyhimys Agnes Gonxha Bojaxhin eli äiti Teresa keräsi diktaattoreilta, rikollisilta ja hyväntahtoisilta hölmöiltä miljardeja dollareita, joista hän käytti vaatimattoman osan Kalkutan köyhien hoitoon.

Diktaattorit ja rikolliset ostivat hyvää omaatuntoa tällaisen anekaupan avulla ja media teki äiti Teresasta pyhimyksen. Hän sai joukoittain palkintoja ja arvonimiä sekä Nobelin rauhanpalkinnon.

Äiti Teresalle lahjoitetuilla ambulansseilla kuljetettiin Kalkutan nunnia shoppailuretkillä. Hänen laitokseensa lahjoitetut koneet myytiin, sillä käytännössä ei mitään sairaalaa ollutkaan. Sairaita pistettiin samoilla likaisilla piikeillä.

Vatikaani harkitsi hänen julistamistaan pyhimykseksi.

Englantilainen seurapiirineiti Florence Nightingale lähti Krimin sotaan hoitamaan haavoittuneita. Hänen potilaansa kuolivat ammattitaidottomaan hoitoon, mutta Florence Nightingale jäi ihmiskunnan muistoon hyväntekijänä.

Suomessakin käydään kilpailua siitä, kuka saa edes osan siitä kunniasta, johon aikaisempien sukupolvien ”hyväntekijät” ovat yltäneet.

Etenkin naispoliitikot kilpailevat, kuka osoittaa eniten huomiota sairaille, vanhuksille, lapsille tai asunnottomille. Jo 20-luvulla Mannerheimin lastensuojeluliitto sai pahansuovia kilpailijoita.

Mannerheimin lastensuojeluliitossa kilpailu äiti Teresan asemasta oli niin kovaa, että se johti nyrkkitappeluun naisten kesken.

Köyhien auttaminen on taloudellisesti tuottavaa ja arvostusta antavaa toimintaa. Moderni anekauppa myy syntien anteeksiantoa ja tuo korkeampia asemia harjoittajilleen. Moni kotoinen äiti Teresa on noussut eduskuntaan.

Omatekoiset äiti Teresat voivat nolata televisiossa yritysjohtajia, jotka eivät ole antaneet rahaa Lastenklinikalle. Äiti Teresan roolissa moni muukin toimittaja kuin Mirja Pyykkö ovat saaneet lehtimiespalkintoja ja muita kunnianosoituksia. Tarja Tallqvist nousi eduskuntaan räyhätessään vanhusten puolesta.

Kotoiset äiti Teresat ovat median avulla onnistuneet luomaan valheellisen kuvan, että lapset, sairaat ja vanhukset on jätetty heitteille Suomessa. Televisio on pyörittänyt heidän anekauppaansa, josta saaduilla tuloilla ei ole ratkaistu mitään ongelmia.

Äiti Teresa -kilpaan on nyt heittäytynyt maahanmuuttoministeri Astrid Thors, joka on avannut Suomen rajat pakolaisille. Samaan aikaan kun Ruotsi on tiukentanut pakolaispolitiikkaa, ministeri Thors ryhtyy jakamaan oleskelu- ja työlupia pakolaisille, jotka ovat tulleet laittomasti Eurooppaan ja vaeltavat esimerkiksi Italiasta Suomeen ilman henkilöpapereita.

Ruotsi on vuoden aikana tehnyt 9 000 kielteistä oleskelulupapäätöstä, mutta ennen karkotustaan moni pakolainen tulee Suomeen. Kun Ruotsi toimii YK:n pakolaisjärjestön ohjeiden mukaan, Suomi noudattaa äiti Astridin päätöksiä. Lisäbudjetissa annettiin jo kahdeksan miljoonaa euroa paisuvien pakolaisvirtojen hoitoon tälle vuodelle. Ensi vuonna tarvitaan jo 80 miljoonaa.

Yksi pakolainen vetää pian perheensä mukanaan Suomeen. Pakolaisjärjestöt, seurakunnat ja eduskunnan sosiaalitantat ovat kilvan tukemassa avointen ovien politiikkaa.

Turvapaikkashoppailijat tulevat Suomeen useitakin kertoja, ja kun heitä ei enää palauteta kotiin, he jäävät eläteiksi Suomeen.

Perhesidonnaisuuksilla keinotellaan monin tavoin. Solmitaan lumeavioliitto jonkun hölmön suomalaistyttösen kanssa, järjestetään tekaistun työpaikan avulla työlupa, pariskunnat eroavat ja solmivat lumeavioliiton, joiden avulla saadaan sukulaiset Suomeen jne. jne.

Äiti Astrid katsoo kaikkea tätä läpi sormien. Hänen esi-isänsä eivät suostuneet ottamaan kotikuntaansa karjalaisia evakoita, eikä hänen heimonsa tänä päivänäkään suostu myymään maata suomalaisille.

Minulla ei ole tuohon juurikaan lisäämistä – totuus on usein yksinkertainen ja epämiellyttävä.

Olen muutaman kerran aikaisemminkin käsitellyt touhutäti Astridin edesottamuksia ja puuhastelua. Näitä kirjoituksia löytyy esimerkiksi täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.

Laitisen mainio analyysi herättää minussa taas saman kysymyksen:
Miksi Astrid toimii siten kuin toimii?

Karjuvasta työvoimapulasta kun ei todellisuudessa ole kuitenkaan kyse – tuo termi on eräs aikamme suurimpia huijauksia. Ja jos se ei olisikaan, niin Astridin ratkaisu on – sanalla sanoen – järjetön:

Ei pitäisi olla niin suurta väliä sillä, millä perusteilla ihminen on Suomeen tullut. Perheen käsitettä laajentamalla houkuttelemme helpommin uusia maahanmuuttajia.

Miten sitten käykään Helmille ja Hilmalle tässä leikissä?

Jos kyse olisi todellisesta halusta saada Suomeen lisää vähemmistöjä ja jakaa niille erioikeuksia, niin siinä tapauksessa Astrid – ja koko RKP – sahaa oksaa poikki oman kansanryhmänsä alta. Joudumme nimittäin pelkästään Venäjältä suuntautuvan maahanmuuton vuoksi pian tarkastelemaan uudestaan kansalliskieli- ja vähemmistökysymyksiä. Kun venäjänkielisen väestö kasvaa yhtä suureksi tai suuremmaksi kuin ruotsia äidinkielenään puhuva väestönosa, joudutaan päättämään onko Suomessa kolme kansalliskieltä vai yksi kansalliskieli ja muutama vähemmistöaseman saanutta kieltä. Kuten Ruotsissa jo nykyään.

Eli en usko myöskään tuohon selitykseen.

Todennäköisin motiivi on myös yksinkertaisin – raha.

Koko tämän Astridin ajaman Uuden Uljaan Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena näyttäisi olevan haalia Suomeen halpatyövoimaa tekemään ns. paskaduuneja. Tällä tavoin saadaan tuotantokulut pudotettua nykyistä alemmalle tasolle ja varmistettua se, ettei alkuperäisväestöä edustava kansanryhmä voi enää tehdä näitä töitä – niiden muuttuessa sellaisiksi, ettei niistä saa riittävää tuloa elämiseen. Samalla voidaan ns. positiivista syrjintää tehden subventoida verorahoista julkista tukea ulkomailta saapuneelle paarialuokalle. Eräs sivupiirre saattaa olla – ainakin eräiden piirien haaveissa – myös suomenkielisen väestön nöyryyttäminen ja painaminen takaisin bättrefolkin alapuolelle.

Nyt tulee se miljoonan ruplan kysymys:
Onko Astrid Thors antanut riittävät ja todenmukaiset selitykset taloudellisista sidosryhmistään ja kytköksistään liike-elämään ja ulkoparlamentaarisiin painostusryhmiin?

Tämä olisi varsin mielenkiintoista tietää – näinä Kehittyvien maakuntien Suomen aikoina.

Lähde


Site Meter

Suomalainen – Sinua kusetetaan.

Pitkään jatkunut – rajoitettu ja suljettu – keskustelu ns. karjuvasta työvoimapulasta on huijausta.

Taloussanomat kirjoitti tästä aiheesta viimeksi eilen otsikolla Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa.

Tämä väite ei ole totta. Riittää kun katsoo erästä kohtaa kyseisessä humpuukissa:

Työikäisten väheneminen näkyy suoraan talouskasvussa. Sen lisäksi ikäpyramidin muuttuminen aiheuttaa huikean haasteen sosiaalipalveluille.

Yli 65-vuotiaiden määrä ylittää nuorten määrän tänä vuonna ensimmäistä kertaa historiassa. Nyt Suomessa on yhtä seniori-ikäistä kohti neljä työikäistä. Vuonna 2025 enää 2,5.

Jotta vanhushuoltosuhde pysyisi nykyisellään, pitäisi Suomeen muuttaa vuosittain noin 140 000 työikäistä ihmistä. Vuoteen 2020 mennessä työikäisiä maahanmuuttajia pitäisi olla 1,8 miljoonaa.

Tämä väite perustuu nykyisen talous- ja väestönkasvun jatkumiseen Siinä ei huomioida ollenkaan sitä tosiasiaa, että nykyinen eläkekupla on sotien jälkeen syntyneiden suurien ikäluokkien muodostama tilastollinen harha. Ei todellisuus.

Todellisuudessa Suomen väestö voi – ja sen pitäisi – pudota ennen sotia olleeseen noin 4 miljoonan suomalaisen kansaan. Ja sen pitäisi elinkeinoelämässä olevan teollisuuden rakennemuutoksen jyllätessä pudota vielä tuostakin alas päin. Jos haluamme kehittyä Jyrki Kataisen haaveilemaksi innovatiiviseksi osaamisyhteiskunnaksi, emme voi ottaa samaan aikaan ulkomaalaista halpatyövoima rakennusteollisuuteen, perusteollisuuteen emmekä – missään nimessä jo nyt kurjistuviin – palveluihimme.

Kun savupiipputeollisuus muuttaa pois, tuntuu täysin järjenvastaiselta kasvattaa yhä pienenevän veronmaksajajoukon kustannuksella palvelusektoria – ja työllistää sinne tuppuraisia työllistämään tappuraisia.

Kieli- ja ammattitaidottomien ihmisten raahaaminen maahan palvelemaan kielitaidottomia alkuperäisväestöä edustavia vanhuksia on aivan yhtä järjetöntä, kuin raahata samoja ihmisiä ulkomailta Suomeen palvelemaan toisiaan. Ja tuoda perheet myös mukana palveltavaksi Suomeen – palveluyhteiskuntaan.

Tulee jotenkin mieleen isävainaani tokaisu yhdestä hieman epäonnistuneesta kasvattikoirastaan. Isäni totesi, että tämä Susse se vasta palveluskoira onkin – se nimittäin vaatii jatkuvasti palveluksia.

Tämä ns.työvoimapulailu on myös sitä kuuluisaa hölmöläisten hommaa.

Heitin joskus puolileikilläni ilmaan idean koko ikäluokan kutsumisesta palvelukseen. Nyttemmin olen lämmennyt ajatukselle enemmän ja enemmän. Tällä yhteiskunnalle suoritettavana kansalaispalveluksella saataisiin tämä noin kahdenkymmenen vuoden tilastollinen kupla hoidettua varsin kivuttomasti. Samalla pystyttäisiin ottamaan myös suuri askel kohti tasa-arvoa. Kaiken muun mannan lisäksi nuoriso oppisi myös sosiaalisia ja kansalaistaitoja. Asiasta puhui hiljaisella liekillä myös puolustusvoimien komentaja amiraali Juhani Kaskeala viime viikonloppuna.

Miksi sitten maahanmuuttoa halutaan lisätä?

Se miksi tietyt tahot haluavat lisätä maahanmuuttoa on tavallaan kaksijakoista. Osa puolestapuhujista haluaa lisätä sitä henkilökohtaisen ahneuden vuoksi. He haluavat jatkuvaa talouskasvua ja lisätä voittomarginaalia halvemmalla – ulkomaalaisella – työvoimalla.

Toinen osa näistä ihmisistä on taas monikulttuurisuususkovaisia. Näistä antoi nimimerkki tapio varsin hyvä kuvauksen Jussi Halla-ahon vieraskirjassa:

Juttelin takavuosina väestötieteen professorin, nyt jo emeritus, Tapani Valkosen kanssa. Hän juuri sanoi, että monikulttuuri on ideologia. Ei sillä välttämättä ole mitään tekemistä järjen kanssa.

Valkonen vielä lisäsi, että sitten kun monikulttuuri on toteutunut, suomalaiset voivatkin sanoa: Hei, emme me tällaista monikulttuuria halunneet.

Mutta sittenhän se on jo liian myöhäistä.

Olen valmis allekirjoittamaan tämän täysin. Se on ainoa selitys sille miksi feministit tukevat islamisteja ja vihreät haluavat kiihdyttää kulutusta, maahanmuuttoa ja talouskasvua.

Ongelma näyttäisi tässä olevan se ikivanha – uskovaisten kanssa ei voi keskustella järkevästi heidän uskostaan. Ja toisaalta näyttää siltä, että joku kokeilee sitä vanhaa keinoa, että kun valehtelet – kerro tarpeeksi suuri vale.

Se uskotaan paremmin.

Lähde: Taloussanomat


Site Meter

Eräs tunnettu Virheet De Röda poliitikko kailotti jokin aika sitten, että:

… vaikka olen Vihreän liiton kansanedustaja ja aktiivipoliitikko, olen myös perusolemukseltani vasemmistolainen ja viihdyn Vihreiden bileitä paremmin vasemmistonuorten bileissä ja Paavo Arhinmäen kaltaisten proletariaatin edustajien kanssa.

Kysehän on tietenkin Anni Sinnemäestä.

HS

Eduskuntaryhmäänsä johtava Sinnemäki nostaa huhtikuun alusta yhteisistä taskuistamme 6 520 euroa kuussa. Tämä on varmaan ihan kiva tieto työmarkkinatuella, minimipalkalla sekä työkyvyttömyys- ja kansaneläkkeillä kituuttaville Sinnemäen äänestäjille.

Proletaarin ja duunareiden suuri ystävä Paavo Arhinmäki on myös päässyt kultaiselle oksalle.

Iltalehti

Paavo tunnetaan siitä, että hänen mielenkiintonsa on keskittynyt Smash Asem-rähinöintiin ja jalkapallon katsomoilmiöihin.

Jalkapallo – ja etenkin katsomoissa ja kapakoissa tapahtuva oheistoiminta – on lähellä Paavon sydäntä. Paavon suosikkijoukkue on Chelsea. Tämä joukkue tunnetaan etenkin siitä, että sen kannattajayhdistys Headhunters on tunnettu väkivaltaisesta käytöksestään, rasismistaan sekä kontakteistaan valkoista ylivaltaa ajaviin äärioikeistolaisiin ryhmittymiin.

Arhinmäki oli perustamassa myös FC Jokerien kannattajayhdistystä 116% Boysia.

Onkohan 116% Boysissa haettu vähän samaa fiilistä kuin Headhunterissa?

daily mail

Paavo siis tienaa 1.4.2008 alkaen 5 860 euroa kuukaudessa.

Kyllä tuo summa helpottaa harrastustoimintaa. Terveisiä vaan teille kaikille pikku prekaeetuille ja anarkomateille – saitte Paavoa äänestäessänne juuri sitä mitä ansaitsettekin… 😀

Mitä muuta sitten tuolla rahalla saa – aikaan?

Nämä samat hyvin toimeentulevat vihervasemmistolaiset ovat valmiitta avaamaan kaikille Suomen rajat. He suorastaan hihkuvat intoa saada Suomeen monikulttuuria – ja sen mukana yhteiskunnallista levottomuutta, eriarvoisuutta, rasismia ja uuden omalla työllään itseään elättämään kykenemättömän paskaduuneja vääntävän paarialuokan.

Halvan ulkomaisen työvoiman virtaaminen Suomeen johtaa siihen, että yhä useammasta käytännön taitoja ja ruumiillista työtä vaativasta alasta tulee työehdoiltaan, työolosuhteiltaan ja palkkaukseltaan sietämätön alkuperäisille suomalaisille. Kun halpa ulkomainen työvoima sitten valtaa nämä alat, mokuttajat voivat täysin viattomina osoittaa, että suomalaiset eivät yksinkertaisesti enää halua tehdä kaikkia töitä ja siksi ulkomainen työvoima on välttämätöntä.

Vihervasemmistolaiset haluavat pelastaa maailman köyhät ja uskovat, että suomalaisilla duunareilla on tähän varaa. Ajatus hallitusta globalisaatiosta, ehkäpä jopa YK:n johdolla tapahtuvasta oikeudenmukaisesta ja demokraattisesta globalisaatiosta elähdyttää näiden haihattelijoiden kaikkein idealistisinta vasenta siipeä.

Hyvän globalisaation toteutuminen vaatii vain, että ensin annamme kasvottomalle kansainväliselle kapitalismille pikkusormen…

Vihervasemmisto on taipuvainen uskomaan, että maailman köyhien pelastaminen globalisaation avulla vaatii uhrauksia vain lattiatason duunareilta, heikosti koulutetuilta raatajilta – heidän työpaikkansa voidaankin mainiosti uhrata kauniin utopian ja kansainvälisen harmonian nimissä.

Työväen ulkopuolelta tuleville vihervasemmistohumanisteille ei ole mikään ongelma uhrata suomalaisten työläisten edut ns. oikeudenmukaisemman kansainvälisen työnjaon nimissä. Elämänsä perusteet menettäneille nämä hyväosaiset elämän teoreetikot tarjoavat loputonta uudelleenkouluttautumista, epävarmuutta, köyhyyttä jja pätkätöitä.

Siinä mietittävää normivirtaselle – suomalaiselle duunarille.

Yleisesti vielä:

Kansanedustajien palkat nousevat 1.4.2008 5,8 prosenttia. Pienimillään korotus on 320 euroa kuukaudessa, joka tulee alle 12 vuotta eduskunnassa olleelle kansanedustajalle. Korotuksen jälkeen minimipalkka on 5 860 euroa kuukaudessa.

Yli 12 vuotta istunut saa huhtikuusta alkaen kuukausipalkkaa 6 300 euroa.

Euromääräisesti suurimmat korotukset tulivat puhemiehistölle.

Puhemiehen palkka nousee 600 euroa ja on 10 800 euroa. Varapuhemiesten tilipussit kohenevat 500 eurolla ja palkka on vastedes 9 000 euroa kuukaudessa.

Kansanedustajien palkkioista neuvottelevan toimikunnan puheenjohtaja Jaakko Iloniemi (opportunistit) todistelee tilastoilla, miten korotus pitää edustajat vain yleisen ansiokehityksen tasolla. Yksityisen sektorin palkat ovat vuodesta 2001 nousseet liki 30 prosenttia ja kansanedustajien vain 22.

Jos tilastointi aloitetaan vuodesta 2000, keskimääräisen edustajan palkka on noussut liki 60 prosenttia. Yli kaikkien indeksien.

Tuntuuko jostain muustakin kenties siltä, että kyvyttömille maksetaan kohtuuttomia korvauksia?

Lähteet: STT, Eduskunta, HS, Wikipedia, City, Murros

Site Meter